Maria Ohisalo

Arvoisa puhemies! En haluaisi käyttää tätä puheenvuoroa tänään täällä ehkä yhtenä viimeisimmistä tässä talossa tällä erää pitämistäni. Käytän sen kuitenkin, koska olemme saman äärellä itse asiassa monin paikoin ympäri Euroopan unionia tällä hetkellä. Oikeusvaltioita heikennetään monin paikoin, ja meidän Suomessa piti olla oikeusvaltion suurimpia puolustajia. Ihmisoikeuksien puolustamiselle on siis paikka nyt jos koskaan niin jäsenvaltioissa kuin myös Euroopan parlamentin ja toki neuvostonkin tasolla. Länsimaisia liberaaleja demokratioita uhataan monesta suunnasta, ja toivon, että tätä ei kukaan katso hiljaa sivusta. Arvoisa puhemies! Venäjä on terroristivaltio, jonka vaikuttamiseen pitää olla valmiina kaikin tavoin. Ihmisten välineellistäminen on alhainen ja surkea tapa aiheuttaa pelkoa ja epäjärjestystä, ja siinähän Venäjä onnistuu. Se tekee tätä muuallakin, ja juuri siksi maamme hallituksen olisi täytynyt tehdä kaikkensa, jotta EU-tasolla olisi löydetty asiaan yhteisiä ratkaisuja entistä voimakkaammin, entistä nopeammin. Nyt Suomi haluaa tehdä tästä kuitenkin ennakkotapauksen, siis niin, että ihmisoikeussopimuksia ei tarvitsisikaan noudattaa. Ja vaikka kuinka toivoisi, että tätä lakia ei käytettäisi, tänään tehdään kuitenkin se valinta, että perustuslain yli voidaan kävellä ja ihmisoikeuksia voidaan polkea siitäkin huolimatta, että kyse olisi vain poikkeuksesta, vaikka lyhytaikaisestakin sellaisesta. Ja oikeastaan tämä tapahtui jo perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Siellähän vain vihreät ja vasemmistoliitto nostivat esille asiantuntijoiden suuren enemmistön näkemykset. Tässä salissa olen valitettavasti kuullut asiantuntijoiden puheenvuoroja vähätteleviä puheenvuoroja, ikään kuin tässä talossa kuulemamme asiantuntijat tulisivat tänne kertomaan jotain mielipiteitään, kun nimenomaan tutkimustietoon, asiantuntijatietoon kuuluu se, että tietoa otetaan haltuun laaja-alaisesti ja jaetaan sitä täällä meille. [Joakim Vigelius: Entäs turvallisuusasiantuntijat?] Sosiaalidemokraatit ovat vakuuttaneet, että ääni tälle puolueelle on ääni ihmisoikeuksille ja oikeusvaltiolle. [Kimmo Kiljunen: Niin se onkin, niin se onkin!] Euroopan parlamentissakin sosiaalidemokraatit sanovat, että äärioikeiston kanssa ei tehdä yhteistyötä ja että oikeusvaltiota puolustetaan. Ja kysynkin nyt: Miten tämä tehdään aidosti todeksi? Mitä ihmisoikeuksien puolustamista on se, että kansan mandaatin saaneet kansanedustajat joutuvat tässä talossa pyytämään lupaa saadakseen äänestää ihmisoikeuksien puolesta? Ja minä tiedän, että siellä sosiaalidemokraateissa on teitä monia, jotka olette aidosti vaikeassa paikassa. Olen tehnyt teidän kanssanne hyvää yhteistyötä monta vuotta, ja tiedän, että moni käy nyt valtavaa pohdintaa tämän äänestyksen kohdalla, koska ei nyt kyse ole vain yksittäisestä äänestyksestä, nyt kyse on suuremmista periaatteista, ja aidosti vetoan siihen, että vielä pohditte omaa äänestyspäätöstänne. [Suna Kymäläinen: Uskomatonta! En olisi uskonut!] — Minä toivon, että jokainen äänestää omien arvojensa puolesta tänään, todella niin toivon. Arvoisa puhemies! Venäjän Putinhan on onnistunut siinä, että tässä salissa on nyt käsittelyssä tällainen laki, joka rikkoo niitä perustavanlaatuisia sopimuksia, joita olemme kansakuntana yhdessä muiden kanssa tehneet. [Johanna Ojala-Niemelä: Se on rajattu poikkeus!] Meitä perustuslakia, EU-oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia puolustavia on leimattu, on peloteltu, onpa perussuomalaisten ryhmäjohdosta lähtien todettu, että niin sanotusti väärin äänestäviltä pitäisi viedä sotilasarvo, siis demokratiassa. Ja, pääministeri Orpo, on hienoa, että olette salissa kuuntelemassa tätä keskustelua. Toivottavasti voisitte myös osallistua ja ehkä myös kommentoida, koska teidän hallituksenne riveistä, ryhmäjohdosta lähtien, esitetään tällaisia kommentteja toisen ihmisen sotilasarvon menettämisestä siinä tapauksessa, jos hän äänestää arvojensa ja tietopohjansa mukaan miten äänestää. Pääministeri Orpo, teidän hallituksessanne on sellaisia voimia, jotka haluavat heikentää median vapautta, kyseenalaistavat tutkijoiden riippumattomuutta, [Jenna Simula: Uskomatonta puhetta!] haluavat polkea vähemmistöjen oikeuksia eivätkä halua vaikkapa vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta. Teidän hallituksellanne on mahdollisuus tehdä tämä, jos haluatte. On myös sellaisia tahoja, voimia, jotka haluavat irtautua Euroopan unionista. Ei tämän sanominen ole mikään yllätys kenellekään. Nämä voimat ovat myös vuosikausia sanoneet, että jatkossa turvapaikkahakemuksia pitää ottaa vastaan nolla. Näin on sanottu, aivan avoimesti. Ja nämä voimat ovat paikoin rakentaneet poliittisen valtansa muukalaisvihamielisyyden varaan. [Jenna Simula: Älkää viitsikö!] Tämä laki on paikoin keppihevonen tälle politiikalle, näille voimille. Ei nimittäin voi sulkea silmiään siltä, mitä ympärillä tapahtuu, mitä myös laajemmin Euroopassa, maailmassa tapahtuu, kun liberaaleja demokratioita poljetaan, ei, vaikka kuinka haluaisi olla lojaali puolueelleen, ei, vaikka kuinka pelkäisi verkossa uhkailijoita, ei, vaikka kuinka ajattelisi, että muut ehkä nyt tietävät tämän lain osalta paremmin kuin itse. Ja toistan täällä aiemmin sanomani: On kansallisen turvallisuuden uhka, että poliitikkojen mielivalta ottaa yliotteen yhteisistä sitoumuksista, yhteisistä sopimuksista. Siitä on historiassa todella julmia kokemuksia. Siitä meillä on näyttöjä myös viime vuosina Euroopan unionista. [Joakim Vigelius: Suomen eduskunta ei ole mielivaltainen! — Juho Eerola: Se on kansan valta!]

