Haku

Arvoisa puhemies! Taidan olla ensimmäinen, joka sanoo tästä pöntöstä "arvoisa puhemies". Suuri kunnia. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus vuodelta 2014. Euroopan neuvosto on demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteita valvova maanosamme vanhin ihmisoikeusjärjestö, jonka toiminnalla on ollut todella tärkeä merkitys jäsenmaittensa parlamentaarikoiden yhteisenä ongelmiin ratkaisuja hakevana foorumina jo vuodesta 1949. Nykyään Euroopan neuvostoon kuuluu 47 maata. Näiden joukossa ovat muun muassa Venäjä ja Ukraina. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu, jäsenet ja varajäsenet mukaan lukien, yli 700 kansanedustajaa eri maista. Lisäksi ihmisoikeuksien ja demokratian sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen puolesta tehdään töitä lukuisissa komiteoissa sekä epävirallisissa diplomatian kautta tapahtuvissa taustakeskusteluissa. Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi viime vuonna yli 60 päätöslauselmaa. Käsiteltävien raporttien aiheet ovat olleet hyvin moninaiset, ja suomalaiset ovat olleet erittäin kiitettävästi mukana näissä keskusteluissa niin raportoijina kuin keskusteluun osallistujina. On käsitelty raportteja niin Sergei Magnitskin tapauksesta kuin rasismin torjunnasta ja maahanmuuttajien integroitumisesta eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Käsittelyssä on ollut myös aiheita, kuten internetin vaikutus poliittiseen toimintaan, kansainvälinen apu Syyrian pakolaisille sekä Palestiinan demokratiakehitys. Raportteja on tehty myös Ukrainan demokraattisten instituutioiden toiminnasta ja Espanjan uudesta aborttilaista. Eli hyvin moninaista. Lähtökohta ja lähestymistapa ovat kaikkiin pöydälle nostettuihin asioihin aina viime kädessä olleet samat: yksittäisten kansalaisten perusoikeuksien ja perusturvan näkökulma muuttuvassa ja usein hyvinkin kompleksisessa maailmassa. Yhteisesti sovituista perusoikeuksista ja kansalaisten vapauksista ei voi tinkiä vaikeimpinakaan aikoina. Kansalaisten luottamus poliittisen järjestelmän toimivuuteen ja sosiaalisesti toteutuvaan oikeudenmukaisuuteen ovat toimivan yhteiskunnan perusedellytyksiä. Ihmisoikeudet eivät voi koskaan olla alistettuja mielivallalle ja koskea vain joitain ihmisryhmiä. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, ja eri maiden ihmisoikeuksien normien täytyy kestää myös kansainvälistä, tarkempaa tarkastelua ja kritiikkiä. Arvoisa puhemies! Tässä Euroopan neuvoston vuoden 2014 toimintakertomuksessa korostuu yksi asia ylitse kaiken. Viime vuoden suurin kysymys Euroopan neuvoston yleiskokouksessa jäsenkomiteoissa oli Ukrainan tilanne, Venäjän toimet ja tähän liittyvät haasteet. Tämä aihe on edelleen hyvin ajankohtainen. Huhtikuun 2014 yleisistunnossa äänestyksen jälkeen syntyneellä päätöksellä Venäjän parlamentaarisen valtuuskunnan mahdollisuuksia osallistua yleiskokouksen työskentelyyn rajoitettiin viemällä Venäjältä muun muassa äänioikeus sekä osallistumismahdollisuus Euroopan neuvoston tärkeimpien komiteoiden työskentelyyn. Tämä päätös tehtiin määräaikaiseksi, vuoden loppuun asti. Tämän vuoden alussa tammikuun istunnossa parlamentaarikot olivat jälleen saman tilanteen edessä: miten suhtautua Venäjän haluttomuuteen noudattaa kansainvälisiä sitoumuksia ja yleisesti sovittuja periaatteita? Yleiskokouksen enemmistö kannatti Venäjän sanktioiden ylläpitämistä huhtikuun istuntoon saakka. Venäjä kuitenkin ilmoitti, ettei aio palata Euroopan neuvoston työskentelyyn tänä vuonna laisinkaan. Keskustelu Venäjän toimista jatkuu siis Euroopan neuvostossa tällä hetkellä ilman Venäjän valtuuskunnan jäseniä. Mitä tulee tapahtumaan heidän jatkotyöskentelynsä osalta, mitä se merkitsee Euroopalle ja mitä se merkitsee globaalille — sitä tilannetta on arvioitava hyvin tarkasti. Tämänhetkisten tietojen mukaan tammikuussa 2016 käsitellään Venäjän valtuuskunnan jäsenten oikeuksia uudestaan Euroopan neuvoston yleiskokouksessa. Arvoisa puhemies! Suomen valtuuskunta on Venäjän suhteen aina korostanut vuoropuhelun merkitystä. Vuoropuhelun tärkeyttä ongelmien ratkaisemiseksi korostimme myös tämän vuoden tammikuussa, kun Venäjää koskevia päätöksiä tehtiin. Meidän pieni — viiden varsinaisen ja viiden varajäsenen — valtuuskuntamme on korostanut omassa työssään Suomen ulkopoliittisen johdon linjoja, ja tällä tarkoitan nimenomaan presidentti Niinistön, ulkoministeri Tuomiojan ja viime hallituskauden eduskunnan puhemiehen Heinäluoman vuoropuhelun kautta ratkaisuja hakevaa, diplomatiaa korostavaa linjaa, (Ben Zyskowicz: Missäs pääministeri Stubb oli?) linjaa, joka peräänkuuluttaa kansainvälisen oikeuden kunnioittamista. Ukrainan osalta yleiskokous on jo useamman vuoden ajan seurannut tilannetta huolestuneena ja peräänkuuluttanut perusteellisia uudistuksia sekä lainsäädännössä että viranomaisten toiminnassa. Korruptio, heikko oikeusjärjestelmä, kansalaisten heikko luottamus järjestelmään ja taustalla olevat syyt ovat pitkään olleet tiedossa. Yleiskokous on myös käsitellyt Ukrainan pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden humanitääristä tilannetta. Kehitys muualla Euroopassa on myös antanut aihetta vakavaan pohdintaan. Pakolaisvirta Välimeren eteläpuolelta ja tilanne Lähi-idässä, erityisesti Syyriassa, on jatkunut entistä vaikeampana. Yleiskokous on keskustellut IS-järjestön aiheuttamasta uhasta ihmiskunnalle ja väkivallasta kristittyjä ja muita uskonnollisia ja etnisiä yhteisöjä vastaan. Nämäkin haasteet ovat asettaneet Euroopan maat tärkeiden peruskysymysten äärelle. Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan todeta, että Suomen valtuuskunta on ollut hyvin aktiivinen jäsen yleiskokouksessa. Jäsenet ovat osallistuneet keskusteluihin, vaalitarkkailuihin ja saaneet tärkeitä luottamustehtäviä. Suomi on ollut hyvin luotettava ja arvostettu toimija, ja meillä on laajasti hyvä maine tolkun porukkana, joka ei pelkää tuoda esille näkemyksiään mutta tekee sen kritiikkiäkin antaessaan rakentavasti ja yhteistyöhaluisesti.

