Paljon puhetta.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Suomen turvallisuusympäristön muuttuessa lainsäädännön on vastattava nykyajan puolustustarpeita. Puolustusteknologian kehitys ja Suomen Nato-jäsenyys edellyttävät, että maanpuolustukselle tärkeiden keksintöjen salassapito voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti. Esityksessä uudistetaan maanpuolustukselle merkityksellisiä keksintöjä koskevaa lainsäädäntöä. Keskeinen muutos olisi luopuminen keksintöjen pakkolunastuksesta valtiolle. Jatkossa puolustusviranomainen voi määrätä keksinnön salassa pidettäväksi, jos se on Suomen puolustuksen kannalta välttämätöntä. Omistusoikeus säilyy keksinnön haltijalla tietyin rajoituksin. Arvoisa rouva puhemies! Uudistus parantaa suomalaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä. Yritykset ja muut yksityiset toimijat voivat hakea salassa pidettäville puolustuskeksinnöille patenttisuojaa myös muissa Naton jäsenmaissa kansainvälisen sopimuksen mukaisesti. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja puolustusteknologian kaupalliseen hyödyntämiseen, ja tämä on juuri sitä, mitä nyt tarvitaan Suomen puolustusteknologiassa. Samalla on turvattava keksijöiden oikeudet. Salassapitopäätös voi rajoittaa keksinnön kaupallista hyödyntämistä ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Esityksen mukaan haltijalle olisi maksettava täysi korvaus päätöksestä todennäköisesti aiheutuvista menetyksistä. Korvauksen määrittely voi kuitenkin olla haastavaa, sillä aineettoman omaisuuden arvoa on vaikea arvioida etenkin ennen patentin myöntämistä. Uudistuksessa yhdistyvät Suomen turvallisuustarpeet ja yritysten oikeusturva. Asianmukaisesti toteutettuna se tukee kotimaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja vahvistaa Suomen mahdollisuuksia kehittää puolustukselle tärkeää teknologiaa. — Kiitos, elinkeinoministeri Puisto, jälleen tästä erittäin hyvästä esityksestä suomalaisten yritysten toimintaedellytyksien parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään esitystä, joka koskee puolustuskeksintöjen salassapidon turvaamista. Vaikka kyse on verrattain rajatusta lainsäädäntökokonaisuudesta, sen taustalla on erittäin ajankohtainen kysymys siitä, miten turvaamme suomalaisen puolustusteknologian, innovaatiot ja kansallisen turvallisuuden muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Voimassa oleva laki on peräisin vuodelta 1967. Maailma, teknologia ja Suomen turvallisuusympäristö ovat muuttuneet perusteellisesti sen jälkeen. Perinteisten asejärjestelmien rinnalle on tullut uusia teknologioita, kuten tietoliikenne-, ohjelmisto-, elektroniikka- ja kaksikäyttöteknologiaa, joilla voi olla erittäin suuri merkitys maanpuolustukselle. Siksi nykyinen sääntely ei enää riitä hyvin vastaamaan näihin tarpeisiin. Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on turvata sellaisten keksintöjen salassapito, joiden julkistaminen voisi vaarantaa Suomen puolustuskykyä. Samalla pyritään parantamaan suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua Nato-maiden puolustusteolliseen yhteistyöhön sekä hyödyntää omia innovaatioitaan kansainvälisillä puolustusmarkkinoilla. Erityisen merkittävä muutos on se, että nykyisestä pakkolunastusmenettelystä luovuttaisiin. Jatkossa valtio ei ottaisi puolustuskeksintöä omistukseensa, vaan Puolustusvoimien pääesikunta voisi määrätä sen salassa pidettäväksi määräajaksi. Siten keksinnön omistusoikeus säilyisi edelleen yrityksellä tai keksijällä, ja sille voitaisiin tietyin edellytyksin hakea patenttisuojaa myös muissa Nato-maissa. Tämä on ratkaisu, joka kunnioittaa keksijää ja kannustaa keksimään uutta. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta tärkeintä on se, että Puolustusvoimat saa paremmat mahdollisuudet estää sellaisen teknisen tiedon ennenaikaisen julkistamisen, joka voisi heikentää Suomen puolustuskykyä tai mahdollistaa vastatoimen kehittämisen Suomea vastaan. Samalla vahvistetaan kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytyksiä. Vahva kotimainen teknologinen ja teollinen osaaminen on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta, puolustuksen suorituskykyä ja kriisinkestävyyttä. Tämä esitys vahvistaa Suomen puolustuskykyä, tukee kotimaista puolustusteollisuutta ja päivittää lainsäädäntöä vastaamaan tämän päivän turvallisuusympäristöä. Siksi pidän sitä tarpeellisena ja kannatettavana. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Hyvä puhemies, edustajat! Nyt käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi puolustuskeksintöjen salassapidon turvaamisesta. Kyseessä on uusi laki, joka korvaisi nykyisen maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä annetun lain. Lakiesityksen tavoitteena on turvata sellaisten patentoitaviksi haettujen keksintöjen salassapito, joiden salassa pysyminen on maanpuolustuksen kannalta välttämätöntä. Tavoitteena on lisäksi parantaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä Naton jäsenmaiden puolustusteollisuuden markkinoilla ja lisätä yhteistyötä puolustusviranomaisten ja maanpuolustukselle merkityksellisiä tuotteita kehittävien yritysten välillä. Lakia sovellettaisiin keksintöihin, jotka liittyvät pääasiassa kansallisen vientivalvonnan alaisiin tuotteisiin. Puolustuskeksinnöllä tarkoitetaan lain soveltamisalaan kuuluvaa keksintöä, jonka salassapito on maanpuolustuksen näkökulmasta välttämätöntä. Esityksen mukaan puolustuskeksintö voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi nykyistä kevyemmällä menettelyllä. Omistusoikeus säilyisi keksinnön haltijalla, joka voisi tietyin edellytyksin hakea sille patenttia myös muissa Naton jäsenmaissa ja hyödyntää keksintöään rajoitetusti. Salassapitopäätös olisi voimassa korkeintaan vuodeksi kerrallaan. Keksinnön haltijalle maksettaisiin täysi korvaus salassapitopäätöksestä todennäköisesti aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Esityksessä on arvioitu, että puolustuskeksintöä koskevia salassapitopäätöksiä tehtäisiin korkeintaan yksi tai kaksi kappaletta vuodessa. Lakia sovellettaisiin normaalioloissa, ja se turvaisi valtiolle vain rauhan aikana välttämättömät oikeudet. Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitus saattaa voimaan 1. päivä tammikuuta 2027. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten edustajat Strandman, Hänninen ja Kallio ovat ottaneet esille, tässä tavoitteena on nimenomaan kehittää järjestelmää asiakaskeskeisen digitaalisen palveluketjun eli reaaliaikaisen asiakasohjauksen tuottamiseksi. Yhteinen asiakastieto nopeuttaa asiakaspalveluprosessia, tekee toiminnasta läpinäkyvämpää ja yhtenäistää käytäntöjä. Tällä esityksellä ei todellakaan ole vaikutusta valtion talousarvioon. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Kuten olemme tänäkin iltana huomanneet, niin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio että elinkeinoministeri Puisto toimivat: näillä erittäin tärkeillä esityksillä juurikin lisätään suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta Suomen kasvun vauhdittamista. Tällaista työtä tarvitaan juuri nyt tässä ajassa. Kiitän lämpimästi arvokkaasta työstänne molempia ministereitä. Perussuomalaisten tavoitteet taloudesta ja turvallisuudesta toteutetaan juuri näillä toimilla kotimaan parhaaksi.

Arvoisa rouva puhemies! Päätöksenteossa, kaikenlaisessa päätöksenteossa, oli se julkinen puoli tai yksityinen tai vaikka me yksityiset ihmisetkin, ajantasainen tieto, luotettava tieto ja se, että se on nopeasti saatavissa, on tärkeää, jotta sitten asiakaspalvelu ja kaikki muu pelaavat hyvin. Samoin paljon puhuttu tiedolla johtaminen, joka tänä päivänä ikävä kyllä on aika monessa paikkaa hukassa. Vaikka meillä se tieto on, se on pirstaloituneena ja joko sitä halutaan käyttää tai ei haluta käyttää tai tulee kynnys siihen, jätetäänkö se sitten ottamatta huomioon kaikessa kiireessä. Ja sitten se, mitä edustaja Hänninen toi täällä hyvin esille, että ne päätökset ovat tietoon perustuvia, että ne ovat mahdollisimman oikeita. Toki politiikassa on aina yhteensovittamista, mutta niillä on myös tämmöinen huoltovarmuus- ja turvallisuusnäkökulma siinä mukana. — Kiitos, ei muuta.

Arvoisa puhemies! Tämäkin esitys on konkreettinen esimerkki hallituksen tavoitteesta purkaa tarpeetonta sääntelyä ja sujuvoittaa paitsi viranomaisten myös yrittäjien toimintaa. Tässä esityksessä normien purkaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että pienin lainsäädännön muutoksin viranomaiset voivat käyttää jo olemassa olevia tietoja järkevämmin ja että yritysten asioita ei käsitellä useaan kertaan eri järjestelmissä. Siitä syntyy säästöä ja tehokkuutta. Kun päivitämme yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmää vastaamaan muuttunutta viranomaisrakennetta, samalla sujuvoitetaan tiedonvaihtoa yrityspalveluiden välillä sekä mahdollistetaan tietojen hyödyntäminen myös luvitusprosessissa. Lisäksi järjestelmän piiriin tuodaan Finnfund Oy ja sen tytäryhtiö, mikä vahvistaa yritysten kasvun ja viennin kansainvälistymisen tukemista entisestään. Tästä on tässä esityksessä ihan erityisesti kyse. Arvoisa puhemies! Kyse ei kuitenkaan ole yksinomaan normien purkamisesta ja arkisen toiminnan helpottamisesta. Tällä esityksellä on merkitystä myös turvallisuuden näkökulmasta. Turvallinen yhteiskunta tarvitsee vahvan talouden. Mitä paremmin yritysten rahoitus, investoinnit, vientihankkeet ja luvitus toimivat, sitä vahvempi on myös Suomen taloudellinen turvallisuus. Tietojen tehokkaampi hyödyntäminen parantaa erityisesti investointien lupaprosessien ennakoitavuutta ja sujuvuutta sekä tukee yritysten kasvupalveluja. Kyse on siis ennen kaikkea huoltovarmuudesta kilpailukykyisessä muodossa. Kun viranomaiset pystyvät hyödyntämään yhteisiä tietoja, yritysten aikaa ei kulu samoihin selvityksiin useaan kertaan. Päätöksenteko nopeutuu, ja vientihankkeille voidaan rakentaa nykyistä kokonaisvaltaisempia rahoitusratkaisuja. Tämä vahvistaa Suomen edellytyksiä houkutella investointeja ja rakentaa kasvua tilanteessa, jossa kansainvälinen kilpailu kiristyy. Vienti on osaltaan turvaamassa omavaraisuuttamme, ja siksi tämän esityksen edistäminen on myös turvallisemman arjen rakentamista suomalaisille. Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että hallitus toteuttaa tässä käytännönläheistä normien purkua. Yritysten arkea helpotetaan, tiedonvaihtoa parannetaan ja julkisia palveluja kehitetään ilman uusia velvoitteita yrityksille tai merkittäviä lisäkustannuksia valtiolle. Tämä on juuri sellaista hallinnon sujuvoittamista, jota suomalaiset yritykset ovat pitkään toivoneet ja Suomi maana on jo kauan aikaa tarvinnut. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Yrityspalvelujen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että julkiset toimijat pystyvät hyödyntämään tietoja tehokkaasti ja tarjoamaan yrityksille toimivia rahoitusratkaisuja. Samalla on huolehdittava tietoturvasta, kustannustehokkuudesta ja veronmaksajien rahojen vastuullisesta käytöstä. Nyt esitettävällä lakimuutoksella yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään liitettäisiin Finnfund Oy ja sen tytäryhtiö. Lisäksi järjestelmän tietojen käyttötarkoitusta laajennettaisiin kattamaan luvitukseen liittyvät tilanteet. Tähän asti Finnfundin, Finnveran ja Business Finlandin välinen tiedonvaihto on perustunut manuaaliseen työhön. Myöskään elinvoimakeskukset eivät ole saaneet tietoja järjestelmän kautta. Uudistus mahdollistaisi sujuvamman tiedonkulun, vähentäisi päällekkäistä työtä ja helpottaisi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Suomalaisille yrityksille tämä voi avata uusia vientimahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälisten hankkeiden toteuttamista. Kun rahoitusta tarjoavien toimijoiden yhteistyö paranee, yrityksille voidaan tarjota paremmin yhteensovitettuja palveluja. Samalla kehitysmaiden markkinoilla toimiville asiakkaille voitaisiin järjestää kattavampia rahoitusratkaisuja. Tämä voi tukea suomalaisen yritystoiminnan kansainvälistymistä ja vahvistaa Suomen kaupallisia suhteita. Arvoisa puhemies! Uudistuksessa on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietojen käyttö perustuu lakiin ja niiden käsittely on asianmukaista. Lisäksi on tärkeää seurata järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä syntyviä kustannuksia. Vaikka esityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia valtion talousarvioon, Finnfundille ja sen tytäryhtiöille aiheutuu uusia kuluja. Julkisten palvelujen kehittämisen tulee tuottaa konkreettista hyötyä yrityksille ja yhteiskunnalle. Tietojen tehokkaampi hyödyntäminen parantaa palvelujen laatua, vähentää hallinnollista työtä ja tukee suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla, ja sitähän me erityisesti tässä tahdomme. Samalla varmistetaan, että uudistus toteutetaan kustannustietoisesti ja vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä esitys. Kiitos, ministeri Puisto, arvokkaasta työstä Suomen yritysten parhaaksi toimimisesta.