Arvoisa puhemies! Joitain huomioita tästä käydystä keskustelusta kuluneen seitsemän tunnin aikana: Täällä on viitattu muun muassa korona-aikana tehtyihin päätöksiin. On selvää, että silloin oltiin täysin uudenlaisen uhan edessä globaalisti, esimerkkinä vaikkapa tämä Uudenmaan rajan sulku. Siinä tilanteessahan oltiin aidosti poikkeusoloissa, käytössä oli myös valmiuslaki, eli ehkä en lähtisi täysin vertaamaan tätä tilannetta siihen. Samalla silloin myöskään nämä toimet eivät ulottuneet ehkä sinne ihmisoikeusjärjestelmän kaikista ehdottomimpaan ytimeen, kuten vaikkapa nyt tässä tilanteessa, kun puhutaan muun muassa palautuskiellon rikkomisesta, joka meidänkin perustuslaista löytyy. Suomessa myös koronatoimista käytiin hyvin aktiivista julkista keskustelua. Itse ajattelen, että monia tietoja olisi pitänyt vieläkin avoimemmin julkisesti pystyä käsittelemään, mutta ehkä verrattuna tähän tilanteeseen kansanedustajat täällä olivat kuitenkin melko hyvin tietoisia siitä, millaista uhkaa ollaan torjumassa, minkälaisia lukuja taustalla on. Nyt viitataan paljon salaiseen tiedustelutietoon, [Ben Zyskowicz: Ei viitata! — Pauli Kiuru: Ei!] johon ei meistä rivikansanedustajista kaikilla myöskään välttämättä ole ollut pääsyä. On selvää, että kaikki meistä ymmärtävät sen Venäjän uhan. Sen vielä haluan tässä toistaa, ettei sitä vääristeltäisi. Venäjä tulee käyttämään aivan varmasti mahdollisimman paljon mahdollisimman vihuliaisia keinoja meitä vastaan. Täällä on puhuttu myös tästä vuoden 22 rajalaista. No nyt käsillä oleva hallituksen esityshän ei yritäkään täyttää kv-velvoitteita vaan itse asiassa estää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen tai niiden antamisen käsittelyyn, eli on tässä aika suuri ero näiden välillä. Sitten täällä kysyttiin myös, miksi esimerkiksi vihreät eivät osallistuneet tähän käsittelyyn. No me olemme toki vaatineet myös sitä, että jo alkumetreiltä lähtien tätä olisi voitu käsitellä täysin parlamentaarisessa prosessissa jatkuvasti. Siinä vaiheessa, kun kävi ilmi, että tämä lainsäädäntö tulisi rikkomaan omaa perustuslakiamme, EU-oikeutta ja kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, oli meille selvää, että emme voi käydä keskustelua niistä lähtökohdista. Virhe oli tapahtunut jo muun muassa perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, jossa nämä kaikki ristiriitaisuudet oli nostettu esille. Meille ihmisoikeudet eivät ole kauppatavaraa, ne eivät ole neuvoteltavissa. Pitää pystyä löytymään keinoja, jotka huomioivat tämän sääntökehikon. Ja vielä huolena nostan sen, että täällä on viitattu asiantuntijoiden lausuntoihin mielipiteinä. Täällä on viitattu asiantuntijoihin niin, että he katsovat hyvin kapeasti tai suppeasti asioita. On toki selvää, että keräämme eduskunnassa mahdollisimman laajan asiantuntijatiedon, jolloin saamme täällä kansanedustajina mahdollisimman laajan kuvan [Puhemies koputtaa] näistä asioista, mutta pyrkisin välttämään sitä, että me poliitikkoina tässä salissa jollain tavalla väheksyisimme asiantuntijatietoa [Puhemies koputtaa] tai pitäisimme näitä mielipiteinä, kun kyse on aidosti Suomen parhaista asiantuntijoista, kenties globaalistikin merkittävistä asiantuntijoista näiden asioiden osalta.

Arvoisa puhemies! Aloitetaan siitä, että Venäjä on terroristivaltio — piste. Sen varalta meidän on yhteiskuntana oltava valmiita lähes mihin tahansa. Ja Suomen turvallisuus on taattava, se on selvää, sen me varmasti jokainen täällä allekirjoitamme. Maa tai ennen kaikkea sen johtaja, niin kutsuttu presidentti Vladimir Putin, joka pommittaa lastensairaaloita, pyrkii hävittämään Ukrainan maan tasalle ja aiheuttaa massiivista ympäristötuhoa ja sortaa jopa omaa kansaansa, pitää pysäyttää. Jaan siis hallituksen kanssa tämän tilannekuvan Venäjän viheliäisyydestä ja siitä, että toimia täytyy. Arvoisa puhemies! Ihmisten käyttäminen hybridisodankäynnin välineenä on alhaista. Venäjä ei kuitenkaan tee sitä nyt ensimmäistä kertaa. Ilmiö ei siis ole täysin uusi. Todistimme sitä aiemmin Suomessa ja myöhemmin myös Valko-Venäjän ja EU:n vastaisilla rajoilla. En kuitenkaan jaa tapaa, jolla hallitus tätä uhkaa nyt koettaa torjua. Hallituksen toimintatapahan on tässä uusi. Hallituksen omista riveistä ja lukuisissa asiantuntijoiden lausunnoissa on suoraan todettu, että tämä käsittelyssä oleva esitys rikkoo niin omaa perustuslakiamme, EU-oikeutta kuin kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitakin. Ja professori Kaarlo Tuorin mukaan ”perustuslain säätämisjärjestyksessä käsiteltävällä lailla voidaan tehdä poikkeus ainoastaan kansallisesta perustuslaista, ei sen sijaan Suomea velvoittavista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista taikka EU:n perusoikeuskirjasta, sekundäärilainsäädännöstä tai EU-oikeuden etusijaperiaatteesta”. Näin totesi useampi muukin eduskunnan kuulema asiantuntija. Vaikka turvallisuusuhka on siis aito, vastaus siihen pelaa ennen kaikkea sitä peliä, jota Venäjän Putin haluaa meidän pelaavan. Se, että Venäjä polkee niin