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus kiinnittää huomiota muun muassa siirtolaisiin ja pakolaisiin ja heidän tilanteeseensa. Täällä sivulla 18 mainitaan sellainenkin asia, että media ja tietyt poliittiset suuntaukset ovat viime vuosina korostaneet maahanmuuton ongelmia ja kustannuksia yhteiskunnalle. Näissä muissakin kommenteissa annetaan ikään kuin ymmärtää, että tätä maahanmuuttoasiaa ei ole oikealla tavalla osattu käsitellä tai huomioida positiivisena kehityksenä Euroopassa ja Suomessa, ja siinä mielessä tässä tyrmätään aika suoralta kädeltä joidenkin poliittisten toimijoiden kannanotot. Olen samaa mieltä, totta kai, siitä, että kotoutumiseen panostaminen on tärkeää ja meidän tulee tarjota siirtolaisille mahdollisuus koulutukseen ja työpaikkoihin. Kuitenkaan en voi olla samaa mieltä sitten näistä kaikista muista toimenpideajatuksista, joihin näissä sisällöllisesti on kiinnitetty huomiota, sillä yksistäänhän ne eivät tilannetta tule parantamaan. En tiedä, kuinka paljon täällä ylipäätänsä mietitään Euroopan neuvostossa esimerkiksi tämmöistä gettoutumista tai segregaatiokehitystä, joiden kuitenkin monessa maassa on todettu jo olevan ongelmallisia. Suomessa siitä ei vielä sinänsä paljon keskustella ja puhuta, koska meillä ei nähdä sitä ongelmaa vielä sieltä pinnan alta juurikaan. Arvoisa puhemies! Näistä ulkosuhdeasioista, joista tässä kertomuksessa puhutaan, itselle tuli aivan uutena yllätyksenä se, että uudeksi demokratiakumppaniksi yleiskokouksessa on loppuvuodesta valittu myös Palestiina. En kuitenkaan voi itse hyväksyä sitä, että Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus itse toteaa tässä lainaten joitakin lähteitä, että lainsäädännön hitaus Palestiinassa johtuu Israelin miehityksestä. Täällä toki mainitaan myös tämä Hamasin osuus siitä, että se ei kunnioita Palestiinan sisäisiä sovintoon tähtääviä sopimuksia, mutta korostetaan sitä, että suurin este demokratian tiellä on Israelin miehitys. Näin se kuitenkaan ei tietääkseni ole ainakaan niitten tietojen valossa, mitä olen itse aikanaan tästä kerännyt, ja ihmettelenkin sitä, miksi Suomen Euroopan neuvoston valtuuskunta on korostetusti nostanut näitä poliittisia, arkoja aiheita tähän kertomukseensa pinnalle.