Hyvä puhemies, hyvät edustajat! Hallituksen esityksessä 252/2026 ehdotetaan muutettavaksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettua lakia. Esityksen mukaan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän tietojen käyttötarkoitusta laajennettaisiin luvitukseen ja yrityspalveluiden tuottajiin lisättäisiin Finnfund Oy ja sen tuleva tytäryhtiö. Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän tarkoituksena on edistää julkishallinnon asiakastietojen yhteiskäyttöä sekä parantaa julkisesti rahoitettuja yrityspalveluja ja tehostaa niiden yhteensovittamista ja valvontaa. Käytännössä tämä tarkoittaa Team Finland ‑yhteistyön piirissä olevia hallinnon toimijoita. Järjestelmä toimii alustana yritysten kasvupalveluille ja niiden tehokkaalle ja vaikutuksia luovalle toiminnalle. Yhteinen asiakastieto nopeuttaa asiakaspalveluprosessia, tekee toiminnasta läpinäkyvää ja yhtenäistää käytäntöjä. Yhteinen tieto mahdollistaa tiedolla johtamisen. Lisäksi se mahdollistaa ulkoisten tietolähteiden hyödyntämisen päätöksenteossa. Tämä tähtää valtion yrityspalveluiden tehokkaaseen toimintaan. Lakia yrityspalveluiden asiakastietojärjestelmästä on muutettu viimeisen kymmenen vuoden aikana usein, pieniä muutoksia kerrallaan — niin nytkin. Hallituksen esitykseen sisältyvä lakiesitys on luonteeltaan ensisijaisesti säädöshuollollinen. Hallituksen esityksessä olevilla säädösmuutoksilla ajantasaistetaan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettua lakia vastaamaan eräitä viimeaikaisia säädösmuutoksia. Säädösmuutoksilla mahdollistetaan nykyisenkaltainen julkisten rekisteritietojen välittäminen työvoimaviranomaisille ja aiempaa käytäntöä vastaavat eräät tiedot Lupa- ja valvontavirastolle. Lisäksi lain piiriin tuodaan Finnfund Oy ja sen perusteilla oleva tytäryhtiö, joita koskeva lainsäädäntö on nyt tosiaan samaan aikaan vireillä eduskunnassa. Miten Finnfund ja sen tuleva tytäryhtiö hyödyntävät järjestelmää käytännön tasolla, se selviää yksityiskohtien osalta toiminnan jatkovalmisteluissa. Lakiin tehdään myös eräitä pienempiä teknisluonteisia tarkistuksia. Arvoisat edustajat, ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivä tammikuuta 2027.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Strandman otti esille, näillä ehdotettavilla muutoksilla tosiaan on tarkoitus sujuvoittaa luottolaitostoimintaan kohdistuvaa kansallista sääntelyä kuitenkaan vaarantamatta keskeisten rahoitusmarkkinatavoitteiden toteutumista. Eli kyse on kansallisista säännöksistä, jotka eivät perustu EU-lainsäädäntöön tai ovat sen vaatiman vähimmäistason ylittäviä, ja tällaista sääntelyä on perusteltua vähentää. Edustaja Kallion huomio, mistä me olemme monet kerrat tässä salissa myös keskustelleet, on aivan validi. Yritysrahoituksen lainansaantikysymys on tietysti laajempi kysymys, mutta siinä me ollaan tehty monia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joista tämäkin on kuitenkin yksi sääntelyä keventävä toimenpide, ja julkisten toimijoiden tekemiä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi miljardin ohjelma Finnverassa, mikä lanseerattiin nyt kesällä. Sitten myös pankit ovat itse huomanneet, että yksityisellä puolella heidän luotonanto on mennyt liian tiukaksi. He ovat itse viestineet tästä. — Kiitoksia, hyvät edustajat.

Arvoisa rouva puhemies! Samoin kiitos ministerille esittelystä. Kuten edellisessä puheenvuorossa tuli esille, rahoituksen saatavuushan on puhuttanut täällä ihan salin laidasta toiseen. Ministeri on hyvin tämän huomannut itsekin, ja on toimenpiteitä monenlaisia. Aika kuluu aika nopeasti, ja taas on vaalit tulossa, ja taas uusi eduskunta ja uusi hallitus aloittavat. Toivon mukaan nämä kaikki toimenpiteet, mitä nyt on suunnitteilla ja selvityksen alla ja muuta, jatkuisivat siitä yli, ettei taas aloiteta sitten alusta, koska monelle se aika kuluu hukkaan. Omassakin entisessä kuntataajamassa on esimerkkejä. On nuori yrittäjä, joka olisi halukas ja valmis ostamaan yrityksen, jossa hän on ollut aiemmin töissä. On ikääntynyt yrittäjä, jolla ei ole sille jatkajaa, mutta rahoituksesta jää kiinni, että on tämmöinen epäjatkuvuuskohta, ja voi olla, että sitä yritystä ei sitten jossain vaiheessa enää ole ollenkaan. — Kiitos, ei muuta.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Suomen rahoitusmarkkinoiden toimivuus vaikuttaa yritysten rahoituksen saatavuuteen ja koko talouden kehitykseen. Luottolaitoslainsäädäntöä on viime vuosikymmeninä uudistettu pitkälti EU-sääntelyn pohjalta, minkä seurauksena kansalliseen sääntelyyn on jäänyt vanhentuneita ja tarpeettoman monimutkaisia vaatimuksia. Esityksessä ehdotetaan useiden lakien muuttamista sääntelyn ajantasaistamiseksi ja puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi Finanssivalvonnan tavoitteita täydennetään siten, että rahoitusmarkkinoiden merkitys reaalitalouden kasvulle huomioidaan entistä paremmin. Luottolaitosten kiinteistöomistuksia koskevat erityisrajoitukset ehdotetaan poistettavaksi, sillä nykyiset riskienhallintaa ja pankkivalvontaa koskevat vaatimukset kattavat myös kiinteistöihin liittyviä riskejä. Myös kiinteän toimipaikan vaatimuksesta luovutaan. Muutos tasaa kilpailuasetelmaa suomalaisten luottolaitosten ja muiden Eta-maiden toimijoiden välillä. Palkitsemissääntely puolestaan kohdistetaan EU-vaatimusten mukaisesti henkilöihin, joiden työ vaikuttaa olennaisesti luottolaitoksen riskiprofiiliin. Koko henkilöstöä koskevat yleiset palkitsemisperiaatteet säilyvät ennallaan. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä selkeytetään myös luottolaitosten yhteenliittymiä koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on sujuvoittaa poikkeuslupamenettelyä, täsmentää keskusyhteisöjen ohjausvaltaa ja selkeyttää velkojien asemaa mahdollisissa konkurssitilanteissa. Laajempi pääomaohjaus edellyttää jäsenluottolaitosten hyväksyntää sääntö- ja yhtiöjärjestysmuutosten kautta. Uudistuksessa sovitetaan yhteen pankkivalvonnan vaatimukset, luottolaitosten toimintaedellytykset ja rahoitusmarkkinoiden vakaus. Samalla luodaan ajantasaisempi sääntelykehys suomalaiselle pankkisektorille. — Kiitos, ministeri Puisto, tästä hyvästä esityksestä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on hallituksen esitys luottolaitoslainsäädännön uudistamiseksi. Esitys kohdistuu luottolaitostoimintaa koskevaan yleiseen sääntelyyn sekä kiinnitysluottopankkitoimintaa, talletuspankkien yhteenliittymiä ja luottolaitosten yhteisömuotoja koskevaan lainsäädäntöön. Tarkoituksena on lainsäädännön ajantasaistaminen, lainsäädännössä havaittujen puutteiden korjaaminen ja sääntelyn yleinen sujuvoittaminen. Esitys perustuu luottolaitoslainsäädännön muutostarpeita koskevaan valtiovarainministeriön arviomuistioon ja lainsäädännön uudistamista valmistelleen työryhmän mietintöön. Luottolaitoslakiin ehdotetaan useita sääntelyä sujuvoittavia muutoksia. Laissa muun muassa kavennettaisiin muuttuvaa palkkionosaa koskevien vaatimusten soveltamisalaa luottolaitosdirektiivin mukaisen vähimmäistason mukaiseksi ja luovuttaisiin luottolaitosten kiinteistöomistuksia koskevista erillisrajoituksista. Liikepankkeja ja osuuspankkeja koskevat säännökset keskitettäisiin erillisistä laeista luottolaitoslakiin. Luottolaitosten yhteenliittymiä koskeva lainsäädäntö ehdotetaan uudistettavan kokonaisuudessaan. Lainsäädännön uudistamisella vahvistettaisiin kotimaisen luottolaitossektorin kannalta keskeisen yhteenliittymämallin yleistä toimivuutta ja uskottavuutta sekä hyödynnettäisiin EU-lainsäädännön mahdollistamaa kansallista liikkumavaraa nykyistä laajemmin lainsäädännöstä aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Jäsenluottolaitoksille olisi mahdollista myöntää nykyistä laajempia poikkeuksia omia varoja koskevista vaatimuksista, mutta samalla lakiin sisällytettäisiin säännökset keskusyhteisön jäsenluottolaitoksiin kohdistamasta pääomaohjauksesta. Lisäksi laissa ehdotetaan selkeytettävän ja vahvistettavan muun muassa yhteenliittymän ohjausta ja valvontaa sekä yhteisvastuujärjestelmää koskevia säännöksiä. Säästöpankkilain osalta ehdotetaan uudistettavan tarvittavilta osin säästöpankin hallintojärjestelmää sekä kantarahastoa ja kantarahasto-osuuksia koskevia säännöksiä. Hypotekkiyhdistyksestä annetussa laissa ehdotetaan mahdollistettavan hypotekkiyhdistyksen yhteisömuodon muuttaminen ja sulautumiset nykyistä laajemmin. Kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetun lain mukainen väliluottotoimintamalli ehdotetaan laajennettavan kaikille kiinnitysluottopankeille. Lisäksi esityksessä ehdotetaan Finanssivalvonnan tavoitesäännöksen täydentämistä siten, että jatkossa Finanssivalvonnan toiminnan toissijaisena tavoitteena on edistää kilpailua rahoitusmarkkinoilla, rahoituksen välittymistä ja reaalitalouden kestävää kasvua. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2027, laki luottolaitosten yhteenliittymistä kuitenkin vasta 1. päivä heinäkuuta 2027.

Kiitos, puhemies! Juuri kuten edustaja Kallio tässä sanoi, sopimus on tosiaan melkoisen laaja ja luo raameja monenmoisen yhteistoiminnan kehittämiseen. Voin vielä lopuksi sanoa, että pidän aika hyvänä sitä, että siellä on huomioitu myös maahanmuuttopolitiikka laajasti ja erityisesti tämä kolmansien maiden velvollisuus ottaa vastaan omat kansalaisensa eli tehdä yhteistyötä palautuksissa.

Arvoisa rouva puhemies! Ei mitään pitkää puhetta, oikeastaan vaan se huomiona tämmöisenä ensimmäisen kauden edustajana, kuinka laaja-alainen tämä suomalainen yhteistyöverkosto ympäri maailmaa on ja mitenkä erilaisiin tehtäviin ministerikin pääsee ja joskus ehkä voi jopa joutuakin. Kun näitä katsoo, niin se myös kertoo siitä, mitenkä toisaalta tämä maailma on hyvin pieni, että me tehdään sitä yhteistyötä monella tapaa, ja toivon mukaan jatkossa entistä enemmän, ja kun saataisiin vielä rauha tähän maailmaan, niin vielä paljon enemmän. — Kiitos ministerille esittelystä.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestöjen jäsenten välisen kumppanuussopimuksen. Lisäksi esitys sisältää ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Kumppanuussopimuksen määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan. Kumppanuussopimuksen tavoitteena on edistää kehityspoliittisia tavoitteita, ja sen monet määräykset ovat luonteeltaan poliittisia ja tavoitteellisia eivätkä sisällä erityisiä toimintavelvoitteita. Kumppanuussopimuksella pyritään edistämään osapuolten välistä poliittista vuoropuhelua ja parantamaan yhteistyömahdollisuuksia erityisesti yhdessä sovittujen arvojen pohjalta. Sopimuksen pyrkimyksenä on edistää osapuolten yhteistyötä useilla eri aloilla ja saada aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sopimuksessa osapuolet sitoutuvat yhteisiin periaatteisiin demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi, joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja terrorismin vastaista toimintaa koskien. Esitys on erittäin hyvä, ja kiitän ministeri Taviota tästä esityksestä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön jäsenten välisen kumppanuussopimuksen eli Samoan sopimuksen. Sopimus on jatko Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren eli AKT-valtioiden ryhmän jäsenten kanssa tehdylle aiemmalle Cotonoun sopimukselle, jonka voimassaolo päättyi 28.2.2020. Samoan sopimus on sitä edeltäneen Cotonoun sopimuksen tapaan laaja yhteistyösopimus. Sopimus sisältää kaikkia osapuolia koskevan yleisosan sekä kolme alueellista pöytäkirjaa. Sopimuksella luodaan mekanismi EU:n vuoropuhelulle Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa sekä oikeudelliset puitteet Euroopan investointipankille toimia kaikissa AKT-maissa. Kumppanuussopimus on luonteeltaan sekasopimus, jonka määräykset kuuluvat osin jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan. Sopimus sisältää Euroopan unionin ulkopolitiikan kannalta tärkeitä velvoitteita, muun muassa sitoumukset ihmisoikeuksista, demokratian periaatteista ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä ja terrorismin torjunnasta. Nämä muodostavat EU:n ulkosuhteiden perustan, ja niillä tähdätään EU:n turvallisuusintressien toteutumiseen. Kumppanuussopimuksen monet määräykset ovat luonteeltaan poliittisia ja tavoitteellisia eivätkä sisällä erityisiä toimintavelvoitteita. Sopimus siirtää EU:n ja AKT-valtioiden suhteet kauemmaksi avunantaja- ja avunsaaja-asetelmasta kohti tasavertaisempaa kumppanuutta. Tämä ajattelutavan muutos on ollut kantava teema Suomen kehityspolitiikassa koko hallituskauden. Yksi merkittävimmistä uudistuksista aiempaan eli Cotonoun sopimukseen verrattuna on, että uuteen kumppanuussopimukseen eivät sisälly kehitysrahoitusta koskevat kysymykset. AKT-maille ei enää ole omaa erillistä rahoitusvälinettä, vaan jatkossa EU:n kehitysrahoitus kaikille kumppanimaille kohdennetaan EU:n yhteisestä ulkosuhderahoitusvälineestä. Sopimus allekirjoitettiin Samoalla 15.11.2023, ja sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkoi 1.1.2024 unionin toimivaltaan kuuluvien määräysten osalta. Sopimus tulee voimaan, kun Euroopan unionin ja sen jäsenvaltiot sekä vähintään kaksi kolmasosaa AKT-järjestön jäsenistä ovat saattaneet päätökseen sisäiset menettelynsä ja tallettaneet sitoutumisasiakirjansa. Tähän mennessä 14 EU-jäsenmaata ja 13 AKT-maata ovat ratifioineet sopimuksen. Arvoisa puhemies! Sopimuksella ei arvioida olevan suoria vaikutuksia valtion talousarvioon. Sopimuksen kauppaa koskevan osan odotetaan lisäävän sääntelyn läpinäkyvyyttä ja hyvän hallinnon periaatteita sekä tukevan parempaa toimintaympäristöä, mikä voi helpottaa EU-maiden yritysten taloudellista toimintaa AKT-maissa. Sopimuksen myötä yritysten oikeudellinen toimintavarmuus AKT-maissa saattaa kasvaa, mitä voidaan pitää kauppaa ja investointeja lisäävänä tekijänä sopimusosapuolten välillä. Niinpä hallitus esittää kumppanuussopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista ja asian lähettämistä asianomaisen valiokunnan käsiteltäväksi.