oman kuin muidenkin kansojen oikeuksia, ei ole uutta, mutta se ei ole myöskään syy meidän alkaa toimia samalla tavalla. Ei, meidän tehtävämme on puolustaa ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää, koska ne luovat turvallisuutemme pohjan. [Ben Zyskowicz: Te rinnastatte meidät Venäjään siis!] Erityisesti silloin, kun niitä uhataan ja haastetaan ulkopuolelta, juuri silloin meidän tehtävämme on niitä puolustaa entistä vahvemmin. On nimittäin pienen maan ja kansan turva, että nojaamme kansainvälisiin sopimuksiin ja yhteistyöhön. Arvoisa puhemies! Saksalaisen Martin Niemöllerin runoa ”Ensin ne tulivat...” on nähty monessa eri muodossa, mutta tärkeintä on kuitenkin tunnistaa siitä se, että eivät demokratiat ja oikeusvaltiot murene itsestään. Ne murenevat ja ne hajoavat, kun niitä aktiivisesti murennetaan ja hajotetaan ja vielä sisältäpäin. Tämän poikkeuslain hyväksyminen on omiaan asettumaan siihen jatkumoon, jossa oikeusvaltioita eri puolilla nyt murennetaan. Kehityskulussa perustuslakeja peukaloidaan, kansainvälisille sopimuksille viitataan kintaalla, median vapautta rajoitetaan, tutkijoiden riippumattomuutta kyseenalaistetaan, vähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeuksia poljetaan. Ja kerrataanpa nyt vielä: tämä esitys on muun muassa ilmeisessä ristiriidassa ainakin ehdottoman palautuskiellon, oikeuden elämään, kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kiellon, joukkokarkotusten kiellon, oikeusturvan ja oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sekä turvapaikkaoikeuden kanssa. Ja me tiedämme, että maamme hallituksessa on tahoja, jotka haluavat aktiivisesti irtautua kansainvälisistä velvoitteista, jopa Euroopan unionista ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Ei sen pitäisi olla kenellekään tässä maassa enää uusi asia tai yllätys. Perustuslain ja kansainvälisten sopimusten on tarkoitus suojella meitä poliitikkojen mielivallalta. Suomalaiset ansaitsevat valtiojohdon, joka osoittaa, että se hallitsee yhteisten pelisääntöjen mukaisesti eikä mielivallalla. Ihmettelenkin suuresti, miten sosiaalidemokraatit ja RKP:läiset voivat olla mukana tässä oikeusvaltion murtamishankkeessa. Ne muutokset, joita nyt on tehty, eivät muuta tätä muuksi. Tämä näyttää mediajulkisuustempaukselta, valitettavasti. Erityisesti sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Tytti Tuppurainen on kunnostautunut, ja sanon tämän ylpeydellä: Mielestäni olette kunnostautunut oikeusvaltion puolustajana ja esimerkiksi vahvana Unkarin kritisoijana. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019 yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen oli yksi keskeisimmistä Suomen edistämistä kokonaisuuksista, ja uskon, että teidät tunnetaan myös Euroopan unionin monissa elimissä juuri tästä työstänne, ja siitä haluan teitä kiittää. Toivon aidosti myös tasavallan presidentin ottavan kantaa vielä siihen, kuinka suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa suojataan, jos ja kun sen tukipilareita näin murretaan. Arvostan aidosti presidentti Stubbin ymmärrystä Euroopan unionista, sen yhtenäisyydestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa kokoaan suurempana voimana. Koska nyt käsittelyssämme on laki, joka on aivan suorassa ristiriidassa myös EU-oikeuden kanssa, olisikin siis syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta ja ennen lain vahvistamista pyytää siitä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden lausunnot. Olen lähestynyt tällä asialla myös suoraan tasavallan presidentti Stubbia. On nimittäin niin, että esimerkiksi professori Tuomas Ojasen mukaan ehdotettua lakia ei voida soveltaa EU-oikeuden ensisijaisuuden takia viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Näin on todennut viimeksi tänään myös eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg. Siis summa summarum, tätä lakia ei voitaisi käytännössä soveltaa, tämä laki rikkoisi perustavanlaatuisia sopimuksia ja sitoumuksia, joita olemme kansakuntana tehneet. On kansallisen turvallisuuden uhka, että poliitikkojen mielivalta ajaa näiden sitoumusten yli, ja tämä laki pelaisi Venäjän peliä länsimaisten oikeusvaltioiden murentamisessa. [Ben Zyskowicz: Jäi vielä kuulematta ne teidän keinot! Missä ne teidän keinot ovat, edustaja Ohisalo?]

Arvoisa puhemies! Me olemme viime vuosina katsoneet, kun oikeusvaltioita on murennettu muualla. Olemme kauhistelleet, mitä Puolassa ja Unkarissa tapahtuu, mitä demokratioille tapahtuu, kun poliitikkojen mielivalta ottaa tilan. Olemme ajaneet EU-puheenjohtajuuskaudella oikeusvaltiota yhtenä päätavoitteistamme, ja nyt Suomessakin perustuslakia murretaan, kansainvälisille sopimuksille viitataan kintaalla, median vapautta rajoitetaan, tutkijoiden riippumattomuutta kyseenalaistetaan, vähemmistöjen ja maahanmuuttajien oikeuksia poljetaan. Yhtä aikaa kaiken tämän kanssa — millaisia pidäkkeitä on sellaisella hallituksella, joka nyt mahdollisesti pääsee rikkomaan kaikista perustavanlaatuisimpia sopimuksia ja oikeuksia?