Arvoisa herra puhemies! Valtuuskunnan puheenjohtaja Guzenina esitteli jo varsin laajasti kuluneen kauden toimintaamme, mutta haluaisin vielä korostaa sitä, että näiden 47 maan joukossa on vielä sellaisia, joissa demokratian kehitys on sellaisessa vaiheessa, että siinä on vielä aika paljon parantamisen varaa. Täällä muutamissa puheenvuoroissa mainittiin vaalitarkkailu. Se on yksi sellainen, mitä Euroopan neuvosto tekee yhteistyössä Etyjin kanssa. Pääsin henkilökohtaisesti tarkkailemaan Moldovassa tilannetta marras-joulukuun vaihteessa. Siellähän tilanne on sellainen, että on näitä länsimielisiä kannattajia ja Venäjän-mielisiä, ja se tilanne on ollut melkoisen tiukka. Vaikkakin vaalit olivat vapaat ja näennäisesti kaikki sujui rauhallisesti, niin on huomionarvoista, että vielä vuorokausi ennen vaalipäivää yksi puolue poistettiin, ehdokkaita poistettiin listoilta. Ja kun katsottiin, miten media toimii, niin media ei ole lainkaan puolueeton. Kampanjoinnin rahoittamisen avoimuuteen liittyy paljon vielä tehtävää. Ennen kaikkea haluan kiinnittää huomiota siihen, että naisten ja vähemmistöjen asema niillä ehdokaslistoilla ei ollut ihan sellainen, mihin yleisesti länsimaisessa demokratiassa on totuttu. Sitten haluaisin puuttua siihen, kun edustaja Niikko nosti esiin siirtolaiset ja pakolaiset. Olen ollut menneellä vaalikaudella maahanmuutto-, pakolais- ja siirtolaiskomitean jäsen, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja: me emme ole käsitelleet siellä pelkästään niitä negatiivisia asioita liittyen Syyrian kriisiin tai vastaaviin, vaan myös sitä, miten gettojen muodostumista pitäisi estää, miten pitäisi panostaa koulutukseen, tutkintojen hyväksymiseen, ja ennen kaikkea siihen, (Puhemies koputtaa) että siirtolaisista on paljon myös positiivista meille kaikille eurooppalaisille, kuten juuri ilmestyneessä TEMin raportissa kerrotaan maahanmuuttajista... ...lisäämässä Suomen kilpailukykyä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa ja valiokunnan puheenjohtajaa tästä mietinnöstä — vaikkakin tämä oli tietysti vähän tämmöinen teknisempi asia, niin on tässä varmasti jotain symboliikkaa. Herää kysymys, että alkaako tässä nyt uusi aika verrattuna edelliseen kauteen. Itse istuin hallintovaliokunnassa koko viime eduskuntakauden, ja kyllä minulle jäi se muistikuva, että kovasti aina vääntöä ja eri näkökulmia liittyi tähän maahanmuuttopolitiikkaan, erityisesti silloin, kun ulkomaalaislakia käsiteltiin. Kovin usein jouduimme äänestämään, kovin usein jouduimme tässä salissa äänestämään. Nyt tässä tietysti herää kysymys, että alkaako tässä nyt uusi aika, jossa näitä maahanmuutto- ja ulkomaalaisasioita voidaan täällä eduskunnassa käsitellä entistä yksituumaisemmin. Ja kun katson nyt niitä työryhmälinjauksia, joita hallitusneuvotteluista on julkistettu, niin voin todeta, että erityisesti perussuomalaiset ovat kyllä ennätysnopeasti maltillistaneet kantojaan näissä maahanmuutto- ja ulkomaalaiskysymyksissä. Voisinkin tässä nyt perjantain ratoksi kysyä — etenkin jos ja kun näyttää siltä, että näissä maahanmuuttoasioissa Suomen linja kaikessa olennaisessa jatkuu ennallaan — erityisesti paikalla olevilta perussuomalaisilta: onko oletukseni oikea, että jatkossa näitä maahanmuutto- ja ulkomaalaisasioita voidaan käsitellä tässä salissa entistä yksimielisemmin?