Rouva puhemies! Kiitos edustajille puheenvuoroista. Ainakin edustajat Strandman ja Vikman huomioivat hyvin suomalaisten yritysten hyödyllisyyden kehittyville markkinoille. Nyt kehitysyhteistyössä huomioidaan tosiaan korostuneesti molemminpuolinen hyöty. Pidän sitä erittäin tärkeänä lähtökohtana, että Suomen oma taloudellinen etu näkyy toiminnassamme, ja se näkyy nimenomaan nyt myös tässä hallituksen esityksessä. En ymmärtänyt sitä vasemmistoliiton edustajan ajatusta, että yritysten ei tarvitsisi olla kannattavia. [Hanna Sarkkinen: Finnfundin!] Jos yritys ei kannata, niin miten se olisi hyödyllistä kehittyvälle maalle tai taloudelle? Finnfund sijoittaa yrityksiin, ja niiden täytyy olla taloudellisesti kannattavia. Siis yrityksen täytyy olla taloudellisesti kannattava, ja taloudellisesti kannattava yritys yleensä tuottaa sitten myös voittoa. [Hanna Sarkkinen: Finnfundin tuotto-odotukset!] — Tuotto-odotukset Finnfundilla ovat jo aika alhaiset, se huomattakoon. Finnfund ei ole mikään suuri rahantekokone muutenkaan valtiolle, vaan Finnfund tietysti sijoittaa ne omat tuottonsa sitten uudelleen sinne kehittyviin maihin. Eli siinäkin mielessä tietenkin, mitä parempi tuotto tulisi, sen isompi raha sitten olisi sijoittaa jatkossa sinne kehittyvään maahan. Mutta se suomalainen toimijuus on tässä nyt kuitenkin asian ytimessä, juuri sen takia, että me voidaan Suomena käyttää nimenomaan niitä yrityksiä ja niiden ratkaisuja, joita tarvitaan siellä kehittyvässä maassa, ja uskon, että silloin tällä yhteistyöllä päästään nimenomaan siihen parempaan, tehokkaampaan lopputulokseen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kannatettava hallituksen esitys toteuttaa hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan suomalaisten yritysten osallistumista kehitysyhteistyöhön ja kehityssijoituksiin lisätään sekä niiden toimintamahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla edistetään. Kuulimmekin ministeriltä jo kattavan esittelyn lakimuutoksesta, ja sehän mahdollistaa aiempaa joustavammin sen, että Finnfund voi rahoittaa hankkeita suomalaisten yritysten kautta, kun hanke toteutetaan kehittyvässä maassa. Kaikkiaan on tärkeää turvata Finnfundin toiminnan edellytykset pitkäjänteisesti myös tulevilla vaalikausilla. Kokoomus haluaa, että yritysten osallistuminen kehitysyhteistyöhön palvelee sekä niiden kaupallista intressiä että kehityspoliittisia tavoitteita. Lakimuutos luo tälle aiempaa paremmat edellytykset ja sujuvoittaa käytännön työtä. Lakiuudistus tuo suomalaiset yritykset vahvemmin mukaan kehitysyhteistyöhön ja kehityssijoituksiin. Yksityistä rahoitusta on hyödynnettävä tehokkaammin kauppa- ja kehityspolitiikassa. Kohdemaiden talouksia voidaan tukea kestävällä tavalla samalla vahvistaen yksityisomistuksen suojaa ja hyödyntäen markkinataloutta. Yksityisen sektorin roolia Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa on välttämätöntä onnistua lisäämään, koska yksin julkinen raha ei millään riitä globaaleihin kehitystavoitteisiin pääsemiseksi. Globaalin vakauden ohella kehityspolitiikan on onnistuttava tukemaan kotimaista talouttamme ja yritysten mahdollisuuksia toimia uusilla markkinoilla. Kehitysyhteistyön tavoitteena onkin luoda edellytyksiä ja edistää kehittyvien maiden talouskasvua, jotta ne voivat pitkällä aikavälillä pärjätä omillaan ilman riippuvuutta länsimaiden avusta. Kehittyvät maat itse haluavat aitoja kumppanuuksia. Tavoitteena on lisäksi syventää kauppasuhteita sekä luoda pohjaa kansainväliselle yhteistyölle muillakin osa-alueilla. Me kokoomuksessa näemme, että kauppasuhteet ja kehitysyhteistyö on hyvä nähdä olennaisena osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta ja samalla sitoutua kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tullut aika hyvin jo aiemmissa puheenvuoroissa oleellisia asioita esille. On ollut itselläni mahdollisuus parin vuoden ajan nähdä lähempää tätä Finnfundin toimintaa, joka oli aiemmin käytännössä kokonaan vieras. On kyllä avannut silmiä se, miten tehokasta ja tuloksellista se toiminta on ollut, varsinkin ottaen huomioon, että niissä kohdemaissa, missä sitä toimintaa on, on aika isoja riskejä ollut olemassa. Tämä, mikä on kanssa hyvin tuotu esille, se, että tässä on mahdollisuus yrityksillä päästä mukaan just tämmöisille markkinoille, joihin heillä itsellään ei ole mahdollisuutta, on hyvä puoli siinä. Toinen on sitten tämä toinen, mikä on tuotu esille, että mikä on sitten sen kestävän kehityksen ja näiden painoarvo siellä. Pitää koettaa nyt olla positiivinen täällä — vaikka ei tähän taloon kauhean usein kuulu tämä positiivisuus ja optimistisuus — että tässä löydetään semmoinen hyvä tasapaino näiden eri elementtien välille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Finnfund-lain uudistaminen on perusteltua, ja on hyvä, että hallitus on tuonut esityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Kiitos myös ministerille tämän esityksen tuomisesta. Minulla on kuitenkin muutama kriittinen huomio, joihin toivon eduskuntakäsittelyssä kiinnitettävän huomiota. Arvoisa puhemies! Finnfundin tehtävä on kehityspoliittinen. Sen tarkoituksena on edistää kestävää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehitystä kehittyvissä maissa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista. Uuden lain tulisi rakentua selkeästi tämän perustehtävän varaan. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on parantaa Finnfundin vaikuttavuutta ja vahvistaa kehitysvaikutuksia. Lakiluonnoksesta puuttuvat kuitenkin säännökset kehitysvaikutusten tavoitteista, niiden mittaamisesta sekä raportoinnista. Näin tavoite uhkaa jäädä pelkäksi julistukseksi. Ilman selkeitä tavoitteita ei myöskään voida arvioida, kuinka hyvin niissä on onnistuttu. Arvoisa puhemies! Lakiesitys siirtää Finnfundin painopistettä aiempaa enemmän Suomen taloudellisten intressien suuntaan ja samalla kauemmas sen kehityspoliittisesta perustehtävästä. Tämä on potentiaalisesti ongelmallista, sillä Finnfundin olemassaolon oikeutus perustuu ennen kaikkea sen kehitysvaikutuksiin. Suomen viennin ja yritysten kansainvälistymisen tukemiseen on jo olemassa omat välineensä, kuten Business Finland ja Finnvera. Finnfund puolestaan toimii OECD:n sääntöjen mukaisesti sitomattomana kehitysrahoittajana, eikä sen rahoitusta voida kytkeä vain suomalaisiin yrityksiin. Hallitus toteaa myös itse esityksessään, että jos Finnfund alettaisiin nähdä kehitysyhteistyövarojen sijasta suomalaisyritysten tukikanavana, sijoittajien kiinnostus voisi vähentyä ja yhtiön asema virallisena kehitysrahoittajana heikentyä. Arvoisa puhemies! Finnfundin on voitava toimia siellä, missä rahoitukselle on suurin tarve, eli köyhimmissä ja hauraimmissa maissa. Juuri näissä toimintaympäristöissä riskit ovat suuria ja taloudelliset tuotot voivat olla epävarmoja. Esityksessä edellytetään toiminnan olevan pitkällä aikavälillä liiketaloudellisesti kannattavaa, ja perusteluissa tavoitteeksi asetetaan positiivinen oman pääoman tuotto. Lakiesitys ei kuitenkaan vastaa siihen, kumpi painaa vaakakupissa enemmän, mikäli taloudellinen kannattavuus ja kehitysvaikutukset olisivat ristiriidassa. Lakiin tulisi siksi kirjata, ettei Finnfund tavoittele voittoa kehitysvaikutusten kustannuksella. Rahoitusta tulisi myöntää vain hankkeille, joilla arvioidaan olevan merkittävä myönteinen vaikutus kohdemaan kestävään kehitykseen. Myös liiketaloudellisesti nollatulos voi olla perusteltu, jos se mahdollistaa investoinnit vähiten kehittyneisiin maihin ja hyvät kehitysvaikutukset. Arvoisa puhemies! Verovälttely ja voittojen siirtäminen veroparatiiseihin heikentävät kehittyvien maiden mahdollisuuksia vahvistaa omaa talouttaan ja hyvinvointiaan. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa Finnfundin toiminnan verovastuullisuus. Verovälttelyn ehkäisemistä ei tulisi jättää pelkästään yhtiön oman verovastuullisuuspolitiikan varaan, vaan asiasta olisi syytä säätää myös laissa. Samoin työelämän perusoikeuksien kunnioittaminen julkisin varoin tuetuissa hankkeissa tulisi kirjata lainsäädäntöön selkeästi. Eduskuntakäsittelyn aikana on lisäksi huolehdittava siitä, että Finnfundin uusi hallinto ja esitettävät rakenteet ovat mahdollisimman kustannustehokkaita. Hallintoon käytetty raha on aina pois varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Arvoisa puhemies! Finnfund on tärkeä osa Suomen kehityspolitiikkaa. Se täydentää avustusmuotoista kehitysyhteistyötä tärkeällä tavalla, mutta se ei kuitenkaan korvaa sitä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä ministeri, erinomaisesta esittelystä kiitoksia. On hyvä, että tämä Finnfundin lainsäädäntö saadaan ajan tasalle, ja nimenomaan, kuten ministeri totesi oivallisesti, suomalaiset yritykset voivat tämän uuden lain myötä yhä vapaammin ja avoimemmin toimia saadessaan rahaa vaikka Finnfundin kautta. Yksi hyvä esimerkki tästä viisaasta lakiesityksestä on siinä, että yritys voi toimia vaikka Suomessa ja sitä kautta tehdä yhteistyötä kehitysmaan kanssa, sen maan kanssa, joka heillä kohdemaana on. Näin ollen syntyy tilanne, jossa molemmat hyötyvät, ja ennen kaikkea turhaa on lähettää sinne maahan, jota ollaan kehittämässä, pelkkää rahapakettia, koska todennäköisesti se joutuisi vääriin käsiin. Ainakin iso riski siihen on olemassa, kuten tiedämme. Mutta kun sinne viedään tietotaitoa, opastusta ja tekniikkaa ja neuvotaan hommat tekemään oikein, niin sillä saavutetaan paras tulos. Se vanha viisaushan sanoo näin, että ei ole mitään järkeä viedä ihmisille valmiiksi syötävää leipää, vaan pitää opettaa ne ihmiset viljelemään ja tuottamaan kotimaassaan omaa ruokaa ja sitä kautta pärjäämään paremmin. Tässä on vähän sama idea, että Finnfundin kautta voimme näin ollen tukea näiden maiden kehitystä ja tarjota ihmisille parempaa huomista.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Kestävän kehityksen edistäminen edellyttää investointeja, yritysten osaamista ja kansainvälistä yhteistyötä. Julkinen rahoitus ei yksin riitä vastaamaan kehittyvien maiden rahoitustarpeisiin, joten yksityisen sektorin merkitys kehitysyhteistyössä kasvaa. Finnfundilla on tärkeä rooli yksityisten investointien suuntaamisessa kehittyvien maiden talouskasvun tueksi. Esityksessä ehdotetaan Finnfundia koskevan lainsäädännön uudistamista vastaamaan nykyisiä tarpeita ja perustuslain vaatimuksia. Yhtiöstä muodostetaan konserni, jonka emoyhtiö vastaa liiketaloudellisesta toiminnasta ja perustettava tytäryhtiö laissa määritellyistä julkisista hallintotehtävistä. Samalla tehtävien siirrolle luodaan asianmukainen oikeudellinen perusta. Uudistus laajentaa rahoituksen mahdollisuuksia myös Suomessa rekisteröidyille yrityksille, kun investointi toteutetaan kehittyvässä maassa ja se tukee paikallisen yritystoiminnan kehittymistä. Tämä helpottaa suomalaisten yritysten osallistumista kansainvälisiin hankkeisiin. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä muutoksesta. Niillä on usein arvokasta teknologista osaamista mutta rajalliset resurssit hankkeiden valmisteluun ja rahoitukseen. Uudistus madaltaa osallistumisen esteitä ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ajantasaistetaan myös valtion tappiotakuusitoumuksia koskevaa sääntelyä ja täsmennetään salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä. Lisäksi lakiin sisällytetään säännökset valtion rahoituksesta ja yhtiön taloudellisista toimintaperiaatteista. Uudistuksella luodaan ajantasainen lainsäädännöllinen perusta kehitysrahoitukselle, jossa yhdistyvät suomalainen osaaminen, vastuulliset investoinnit ja kehittyvien maiden taloudelliset tarpeet. Näin Suomi voi edistää kestävää kehitystä ja rakentaa pitkäjänteisiä kansainvälisiä kumppanuuksia. Kiitos, arvoisa ministeri Tavio, tästä esityksestä Suomen ja erityisesti suomalaisten yritysten hyväksi. Arvostan rohkeaa ja ahkeraa työtänne kotimaamme parhaaksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää eduskunnalle säädettäväksi uuden lain Finnfund-osakeyhtiöstä. Esityksellä uudistetaan lähes 50 vuotta vanha kehitysrahoituslaitos Finnfundia koskeva lainsäädäntö vastaamaan perustuslaillisia sekä tämän päivän kehityspolitiikan, yritysrahoituksen ja hyvän hallinnon vaatimuksia. Kehityspolitiikan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi sitten 70-luvun. Yksityisen sektorin merkitys kehityksen rahoittamisessa on kasvanut maailmanlaajuisesti. Suomi on etulinjassa kaupan ja kehityksen yhdistämisessä. Meidän ei kannata yrittääkään vastata kestävän kehityksen rahoitustarpeisiin pelkästään julkisella rahoituksella. Kehityshankkeisiin tarvitaan yrityksiä, investointeja, innovaatioita ja yksityisiä pääomia. Tämä on hallitusohjelmaan kirjattu lähtökohta. Hallitusohjelman mukaan suomalaisten yritysten osallistumista kehitysyhteistyöhön ja kehityssijoituksiin lisätään sekä niiden toimintamahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla vahvistetaan. Suomalaisyrityksillä on osaamista ja ratkaisuja, joille on kysyntää kehittyvissä maissa esimerkiksi energia‑, digi‑, metsä‑ ja maataloussektoreilla. Tämä hallituksen esitys toteuttaa tavoitetta selkeyttämällä Finnfundin tehtäviä ja laajentamalla sen toimintamahdollisuuksia. Esitys luo paremmat edellytykset tehostaa suomalaisyrityksille suunnattujen palvelujen tuottamista sekä mahdollisuuden kohdistaa kehitysrahoitusta nykyistä joustavammin vahvan kasvupotentiaalin hankkeisiin. Esityksessä ehdotetaan, että Finnfund voisi jatkossa rahoittaa hankkeita myös Suomeen rekisteröidyn yrityksen kautta silloin, kun investoinnin vaikutukset kohdistuvat kehittyvään maahan. Käytännössä tämä laajentaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kehitysvaikutuksia tuottaviin hankkeisiin ja hyödyntää kehitysrahoitusta kansainvälisessä kasvussaan. Kehitysvaikutukset säilyvät rahoituspäätösten keskeisenä edellytyksenä. Arvoisa puhemies! Finnfund on Suomen kehitysrahoituslaitos ja tärkeä väline kestävän kehityksen edistämiseen kehittyvissä maissa. Sen tehtävänä on rahoittaa yksityisen sektorin hankkeita, jotka luovat työpaikkoja, lisäävät taloudellista toimintaa ja tukevat kestävän kehityksen tavoitteita. Yhteenlaskettuna Finnfundin hallinnoima sijoitussalkku, sitoumukset ja sijoituspäätökset ovat 1,22 miljardia euroa. Finnfund kohdistaa rahoitustaan sellaisiin markkinoihin ja hankkeisiin, joihin yksityinen rahoitus ei vielä riittävässä määrin ohjaudu. Tarkoituksena ei ole korvata markkinaehtoista rahoitusta. Finnfund hallinnoi Finnpartnership-liiketoimintaohjelmaa, joka vuonna 2025 myönsi yhteensä 9,5 miljoonaa euroa liikekumppanuustukea 77 suomalaiselle yritykselle ja organisaatiolle. Finnfundin piirissä toimivan Finnpartnership-ohjelman antama liikekumppanuustuki on osoittautunut suomalaisille yrityksille hyväksi väyläksi kehittyvien maiden markkinoille pääsemiseen. Finnfund on hoitanut Finnpartnershipin alusta lähtien ohjelmaan liittyviä tehtäviä, joihin sisältyy julkisia hallinnointitehtäviä. Käytännössä nämä tehtävät on siirretty Finnfundille toimeksiantosopimusten perusteella. Perustuslain mukaan julkisten hallintotehtävien järjestämisestä tulee säätää lailla. Tällä esityksellä näiden tehtävien oikeudellinen perusta saatetaan lain tasolle. Hallitus ehdottaa, että Finnfund-konserniin perustetaan julkisia hallintotehtäviä hoitava tytäryhtiö, johon keskitetään Finnpartnership-avustuksiin liittyvä hallinnointi ja päätöksenteko. Tytäryhtiömallilla julkiset hallintotehtävät erotetaan selkeästi Finnfundin sijoitus‑ ja rahoitustoiminnasta. Esityksen mukaan ulkoministeriö vastaisi jatkossakin Finnfundin emoyhtiön omistajaohjauksesta sekä valvoisi ja ohjaisi tytäryhtiön julkisten hallintotehtävien hoitamista. Näin varmistetaan perustuslain vaatimusten toteutuminen, toiminnan läpinäkyvyys sekä asiakkaiden oikeusturva. Esitys tehostaa liikekumppanuustukena annettavan valtionavun hallinnointia. Se antaa hyvän pohjan kehittää edelleen suomalaisyrityksille niiden kansainvälistymisessä tarvitsemia palveluja. Kun Finnpartnership-ohjelman hallinnointi keskitetään yhdelle toimijalle, päällekkäisiä käsittelyvaiheita voidaan poistaa. Tämä tehostaa toimintaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä. Lisäksi esitys mahdollistaa teknisen tuen nykyistä laajemman hyödyntämisen kehitysvaikutuksia tuottavien hankkeiden valmistelussa ja kehittämisessä. Tarkoituksena on auttaa suomalaisten yritysten hankkeita etenemään kohti vaiheita, joissa ne kykenevät houkuttelemaan markkinaehtoista rahoitusta ja yksityisiä investointeja. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös, että emoyhtiön virallinen nimi muutetaan nykyisestä Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä muotoon Finnfund Oy. Käytännössä Finnfund on jo pitkään ollut yhtiön tunnettu nimi sekä Suomessa että kansainvälisesti. Muutos siis selkeyttää tilannetta ja vastaa vakiintunutta käytäntöä. Hallitus katsoo, että esitys vahvistaa Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuutta, tukee suomalaisyritysten mahdollisuuksia kansainvälisessä kasvussa, parantaa palvelujen tehokkuutta ja saattaa Finnfundia koskevan sääntelyn ajan tasalle ja perustuslain edellyttämälle pohjalle.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä huomioistanne ja tuesta sille, että kauppaa ja kehitystä yhdistetään tosiaan tällä hallituskaudella enemmän kuin koskaan aiemmin. Uskon tämän olevan aika pitkälti myös sitä, mitä kehittyvät maat itse haluavat. Kun puhun kehittyvien maiden johtajien kanssa, niin he yleensä nostavat itsekin esiin, että he tarvitsevat sellaista rahoitusta ja investointeja, jotka luovat työpaikkoja heidän maihinsa. He tarvitsevat teollistumista, koska muutoinhan ihmisillä siellä ei ole tulevaisuudennäkymää, ja silloin heidän tilanteensa on vaikea, varsinkin kun väestö kasvaa. On sinänsä totta, kuten edustaja Sarkkinen tuossa mainitsi, että jossain määrin tietysti näiden sijoitusten houkuttelevuus on enemmän keskitulon tai matalamman keskitulotason maissa eikä niinkään kaikkein köyhimmissä maissa, mutta olen myös täysin sitä mieltä, että on syytä työskennellä sen puolesta, että myös kaikkein matalimman tulotason maihin saataisiin nimenomaan näitä sijoituksia. Olen puhunut aiemminkin siitä, että nimenomaan perinteisen kehitysavun, lahjamuotoisen kehitysavun, tie on tullut vähän käytyä loppuun, koska sillä ei olla saatu nimenomaan kaikkein köyhimpiä maita nostettua. Keskitulotason maat ovat hyvin pitkälti omin avuin onnistuneet nousemaan köyhyydestä silloin, kun ne ovat avautuneet markkinalle tai saaneet mobilisoitua luonnon resursseja tai muita teollisuudenaloja, joilla on sitten vienti lähtenyt vetämään. Mutta kun katsotaan nimenomaan kaikkein köyhimpiä maita, niin siellä ei ole kovinkaan montaa noussut modernin kehitysyhteistyön aikana sillä lahjamuotoisella avulla. Sen takia toivon, että tällä sijoitusmuotoisella avulla saadaan sinne ihan uudenlaista vaihdetta. Ja sanon tämän myös se mielessä, että siitä muodostuu synergioita, kun on paikkansa myös sille perinteiselle kehitysavulle esimerkiksi vaikkapa koulutuksen saralla, kun nämä maahan tulevat yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Eli sieltä löytyy synergioita, joissa myös se perinteinen kehitysapu nyt sitten sijoitusmuotoisen kanssa toivottavasti kohtaa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on tehnyt kehityspoliittisia sijoituksia vuodesta 2017, mutta toiminnasta ei ole säädetty laissa. Nyt tämä lakiesitys, joka meillä on käsittelyssä, antaa Suomen kehityspoliittisille sijoituksille ensimmäistä kertaa selkeän lakipohjan. Se on erittäin tervetullutta. Samalla esitys avaa mahdollisuuden sijoittaa myös yksityisten rahastoyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin, jotta kehittyviin maihin saadaan liikkeelle entistä enemmän yksityistä pääomaa. Esitys toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa yksityisen sektorin roolia kehityspolitiikassa ja lisätä yksityisen pääoman kohdistumista kestävää kehitystä edistäviin investointeihin kehittyvissä maissa. Arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä oleva lakiesitys on tervetullut, koska käytettävissämme olevat julkiset varat eivät millään riitä kattamaan kestävän kehityksen rahoitustarpeita. Siksi meidän täytyy saada yksityistä pääomaa mukaan rahoittamaan investointeja, yritystoimintaa ja työpaikkojen syntymistä kehittyvissä maissa. Yksityistä rahoitusta on hyödynnettävä tehokkaammin kauppa- ja kehityspolitiikassa. Kohdemaiden talouksia tulee tukea kestävällä tavalla vahvistaen yksityisomistuksen suojaa ja hyödyntäen markkinataloutta. Yksityisen sektorin roolia Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa on onnistuttava lisäämään. Globaalin vakauden ohella kehityspolitiikan on tuettava kotimaista talouttamme ja yritysten mahdollisuuksia toimia uusilla markkinoilla. Kehitysyhteistyön tavoitteena on luoda edellytyksiä ja edistää kehittyvien maiden talouskasvua, jotta ne voivat pitkällä aikavälillä pärjätä omillaan ilman riippuvuutta länsimaiden avusta. Tavoitteena on lisäksi syventää kauppasuhteita sekä luoda pohjaa kansainväliselle yhteistyölle muillakin osa-alueilla. Kauppasuhteet ja kehitysyhteistyö ovat olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja kokoomus on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kehityspoliittisille sijoituksille luodaan oma lakiperusta, ja kiitos ministerille asian tuomisesta eduskuntaan. Selkeä lakiperusta parantaa ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta ja kytkee sijoitukset paremmin osaksi kehityspolitiikan tavoitteita ja periaatteita. Kun puhumme nimenomaan kehityspoliittisista sijoituksista, niin yksityisten pääomien liikkeelle saaminen on väline, ei itseisarvo. Kun kyse on kehitysyhteistyövaroista, niin niiden kansainvälisesti sovittu tehtävä on nimenomaan köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen maailmassa. Sijoitusmuotoisella avulla on paikkansa, mutta sillä on myös rajoitteensa. Sijoitusmuotoinen apu ei kovinkaan hyvin tavoita aina eniten tarvitsevia. Toistaiseksi Suomen kehityspoliittisten sijoitusten rahastojen päätöksistä vain jokunen on kohdistunut vähiten kehittyneisiin maihin, joissa tarve kehitysyhteistyölle on kuitenkin suurin. Hallituksen esitys tunnistaa riskin siitä, että sijoitukset eivät ohjaa rahaa eniten tarvitseville, ja onkin rehellistä todeta, että mitä korkeampi tuotto-odotus rahastolle asetetaan, sitä vaikeampaa on kohdistaa sijoituksia vähiten kehittyneisiin maihin. Laki avaa nyt oven yksityisten hallinnointiyhtiöiden rahastoihin, joiden tuotto-odotus on esityksen mukaan tyypillisesti korkeampi. Riskinä on, että ilman vastapainoa painopiste voi valua entistä enemmän keskitulotason maihin. Vastapainona lakiin olisikin syytä eduskuntakäsittelyn aikana kirjata sijoitusten painotus vähiten kehittyneisiin maihin. Lakiin ei sisälly velvoitetta raportoida eduskunnalle siitä, mihin maihin raha päätyy ja mitä sillä saadaan aikaan. Nykyisistä vuosiraporteista ei ymmärtääkseni pysty seuraamaan sijoitusten kohdistumista vähiten kehittyneisiin maihin, ja tämä on puute, joka tulisi korjata, sillä eduskunnan pitää saada seurantatietoja varojen kohdistumisesta. Arvoisa puhemies! Kehityspoliittisia sijoituksia tehdään kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi. Meidän on vältettävä tilannetta, jossa kehitysyhteistyön nimissä harjoitettavasta toiminnasta olisikin kohdeyhteisöille haittaa. Siksi ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja ympäristövaatimusten on oltava sitovia sopimusehtoja, etenkin kun on kyse kriittisten mineraalien tai metsätalouden kaltaisista herkistä aloista. Arvoisa puhemies! Sijoitukset eivät korvaa lahjamuotoista kehitysyhteistyötä, mutta ne voivat täydentää sitä. Vaikka sijoituksia pitää kohdistaa myös vähiten kehittyneisiin maihin, niin hauraimpia maita ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä voidaan tukea sijoituksilla kuitenkin vain rajallisesti, ja esimerkiksi koulutuksessa, tasa-arvon edistämisessä ja demokratian rakentamisessa lahjamuotoinen tuki on jatkossakin ratkaisevaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on luoda selkeä lainsäädäntöpohja kehityspoliittiselle sijoitustoiminnalle, jota Suomi on harjoittanut jo vuodesta 2017 lähtien. Laissa säädettäisiin kehityspoliittisten sijoitusten tavoitteista, periaatteista sekä ulkoministeriön toimivallasta ja menettelystä. Hallituksen lähtökohta on, että kehityspolitiikan tulee olla vaikuttavaa, tuloksellista ja vastuullista. Kehittyvien maiden investointitarpeet ovat niin suuria, ettei niitä voida kattaa yksin julkisella rahoituksella. Siksi on perusteltua hyödyntää myös yksityistä pääomaa ja markkinaehtoisia ratkaisuja, joilla voidaan tukea yritystoimintaa, työpaikkojen syntymistä ja kestävää talouskasvua. Perussuomalaisille tärkeä lähtökohta on kuitenkin se, että suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetään harkiten. Jokaisen kehityspolitiikkaan käytetyn euron kohdalla on voitava osoittaa, mitä sillä saavutetaan ja millaisia tuloksia syntyy. Suomella on myös omia merkittäviä taloudellisia haasteita, joten jokaiselle ulkomaille suunnattavalle eurolle on oltava vahvat ja läpinäkyvät perusteet. Henkilökohtaisella tasolla olen sitä mieltä, että tässä taloudellisessa tilanteessa rahavirrat kolmansiin maihin tulisi laittaa kiinni. Konkurssikypsän valtion ei pidä harjoittaa kilpensä kiillottamista sillä seurauksella, että joku kehitysmaalainen kyläpäällikkö saa autotalliinsa uuden Lamborghinin ja samaan aikaan suomalaisten veronmaksajien elinkustannukset kallistuvat. Arvoisa puhemies! Kehityspoliittiset sijoitukset eivät ole riskittömiä. Niitä tehdään usein maihin ja toimintaympäristöihin, joissa poliittiset ja taloudelliset riskit ovat tavanomaista suurempia. Tämän vuoksi sijoitusten valinnassa, seurannassa ja arvioinnissa on oltava erityisen tarkka. Veronmaksajien varoja ei saa altistaa tarpeettomille riskeille, eikä sijoituksia pidä tehdä pelkästään hyvien aikomusten perusteella. Juuri tästä syystä tämä lakiesitys on tarpeellinen. Se lisää toiminnan avoimuutta, ennakoitavuutta ja eduskunnan mahdollisuuksia arvioida sijoitustoiminnan vaikuttavuutta. Samalla se selkeyttää ulkoministeriön toimivaltaa ja luo toiminnalle aiempaa vahvemman oikeudellisen perustan. Perussuomalaisesta näkökulmasta on myös myönteistä, että kehityspoliittisten sijoitusten lähtökohtana on pääoman palautuminen valtiolle nimellisen tuoton kera. Tavoitteena ei siis ole pelkästään avustusten jakaminen, vaan sijoitusten avulla pyritään saamaan aikaan pysyviä kehitysvaikutuksia samalla kun huolehditaan julkisten varojen vastuullisesta käytöstä. Kehitysmaiden pitkäaikainen vaurastuminen perustuu viime kädessä toimivaan yritystoimintaan, investointeihin ja työpaikkoihin, ei jatkuvaan riippuvuuteen ulkopuolisesta avusta. Kun yksityistä pääomaa saadaan liikkeelle kohteisiin, jotka muuten jäisivät ilman rahoitusta, voidaan vahvistaa maiden omavaraisuutta, vakautta ja taloudellista kehitystä. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset korostavat tuloksellisuutta, vastuullisuutta ja veronmaksajien etua. Tämän lain toimeenpanossa on jatkuvasti varmistettava, että sijoitusten riskit ovat hallittuja, tulokset mitattavia ja toiminta mahdollisimman avointa. Kehityspoliittisia sijoituksia ei tule tehdä ideologisista syistä, vaan niiden on tuotettava taloudellisia hyötyjä ja lisäarvoa. Näillä reunaehdoilla hallituksen esitys on askel kohti aiempaa vastuullisempaa ja läpinäkyvämpää kehityspolitiikkaa, ja siksi sitä voidaan kannattaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Suomen kehitysyhteistyössä on ensisijaisen tärkeää huolehtia siitä, että veronmaksajien rahoille saadaan mahdollisimman hyvä vastine. Rajallisia resursseja on käytettävä harkiten, ja rahoituksen vaikuttavuutta on arvioitava kriittisesti. Perinteisen kehitysavun tulokset herättävät aiheellisesti kysymyksiä. Siksi on perusteltua etsiä toimintamalleja, jotka tukevat kohdemaiden taloudellista kehitystä pitkäjänteisesti. Kehityspoliittisilla sijoituksilla voidaan vahvistaa yritystoimintaa, luoda työpaikkoja ja houkutella yksityistä pääomaa markkinoille, joilla rahoitusta on muuten vaikea saada. Taloudellinen kasvu ja paikallisen yritystoiminnan vahvistuminen luovat edellytyksiä sille, että maat voivat tulevaisuudessa kantaa suurempaa vastuuta omasta kehityksestään. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on tehnyt kehityspoliittisia sijoituksia vuodesta 2017 lähtien. Vuosina 2017—2025 sijoituksia tehtiin seitsemään rahastoon yhteensä 312 miljoonalla eurolla. Niiden kohteisiin on saatu mukaan noin 1,6 miljardilla eurolla yksityistä rahoitusta. Tämä osoittaa julkisen rahoituksen mahdollisuudet yksityisen pääoman liikkeelle saamisessa. Sijoitustoimintaan liittyy kuitenkin aina riskejä. Pääoman palautumista tai tuottoa ei voida taata. Siksi jokaisen sijoituksen kohdalla on arvioitava huolellisesti riskit, odotettavissa olevat hyödyt ja mahdollisuudet saada veronmaksajien varat takaisin. Hyvät tarkoitusperät eivät yksin riitä, vaan päätösten on perustuttava realistisiin arvioihin. Arvoisa rouva puhemies! Ehdotettu laki selkeyttää ulkoministeriön toimivaltaa ja vahvistaa sijoitustoiminnan oikeudellista perustaa. Samalla on tärkeää varmistaa, että julkinen rahoitus täydentää yksityisiä markkinoita eikä syrjäytä yritysten omia investointeja. Suomen tulee edistää kehitysyhteistyötä, joka tuottaa mitattavia tuloksia, tukee kestävää yritystoimintaa ja avaa mahdollisuuksia myös Suomen kaupallisille suhteille. Julkisten varojen käytön on oltava vastuullista, läpinäkyvää ja tuloksellista. Näin voimme edistää kohdemaiden taloudellista kehitystä ja huolehtia samalla Suomen ja suomalaisten veronmaksajien edusta. Kiitän teitä, ministeri Tavio, erittäin hyvästä työstänne kotimaamme Suomen hyväksi ja eduksi.

Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikasta keskusteltaessa unohtuu joskus, että kyse ei ole ainoastaan avusta muille maille. Kyse on myös Suomen turvallisuudesta, Suomen taloudellisista eduista ja vakaamman toimintaympäristön rakentamisesta. Kehityspolitiikka on kuitenkin oikeutetusti herättänyt kritiikkiä, etenkin tänä aikana, kun Suomessakin talous on hyvin tiukalla. Siksi tässä esityksessä luodaan ensimmäistä kertaa selkeä lainsäädäntökehys kehityspoliittiselle sijoitukselle. Tavoitteena on saada liikkeelle yksityistä pääomaa kestävää kehitystä edistäviin hankkeisiin kehittyvissä maissa ja tukea yritystoimintaa tavalla, jolla sijoitettu pääoma lähtökohtaisesti palautuu valtiolle. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta yksi esityksen tärkeimmistä perusteluista löytyy suoraan sen taustasta. Kehittyvien maiden yhteiskunnallinen vakaus, talouskasvu, toimivat työmarkkinat ja ihmisten mahdollisuus rakentaa elämäänsä omassa kotimaassaan vähentävät epävakautta ja tarvetta hakeutua pois kotimaastaan. Eli asia tulee hoitaa juurisyillä, ongelman siirtäminen kotimaasta ei ole ratkaisu. Nämä toimet vähentävät avuntarvetta muualla. Siksi kehityspoliittisilla sijoituksilla pyritään luomaan työpaikkoja, tukemaan yritystoimintaa ja vahvistamaan paikallista taloudellista toimintaa siellä, missä markkinaehtoista rahoitusta ei ole riittävästi saatavilla. Isossa kuvassa Suomen turvallisuus rakentuu myös vakaalle kansainväliselle toimintaympäristölle. Arvoisa puhemies! Tämä esitys toteuttaa hallitusohjelmaa. Sen mukaisesti kehityspoliittisia sijoituksia suunnataan yhä enemmän aloille, joilla Suomella on erityistä osaamista. Esityksessä mainitaan esimerkiksi digitaalinen infrastruktuuri, kestävä metsätalous ja kriittiset mineraalit. Nämä ovat aloja, joilla suomalaisilla yrityksillä, tutkimuksella ja teknologialla on kansainvälistä kilpailuetua. Samalla kun tuemme kestävää kehitystä, avaamme myös mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja viennille. Se on tärkeää, koska koko maailman auttaminen ei yksinkertaisesti voi olla vain Suomen valtion ja suomalaisten veronmaksajien käsissä. Siksi pidän hyvänä myös sitä, että esityksessä korostetaan markkinoiden toimintapuitteiden korjaamista eikä markkinoiden syrjäyttämistä. Julkisen rahoituksen tehtävä on saada liikkeelle yksityisiä pääomia, ei korvata niitä. Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä esityksessä yhdistyvät hyvin vastuullinen kehityspolitiikka, Suomen kansallinen etu ja turvallisuus. Vakautta luovat investoinnit, yksityisen sektorin vahvistaminen ja uusien kumppanuuksien rakentaminen ovat keinoja edistää sekä kestävää kehitystä että Suomen pitkän aikavälin turvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää eduskunnalle säädettäväksi lain kehityspoliittisista sijoituksista. Esityksessä luodaan ensimmäistä kertaa selkeä lakipohja Suomen kehityspoliittiselle sijoitustoiminnalle. Kehityspoliittisia sijoituksia on tehty vuodesta 2017 lähtien, mutta tähän saakka toiminta on perustunut talousarvion toimeenpanoon, eikä siitä ole säädetty omalla lailla. Esityksellä ei luoda uutta toimintamuotoa, vaan annetaan käyttöön vakiintuneelle toiminnalle selkeä ja läpinäkyvä lainsäädännöllinen perusta. Laissa säädettäisiin toiminnan tavoitteista, periaatteista, menettelyistä ja vastuista. Kyse on hyvää hallintotapaa edistävästä uudistuksesta ja sijoitusten vakiinnuttamisesta osaksi Suomen kehitysyhteistyötä. Kehitysyhteistyö on nykyään monipuolista, ja siinä on useita muitakin muotoja kuin perinteinen lahjamuotoinen apu. Uusi lainsäädäntö sisältää kirjauksia tästä. Veronmaksajien rahojen käytölle on oltava selkeät säännöt, avoin päätöksenteko ja tarkasti määritellyt tavoitteet. Kun toiminnasta säädetään lailla, päätöksenteko muuttuu aiempaa ennakoitavammaksi, läpinäkyvämmäksi ja johdonmukaisemmaksi. Hallituksen lähtökohtana on, että kehityspolitiikan on oltava tuloksellista. Konkreettiset tulokset ovat parempi mittari kuin käytetty rahan määrä. Veronmaksajilla on oikeus odottaa, että käytettävillä verovaroilla saadaan aikaan mahdollisimman suuri kehitysvaikutus. Lakiesityksellä määritellään, millaisiin kohteisiin sijoituksia voidaan tehdä ja mitä vaikutuksia niillä tavoitellaan. Lisäksi sijoitusten odotetaan palautuvan takaisin Suomelle nimellisen tuoton kera. Hallitusohjelmassa todetaan, että tuloksellisen kehityspolitiikan saavuttamiseksi tarvitaan sekä lahjamuotoista että laina- ja sijoitusmuotoista kehitysrahoitusta sekä toimia yksityisten pääomien suuntaamiseksi yritystoimintaan kehittyvissä maissa. Lakiesitys toteuttaa juuri näitä tavoitteita. Kehityspoliittiset sijoitukset soveltuvat erityisesti yksityisen sektorin kautta tapahtuvaan kestävän talouskehityksen tukemiseen. Sijoitusten tavoitteena on edistää työpaikkojen syntymistä, yritysrahoituksen saatavuutta sekä kehitystavoitteita kehittyvissä maissa. Julkinen raha ei yksin riitä vastaamaan kehittyvien maiden tarpeisiin. On siis välttämätöntä, että myös yksityistä pääomaa saadaan mukaan rahoittamaan kestävää kehitystä. Kehityspoliittisten sijoitusten tarkoituksena on saada rajallisilla julkisilla varoilla liikkeelle huomattavasti suurempia määriä yksityisiä investointeja. Kun yksi julkinen euro pystyy toimimaan vipuna ja houkuttelemaan useita euroja yksityisiä investointeja mukaan, julkisten varojen vaikuttavuus kasvaa merkittävästi. Esitys vastaa myös laajempaan muutokseen kansainvälisessä kehitysrahoituksessa. Kestävän kehityksen rahoitustarpeet kasvavat samaan aikaan, kun julkisessa kehitysrahoituksessa määrä on globaalisti laskussa. Tämän seurauksena kehitysrahoituksessa korostuu yhä enemmän se, kuinka julkisella rahoituksella voidaan saada mukaan yksityisiä sijoittajayrityksiä ja muuta pääomaa. Uusi lainsäädäntö edistää sitä, että Suomella on käytössään tarkoituksenmukaiset välineet toimia muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä. Laki mahdollistaa osallistumisen myös uudenlaisiin rahastorakenteisiin, joiden avulla voidaan ohjata rahoitusta kohteisiin, joihin sitä ei muuten syntyisi markkinaehtoisesti. Sijoituksia voidaan siis tehdä vain tilanteissa, joissa markkinoilta ei ole saatavilla riittävästi rahoitusta. Toiminnan on perustuttava markkinoiden toimintapuutteisiin, eikä se saa syrjäyttää yksityistä rahoitusta tai vääristää kilpailua. Toisin sanoen julkisen rahoituksen tehtävä ei ole korvata markkinoita vaan täydentää niitä siellä, missä markkinaehtoisuus ei vielä johda investointeihin. Näin edistetään hankkeita, jotka muutoin jäisivät toteutumatta. Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikan pitää tukea suomalaisen osaamisen hyödyntämistä ja suomalaisen toimijuuden vahvistamista kansainvälisesti. Suomen oma taloudellinen intressi on tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön lähtökohtana vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Hallitus haluaa tukea suomalaisyritysten osallistumismahdollisuuksia kansainvälisessä kehitysrahoituksessa ja parantaa niiden mahdollisuuksia päästä mukaan kehitysrahoituslaitosten rahoittamiin hankkeisiin. Lakiuudistus luo uusia mahdollisuuksia suomalaisille rahastonhoitajille kehittää kehittyville markkinoille suunnattuja rahastoja. Kehityspoliittiset sijoitukset, kehitysrahoituslaitos Finnfundin toiminta sekä muut yksityistä sektoria tukevat kehitysyhteistyön rahoitusmuodot muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Niiden avulla voidaan vahvistaa yksityistä sektoria, edistää kestävää talouskehitystä ja luoda edellytyksiä myös suomalaisen osaamisen hyödyntämiselle kansainvälisillä markkinoilla. Hallituksen esitys vahvistaa Suomen kehitysrahoituksen läpinäkyvyyttä, parantaa sen vaikuttavuutta ja auttaa suuntaamaan rajalliset julkiset varat mahdollisimman tehokkaasti. Samalla se luo edellytyksiä yksityisten investointien liikkeelle saamiselle sekä vastaa kansainvälisen kehitysrahoituksen muuttuneisiin tarpeisiin. Näillä perusteilla hallitus esittää lain hyväksymistä ja lähettämistä asianomaisen valiokunnan käsiteltäväksi.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ja eduskunnan maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen tulevaisuusdialogi perustuu tulevaisuusselontekoon, jonka hallitus esittää kahdessa osassa eduskunnalle. Kahdessa osassa siksi, että ensimmäinen osa on tieteellisesti korkeatasoinen, vertaisarvioitu ja määrämuotoinen skenaarioharjoitus, parasta suomalaista virkaosaamista, ja tästä kiitokset Jaana Tapanainen-Thiessille, joka keväällä saatteli tuon jykevän asiakirjan eduskuntaan, joka parhaillaan raporttia käsittelee. Tänään lähetekeskusteluun saapunut toinen osa on sen sijaan kulloisenkin hallituksen oma näkökulma itse valitsemastaan teemasta, siis vääjäämättä ja hyvällä tavalla poliittinen asiakirja — tällä kertaa kylläkin myös hiukan huonolla tavalla poliittinen asiakirja, kuten kohta koetan perustella. Edellisessä tulevaisuuskeskustelussa tässä salissa vahvistui tulevaisuusvaliokunnan ja pääministerin yhteinen näkemys siitä, miten nämä raportit ankkuroidaan paremmin päivittäiseen päätöksentekoon. Tuo ykkösraportti julkaistaan jatkossa noin vuotta ennen eduskuntavaaleja, jolloin sen on tarkoitus vaikuttaa vaalikeskusteluun ja kannustaa jokaista puoluetta esittämään visionsa Suomen hyvästä tulevaisuudesta. Uusi hallitus esittelisi sitten tämän oman kakkosraporttinsa ikään kuin hallitusohjelman pitkän aikavälin versiona testaamaan oman ohjelmansa tulevaisuuskestävyyttä. Olemmekin yhdessä toivoneet, että tulevaisuusnäkökulma näin huomioitaisiin jo hallitusneuvotteluissa. Tämä uudistus on tarpeen. Tästä selonteosta on opittavaa kahdella tavalla, sekä tarkasteluvälin että poliittisen prosessin osalta. Aloitetaan tarkasteluvälistä. Kuten edustaja Kontula tuossa jo totesikin, tulevaisuusraportin pitäisi kuvata tulevaisuutta, eikö niin, eikä niinkään tätä päivää. Selonteko ei kuvaa kuuta vaan sormea, joka osoittaa kuuta. Pitäisi siis kertoa, millaista tulevaisuutta nuoret toivovat ja pelkäävät, ja kuvattaisiin politiikan toimia, joilla näihin toiveisiin ja huoliin vastataan, sanotaan, 10—20 vuoden perspektiivillä. Sen sijaan raportti kehuu hallituksen tämän päivän nuorisopolitiikkaa, mikä tietysti yllyttää salin väittelemään nuorten palveluista, nuorisotyöttömyydestä ja lapsiperheköyhyydestä. Se ei ole tulevaisuuskeskustelua vaan eilisen toistoa. Ironiahan on siinä, että raportissa korostetaan nuorten kuulluksi tulemista, mutta itse raportti ei juurikaan kuuntele nuoria, siis sitä, mitkä asiat nuoret itse nostavat tulevaisuuden haasteiksi. Tähän sitten liittyy raportin poliittinen valinta ja ennen kaikkea poisvalinta. Arvoisa puhemies! Sana ”ilmasto” mainitaan 72-sivuisessa selonteossa kaikkiaan yhdeksän kertaa, ja silloinkin vain tekstissä eikä missään otsikossa. Emme siis saa vastausta, miksi nuorisobarometrissä luottamus siihen, että ympäristöongelmiin löytyy kansainvälisiä ratkaisuja, on pudonnut 69:stä 54 prosenttiin. Mikä saa nuoret kokemaan näin, ja mitä pitäisi tehdä? Samassa tutkimuksessa etnisiin vähemmistöihin kuuluvista nuorista 55 prosenttia on kokenut syrjintää, siis enemmistö. Mikä saa nuoret kokemaan näin, ja mitä pitäisi tehdä? Työnsaannin epävarmuus on noussut kolmanneksesta puoleen. Siihen vaikuttaa varmasti tämän hetken suurtyöttömyys, mutta olisi tärkeää tietää, mitä nuoret ajattelevat tulevaisuuden työstä ja työelämästä. Arvoisa puhemies! Näin ollen valiokunnan tehtäväksi jää saada tähän tulevaisuusselontekoon tulevaisuus ja nuorisoraporttiin nuorten oma näkemys tulevaisuudesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on täällä erittäin tärkeä asia tänään käsittelyssä, kun puhutaan nuorista ja tulevaisuudenuskosta heidän osaltaan. He miettivät tänä päivänä: ”Miten tässä koulutuksessa pärjään, kun lähden, miten tämä koulutus ohjaa minua työelämään, miten hyvän osaamisen saan, että pärjään siellä tulevassa työelämässä.” Tässä on paljon tilanteita, joita joutuu siinä vaiheessa miettimään, kun työuraa pohtii. Ensinnäkin minä sanoisin, että meidän kaikkien kannattaisi miettiä, kuinka hyvin tämä meidän koulutusjärjestelmä tällä hetkellä toimii. Jos ajatellaan ikäluokkaa, joka tällä hetkellä tulee toiselle asteelle ja opiskelee korkea-asteelle, niin se on noin 60 000:n ikäluokka. Meillä on toisen asteen aloituspaikkoja 78 000 tällä hetkellä — puoliksi lukiossa ja puoliksi ammatillisella puolella — ja korkea-asteen aloituspaikkoja 56 000, ja meillä nuoret ovat pitämässä välivuosia ja näin poispäin. Voi ajatella, että kyllä paikkoja ilmeisesti on ihan riittävästi, mutta pitäisikö meidän enempi puhua toisen asteen laadusta ja korkea-asteen laadusta, siitä, mitä sisältöjä siellä tehdään, että tulevassa työelämässä pärjätään? Minusta tätä kysymystä pitäisi miettiä, kun katsoo näitä isoja lukusarjoja tässä kokonaisuudessa. Se antaisi tulevaisuudenuskoa niille nuorille, kun he näkevät, että tästä päästään eteenpäin ja koulutus kantaa. Vielä tänä päivänä korkea-asteen koulutus tarkoittaa 88 prosentin työllisyysastetta ja perusaste 48 prosentin työllisyysastetta, mutta onko tämä totta tulevaisuudessa? Itse uskon, että kun opiskelee enemmän, niin varmasti tässä erittäin monimutkaisessa ja sirpaleisessa työelämässä, tekoälyn ryhdittämässä työelämässä, tarvitaan sitä osaamista ja laaja-alaisuutta, ja sen takia sitä opiskelua kannattaa tukea monin eri tavoin. Tämä kysymys on se, mikä meidän pitäisi nuorille pystyä näyttämään, se, että sinne työelämään pääsee, kunhan näitä vain jaksaa tässä vaiheessa tehdä. Mutta meidän pitää mahdollistaa se polku sellaiseksi, että niitä välivuosia ei tule näitten meidän hakuprosessien tai muitten takia, eli nopeammin pitää saada heidät mukaan työelämään ja tekemään tätä meidän yhteistä tulevaisuutta. Arvoisa puhemies! Toinen kysymys, joka täällä puhuttaa, on se, kuinka se työelämä ottaa vastaan. Kun katsotaan tulevan työelämän vaatimustasoa, se vaikeuttaa varmasti nuorten pääsyä sinne. Se osaamistaso, mitä siellä odotetaan, ja kokemustaso varmasti heikentävät sitä mahdollisuutta, mutta meidän pitää koko ajan ruveta miettimään myös uudella tavalla tätä, sitä, pitäisikö meidän tätä työnvaihtoa jollain tavalla käsitellä niin, että ne nuoret työntekijät pääsisivät sinne helpommin. Tämä osaamisseteli, nuorisoseteli, on täällä ollut moneen kertaan tänään esillä niin että se on semmoinen hopealuoti, mutta se hopealuoti on jäänyt aika lailla piippuun, kun katsotaan sitä nuorten työttömien isoa määrää. Noin 80 000 alle 30-vuotiasta on työttömänä, ja noin alle 1 000 niistä on saanut nuorten työllistymissetelillä apua. Minä toivoisin, että se määrä olisi moninkertainen. Rahat olisivat, mutta siitä luotiin niin monimutkainen ja byrokraattinen, että sitä ei ole mennyt. Mutta se kertoo myös työelämästä sen, että ei kovin helposti, vaikka tuettunakaan, sinne työelämään mennä. Nämä ovat niitä huolenaiheita, jotka nuorilla on, puhumattakaan siitä ensiasunnosta ja sen saamisesta ja niitten vaikeuksien voittamisesta. Meidän pitää tehdä aika lailla sitä polkua ennustettavaksi ja pitkällä tähtäimellä sitten miettiä näitä isoja haasteita, jotka liittyvät ilmastokriisiin ja muihin näihin kysymyksiin, jotka vääjäämättä meitä tulevaisuudessa kohtaa, ja nuoret niihin kysymyksiin joutuvat vastaamaan. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Kontula tässä oivallisesti totesi, niitä kriisejä on todennäköisesti tulevaisuudessa enemmän kuin vähemmän tänä päivänä. Arvoisa puhemies, tässä muutamia huomioita.