Arvoisa puhemies! Täällä salissa kuulin naureskelua hallituspuolueiden suunnasta, kun edustaja Biaudet puolusti ihmisoikeuksia, kun edustaja Biaudet on rohkeasti pitänyt ääntä siitä, että ihmisillä on yhdenvertainen asema tällä maapallolla ja tässä maassa. [Sheikki Laakso: Tuli naurua oppositiosta!] Täältä naureskellaan tälle yhden hengen oppositiolle. Itse sanon, että tämä on erittäin kunnioitettavaa työtä, ja toivoisin kuulevani hallituspuolueista enemmänkin puheenvuoroja, joissa ihmisoikeuksia puolustetaan. [Sheikki Laakso: Oppositio nauroi!] Täällä salissa on käsittelyssä useita heikennyksiä maahanmuuttopolitiikan puolelle. Täytyykin katsoa tätä kokonaisuutta. Täytyy katsoa kokonaisuutta, jossa on hallitus, jossa yhtä aikaa on kuritettu pienituloisimpia, köyhimpiä, sairaita, vammaisia, suomalaisia ihmisiä, jotta samalla eräs puolue on saanut läpi tahtonsa kurittaa myös vaikeassa asemassa olevia muualta tänne maahan tulevia tai vaikkapa työn ja opiskelun perusteella tähän maahan tulevia ihmisiä. Olen käynyt jo Brysselissä tulevan meppipestini vuoksi. Siellä aika moni on tullut hihasta vetäisemään ja kysymään, mitä siellä Suomessa oikein tapahtuu. [Kimmo Kiljunen: Kyllä, myös Strasbourgissa!] Kun me kritisoimme ulkopuolelta sitä, mitä on tapahtunut Unkarissa, mitä on tapahtunut Puolassa, miten eurooppalaisia oikeusvaltioita, hyvinvointivaltioita on haastettu, murennettu, niin en tiedä, miten voin puolustaa näitä arvoja jatkossa, kun katson, miten tämä suomalainen hallitus on tekemässä sitä samaa työtä monin eri paikoin. Tai toki tulen puolustamaan niitä arvoja itse, mutta suomalaisen näkökulmasta tämä tulee haastavammaksi. Suomea ei enää pidetä johdonmukaisena ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistäjänä. Kyllä se viesti on kuulunut maailmalle. Se nähdään, se kuullaan, ja tästä ollaan erittäin huolissaan myös rajojen ulkopuolella, muissa eurooppalaisissa oikeusvaltioissa, demokratioissa.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee kuntien ilmastosuunnitelmiin, niin onneksi suuri osa suomalaisista kunnista jo toimii ja tekee tälläkin hetkellä. Onneksi myös suuri osa suomalaisista ihmisistä elää sellaisissa kunnissa, joissa kuntien hallinnon tasolla on jo päätetty toimia. Kunnissa siis ymmärretään, että kunnat ovat ratkaisijan paikalla ja että ei ole vaihtoehtoa jättää toimimatta paitsi taklaamalla ilmastokriisiä myös sopeutumalla ilmastokriisiin, sen vaikutuksiin, sään ääri-ilmiöihin ja muuhun. Esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelu, liikennevälineet, energiatehokkuus rakennuksissa, energiatehokkuus hankinnoissa, uusiutuvien energialähteiden lisääminen, jätteiden vähentäminen ja kiertotalouden edistäminen — siis kaikkea tätä tehdään. Kunnat siis nimenomaan auttavat yksittäisiä ihmisiä elämään kestävämpää elämää, ja tämäkin on teidän mielestänne väärin. Teidän pitäisi nyt kyetä päättämään, pitääkö ihmisiä tukea tässä muutoksessa vai eikö heitä pidä tukea tässä muutoksessa. Te puhutte kauniita heidän puolestaan, mutta ette ole valmiita tukemaan heitä millään tavalla.

Arvoisa puhemies! On olemassa uskonasioita ja on olemassa tutkittua tietoa, ja siinä on se ero vihreiden ja perussuomalaisten ja tämän hallituksen välillä. Me teemme politiikkaa pohjaten sen tutkittuun tietoon, hallitus, perussuomalaiset uskonasioihin. Ja mitä tulee siihen huoltovarmuuteen, niin sitähän ei ole suomalaisen lihan laivaaminen Kiinaan, sitä ei ole eläimille ja luonnolle kestämätön turkistarhaus, sitä ei ole fossiilitaloudessa riippuminen eikä riippuvaisuuden kasvattaminen, sitä ei ole miljardikaupalla lapattavat yritystuet, jotka ovat haitallisia luonnolle ja ilmastolle mutta itse asiassa myös meidän taloutemme uusiutumiselle. Kuten eilen sanoin, tälle hallitukselle löytyy siis aina tekosyy olla tekemättä, aina jokin tekosyy jättää tekemättä. Ja tälle hallitukselle ilmasto ja luonto eivät ole niin tärkeitä, että niiden puolesta käytettäisiin kunnolla, aidosti, niitä pelimerkkejä. Ja se, jos mikä, on käsittämätöntä tässä maailmanajassa, kun ilmasto kuumenee, luontokato laukkaa, lajeja meidän ympäriltämme häviää, ilmasto kuumenee niin, että me näemme jo niitä sään ääri-ilmiöitä ympäri maailmaa. Ne koskettavat jo vaikkapa suomalaisia viljelijöitä kuivuuden vuoksi. Me emme voi sulkea silmiämme näiltä asioilta. Nämä ovat tosiasioita.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus aina puhuu siitä, että ihmisille ei saa aiheutua kuluja siitä, että ilmastokriisiä ja luontokatoa ratkotaan, niin silloin ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että ei tehdä mitään, vaan ratkaisu on se, että tuetaan ihmisiä samalla, kun toimitaan — tehdään molempia yhtä aikaa. Mutta ei, hallitushan itse asiassa päinvastoin leikkaa pienituloisimmilta ihmisiltä monin eri tavoin ja leikkaa esimerkiksi energiatehokkuuden rahoitusta, kuten lopettaa kuntien öljylämmityksestä luopumisen tuet. Hallitus lopettaa asuinrakennusten öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tuet, ja hallitus leikkaa myös energiatuesta. Nämä tuet olivat erittäin käytettyjä ja suosittuja viime kaudella. Näillä nimenomaan tuettiin myös kotitalouksia tässä siirtymässä. Ja kun hallitus sitten lisää näin riippuvuutta fossiilienergiasta, niin se tulee aidosti maksamaan näille ihmisille myöhemmin paljon, paljon enemmän. Mehän ollaan nyt nähty jo, että kun Suomi on uskaltanut jo aikaa sitten alkaa panostamaan uusiutuvaan energiaan, on meillä sähkö eurooppalaisittain keskimäärin edullisimmasta päästä, kun katsotaan keskiarvoja. Ja kyllä, vaihteluita on, mutta sitä pitää meidän tasata. Siirtymähän kannattaa tehdä nyt eikä vasta silloin, kun ilmasto- ja ympäristökriisit ovat kasvaneet aivan hallitsemattomiksi ja ihmisten kärsimys samalla. Mietitään vaikkapa ikäihmisiä, joille aidosti kuumat helteet aiheuttavat jo tällä hetkellä kuolemia eri puolilla maailmaa. Ja mitä tulee vielä tähän nuorten ilmastoahdistukseen: Tämä keskustelu on käyty useasti, ja toivon, että voisimme tässä kuunnella hieman paremmin toinen toisiamme. Itse ajattelen ja kun nuorten kanssa juttelen usein, niin he sanovat, että ei tätä ahdistusta aiheuta se, että tutkijat ja osa poliitikoista kertovat, että tämä on se fakta, tämä on se todellisuus, jossa me elämme, vaan sitä ahdistusta aiheuttaa se, että poliitikot, te, joilla tällä hetkellä on hallitusvalta, te ette omalla vahtivuorollanne toimi. Se aiheuttaa nuorille tunteen siitä, että mitä minä voin tehdä, jos menee kokonaisia hallituskausia, kun päästöjä ei vähennetä, luonnontilaa ei paranneta ja ilmastokriisi ja luontokato vain etenevät. Fakta on kuitenkin se, että me elämme tämän keskellä. Se on fakta. Edustaja Tynkkynen täällä eilen hyvin kertoi, kuinka monia kymmeniätuhansia tutkimuksia käydään läpi näiden selvitysten, IPCC:n raporttien ja muiden taustalla. Ei ole mistään hatusta vedetyistä tiedoista kyse. Meidän tehtävämme poliitikkoina on tehdä tästä siirtymästä helpompi jokaiselle ihmiselle, tukea ihan jokaista ihmistä riippumatta omasta tulotasosta tai elämäntilanteesta, riippumatta siitä, missä päin maailmaa tämä ihminen elää ja asuu. Meidän tehtävämme on rakentaa kestävämmälle pohjalle kaikki, miten me ihmisinä elämme tämän pallon päällä, ei lopettaa niitä asioita, joita me tällä hetkelläkin teemme — asumme, liikumme syömme — mutta sen kaiken voi ja se pitää tehdä kestävämmällä tavalla.

Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella meidän vahtivuorollamme panostimme keskimäärin yli sata miljoonaa euroa vuosittain lisää rahaa luonnonsuojeluun, siis jokaisena neljänä vuotena, ja tämä oli historiallisen suuri panostus suomalaiseen luonnonsuojeluun. Uudessa luonnonsuojelulaissa vahvistimme tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojaa, toimme vapaaehtoisen ekologisen kompensaation osaksi lainsäädäntöä ja kasvatimme Suomen Luontopaneelin roolia. Uudessa laissa kiellettiin myös esimerkiksi uhanalaisimpien lajien metsästysmuistojen tuonti EU:n ulkopuolelta. Malminetsintä kiellettiin kansallispuistoissa, luonnonpuistoissa ja Punkaharjun luonnonsuojelualueella. Uusi kansallispuisto avattiin Sallaan. Tiilikkajärven kansallispuiston pinta-ala yli kaksinkertaistettiin. Uusia isoja luonnonsuojelualueita perustettiin muun muassa Inariin ja Paltamoon. Varmistettiin miljoonatuet kunnille ja järjestöille luonnon monimuotoisuutta vahvistaviin toimiin. Metso-suojelua tehtiin, ja soita suojeltiin. Ympäristöministeri Krista Mikkosen käynnistämällä Helmi-ohjelmalla suojeltiin, ennallistettiin, kunnostettiin ja hoidettiin arvokkaita elinympäristöjä. Korotimme luonto- ja ympäristöjärjestöjen rahoitusta. Metsä on koti tuhansille lajeille, ja lisäsimme myös metsiensuojelun rahoitusta. Laajensimme ensimmäistä kertaa vapaaehtoisen metsiensuojelun myös Pohjois-Suomeen. Satsasimme kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden reitteihin ja rakenteisiin. Uudistimme eläinten hyvinvointilain. Elvytimme vaelluskalakantoja ja turvasimme niille tärkeitä vapaana virtaavia vesistöjä. Nimitimme Luontopaneelin edistämään tieteen ja politiikan vuoropuhelua. Luonnonsuojelulaissa myös vahvistimme Luontopaneelin roolia ja myös heidän resurssejaan. Vahvistimme vesiensuojelua koko maassa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla. Suojelimme erityisesti Itämerta vähentämällä merta rehevöittävää ravinnekuormitusta. Käynnistimme Saaristomeri-ohjelman, jonka tavoitteena on kohentaa Saaristomeren heikkoa tilaa. Suojelimme kaiken muun lisäksi 30 000 hehtaaria valtion omistamia pääosin metsäisiä maita ja soita eri puolilta Suomea. Asetimme valtion omistamia maa- ja vesialueita hallinnoivalle Metsähallitukselle tavoitteen hiilinielujen ja peitteellisen metsänkasvatuksen osuuden kasvattamisesta. Valmistelimme lainsäädäntöä maankäytön muutosmaksulle, joka vähentäisi metsäkatoa — ja sen voisi myös tämä hallitus nyt ottaa käyttöön. Sitouduimme yhdessä maailman maiden kanssa Montrealissa pysäyttämään luontokadon vuoteen 30 mennessä. Teimme päätöksen turkistarhauksen investointituesta luopumisesta. Lisäsimme merkittävästi hiilensidontaa edistävien luonnonhoitotoimien rahoitusta. Valmistelimme maankäytön muutosmaksua ja metsälain ilmastoarviointia. Aloitimme yli 60 lintukosteikon kunnostamisen. Laadimme pölyttäjästrategian. Ajoimme verkkokalastuskieltoa saimaannorpan levinneisyysalueelle. Asetimme maataloudelle 29 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 35 mennessä. Ja edistimme EU:n asetusta luonnon tilan parantamiseksi — siis tätä ennallistamisasetusta, jonka tämä hallitus on nyt päättänyt kaataa ja jota siis Unkari lähti vastustamaan ja sen jälkeen Suomen hallitus lähti Unkarin tielle ja perässä vastustamaan myös. Tällä hetkellä emme tiedä, mikä on ennallistamisasetuksen tulevaisuus. Voi olla, että sitä ei saada lainkaan, mutta hallitus ei ole myöskään esittänyt mitään vaihtoehtoisia toimia. Tässä oli nyt vain joitain esimerkkejä siitä, mitä teimme viime hallituskaudella luonnonsuojelun puolella. Erikseen ovat sitten kaikki ne toimet, joita teimme ilmastokriisin torjumiseksi. Tässä on nyt teille, hallituspuolueiden edustajat, listaa siitä, mitä työtä kannattaisi jatkaa, ei ottaa takapakkia. Mutta se ongelma tulee siinä, että te olette ottaneet tältä työltä rahat ja te ette ole antaneet sellaisia lainsäädäntöesityksiä, joilla luontokatoa aidosti voitaisiin pysäyttää, eikä niitä näytä paljon olevan tulossakaan tällä kaudella tänne eduskuntaan. Toivon, että tämä puheenvuoro kuunneltiin edes näiden kahden edustajan toimesta, jotka hallituspuolueita täällä nyt edustavat tässä kohtaa.