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Lindtmanille täytyy sanoa, että se riippuu tietysti hirveän paljon siitä, mikä tulee olemaan teidän katsantokantanne: jos otatte asioita laajasti käsiteltäväksi ja katsotte asioita monelta kantilta, niin varmaankin me löydämme yhteisiä teitä. Se on varmasti niin, ja siihen kai tässä pyritään, että me olisimme yhtä mieltä asioista, me näkisimme maahanmuuttoasioissa ne inhimilliset asiat, mitkä siinä täytyy ottaa huomioon, mutta me uskallamme puhua myöskin sellaisista asioista, jotka tähän saakka tuntuvat olleen kiellettyjä asioita. Jotta voimme keskustella asioista, sehän edellyttää sitä, että me teemme hyvää yhteistyötä ihan alusta saakka. Toivottavasti, olipa siellä hallituksessa loppujen lopuksi keitä tahansa, oppositio ja hallitus pystyvät tekemään samaa työtä ja kulkemaan samaa latua eteenpäin. Pystyimme ottamaan huomioon muun muassa sellaisia asioita, mistä tähän saakka ei ole keskusteltu, kuten esimerkiksi pakolaisstatuksella Suomeen tulevan henkilön ammattitaidon hyväksyminen ja myöntäminen. Tällä hetkellähän me olemme maa, jolla on varaa jättää esimerkiksi lääkärinkoulutuksen saaneen ihmisen ammattitaito rajan toiselle puolelle. Nämä ovat niitä asioita, mistä on hyvä keskustella. On hyvä puhua siitä, minkälainen maahanmuuttopolitiikka on hyvää politiikkaa, minkälainen on hyvää Suomelle ja minkälainen on hyvää niille maahanmuuttajille, jotka tulevat tänne. Otamme tietysti luonnollisesti huomioon sen, minkälaisista oloista ihmiset tulevat ja mitä he ovat tehneet. Mielelläni tarjoan kyllä kättä ja yhteistyötä tässä myöskin demareille.

Arvoisa puhemies! Huomaan kyllä, että jonkinnäköistä muutosta tässä on tapahtunut. Otin asian esiin ehkä senkin vuoksi, että kun ennen vaaleja käytiin keskustelua tästä asiasta ja kun luin tämän perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisen ohjelman, niin se tietysti jonkun verran herätti huolta siitä, muuttuuko Suomen linja nyt olennaisesti, ja heräsi kysymys, käykö tässä nyt niin, että Suomen rajat laitetaan kokonaan kiinni — tällaisiakin puheenvuoroja aika paljon esitettiin perussuomalaisten rivistä. Mutta kun nyt luen tämän hallitusneuvottelijoiden työryhmälinjauksen siellä olevien puolueiden yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, niin huomaan todella, että juurikaan näitä asioita ei tähän linjaukseen ole tullut — kiintiöpakolaisten määrä pysyy ennallaan, rajat pysyvät auki, Suomi osallistuu kansainväliseen taakanjakoon — joten oletan kyllä, että tämä Tolppasen puheenvuoro tarkoittaa sitä, että jatkossa näitä asioita voidaan käsitellä entistä yksituumaisemmin. Ja täytyy kyllä perussuomalaisia kiittää tässä vaiheessa siitä, että vaikka takinkääntö on ollut nopeaa, niin se on kuitenkin tapahtunut oikeissa asioissa.

Arvoisa puhemies! Tämä maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikka ja sen vastuullinen, hyvä hoitaminen on tosi tärkeä osa meidän kansallista menestystämme. Haluaisin liittyä niiden joukkoon, jotka antavat tunnustusta puhemies Sipilän vetämien hallitusneuvottelujen tähänastiselle tulokselle. On aidosti erittäin arvokas asia, jos näin vaikeasta kokonaisuudesta voidaan saavuttaa niin merkittävä ja kohtuullisen hyvä yhteisymmärrys kuin mikä näissä hallitusneuvotteluissa on nyt tapahtunut. Kun maahanmuuttoasiat ovat olleet paitsi suuren mielenkiinnon myös suurten intohimojen kohteena, on selvää, että jos hallituksella on näin järkevä linja kuin mitä nyt tähän mennessä on kerrottu, niin uskon, että sitä varmasti voidaan tulevassa oppositiossakin tukea, ja se antaa edellytykset tehdä kohtuullisen hyvää, tasapainoista ja myös kansalaisten hyväksymää maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikkaa. Tämä yksimielisyys, joka tänään on nähty tässä valiokunnan mietinnössä, toivottavasti lupaa hyvää myös jatkoon.

Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän edustaja Lindtmanin kysymykseen ja hieman vielä konkretisoin sitä. Kenties salissa olevat perussuomalaiset voivat vastata vielä siihen tarkempaan kysymykseen: onko koko Nuiva Vaalimanifesti ja perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma, kiitos Juha Sipilän johtamien hallitusneuvotteluiden, heitetty nyt romukoppaan?