Arvoisa herra puhemies! Suomen tulevaisuuden ratkaisee se, millaiset mahdollisuudet nuorilla on rakentaa omaa elämäänsä ja millaisen yhteiskunnan me heille jätämme. Hallituksen tulevaisuusselonteko nostaa esiin huolestuttavan kehityksen. Nuorisobarometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuvien nuorten osuus on pudonnut neljässä vuodessa 80 prosentista 61 prosenttiin. Maailman tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuu enää 17 prosenttia nuorista. Luvut ovat pysäyttäviä. Suomi on ollut yli vuosisadan maa, jossa jokainen sukupolvi on voinut perustellusti odottaa elävänsä edellistä sukupolvea parempaa elämää. Yhä useampi nuori kokee, ettei tämä enää toteudu hänen kohdallaan. Emme saa jäädä toimettomiksi tällaisen kehityksen edessä. Usko tulevaisuuteen syntyy kokemuksesta, että omalla yrittämisellä, ahkeruudella ja osaamisella voi vaikuttaa elämäänsä. Jokaisella nuorella ja vähän jo kaljuuntuneemmallakin pitäisi olla uskoa ja tunne siitä, että kun teet asiat oikein, sinulle käy hyvin; että kouluttautuminen kannattaa ja työtä on mahdollisuus saada; että omaan asuntoon voi päästä kiinni ja perheen perustamiseen on edellytyksiä. Ensimmäisen työpaikan saaminen on nuorelle palkkaa tärkeämpää. Työ tarjoaa mahdollisuuden itsenäistymiseen, vastuun kantamiseen ja oman paikan löytämiseen yhteiskunnassa. Liian monelle ensimmäisen työpaikan saaminen on kuitenkin kohtuuttoman vaikeaa. Työnantajat edellyttävät kokemusta, mutta kokemusta ei saa ilman työpaikkaa. Hallitus on päättänyt vahvistaa nuorten työllistymisseteliä yhteensä 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi toteutetaan alueellisia kokeiluja, joihin on varattu 15 miljoonaa euroa. Toimet perustuvat todelliseen tarpeeseen, mutta julkinen sektori ei yksin ratkaise nuorten työllistymisen ongelmia. Tarvitsemme kasvavaa taloutta ja yrityksiä, jotka uskaltavat palkata työntekijöitä. Toinen keskeinen kysymys on koulutus. Suomalaisen yhteiskunnan menestys on rakentunut korkeatasoisen koulutuksen varaan. Se on mahdollistanut sosiaalisen nousun lähtökohdista riippumatta. Maailma, johon nuoret valmistuvat, on kuitenkin erilainen kuin se, johon esimerkiksi minä itse aikanaan astuin. Silti meidän tulee edelleen uskoa koulutuksen voimaan paremman tulevaisuuden rakentajana. Tekoäly ja teknologinen kehitys muuttavat työn sisältöä nopeammin kuin moni meistä harmaaparroista ehkä ymmärtää. Ammatit muuttuvat, uusia syntyy, ja osaamisen jatkuva päivittäminen on entistä tärkeämpää. Arvoisa puhemies! Jokainen uhka on kuitenkin mahdollisuus. Emme voi pysäyttää kehitystä, eikä se olisi järkevääkään. Meidän tulee huolehtia siitä, että suomalaiset nuoret ovat uuden teknologian kehittäjiä ja hyödyntäjiä, eivät ainoastaan sen seurausten kärsijöitä tai uhreja. Koulutusjärjestelmämme on pystyttävä uudistumaan. Nuoria on kannustettava yrittäjyyteen, uuden oppimiseen ja omien ideoidensa toteuttamiseen. Kaiken ratkaisevaa hopealuotia ei valitettavasti ole, mutta myönteisenä voidaan nähdä esimerkiksi se, että hallitus edistää nuorten yrittäjyyskasvatusta ja talousosaamista sekä selvittää kevyempää yritysmallia nuorille. Yrittäjyys ei ole tietenkään kaikkien tavoite. Jokaisella pitää kuitenkin olla mahdollisuus kokeilla omia siipiään ilman tarpeettomia esteitä. Selonteossa nostetaan esiin nuorten osallisuus‑ ja vaikuttamismahdollisuudet. Jos kysymme nuorilta mielipidettä, meidän pitää osoittaa, miten heidän näkemyksensä vaikuttavat päätöksiin. Kaikki nuoret eivät osallistu järjestötoimintaan tai yhteiskunnalliseen keskusteluun. Meidän on tavoitettava myös heidät. Selonteon valmistelussa onkin ansiokkaasti kuultu myös näitä nuoria. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on yksi selonteon kiinnostavimmista kysymyksistä. Poliittisia päätöksiä on tarkasteltava vuosikymmenten päähän, ei vain seuraavaan budjettiriiheen tai edes vaalikauteen. Jokainen päätös julkisesta taloudesta, koulutuksesta ja verotuksesta vaikuttaa myös niihin, jotka eivät vielä pääse äänestämään. On väärin rahoittaa tämän päivän hyvinvointia tulevien sukupolvien velaksi. Julkisen talouden tasapainottaminen on vastuunkantoa nuorista ja tulevista sukupolvista. Meidän poliitikkojen on syytä pohtia, millaista kuvaa me tulevaisuudesta itse rakennamme. Kokeilin viikonloppuna populistin housuja, ja oli ihan hauska kokeilu se. Kuitenkaan, jos julkinen keskustelu täyttyy jatkuvasti vain uhkakuvista ja ongelmista, ei ole ihme, että nuortenkin usko tulevaan horjuu. Arvoisa puhemies! Emme voi luvata jokaiselle helppoa elämää, eikä ole olemassa rahasummaa, jolla kaikki saataisiin terveiksi ja onnellisiksi. Silti tehtävämme on rakentaa yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus tavoitella hyvää elämää ja onnistua omalla työllään, osaamisellaan ja valinnoillaan. Meidän on annettava nuorille syitä uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että he voivat itse siihen vaikuttaa.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko nostaa esiin nuorten tulevaisuususkon ja kokemuksen omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Pitkäjänteisen päätöksenteon tehtävänä on turvata Suomen kehitys ja antaa tuleville sukupolville edellytykset hyvään elämään. Nuorten hyvinvointi rakentuu turvallisessa arjessa, perheissä ja lähiyhteisöissä. Turvalliset aikuiset, harrastukset ja varhainen apu mielenterveyden ongelmiin tukevat kasvua. Rikollisuuden ja jengiytymisen torjunta sekä yhteisten pelisääntöjen puolustaminen vahvistavat turvallisuutta. Epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta nuorille on välitettävä luottamusta Suomen tulevaisuuteen. Siihen ei kuulu pelottelu ilmastotoimilla eivätkä ideologiat. Nuorten kanssa toimimisen, kasvatuksen ja opetuksen tulee perustua tosiasioihin ja turvalliseen arkeen, ja sitä me aikuiset haluamme heille luoda. Arvoisa puhemies! Koulun perustehtävä on varmistaa vahvat perustaidot: lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka ja suomen tai ruotsin kielen osaaminen. Nämä luovat pohjan jatko-opinnoille ja työelämälle. Digitaalisessa ympäristössä tarvitaan myös medialukutaitoa, digiturvallisuutta ja kriittistä ajattelua. Koulutusresurssit on kohdennettava niin, että jokainen nuori saa tarvitsemansa valmiudet. Nuorisotyöttömyys vaatii määrätietoisia toimia. Ensimmäisen työpaikan, oppisopimusten tai harjoittelupaikkojen saaminen helpottaa työelämään kiinnittymistä. Hallitus on kohdentanut 65 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteleihin ja alueellisiin pilotteihin. Myös yrittäjyyden ja nuorten viljelijöiden toimintaedellytysten vahvistaminen tukee nuorten mahdollisuuksia Suomessa. Nuorten terapiatakuu on toteutettu. Nuoria on kuultu, ja heidän asioitaan hoidetaan yli hallintokuntien. Tärkeää on myös, että nuorten itsensä on kannettava vastuu omasta elämästään. Arvoisa puhemies! Nuorten on päästävä osallistumaan heitä koskevien ratkaisujen valmisteluun ja päätöksentekoon. Heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään on kuultava, ja päätösten vaikutukset nuoriin ja tuleviin sukupolviin on arvioitava pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Sukupolvivastuu merkitsee osaamisen, suomalaisen kielen, kulttuurin ja arvojen siirtämistä eteenpäin. Suomen tulevaisuus rakentuu vastuunkannosta, kansallisesta yhtenäisyydestä ja siitä, että jokaisella sukupolvella on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kun en ole itse ollut nuori enää vuosikymmeniin, niin luen teille erään nuoren blogikirjoituksen otsikolla ”Tavallisen mahdotonta”: ”Milloin minulla on aikaa mennä jääkiekko-otteluun? Harmittaa, kun en useammin ehdi. Milloin minusta tuli ihminen, joka käy hallilla katsomassa jääkiekkoa? Muistan hyvin ajan, kun oli kaukainen ajatus, että voisi käydä lätkämatseissa tai konserteissa tai teatterissa... Ei ollut rahaa. Pääsylippurahat olisivat olleet pois ruokaan ja asumiseen käytettävistä varoista. Oli myös sosiaalinen kuilu. Näkökulmastani ihmiset, jotka kävivät lätkämatseissa, olivat erilaisia kuin minä jollain saavuttamattomalla tavalla. He kuuluivat sinne, he osasivat olla siellä. Minä en osaisi, mietin. Kaikki näkisivät, että en kuulu sinne. Jännitti ajatus uusiin paikkoihin menemisestä ja uusissa rooleissa olemisesta. Haluaisinko kohdata jännitykseni? Tätä en päässyt edes miettimään, koska rahanpuute ratkaisi asian. Sama koski uusia harrastuksia. Etsin tietoa kansalaisopiston kursseista. Selailin urheiluseurojen verkkosivuja. Halusin päästä mukaan, kuulua johonkin, aloittaa uusia asioita. Ei siellä varmaan haluta tällaisia aloittajia, pohdin. Ne kuuluvat jo sinne. Ei ne halua ketään ulkopuolisia sinne. Eikä minulla ollut rahaa, joten maksulliset harrastukset rajautuivat pois. Rahanpuute oli ilmeinen ongelma, mutta en osannut ajatella, että jos minulla olisi rahaa, aloittaisin uusia juttuja. Ajattelin, että jääkiekko-ottelut, konsertit ja harrastukset kuuluvat joillekin muille. Köyhyys vahvisti tätä käsitystä, koska taloudellinen mahdottomuus vahvisti sosiaalisen mahdottomuuden kokemusta. Ei tarvinnut edes harkita ajatuksensa haastamista. Konkreettinen ulkopuolisuus, sosiaalisista ympäristöistä ulos jääminen, jätti ulkopuolelle sosiaalisista resursseista. En kuulunut yhteisiin tiloihin tai yhteiseen aikaan. En saanut malleja yhteisen tilan rakentamisen tavoista. En kuulunut välittämisen verkostoihin. Ajattelin, että minun ei kuulukaan kuulua. En ollut ihminen, joka käy lätkämatseissa. En ollut ihminen, jolla on kunnolliset talvivaatteet. En ollut ihminen, jolla on harrastuksia. En ollut ihminen, joka uskaltaa tehdä uusia asioita. Olin ihminen, joka odottaa yksin kotona, milloin pääsee mukaan yhteiseen. Vai pääseekö? Kun muutama vuosi sitten ensimmäistä kertaa pääsin palkkatöihin, tuntui oudolta. Sain joka kuukausi aiempaan verrattuna valtavan summan rahaa. Tuntui oudolta, että voin käyttää rahani mihin haluan. Minulla on varaa ’ylimääräisiin’ asioihin. Minun oletetaan olevan kykenevä päättämään rahojeni käytöstä. Voin ostaa uuden pyörän, voin ostaa hyvät talvivaatteet, voin aloittaa harrastuksia. Lätkämatseissa päädyin käymään, koska sain kerran ilmaisliput. Jäähalli tuli tutuksi, ja päätin ruveta käymään peleissä. Raha mahdollisti hyvän kokemuksen uusintamisen. Minusta tuli ihminen, joka käy lätkämatseissa. Koska olen ihminen ja käyn lätkämatseissa. Siinä ei ollutkaan mitään mystistä. Piti vain olla rahaa ja kiinnostusta. Köyhyys oli yksi niistä tekijöistä, jotka rakensivat sosiaalisen kuilun, joka ilmeni negatiivisina käsityksinä itsestä suhteessa muihin. Käsityksinä, jotka eivät tulleet haastetuiksi köyhyyden vuoksi. Monet ’mahdottomuudet’ elämässä olivatkin vain rahan puutteen seurausta. On hetkiä, kun herään tilanteen ’outouteen’. Miten moneen paikkaan sisälle pääsemiseen, fyysisesti ja henkisesti, tarvittiin rahaa. Ajattelin aina, että minun pitää muuttua erilaiseksi ihmiseksi päästäkseni osaksi tavallisuutta. Nyt vain istun lätkäkatsomossa sellaisena ihmisenä kuin olen. Kuuluminen yhteiseen tavallisuuteen, onko se rahasta kiinni?” Arvoisa puhemies! Puhumme usein täällä salissa asioista, joista emme itse välttämättä tiedä mitään ja joista meillä ei ole omakohtaisia kokemuksia. Puhumme täällä salissa myös usein toisistamme, vaikka samaan aikaan puhumme hyvin harvoin toisillemme. Puhumme usein siitä, miten mikäkin asia on jonkun muun syytä, jonkun toisen puolueen ja jonkun toisen hallituksen syytä. Tuo edellä lukemani erään nuoren kirjoittama teksti kertoo enemmän kuin ne kymmenet ja sadat puheenvuorot täällä siitä, miten jokin on aina jonkun muun syytä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toista osaa ”Nuoret tulevaisuuden tekijöinä”. Selonteko nostaa esiin tärkeän viestin: nuoret eivät ole vain tulevaisuuden kansalaisia vaan jo tänään yhteiskunnan rakentajia, vaikuttajia ja uudistajia. Selonteko kokoaa yhteen tutkimustietoa sekä nuorten omia näkemyksiä tulevaisuususkosta, osallisuudesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. On arvokasta, että valmistelussa on kuultu sekä aktiivisesti vaikuttavia nuoria että niitä nuoria, joiden ääni jää usein yhteiskunnallisessa keskustelussa kuulumatta. Juuri tällainen lähestymistapa vahvistaa päätöksenteon laatua ja auttaa tunnistamaan nuorten todellisia tarpeita. Selonteossa todetaan, että nuorten tulevaisuususko rakentuu arjen turvallisuudesta, yhteisöihin kuulumisesta, toimivista koulutus- ja työelämäpoluista sekä kokemuksesta, että nuoria kuullaan ja heidän näkemyksillään on merkitystä. Nämä ovat havaintoja, jotka jokaisen päättäjän on syytä ottaa vakavasti. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että nuorten hyvinvointia ei tarkastella irrallisena kysymyksenä vaan osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka luo osaamista, työmarkkinat, jotka tarjoavat mahdollisuuksia, sekä turvallisen yhteiskunnan, jossa nuori voi luottaa huomiseen. Samalla meidän on uskallettava katsoa nuorten todellisuutta sellaisena kuin se on. Suomessa kasvavien nuorten lähtökohdat voivat olla hyvin erilaiset. Osa kasvaa vakaissa oloissa ja saa vahvan tuen kotoa, kun taas osa kohtaa merkittäviä haasteita jo elämänsä alkutaipaleella. Perussuomalaisesta näkökulmasta realismi on tärkeää. Maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä kasvaa, ja siksi onnistunut kotoutuminen on yhä tärkeämpi osa nuorisopolitiikkaa. Kielen osaaminen, koulutukseen kiinnittyminen, työnteon arvostus ja yhteiskunnan sääntöjen noudattaminen ovat avainasemassa siinä, että jokainen nuori voi rakentaa hyvän tulevaisuuden Suomessa. Meidän on uskallettava puhua myös niistä ongelmista, jotka heikentävät nuorten tulevaisuususkoa. Koulutuksen eriytyminen, asuinalueiden segregaatiokehitys, nuorisorikollisuus ja jengiytymisen uhka eivät ole mielikuvia vaan todellisia ilmiöitä, joihin on puututtava ajoissa. Turvallisuus on hyvinvoinnin perusta myös nuorille. Selonteko korostaa pitkäjänteisen päätöksenteon merkitystä. Liian usein politiikassa tarkastellaan asioita yhden vaalikauden näkökulmasta. Nuorten tulevaisuutta rakennetaan kuitenkin vuosikymmenten aikajänteellä. Siksi nuori- ja sukupolvivaikutusten arvioiden vahvistaminen on kannatettava tavoite. Samalla meidän on pidettävä huolta siitä, että jokainen nuori löytää paikkansa yhteiskunnassa. Osallisuuden kokemus syntyy siitä, että nuori tulee kohdatuksi, saa vaikuttaa ja kokee kuuluvansa yhteisöön. Syrjäytymisen ehkäisy ei ole vain sosiaalipolitiikkaa vaan myös tulevaisuuspolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Selonteon vahvuus on siinä, ettei se tarjoa yhtä yksittäistä ratkaisua vaan suuntaa katseen siihen, millaisilla valinnoilla voimme vahvistaa nuorten hyvinvointia, luottamusta ja tulevaisuususkoa yli hallituskausien. Nuoret haluavat osallistua, tulla kuulluiksi ja rakentaa Suomea yhdessä muiden kanssa. Parhaita kotouttajia ovat edelleen koulu, työ ja yhteinen suomalainen yhteiskunta. Kun pidämme huolta turvallisuudesta, yhteiskunnan eheydestä ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista, vahvistamme samalla kaikkien nuorten tulevaisuususkoa taustasta riippumatta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä tulevaisuusselonteon toinen osa käsittelee nuoria tulevaisuuden tekijöinä. Se on tärkeä aihe, sillä nuorten tulevaisuususko ei ole vain nuorten asia, se on koko Suomen asia. Selonteossa todetaan, että nuorten tulevaisuususko rakentuu arjen turvallisuudesta, toimivista koulutus- ja työelämäpoluista, yhteisöihin kuulumisesta sekä kokemuksesta, että omalla äänellä on merkitystä. Huolestuttavaa on se, että nuorten tulevaisuususko on viime vuosina heikentynyt. Nuorisobarometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuvien nuorten osuus on laskenut neljässä vuodessa 80 prosentista 61 prosenttiin, ja maailman tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuu enää 17 prosenttia nuorista. Arvoisa puhemies! Turvallisuus on yksi keskeisistä tulevaisuususkoon vaikuttavista tekijöistä. Selonteossa nuoret itse kertovat, että turvallisuus ei tarkoita heille vain maailmantilannetta. Turvallisuus tarkoittaa myös mahdollisuutta saada koulutus, löytää työpaikka, perustaa perhe, hankkia koti ja suunnitella omaa tulevaisuuttaan luottavaisin mielin. Hyvä elämä näyttäytyy nuorten puheissa hyvin arkisena: työnä, toimeentulona, turvallisena arkena ja läheisinä ihmisinä. Siksi nuorten tulevaisuususko on myös kokonaisturvallisuuskysymys. Yhteiskunta, jossa nuoret uskovat huomiseen, kestää paremmin kriisejä. Yhteiskunta, jossa nuoret kokevat olevansa tarpeellisia ja osallisia, on vakaampi kuin yhteiskunta, jossa epävarmuus, yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus kasvavat. Selonteossa todetaan suoraan, että yksinäisyys voi lisätä syrjäytymisen, väkivallan, ääriajattelun ja radikalisoitumisen riskiä, kun taas yhteisöllisyys vahvistaa osallisuutta ja luottamusta. Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että hallitus ei ole jäänyt vain tunnistamaan ongelmia, vaan on tehnyt myös konkreettisia toimia. Nuorten työllistymissetelistä on haettu nopeaa vaikutusta, nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tähtääviä pilotteja on käynnistetty, korkeakoulutuksen väyliä on avattu, terapiatakuu on vihdoin toteutettu ja nuorten osallisuutta on lisätty eri ministeriöiden toiminnassa. Nämä eivät ole yksittäisiä hankkeita vaan konkreettisia investointeja nuorten tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Selonteon ehkä tärkein viesti on kuitenkin se, että nuorten tulevaisuususkoa ei rakenneta yhdellä päätöksellä eikä yhden vaalikauden aikana. Se rakentuu pitkäjänteisellä politiikalla, joka vahvistaa koulutusta, työllisyyttä, mielenterveyttä, osallisuutta ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Nuoret eivät pyydä päättäjiltä mahdottomia. Nuorten tulevaisuususko on lopulta mittari sille, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta onnistuu tehtävässään. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Viisi vuotta sitten nuorisobarometrin mukaan 80 prosenttia nuorista suhtautui optimistisesti tulevaisuuteensa. Nyt luku oli enää 61 prosenttia. Myös suhtautuminen ympäröivään maailmaan ja sen optimistiseen tulevaisuuteen on heikko. Siihen uskoo nuorista vain 17 prosenttia. Nämä luvut ovat hälyttäviä ja vakava viesti meille ja itse asiassa jokaiselle aikuiselle yhteiskunnassamme. Kyse ei ole siitä, etteivätkö nuoret haluaisi opiskella, tehdä töitä, perustaa perheitä tai rakentaa hyvää elämää, vaan siitä, kokevatko he sen mahdolliseksi. Tulevaisuusselonteossa on kuultu nuoria eri puolilta Suomea. Heidän toiveensa eivät ole kohtuuttomia. Nuoret haluavat turvallisen arjen, riittävän toimeentulon, mahdollisuuden opiskella, saada työtä, oman kodin ja ihmisiä ympärilleen — siis aivan elämän perusasioita, samoja kuin mitä jokainen meistä nuoruudessaan halusi ja edelleen haluaa. Arvoisa puhemies! Selonteko oli tarpeen tehdä, jos muuten ei ole pystytty tunnistamaan, että nuorten tulevaisuususko rakentuu koulutuksesta, toimeentulosta, työstä, hyvinvoinnista ja osallisuudesta. Mutta itse asiassa tässä on myös monta ristiriitaa hallituksen politiikan kanssa. Selonteossa halutaan vahvistaa juuri niitä asioita, joita hallitus on omilla päätöksillään nyt heikentänyt. Otetaan esimerkiksi koulutus. Selonteossa korostetaan ammatillisen koulutuksen, lähiopetuksen ja pedagogisen tuen vahvistamista. Samaan aikaan hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa, jolloin kolmasosa ammatillisista oppilaitoksista on joutunut vähentämään lähiopetusta säästöjen vuoksi. Miten nuori voi luottaa omaan osaamiseensa ja tulevaisuuteensa, jos hän ei saa riittävästi opetusta, ohjausta ja tukea oikea-aikaisesti? Miten hän pääsee kiinni työelämään riittävillä työelämätaidoilla, jos harjoittelupaikkoja ei löydy, valmistuminen venyy sen vuoksi ja työelämätaidot ovat heikot? Tai entäs perustaidot? Vaikka perusopetuksen oppimisen tukeen on näennäisesti panostettu, samalla on leikattu kuntien valtionosuuksista, jotka vaikuttavat suoraan koulutuksen järjestämiseen. On totta, että perustaitoja on vahvistettava, mutta viikkotuntimäärän lisäyskin on jäänyt säästöjen vuoksi kunnissa tekemättä, jos tunteja on ollut tarjolla jo yli minimin. Myös oppimisen tuen uudistus on jättänyt osan lapsista tuen ulkopuolelle, kun hallintopäätöksiä ei ole tehty eikä ohjaus pienryhmiin toteudu. Toimimattoman inkluusion ajatus elää siis edelleen aivan liian tiukassa päätöksenteon eri vaiheissa. Puhemies! Myös nuorten ja opiskelijoiden toimeentulolla on merkitystä, ei pelkästään toimeentulon näkökulmasta vaan myös psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osalta. Jos nuoren arki rakentuu jatkuvan taloudellisen epävarmuuden varaan ja opiskelu velkaannuttaa nykyiseen malliin, tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu väistämättä. On myös huomionarvoista, että joka kahdeksas ulosottovelallinen on alle 29-vuotias. Ulosotossa oli vuonna 25 noin 32 000 nuorta, joista 60 prosenttia oli miehiä. On perusteltua kysyä, miten opintorahan indeksijäädytykset ja asumistuen heikennykset sopivat yhteen selonteon tavoitteiden kanssa. Toimeentulo on yksi arjen turvallisuuden peruspilareista. Arvoisa puhemies! Vakava kysymys on myös nuorten työllisyys. Selonteossa nuoret kuvaavat ristiriitaa, jonka moni tunnistaa. Ensimmäiseen työpaikkaan vaaditaan usein työkokemusta, mutta työkokemusta ei saa, ellei joku ensin palkkaa. Kyse ei ole nuorten asenneongelmasta vaan työmarkkinoiden rakenteesta. Hallituksen työllistymissetelit ja nuorisotyöttömyyspilotit ovat tarpeellisia mutta eivät yksin riitä ratkaisemaan näin isoa ongelmaa. Yritysten riskiä palkata voisi madaltaa, jotta saisimme lisää ensimmäisiä työpaikkoja. Oppisopimusten osalta koulutuksen ja työelämän yhteistyötä pitää vahvistaa ja käytäntöjä sujuvoittaa. Selonteko muistuttaa myös siitä, että tulevaisuususko rakentuu yhteisöissä. Yksinäisyys, mielenterveyden ongelmat ja kokemus ulkopuolisuudesta kaventavat nuoren mahdollisuuksia, ja siksi tarvitsemme helposti saavutettavia mielenterveyspalveluja mutta myös nuorten asioista kiinnostuneita turvallisia aikuisia, nuorisotyötä ja harrastusmahdollisuuksia. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusselonteko katsoo vuosikymmenten päähän, mutta nuori elää elämäänsä tänään. Hän tarvitsee tänään opetusta, toimeentuloa, mahdollisuuden päästä työelämään ja juuri nyt sen kokemuksen siitä, että hän kuuluu osaksi tätä yhteiskuntaa. Tulevaisuususko ei rakennu vain puhumalla toivosta vaan teoista, jotka antavat syyn uskoa. Se rakentuu konkreettisilla päätöksillä, jotka luovat mahdollisuuksia nähdä hyvää myös huomisessa, päätöksillä, jotka korjaavat rakenteita ja avaavat ovia nuorille. Sen näköinen on tulevaisuutemme kuin on panostuksemme lapsiin ja nuoriin.