Arvoisa puhemies! Ilmasto kuumenee, lajeja meidän ympäriltämme häviää ja luonto köyhtyy. Me ihmisinä olemme osa luontoa, ja silti tälle hallitukselle luonto tuntuu olevan jotain jossain muualla, ja ilmastoonkaan emme oikeastaan pystyisi vaikuttamaan, vaikka nämä ovat elämämme perusedellytyksiä, joita pitäisi turvata entistä vahvemmin. Talous menee aina kaiken edelle, mutta rahaa on vaikea syödä, juoda ja hengittää. Täällä salissa käytettiin eilen yli 170 puheenvuoroa, ja tänään jatkuu. Osa niistä oli myös täysin ilmastodenialistisia puheenvuoroja — tämä on jatkunut myös tänään —, siis puheenvuoroja, joissa kiistetään ilmastokriisin olemassaolo tai vähintään sen akuuttius. Se, että tällaisia pidetään perussuomalaisten riveistä, ei sinänsä yllätä, mutta se, mikä yllättää ja vetää erittäin synkäksi, on se, että kukaan muista hallituspuolueista ei kiistänyt näitä puheenvuoroja. Joku kyllä kehuskeli tänään olleensa salissa eilen kahdeksan tuntia, kirjoitti siitä oikein blogiinsakin mutta ei sen kahdeksantuntisen työpäivänsä aikana kuitenkaan tullut sanoneeksi, että ei, minulle ei ole ok, että näin elintärkeä asia kiistetään, ja kyllä, haluan tehdä enemmän. Ei yksikään edustaja sanonut, että ei meidän hallituksemme vähättele tutkittua tietoa. Mutta niinhän se on, tämä hallitus on laitaoikeistoon kerran kasattu ja toimii, kuten laitaoikeisto, kun toimii muuallakin. Vähätellään ympäristökriisejä, lällätellään ihmisille, jotka ovat pallomme tulevaisuudesta huolissaan, ja lisätään fossiilienergiasta riippuvaisuutta. Fossiilienergia paitsi saastuttaa, sillä myös rahoitetaan sotia ympäri maailman, ja se on, kuulkaa, töitä Putinille ja heidän kaltaisilleen. Se ei ole eteenpäin katsovan liberaalin demokratian työtä, ja tämä linja uhkaa nyt laajeta muuallekin Eurooppaan ja maailmaan. Tämä on aito riski meidän turvallisuudellemme ja meidän tulevaisuudellemme. Ja tulevaisuudesta puheen ollen, jos minä en tänään vaikuttaisi, minä en voisi katsoa minun lastani silmiin, kun hän jonain päivänä kysyy, mitä sinä, äiti, silloin teit, kun sinä sait vaikuttaa näihin asioihin — silloin minä en voisi katsoa häntä silmiin. Ja en suoraan sanottuna ymmärrä, miten te hallituksessa voitte katsoa teidän lapsianne silmiin, kun omalla vahtivuorollanne jätätte toimimatta, jätätte omien lastenne tulevaisuuden turvaamatta.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tästä jätteenpoltosta nyt kuitenkin tähän alkuun, jotta jää pöytäkirjoihin merkinnät. Totta kai on niin, että jätteenpolttoa pitää pystyä vähentämään ja jäte pitää maailmanlaajuisesti ja Euroopan laajuisesti ja Suomen laajuisesti saada paremmin kiertoon. Tulevaisuudessa täytyy olla vain yksi talous, ja se on kiertotalous. Sitä me vihreät ajamme ja toivomme, että jätteen määrää jatkuvasti eri toimin maailmassa vähennetään. No, lienee tarpeen myös tähän alkuun kertoa ja puhua yhdessä siitä, että kun me kaikki tiedämme, että vihreä siirtymä tarvitaan, yhteiskunnat pitää pystyä rakentamaan kestävämmälle pohjalle, niin sitä ei voi tehdä hinnalla millä hyvänsä. On selvää, että kun lasketaan päästöjä, myös luontokatoa pitää pystyä torjumaan samaan aikaan. Ja samalla pitää pystyä siirtymään sinne kiertotalouteen, jotta se materia kiertäisi jatkuvasti entistä enemmän ja paremmin. Ja vielä, jotta ei menisi liian helpoksi, täytyy pitää huoli siitä, että ihan jokainen ihminen pysyy mukana tässä muutoksessa. Erityisesti niitä ihmisiä, jotka nyt joutuvat maksamaan enemmän siitä, että tässä siirtymää tapahtuu ja tehdään, pitää pystyä tässä tukemaan. Nythän tässä esityksessä on kyse väliaikaisen lainsäädännön vakiinnuttamisesta, ja on muistettava, että kun tätä on lähdetty valmistelemaan, niin Eurooppa on ollut valtavassa energiakriisissä ja fossiilienergiasta riippuvainen monin tavoin. Tarvitsemme energiamurrosta, tarvitsemme uusiutuvaa puhdasta energiaa lisää, mutta yhä useampi ihminen ja onneksi myös tutkijat, poliitikot eri puolin ovat alkaneet herätä siihen, että tämä murros ei voi tapahtua ilman, että huomioimme myös luonnon kantokyvyn ja pidämme huolen siitä, että siirrymme kohti sitä tavoitetta, että luontokato pysäytetään. Tämähän näkyy monin paikoin erilaisina paikallisina kriiseinä, jotka paikalliset ihmiset myös nostavat hyvin ja tärkeästi esille. Ei voi olla niin, että akkumineraalitehdas tulee ja pilaa Itämeren tai pilaa lähivesistöt. Ei se ole vihreää siirtymää. Ja nythän tässä esityksessä sitten vihreän siirtymän hankkeissa sovellettaisiin aina periaatetta, jonka mukaan voitaisiin poiketa Natura-alueen suojelusta. Tämä tarkoittaisi, että lupa voidaan myöntää, vaikka suunnitelma merkittävästi heikentäisi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon. Esitetty menettely, jossa helpotetaan lupien saantia Natura-alueilla ja halutaan yhdistää lupaprosesseja, asettaa paljon painetta lupaviranomaisille. Tähän ei ole tarpeeksi resursseja. Nyt myös status tärkeän yleisen edun hankkeena antaa laajemman oikeuden poiketa uhanalaisten lajien suojelusta. Ajattelen, että tämä esitys muodostaa nyt tarpeettoman suuria poikkeamia luonnonsuojelulain tarkoituksen eli lajien ja elinympäristöjen suojelun pääperiaatteisiin ja tämä direktiivi olisi pitänyt pystyä toimeenpanemaan kestävämmin ympäristön, luonnon näkökulmasta. Sen takia tulen myös itse kannattamaan myöhemmin tehtäviä vastalauseita.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, tuntuu, että lupauksilla ei ole teille niin väliä — ei sillä, että lupasitte olla leikkaamatta kaikista pienituloisimmilta, perussuomalaiset; ei sillä, että lupasitte olla leikkaamatta koulutuksesta, kokoomus; ei sillä, että lupasitte suojella ne valtion vanhat luonnontilaiset metsät. Ja niin vain pienituloisimmille rapsahtaa useita päällekkäisiä leikkauksia ja koulutuksesta lähtee satoja miljoonia euroja. Teidän mukaanne koulutuksesta on pakko leikata, mutta turpeeseen, turkiksiin, tuoppeihin, kovatuloisimmille ja kestämättömiin yritystukiin [Hannu Hoskonen: Turpeeseen lisää rahaa!] kyllä riittää teillä rahaa. Kiitänkin ilolla, että olette nyt alkaneet perumaan näitä huonoja päätöksiänne. Ja kysyn teiltä, arvon opetusministeri: Perutteko nämä karut sadan miljoonan euron leikkaukset ammatillisesta koulutuksesta? Panostatteko siihen, että amiksiin saadaan lisää henkilöstöä ja lisää lähiopetusta?