Kunnioitettu puhemies! Nyt kun tässä on näitä takinkääntösyytöksiä kuunneltu, niin kyllä minua vähän ihmetyttää se, miten voi olla, että samaan aikaan, kun syytetään takinkäännöstä, sitten myöskin tulevaa hallitusta syytetään siitä, että tämä maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan linja tulee koventumaan huomattavasti. Nämähän ovat täysin päinvastaisia syytöksiä. Ihmettelen, kuinka näitä voidaan samaan aikaan tehdä. Mitä sitten tulee taas näihin maahanmuuton kustannuksiin, on hyvä, että ne tullaan selvittämään tulevalla kaudella: nähdään, mikä se todellinen kustannus on Suomelle maahanmuutosta. Sitten joku edustaja, taisi olla edustaja Haglund, on A-studiossa sanonut, että maahanmuuton tuleekin maksaa ja sen pitää maksaa, mutta sitten taas toisaalta niitä kustannuksia ei hänen mielestään saa selvittää, niin että on tässäkin ihmeellisiä näkökantoja. Joitakin selvityksiä maahanmuuton kustannuksista on tehty, se on hyvä, ja hyvä, että tullaan tekemään jatkossa myöskin, että saadaan selville nämä todelliset kustannukset ja hyödyt ja haitat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta tyydytyksellä edustaja Tolppasen huomio — itse en nyt siellä hallitusneuvotteluissa ole, mutta sain tässä arvokasta tietoa, kun Tolppanen totesi, että siellä on monissa asioissa konsensus. Ja nyt kun olen ymmärtänyt, että erityisesti talous- ja verolinjaukset ovat siellä päällimmäisinä, niin hyvä on tietysti tieto siitä, että neuvottelut etenevät ja että tästä on konsensus löytynyt. Mutta mitä tulee näihin syytöksiin, en tiedä nyt, ymmärsikö edustaja Vähämäki väärin. En syyttänyt teitä takinkäännöstä, minä kiitin teitä takinkäännöstä. Kun täällä esimerkiksi teidän maahanmuutto-ohjelmassanne todettiin, että tällainen monikulttuurisuuden keinotekoinen pönkittäminen pitää laittaa kuriin ja virkakuntaa karsia, niin tässä työryhmälinjauksessa hallitusneuvotteluissa todetaan, että "kannustamme eri yhteiskunnallisia toimijoita lisäämään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksiä". Tämäkin on aivan erinomainen linjaus, ja täytyy todeta, että näyttää siltä, että se arvio, mikä oli tämän keskustelun alussa, että jatkossa näitä maahanmuutto- ja ulkomaalaisasioita mahdollisesti voidaan tässä salissa käsitellä entistä suuremmalla yksimielisyydellä, on oikea. Ja ei tästä kuulu syytös vaan erityinen kiitos perussuomalaisille, jotka ovat välittömästi vaalien jälkeen tarkistaneet kantojaan näissä asioissa. Se on aito kiitoksen paikka.

Arvoisa puhemies! Kiitän myös omalta osaltani edustaja Lindtmania puheenvuorosta. Tarkemmat korvat varmasti kuulevat, myöskin perussuomalaisissa, että tarjoamme yhteistyön kättä, koska nämä ovat sellaisia asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia suomalaisia. Siihen kuuluvat myöskin maahanmuuttajat, jotka ovat yhtä lailla osa suomalaista yhteiskuntaa. Mutta kun aikaa ei ole mennyt kovin kauan, puhutaan muutamasta viikosta, niin ei voi olla kuitenkaan muistelematta tätä vaalikampanjaa, jota perussuomalaiset omalta osaltaan kävivät niin tv-mainoksensa kautta kuin oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa kautta. Meille on todella tärkeää, että linja on sellainen tulevaisuudessa, että myöskään toimeentulotuen varassa olevia maahanmuuttajia ei sijoiteta ympäri Suomea ja lopetetaan puhe tämmöisestä koheesion rikkomisesta, koska siinä kyllä Suomi ei mene yhtään eteenpäin, päinvastoin se on ikävää vastakkainasettelua. Eli yhtä lailla yhdyn edustaja Lindtmanin puheenvuoroon siinä, että kiitos, että hallitusneuvotteluissa toivon mukaan tulee semmoisia ratkaisuja, jotka parantavat suomalaista yhteiskuntaa eivätkä aseta tätä vastakkainasettelua. Kiitos siitä erityisesti perussuomalaisille, odotamme tiivistä yhteistyötä näissä asioissa.