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty useita puheenvuoroja, joissa ollaan huolissaan siitä, että nuorten tulevaisuususkoa ei saisi nakertaa pelottelemalla ja ankeuttamalla ja negatiivisuudella. Fakta kuitenkin on, että tämän päivän nuoret, heidän lapsensa ja heidän lapsensa tulevat elämään ekologisesti vihamielisemmässä ympäristössä kuin jonka me nykypäivän aikuiset olemme aikanaan saaneet. Tämä on siis tosiasia. Se ei muutu siitä, vaikka me olisimme kuinka positiivisia. Todennäköistä — ei siis fakta, mutta todennäköistä — on, että myös kriisejä ja konflikteja heille tulee siedettäväksi, käsiteltäväksi ja kestettäväksi aivan eri tavalla kuin mihin me ollaan saatu tottua. Nuoret eivät ole tyhmiä, eivätkä nämä asiat ole heiltä pimitettävissä. Sen sijaan me tiedetään, että tutkitusti näiden asioiden käsittelemiseen parhaiten auttaa mahdollisuus toimia yhdessä näiden haasteiden selättämiseksi. Ja nyt kysymys onkin, millä lailla me näitä mahdollisuuksia toimintaan ja toimijuuteen tarjoamme. [Timo Harakka: Aivan erinomainen puheenvuoro!]