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella on ollut lähes vuosi aikaa toimia, ja kaikki energia on kulunut ympäristölle ja ilmastolle hyödyllisten toimien torppaamiseen ja samalla haitallisten toimien edistämiseen. Ihmettelen, mikä siinä on, että kun maailman suursijoittajat irtautuvat fossiilienergiasta, niin tämä hallitus luo kannusteita käyttää sitä lisää — siis aidosti. Te puhutte siitä, että päästökauppajärjestelmä on hyvä ja toimiva — kyllä, me olemme samaa mieltä: hyvä, että Suomessa vihdoin tähän on herätty, kun olemme tästä pitkään puhuneet — mutta samaan aikaan te heikennätte sen toimivuutta luomalla esimerkiksi uuden kannusteen käyttää fossiilienergiaa ammattidieselin kautta, näin esimerkkinä. Ja ihmettelen, mikä siinä on, että kun Putin käy raakalaismaista hyökkäyssotaansa ja rahoittaa sitä fossiilienergiallaan monin paikoin ja luo edelleen energiariippuvuuksia monille eurooppalaisille, niin tämä hallitushan käytännössä haluaa tukea fossiilitaloutta. Tämä hallitus siis vähintään välillisesti haluaa tukea Putinin kaltaisia diktaattoreja, kun meidän pitäisi irtautua fossiilienergiasta tässä ajassa saman tien. Luulen, että osaa hallituspuolueiden edustajista saattaa aidosti hieman hävettää istua samassa hallituksessa ilmastodenialistien kanssa. Olemme kuulleet aika käsittämättömiä puheenvuoroja tässä salissa tänään. Toivon, että pääsette tämän häpeänne yli ja runnotte tahtonne läpi niin, että saatte parempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa tehtyä hallituksessa. Arvoisa puhemies! Suomen hiilinielujen tilannehan on heikko. Ilmastotavoitteemme eivät voi toteutua ilman niitä. Me tarvitsemme ripeitä toimia hiilinielujen tilanteen parantamiseksi, mutta näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen toimilla hiilinielujen tilanne muuttuu vain surkeammaksi. Jotta hiilinielujen tilannetta voidaan parantaa, olisi erittäin tärkeää vähentää metsien hakkuumääriä. Orpon hallitus kaavailee kuitenkin hakumäärien vähentämisen sijaan hakkuumäärien nostoa. Ja tutkimustiedon mukaan, tutkijoiden mukaan, näitä hakkuumääriä ei edes tarvitsisi laskea valtavan paljoa, että päästäisiin jo kestävämmälle tasolle. Minkä vuoksi te toimitte näin? Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan metsien jalostusarvoa nostamalla voisimme saada metsistä enemmän arvonlisää lisäämättä hakkuita. Sen sijaan, että edistäisi metsien jalostusarvon kasvattamista, hallitus on säilyttänyt puunpolton verotuet entisellään. Puutavaran kanssa kattilassa palavat niin paremmat tuotot kuin toivo Suomen hiilinielujen kohenemiseen. Arvoisa puhemies! Eri ministereiden suusta on pitkin vuotta kuultu, että hallitus ei voi tehdä ilmasto- ja luontotoimia, koska ne maksavat liikaa. Voisiko siinä tapauksessa hallitus perua edes ne toimet, jotka heikentävät luonnon ja ilmaston tilaa ja tuovat julkiselle taloudelle itse asiassa kustannuksia? Esimerkiksi fossiilisten tuontipolttoaineiden veronalennukset maksavat satoja miljoonia euroja. Ja kun raha on niin tiukalla, voisiko hallitus edes jollain tasolla tarkastella ympäristölle haitallisia suoria ja verotukia? Esimerkiksi puun- ja turpeenpolton verotukiin uppoaa vuosittain satoja miljoonia euroja. Ympäristölle haitallisten yritystukien karsiminen parantaisi paitsi ympäristön myös valtiontalouden tilaa. Sillä ei olisi myöskään haitallisia vaikutuksia työllisyyteen. Näin sanovat paitsi tutkijat myös kokoomuksen vaihtoehtobudjetti vuodelta 23. Kannattaa siis ehkä palata sinne. Voisiko hallitus tarttua vihreään verouudistukseen? Kun haitoille asetetaan hinta ympäristön pilaamisesta, ei saa enää kilpailuetua ja sekä talous että luonto kiittävät. Liikkeelle voisi lähteä esimerkiksi korkeammasta kaivosverosta, nyt kun me viime kaudella sen instrumentin loimme, ja maankäytön muutosmaksusta. Toivon, että otatte sen pian käyttöön. Arvoisa puhemies! Vihreää siirtymää todella voi olla vain sellainen yhteiskuntiemme uudelleenrakentaminen, jossa samalla, kun lasketaan päästöjä, parannetaan ympäristön tilaa ja siirrytään kiertotalouteen. Ja samalla pidetään huoli, että jokainen ihminen pysyy mukana tässä muutoksessa. Olen huolissani siitä, että ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on juuri vieraillessaan Sodankylän kahteen kertaan suojellulla upealla Viiankiaavan suolla väläytellyt mahdollisuutta Sakatin kaivoksen poikkeusluvalle valtioneuvostossa. On käynyt itse asiassa ilmi, että alueen malmiesiintymä ei ole niin suuri kuin millaisena sitä on hehkutettu, ja silti vaikuttaa siltä, että kahdesti suojeltu, Natura-alueella sijaitseva Viiankiaapa ollaan valmiita uhraamaan. Ja vielä näistä valtion jäljellä olevista vanhoista luonnontilaisista metsistä: Ollessamme vaalien alla Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä Petteri Orpo lupasi, että hän tulee ne suojelemaan, jos hänestä pääministeri tulee. On surullista, että tämäkin lupaus näyttää nyt valuvan vessanpöntöstä alas.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sillanpään mainitsema Tapani eittämättä tekee tärkeää työtä. On tärkeää, että jokainen, joka kykenee, kerää niitä roskia. Edelleen sanon kuitenkin, että roskaaminen on vain huonoa käytöstä. Sitäkin totta kai pitäisi karsia. Mutta nyt tullaan taas takaisin siihen, että jopa kansainväliset öljy-yhtiöt ovat kautta vuosikymmenten halunneet syyllistää itse asiassa yksilöitä, jotta ihmisten fokus ei olisi siellä äänestysuurnilla niiden poliittisten toimenpiteiden päällä ja jotta ihmiset eivät tulisi vaatineeksi poliitikoilta enemmän toimia näissä asioissa, jotta sitä valtavaa vihreää uutta muutosta ja siirtymää ei tapahtuisi. Te teette täällä sitä samaa. Te viette fokuksen sinne yksilötasolle haukkumalla ties keitä ihmisryhmiä, jotka omalta osaltaan toimivat. Samaan aikaan teidän hallituksenne ei sitten tarvitsisi toimia, koska voidaan puhua niistä yksilöistä. Mitä tulee niihin investointeihin, niin vihreä siirtymä on valtava mahdollisuus investoinneille Suomeen. Nyt puhutaan kymmenistä miljardeista vihreän siirtymän osalta tai [Pia Sillanpään välihuuto] vaikkapa sen kasvisruokainnovoinnin osalta. [Puhemies koputtaa] Nämä ovat mahdollisuuksia, jotka kannattaisi hyödyntää.