Arvoisa puhemies! Näin olen todellakin ymmärtänyt, että veroasioissa on päästy aika lailla yhteisymmärrykseen. Sehän jo aika alkumetreillä kerrottiin, että verokanta ei tässä maassa muutu. Sehän on ihan selkeätä suomea, siinä olemme kaiketi kaikki samaa mieltä. Se, mitä sisällä tapahtuu, on sitten eri asia. Se tapahtuu erilaisissa huoneissa, eri ovien takana. Siellä ovat neuvottelijat, siellä ovat eri puolueista ammattitaitoiset neuvottelijat ja hyvät neuvottelijat, jotka siellä tällä hetkellä ovat neuvottelemassa ja varmastikin pääsevät niistä jonkinlaiseen lopputulokseen, koska ei hallitusta maahan saada, jos ei lopputulosta tule. Näinhän se on. Mutta nyt vaikuttaa todellakin hyvältä, että tähän maahan saadaan hallitus ja saadaan hallitus ripeässä tahdissa, jotta eduskunta pääsee tekemään työtään. Maahanmuutto ja takinkääntö: Minusta on hyvä asia, jos meillä on takki kääntynyt, koska tämän käännöksen mukana nyt vihdoinkin selvitetään maahanmuuttokustannukset. Tähänhän saakka näitten kustannusten selvittäminen on ollut täysin mahdotonta, ja sen on estänyt meidän lainsäädäntömme. Me emme pysty selvittämään esimerkiksi harkinnanvaraisia sosiaalitukia millään tavalla, koska meidän lainsäädäntömme estää sen. Me emme pysty määrittelemään sitä, kenelle on maksettu, mitä on maksettu, milloin on maksettu ja miksi on maksettu. Nyt, jos olemme yhteisesti sopineet — niin kuin olemme — sen, että nämä kustannukset selvitetään, sen jälkeen jokainen voi ihan tykönänsä katsoa, mitkä ovat todelliset kustannukset ja mihinkä meidän rahkeemme riittävät, mihin tämän maan työtä tekevän kansan veromarkat riittävät, kuinka pitkälle voidaan mennä. Sehän on se kaiken a ja o. Tehdäänpä sitä tai tätä, niin täytyy tietää, kuinka paljon on resursseja käyttää siihen, koska se on se vanha totuus, että kakkua ei voi yhtä aikaa säästää ja syödä. Ei vain voi. Jompikumpi täytyy tehdä, mutta ensin täytyy päättää, kumpi tehdään. (Olavi Ala-Nissilä: Odotetaan sitä uutta hallitusta!)

Arvoisa puhemies! Aiemmin tässä salissa käytiin keskustelua maahanmuutosta ja maahanmuuttopolitiikasta. Minusta on ikävää katsoa sivusta maahanmuuttajataustaisena kansanedustajana, kun maahanmuutosta puhutaan kustannuksena, puhutaan jälleen me—te-kaltaista retoriikkaa ja puhutaan vastakkainasettelusta jälleen kerran. Minä kaipaisin tähän keskusteluun leimaamisen sijaan lisää ehdotuksia siitä, kuinka me saamme ihmisiä mukaan tähän yhteiskuntaan, kuinka voimme parantaa esimerkiksi meidän kotouttamistoimia, ja aitoa keskustelua siitä, kuinka me voimme yhdessä rakentaa tätä maata. Minä uskon, että me pystymme siihen. Peräänkuuluttaisin parempaa maahanmuuttopoliittista keskustelua. — Kiitos.

Ärade talman! Det som diskuteras här i dag är en helt praktisk åtgärd som inte borde föranleda diskussion. Det gläder mig att vi verkar har lyckats vända ett blad och gå vidare, och att Halla-ahos manifest kan begravas. Det att ledamot Tolppanen inte känner till manifestet är onekligen intressant. Kun jatkossa keskustelemme maahanmuutosta ja erityisesti pakolaisuudesta, on muistettava, että inhimillisyys on kaksisuuntainen tie: apua saadaan ja apua annetaan. Mekin olemme olleet vastaanottavana osapuolena, avun tarpeessa, ja saatamme sitä olla joskus tulevaisuudessakin. Ei meidän sotalastemme terveyttä tiedusteltu, kun saapuivat laivalla Tukholmaan — tai kuten isäni teki, junalla Lapin kautta rajan yli — eikä meidän nytkään tule valikoida terveitä pinon päältä, jos hätää kärsivät ihmiset tarvitsevat suojaa. Ihmisten luokittelemisella kunnon, rodun tai hyödyllisyyden mukaan eri kategorioihin on synkkä historia jo muutenkin. Meillä on suuria taloudellisia haasteita tällä hetkellä, sitä ei kukaan kiellä. Asiat pitää kuitenkin asettaa oikeisiin mittasuhteisiin; meillä on varaa ja velvollisuus auttaa. Keskustelu, jota tänään tässä käymme, koskee pientä siivua maahanmuuttokysymyksestä. Maahanmuuttoon liittyy välillisesti monta muuta asiaa, joita toivon, että tuleva hallitus saa vietyä päätökseen. Yksi näistä on kysymys niin sanottujen paperittomien terveydenhoidosta, asia, johon on pikaisesti saatava ratkaisu, kunhan uusi hallitus aloittaa työnsä. Tämä saadaan varmaan nopeasti eteenpäin nyt, kun Nuiva manifesti on kuopattu. Paperittomien terveydenhoito on asia, jolla on vaikutusta kansanterveyteen ja johon meitä velvoittavat paitsi inhimillisyys myös kansainväliset sopimukset. Ärade talman! När någon i nöd knackar på vår dörr ska vi öppna den. Det är vår plikt och det har vi råd med.

