Arvoisa puhemies! Kun joissain keskustan puheenvuoroissa kysyttiin, mihin perussuomalaisia tarvittiin Säätytalolla, niin eräs versio tästä voisi olla se, että korvaamaan keskusta. Ilmiselvästi se toimi melkoisen hyvin, koska myöhemmin keskustan puheenjohtaja Saarikko on kommentoinut, että hallituksen metsäpolitiikka on täysin keskustan linjan mukainen, kuten myös maatalouden tilannekuva — tämä kommentti oli Maaseudun Tulevaisuudessa. Ei siinä mitään, hyvä linjahan se onkin. Mutta epäilen, että tämä mainittu historiallinen olutveron alennus ei kuitenkaan olisi onnistunut keskustan ollessa neuvottelemassa, eli perussuomalaiset saivat siellä asioita aikaan. [Vesa Kallion välihuuto] Mutta sitä hieman ihmettelen, miten entisellä valtiovarainministeri Saarikolla voi mennä noin pahasti puurot ja vellit sekaisin siinä, kun väitetään, että tätä veronalennusta maksettaisiin jollain tavalla joillakin leikatuilla rahoilla. Eihän veropolitiikkaa ole niin valmisteltu, että paikattaisiin valtion budjettia veroja korottamalla tai päinvastoin. Jos tällainen taloudenpito on ollut edellisen hallituksen aikaan voimassa, niin ei se ainakaan enää ole voimassa. Toinen teema, tämä työperäinen maahanmuutto: Siinäkin lähdetään purkamaan asiaa vähän väärästä päästä. Eli ongelmahan liittyy siihen, että jos maan työmarkkinat ylipäänsä vetävät, niin silloin myös työperäisiä maahanmuuttajia tulee maahan. Eli mainitut Saksa ja Ruotsi ovat sellaisia maita, joissa työmarkkinat vetävät ja ne vetävät myös työperäisiä maahanmuuttajia. Mutta kun Suomessa työmarkkinat eivät vedä, niin ei tänne työperäisiä maahanmuuttajiakaan halua muuttaa. Kohtuullisen paljon tarkoituksellisen tuntuista väärinymmärrystäkin ilmenee keskustelussa. Väitetään, että sotesta leikattaisiin, mutta sehän ei pidä paikkaansa, vaan ainoastaan menojen nousupainetta hillitään. Ja tämä väite luonnonsuojelurahojen leikkaamisesta ei myöskään pidä paikkaansa. Asiahan on niin, että Marinin hallitus asetti huomattavan paljon määräaikaisia luonnonsuojelun määrärahoja, varmaankin kahdesta syystä: ensinnäkin pitääkseen vihreät hallituksessa, toisena siksi, ettei julkisen talouden tilanne näyttäisi aivan niin synkältä kuin se olisi näyttänyt, jos ne rahat olisi säädetty pysyviksi. Nyt ne rahat ovat häviämässä, koska ne ovat määräaikaisia. Jotta niitä voitaisiin edelleen osoittaa, olisi pitänyt jostain löytää leikkauksia, jotta olisi voitu kohdentaa nämä rahat luonnonsuojeluun tavallaan uudestaan. Eli olisiko teidän mielestänne pitänyt leikata esimerkiksi sosiaaliturvasta enemmän, työttömyysturvasta enemmän, että luonnonsuojelun määrärahoja olisi voitu korottaa? Sama nurinkurinen logiikka koskee tätä keskustelua solidaarisuusverosta. Kun sanotaan, että jokin asia on väärin sammutettu, niin solidaarisuusvero on joidenkin mielestä ilmeisesti väärin palautettu. Solidaarisuusverohan oli poistumassa. Nykyinen hallitus oli säätänyt sen määräaikaiseksi, te olisitte antaneet täysimääräisen verotulojen kevennyksen kaikille suurituloisille. Nyt solidaarisuusvero palautuu ja erittäin suurituloiset joutuvat sitä maksamaan, ja siitäkin kertyy merkittävä määrä rahaa valtion kassaan. Tämä keskustelu matkakulujen omavastuuosuuden nousemisesta: Siinä on sellainen näkökulma, mitä ei ehkä ole huomioitu keskustelussa. Eli suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneliput ovat nousseet siihen hintaluokkaan, että nuo omavastuut olisivat alkaneet täyttymään, mikä olisi johtanut siihen tilanteeseen, jollei tähän rajaan olisi puututtu, että potentiaalisesti hyvin suuri joukko työmatkailijoita olisi siirtynyt lähtökohtaisesti käyttämään tätä työmatkaetua ja tämän kustannuksia — en tiedä, oliko niitä arvioitu — olisi voinut olla hyvin merkittävästi. Eli näistä asioista olisi hyvä hieman ymmärtää, ennen kuin käyttää suuremmin puheenvuoroja. Hallituksen eläkepolitiikka, jota jossain välissä yritettiin moittia, on hyvin maltillista. Eläkkeisiin ei kohdisteta leikkauksia eikä tehdä suuria muutoksia muutenkaan, kolmikantaista sopimista kunnioitetaan ja tulevat sukupolvet huomioidaan eläkekertymissä ja muissa vastaavissa asioissa. Yleensäkin tässä ohjelmassa korostuu tällainen positiivinen talouskuri. Sellainen asia, jota ei ole juurikaan tuotu esille keskustelussa, on se, että valtion virastoihin, niiden toimintamenoihin, kohdistuu lähes 250 miljoonan euron suuruinen leikkaus vuoden 27 tasolla, eli hieman karsitaan sitä paisunutta hallintoa. Monissa ministeriöissä virkakunta oli päässyt paisumaan todella valtavasti edellisen hallituksen aikana ja sitäkin aiemmin. Sen haluaisin todeta tähän loppuun, että jos kuvittelee, että ilmastotoimet eivät mitään maksaisi — kun monesti on kuullut väitteen, että ilmastotoimet ovat ilmaisia ja ne jopa hyödyttävät elinkeinoelämää — niin siihen nähden, miten tämä jakeluvelvoitteen maltillinenkin nosto on vaikeaa kompensoida, on ihan turha tulla väittämään, etteivät ilmastotoimet maksa. Kyllä ne maksavat.