Herra puhemies! Kun tässä kuuntelee hallituspuolueiden puheenvuoroja, niin jokaisessa puheenvuorossa systemaattisesti ohitetaan hallituksen omin toimin Suomeen syntynyt köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu, mikä on paitsi inhimillisesti anteeksiantamatonta myös yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta tulevaisuudessa jopa vaarallista. Yli 30 000 uutta lasta on ajettu leikkauksilla elämään köyhyysrajan alapuolella. Samaan aikaan kun lapsia syntyy yhä vähemmän, tulevaisuuden tekijämme elävät köyhyydessä. Lasten ja nuorten määrät leipä‑ ja ruokajonoissa ovat kasvaneet. Nyt kuitenkin on havaittu, että nämä lapset ja nuoret, jotka jonoissa ovat näyttäytyneet, eivät enää uskalla mennä niihin jonoihin, koska heitä kiusataan siitä syystä koulussa — miten surullista ja julmaa tämän ajan yhteiskunnassa. Miksi Orpon—Purran hallitus antaa tämän tapahtua?

Arvoisa puhemies! Nuorten hyvinvointi rakentuu turvallisissa kodeissa, läheisissä ihmissuhteissa ja yhteisöissä, joihin jokainen voi kuulua. Perheiden tukeminen, harrastusmahdollisuudet ja oikea-aikainen mielenterveysapu ehkäisevät ongelmien kasautumista. Rikollisuuteen ja jengiytymiseen on puututtava määrätietoisesti. Hallittu maahanmuutto ja yhteisten sääntöjen noudattaminen tukevat yhteiskuntarauhaa, ja näitä toimia on tehty erityisesti sisäministeri Rantasen johdolla. Digitaalisessa ympäristössä nuoret tarvitsevat medialukutaitoa, kriittistä ajattelua ja ymmärrystä tekoälyn vaikutuksista. Koulujen kännykkärajoitukset tukevat keskittymistä ja oppimisrauhaa, ja sekin on tehty tällä hallituskaudella. Suomalainen kieli, kulttuuri ja arvot yhdistävät sukupolvia. Niiden jatkuvuus edellyttää, että nuoret oppivat tuntemaan oman maansa historian ja yhteiskunnan toimintaperiaatteet. Nuoria tulee myös kuulla heitä koskevissa ratkaisuissa. Sukupolvien välinen vastuu merkitsee suomalaisen yhteiskunnan rakentamista niin, että sen perinteet, turvallisuus ja yhteisöllisyys säilyvät myös tulevaisuudessa.

Arvoisa herra puhemies! Tähän lähetekeskusteluun halusin tuoda näkökulmaa nuorten yhteisöstä digitaalisilla alustoilla. Tässä selonteossa ei tule kovinkaan selvästi esille se, miten e-urheilun ympärillä oleva yhteisö vaikuttaa nuoriin. Jo vuonna 2020 e-sports on ohittanut suosiossa jääkiekon, ja kun me puhutaan sosiaalisesta ympäristöstä nuorilla, niin puhutaan yleensä sosiaalisen median ympäristöstä, mutta pelimaailmassa on aivan omanlaisensa yhteisö, mikä toimii. Minun mielestäni tässä lähetekeskustelussa on hyvä tuoda esille sekin, niin että kun tätä asiaa käsitellään, niin myös se yhteisö, missä nuoret todella paljon viettävät aikaa myöskin pelimaailmassa, tulisi nostettua sellaiseen asemaan, että se tulisi tarkasteltua siitä näkökulmasta, että se tulee kasvamaan enemmänkin tulevaisuudessa ja vaikuttaa nuorten yhteisöllisyyden kokemukseen jatkossa vielä enemmän.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on tullut monessa puheenvuorossa esiin, nuorten tulevaisuudenusko horjuu, ja siihen on ihan selkeät syynsä. Kun katsoo tätä tämän päivän koulutukseen pääsyä, niin ei siellä koulutuspolun päässä kyllä välttämättä ole sellainen työelämä kuin he odottavat, ja polku päästä työelämään on aika iso. Kun katsotaan työttömyystilastoja tällä hetkellä, alle 30-vuotiaita työttömiä on 80 000 noin karkeasti ottaen, ja nyt tämä nuorten työllistämisseteli, mitä täällä on paljon mainostettu, on 955:lle antanut apua 80 000:sta. Jokainen ymmärtää, että se ei ole kovin iso tekijä ollut vielä tällä hetkellä. Meidän toimenpiteet ovat postimerkin kokoisia, kun ongelma on paljon isompi. Meidän polkua pitäisi tasoittaa ja miettiä, onko meidän koulutusjärjestelmä semmoinen laadullisesti, että sieltä tulee tulevia työelämän ammattilaisia ja se polku olisi helposti vietävissä sinne työelämään. Nämä ovat niitä asioita, jotka nuoria tänä päivänä huolettavat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meidän on uskallettava olla realisteja. Suomen nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko, vaan heidän lähtökohtansa ovat hyvinkin erilaiset. Osa tarvitsee enemmän tukea koulutukseen, osa työelämään kiinnittymiseen ja osa onnistuneeseen kotoutumiseen. Perussuomalaisesta näkökulmasta on tärkeää, että jokainen nuori oppii yhteiskunnassa tarvittavat tiedot ja taidot ja suomen tai ruotsin kielen sekä kokee kuuluvansa osaksi yhteistä Suomea. Oikeuksien rinnalla kulkevat myös velvollisuudet. Meidän on myös tunnistettava ne ongelmat, jotka uhkaavat nuorten tulevaisuutta: syrjäytyminen, nuorisorikollisuus, jengiytymisen lisääntyminen ja asuinalueiden eriytyminen. Näihin on puututtava ajoissa, sillä turvallisuus on hyvinvoinnin perusedellytys. Paras tapa vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa on tarjota heille turvallinen kasvuympäristö, laadukas koulutus sekä mahdollisuus työhön ja osallisuuteen. Kun pidämme yhteiskunnan eheänä ja turvallisena, luomme paremmat edellytykset kaikkien nuorten menestykselle taustasta riippumatta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ensiksi edustaja Hoskosta erinomaisesta puheenvuorosta. Meidän yksi tärkeä tehtävä on luoda täällä uskoa, toivoa ja rakkautta meidän lapsille ja nuorille. Sieltä vasemmasta reunasta kuuntelen monesti faktoja. Hyvin harvoin kerrotte, että ”ja laitoitte siihen perusopetukseenkin 200 miljoonaa”. Se varmaan meni väärään paikkaan ja aivan liian vähän, mutta... [Laura Meriluodon välihuuto] — Just sillä lailla. Turvallisuus on yksi keskeisistä tulevaisuudenuskoon vaikuttavista tekijöistä. Selonteossa nuoret itse kertoivat, että turvallisuus ei tarkoita heille vain maailmantilannetta tai puolustusta. Turvallisuus tarkoittaa myös mahdollisuutta saada koulutus, löytää työpaikka, perustaa perhe, hankkia koti ja suunnitella omaa tulevaisuuttaan luottavaisin mielin. Hyvä elämä näyttäytyy nuorten puheissa hyvin arkisena: työnä, toimeentulona, turvallisena arkena ja läheisinä ihmisinä. Siksi nuorten tulevaisuususko on myös kokonaisturvallisuuskysymys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että Orpon hallitus on leikannut 18—24-vuotiailta nuorilta kaikkein eniten ja montaa eri kautta, ja lisäksi heidän perheiltään on leikattu. Lapsiperheköyhyys kasvaa, ja hyvin vähän puhutaan perheiden hyvinvoinnista, kun joutuu olemaan jatkuvasti huolissaan toimeentulosta, miten se vaikuttaa lapsiin ja muun muassa nimenomaan näihin oppimistuloksiin. Suurin selittävä tekijä nimenomaan, kun puhutaan oppimistuloksista ja oppimiseroista, ei suinkaan ole some tai digitaaliset ratkaisut, vaan sosioekonomiset erot ja se, että ne kasvavat koko ajan. Orpon hallitus on päättänyt antaa tämän kehityksen vain syventyä. Minusta Oinas-Panuma piti täällä erittäin hyvän puheenvuoron siitä, mitä on nuoren aikuisen todellisuus tällä hetkellä. Monet nuoret todellakin miettivät todella tarkkaan ja melko ahdistuneena, mikä opiskelureitti valita, jotta se tulevaisuus olisi turvallinen.

Arvoisa herra puhemies! Nuorten näköala tulevaisuuteen lähtee siitä, että lapsia kasvatetaan perheessä pienestä asti siihen, että ollaan mukana aktiivisesti. Omatkin lapseni, kun heitä kasvatin, olivat aina urheilemassa, menossa kaikenlaisiin erilaisiin harrastuksiin, ja nyt he ovat töissä ja heidän lapsensakin tekevät tämän saman, urheilevat ja ovat mukana. Tärkeintä on huomata se, että eihän nuoruus ole mikään irrallinen tapahtuma. Se on pitkän kehityksen tulos, jolloin nuori pääsee pikkuhiljaa tulemaan yhä enemmän sinne työelämän puolelle. Jos me haluamme nuorille hyvän tulevaisuuden, meidän on pidettävä huoli siitä, että ne perusasiat ovat kunnossa. Nythän esimerkiksi tämä ilmastonmuutoksella pelottelu on vastuutonta. Ei maailmanloppu tähän tule. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Ei varmasti tule. Ainut, mikä voisi tulla, on henkisiä vaikeuksia, kun te pelottelette maailmanlopulla joka päivä. Tärkeintä on huomata se, että meillä on hyvää elämää täällä edessä. Tehdään työtä ja pidetään huoli siitä, että yrityksissä on työtä tarjolla nuorille. Ei se hallinnosta tule, eivät kaikki pääse ympäristöministeriöön ylitarkastajiksi. Tärkeintä on, että pääsee töihin niihin pieniin yrityksiin, jotka tarjoavat paikallisesti työpaikkoja kaikille. Tätä kautta kun etenemme [Puhemies koputtaa] ja lopetamme pelottelun, niin aika hyvin menee.

Arvoisa puhemies! Harmi tosiaan, ettei ketään ministeriä ole saatu paikalle tähän keskusteluun. Toimeentulo on yksi keskeisimmistä arjen turvallisuuden peruspilareista, joka vaikuttaa myös keskeisesti psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Suomessa joka kahdeksas ulosottovelallinen on alle 29-vuotias nuori. Näillä nuorilla on ulosottovelkaa keskimäärin noin 7 000 euroa, ja 60 prosenttia heistä on miehiä. Erityisen huolestuttava on myös opiskelijoiden tilanne. Ulosottoon päätyneiden opintolainojen keskimääräinen summa on kasvanut kahdessa vuodessa 14 prosenttia eli on jo noin 8 500 euroa. Nuoren ei pitäisi joutua aloittamaan aikuisuutta velkakierteessä. Kyse ei ole vain taloustaidoista vaan aidosti toimeentulon riittävyydestä ja mahdollisuudesta työllistyä. Nämä hallituksen tekemät leikkaukset eivät kyllä ole valitettavasti parantaneet nuorten tilannetta taloudellisesti tällä kaudella, ja toivoisinkin, että puhuttaisiin rehellisesti näistä leikkauksista, mitä nuorille on tällä kaudella tehty.

Arvoisa puhemies! Suomessa asuvat nuoret elävät vähintään ihan otollisessa tilanteessa, osin siksi, että ikävä höpötys turhista ilmastouhkista loppui. Hallituksilta on kyllä tullut esityksiä, joilla luodaan Suomesta sellaista paikkaa, jossa on parempi elää, tehdä työtä ja opiskella, sen sijaan hallitus ei keskity pelottelemaan. Vihreitten ja vasemmiston puheissa kuulimme taas aivan järkyttäviä kauhukuvia, vaikka jokainen tietää, että maailma ei lopu porojen pierujen takia tai sen takia, että Suomen kouluissa tarjoillaan suomalaisille lapsille maitoa ja lihaa. [Timo Harakan välihuuto] Perussuomalaisissa näemme tosiasian, että Suomi on osansa hoitanut, ja keskitymme rakentamaan tästä maasta sellaista, jossa tosiaan voi tehdä työtä, voi opiskella, jossa nuorilla on tulevaisuuden toivo. Mutta kyllähän se näin on, arvoisa puhemies, että suomalaisen nuoren ei kyllä vihervasemmiston puheita kannata kuunnella, jos haluaa säilyttää mielenterveytensä. Pelkkää ahdistusta, voivottelua, uhkakuvien luomista, aivan sellaista maailmanlopun tunnelmaa. [Välihuutoja vasemmalta] Nuorten kannalta se tietäisi lisää velkaa ja kurjuutta ja Setan sateenkaarityöpajoja kouluissa. [Välihuutoja vasemmalta] Ette juuri painoa antaneet niille hyville asioille, joita tällä kaudella on tehty, esimerkiksi juuri vaikkapa lasten ja nuorten terapiatakuu, [Puhemies koputtaa] nämä työllistymissetelit ja muut. Paljon hyvää on tehty, ja tätä työtä jatketaan.