Arvoisa puhemies! Tässä kohdassa, pykälässä, mitä juuri nyt käsittelemme, Antti Lindtman oli huolissaan siitä, että perussuomalaiset olisivat kääntäneet takkia. Ajattelin rauhoitella Anttia ja sanoa, että emme suinkaan ole kääntäneet takkia. Olemme edelleen ihan samaa mieltä kaikista asioista, ja jos olisimme saaneet yksin päättää, niin perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelma olisi otettu sellaisenaan. Mutta Antille tiedoksi, että demokratiassa, kun on kolme puoluetta, tehdään niitä kompromisseja ja joku saa jonkun läpi ja joku toinen saa jonkun läpi, ja olen iloinen, että meidän ohjelmiamme on luettu, ja toivottavasti niistä otamme mahdollisimman paljon myöhemminkin käyttöön ja pala kerrallaan muutetaan maailmaa.

Arvoisa puhemies! Olin itse hallintovaliokunnassa käsittelemässä tämän yhden ulkomaalaislain pykälän, tämän ulkomaalaislain 36 §:n, muuttamista. Tässä on ehkä keskustelun aikana tullut sellainen väärä käsitys, kun on kuunnellut puheenvuoroja varsinkin sosialidemokraateilta ja perussuomalaisilta, että tämä olisi nyt jotenkin radikaali muutos tai iso uudistus. Tämähän oli tekninen korjaus, virhe tapahtunut lainsäädäntötyössä. Tietysti pitäisi miettiä, miten tällaiset virheet voitaisiin jatkossa välttää. Itse asiasta voisi todeta sen, että asiantuntijakuulemisten perusteella edelleenkin harkinnanvaraa jää siinä, miten tämä kansanterveysasia otetaan huomioon, jos vaikkapa leviää maailmanlaajuinen epidemia, joku maailmanlaajuinen, vaarallinen uusi tauti on liikkeellä ja se vaatii toimenpiteitä meidän ulkomaalaishallinnossa. Minä kuitenkin toivoisin, että otettaisiin tähän laajempaan maahanmuuttopolitiikkaan kantaa vasta sen jälkeen, kun nuo Smolnan neuvottelut on saatu valmiiksi ja meillä on maassa toimintakykyinen poliittinen hallitus. Sitten voivat opposition edustajat lähteä kannattamaan tai kritisoimaan sitä uuden hallituksen ulkomaalaispolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa, kun keskustelemme tästä ulkomaalaislain 36 §:n muuttamisesta, edustaja Kurvinen pyysi, että puhuisimme laajemmin maahanmuuttopolitiikasta vasta, kun tänne maahan on saatu toimintakykyinen hallitus. Mutta on ehkä hyvä puhua tässäkin yhteydessä laajemmin maahanmuuttopolitiikasta, kun hallitusneuvotteluista näitä työryhmien muistioita esimerkiksi koskien maahanmuuttoa on jo julkaistu. Tässä aikaisemmin keskustelussa keskusteltiin siitä, onko kenties jokin puolue vaihtanut linjaansa vaalien jälkeen suhteessa aikaisempaan. On minusta ihan rehellistä todeta, että todella perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa ennen vaaleja todettiin, että monikulttuurisuus tai maahanmuutto eivät ole lähtökohtaisesti sellaisia asioita, mitä Suomen pitäisi tavoitella. Ja nyt kuitenkin tulevan hallituksen maahanmuuttopoliittisessa paperissa, minkä työryhmä todella julkaisi, todetaan yksiselitteisesti, että maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa osaksi Suomen kulttuuria, ja myös suhtaudutaan hyvinkin positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Siinä mielessä kiittelen nyt perussuomalaisia, että olette tulleet ainakin osana hallitusta oikealle linjalle. Jos ette vielä kuitenkaan puolueena ole muuttaneet linjaanne, niin edustatte kuitenkin tässä sitten, käsittääkseni, hallituksen linjaa tulevaisuudessa. Muun väittäminen on ehkä joidenkin mielestä hieman sitten jotain toista puhetta. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Salissa käytiin jo äsken keskusteluita siitä, että hallitus tekee aina kompromisseja — toki näin on. Perussuomalaisilla muun muassa Nuiva Vaalimanifesti ja perussuomalaisten oma maahanmuuttopoliittinen ohjelma olivat vaihdon välineitä. Perussuomalaiset heittivät Nuivan Vaalimanifestin sekä oman maahanmuutto-ohjelman roskakoriin, jotta saivat jotain muuta tilalle, totta kai näin. Mutta tässä edustaja Tolppanen aikaisemmin paukutteli ja muutenkin perussuomalaiset ovat paukutelleet henkseleitä, että nyt saavutettiin historiallisesti jotain uutta: maahanmuuton kustannukset lasketaan. Nyt salissa on vielä jonkun verran perussuomalaisia. Voisitteko kertoa, onko kysymys vain kustannuksista, kun jokainen maahanmuuttaja on myös kuluttaja ja veronmaksaja, onko tämä tulopuoli tässä kenties myöhemminkin mukana? Miten ylipäätään maahanmuuton kustannuksia voidaan kokonaisuudessaan laskea? Kuka ylipäätään on maahanmuuttaja? Voitteko ylipäätään hieman avata tätä laskentapohjaa?

Arvoisa puheenjohtaja! Tuossa edustaja Ozan kaipasi maahanmuuttokeskusteluun semmoista yhteistä näkökulmaa ja toiseuttamisen lopettamista. Minä haluaisin kertoa teille ilosanomaa, hyvät edustajatoverit, siitä, että moni maahanmuuttaja jakaa meidän perussuomalaisten kanssa yhteisiä mielipiteitä ja ajatuksia esimerkiksi mikro- ja pk-yrittäjyyden helpottamisesta. Tiedän senkin myös, että meitä on moni maahanmuuttaja myös äänestänyt vaaleissa. Itse olen tuore, uusi kansanedustaja enkä koe ollenkaan kääntäneeni takkia missään vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Edustaja Aalto, täytyy nyt korjata vähän sen verran tätä tulkintaa, että ei perussuomalaisten virallisessa vaaliohjelmassa ole mitään Nuivaa Vaalimanifestia, vaan se on ollut viime eduskuntavaalien aikainen joidenkin kansanedustajaehdokkaitten oma ohjelma, jota he tahtovat tuoda. Toki meillä oli maahanmuutto-ohjelma ja on edelleenkin, ja me ajamme sitä ponnekkaasti ja toivon mukaan tällä kertaa hallituksesta käsin. Emme me ole hylänneet niitä meidän tavoitteita, ja mielestäni siellä on erittäin hyviä ja perusteltuja tavoitteita. Niitä nyt en lähde tässä avaamaan. Mutta tämä keskusteluhan nyt lähti liikkeelle tästä ulkomaalaislain pykälästä, jossa oleskeluluvan jatkolupa ei huomioisi jatkossa sitä, onko tulijalla kansanterveydelle vaarallinen sairaus vai ei. Itse en ymmärrä sitä, minkä tähden tällaista asiaa ei saa kritisoida, että tämä poistetaan tämä pykälä, koska eduskunnan ensisijainen tehtävä on ilman muuta ajaa Suomen ja suomalaisten hyvinvointia ja etua ja harkita tarkkaan, mihin ne rahat käytetään. Sitä vartenhan me täällä istumme, ja tässä tapauksessa toki emme haluaisi lisätä kustannuksia. Esimerkkinä Adlercreutz mainitsi tässä, että paperittoman sairaanhoito, joka tyrmättiin viime hallituskauden aikana, pitäisi ehdottomasti ottaa uudelleen käsittelyyn ja saada se laki voimaan, jotta paperittomatkin saisivat täysin laajan terveydenhuollon. Ei tälle ole mitään perusteluita. Tämä keskustelu käytiin jo viime hallituskauden aikana. Jokainen, joka Suomessa sairastaa vakavasti tai onnettomuuteen joutuu, oli papereita tai ei, hoidetaan. Ei Suomessa ketään jätetä kadulle kuolemaan. Mutta eri asia on se, onko meillä varaa hoitaa kaikkia täällä, jotka tekeytyvät laittomiksi sillä, että esimerkiksi vaikka viisumi vanhenee ja tullaan rajan yli tänne, ja sitten sen jälkeen välittömästi saataisiin kaikki se terveydenhuolto, mitä Suomen kansalainen saa. Tämä on se keskustelun ydin, onko meillä varaa ja missä määrin on järkevää käyttää meidän terveydenhuollon resursseja kaikkien maailmasta tänne tulevien hyväksi.