Arvoisa puhemies! Täällä tuntuu, että vastuutetaan yksilöitä sen sijaan, että tehtäisiin niitä suuria poliittisia muutoksia. Me vihreäthän nimenomaan haluamme politiikassa tehdä ne muutokset niin, että jokainen yksilö voi valita sen kestävämmän vaihtoehdon. Mikä se ikinä onkaan sitten ruoan tai vaikkapa liikkumisen suhteen, niin niiden pitäisi olla tulotasosta tai taustasta riippumatta kaikille mahdollisia. Mutta kun täällä viedään keskustelua kierrätykseen ja roskien keräämiseen, niin nehän ovat vain hyviä käytöstapoja. Kaikkien pitäisi kyetä kai sellaisia tekemään, mutta niillä ei ratkota luontokatoa, niillä ei ratkota ilmastokriisiä. Nämä isot kriisit ratkotaan politiikkatoimin valtioissa, Euroopan unionissa ja YK-tasolla. Näihin prosesseihin tarvitaan niitä rohkeita päättäjiä, päätöksentekijöitä ja päätöksiä, ja näitä emme valitettavasti nyt hallitukselta ole saaneet, kun EU-tasollakin jarrutellaan kaikkia mahdollisia hyviä, eteenpäin katsovia toimia.

Arvoisa puhemies! En oikein tiedä, mistä aloittaisin näiden virheellisten argumenttien purkamisen. Tässä on ehkä hyvä huomata, että kun nyt puhumme tästä tärkeästä vihreästä tai puhtaasta siirtymästä, niin sitähän ei ole se, että tärvellään luontoa samalla kun päästöjä vähennetään, vaan yhtä aikaa pitää vähentää niitä päästöjä, pitää parantaa suomalaisen luonnon tilaa ja pysäyttää luontokato, pitää siirtyä kiertotalouteen ja pitää katsoa, että jokainen ihminen pysyy mukana tässä muutoksessa. Tätä jos te perussuomalaisetkin noudattaisitte ja jos te aidosti haluaisitte pitää jokaisen ihmisen mukana tässä murroksessa, niin te ette leikkaisi pienituloisimmilta ihmisiltä ja te ette heikentäisi viranomaisten resursseja käsitellä lupia niin, että meille ei synny uudestaan, jatkossakin Talvivaaran kaltaisia katastrofeja. Ei vihreää siirtymää voi tehdä hinnalla millä hyvänsä, vaan se pitää tehdä aidosti kestävästi. Tässä nyt ilmasto- ja ympäristöministeri Mykkänen on juuri vieraillut Viiankiaavan suolla ja väläytellyt mahdollisuutta Sakatin kaivoksen poikkeusluvalle valtioneuvostossa, ja tämähän nimenomaan on vastoin vihreän ja puhtaan siirtymän ideaa, [Puhemies koputtaa] että nyt sitten tärvellään arvokasta, jo kahteen kertaan suojeltua luontoaluetta — potentiaalisesti siis jopa Natura-aluetta lähdetään heikentämään. Tämä ei ole vihreää siirtymää.

Arvoisa puhemies! Te, hallitus, puhutte täällä kyllä erittäin kauniita suomalaisten luontosuhteesta, ja siitä varmasti kaikki ovat samaa mieltä, että kyllä suomalaiset rakastavat omaa upeaa suomalaista luontoaan, mutta teidän, hallitus, luontosuhteenne näyttää olevan täysin päinvastainen. Te sumutatte suomalaisia. Te ette tee sitä, mitä te puhutte. Ihmisethän haluavat, että suomalaisesta luonnosta pidettäisiin parempaa huolta. Ja vielä, ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen: Miten voi olla, että pääministerin arvovallalla sanottu lupaus suojella valtion vanhat luonnontilaiset metsät menee teiltä tällä tavalla sivu suun? Eikö tämä ollut teille niin merkityksellinen kysymys, että te pääministeripuolueen edustajana olisitte ollut valmis käyttämään tähän pelimerkkejänne ja arvovaltaanne? Miten on? Miksi petitte tämänkin lupauksenne?

Arvoisa puhemies! Ilta-Sanomat paljasti juuri muutama minuutti sitten, että pääministeri Orpon lupaus suojella valtion vanhat, luonnontilaiset metsät on nyt petetty. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tuliko tilauksesta?] Hallitus on kuulemma saanut valmiiksi päätöksensä, ja näyttää siltä, että Etelä-Suomesta ei löydy juuri lainkaan mitään suojeltavaa. Vielä kun hetki sitten sanoitte, että ei saa käyttää termiä ”satumetsäkriteeri”, niin teillä oli siinä kohtaa jo tieto siitä, että tämä päätös on tulossa. Onko todella totta, että teidän satumetsäkriteereistänne onkin tullut yhtäkkiä todellisuutta, eteläsuomalaista metsää ei olla suojelemassa, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] teidän lupauksenne on petetty ja maa- ja metsätalousministeriön esitys on voittanut? Onko näin, pääministeri Orpo?

Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Eurooppa kuumenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden. Arktisena maana Suomi muuttuu vielä nopeammin. Viime kesä oli ennätyksellisen kuuma, ja sen seurauksena Etelä-Eurooppaa piinasi korventava helle. Ilmaston kuumenemisen myötä hellejaksot lisääntyvät Suomessakin pidempinä ja korventavampina. Tutkijat arvioivat, että kuumuudesta johtuvat kuolemat tulevat lisääntymään myös meillä. Meillä Suomessakin on edessä entistä vaikeampia satovuosia ja entistä enemmän metsätuhoja. Tälläkin hetkellä suomalaiset pelastusviranomaiset eri puolilla maata ovat tiukilla, kun maastopalot riehuvat. Luontokato on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Maailman valtiot sitoutuivat pysäyttämään luontokadon vuoteen 2010 mennessä — epäonnistuimme. Sitten samaa yritettiin vuoteen 2020 mennessä — epäonnistuimme. Nyt olemme globaalisti tavoittelemassa luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä. Tässä ei meillä ole varaa epäonnistua. Vaikka muuta yritämme itsellemme uskotella, ihminen on täysin luonnosta riippuvainen laji. Kerran tuhotun elvyttäminen on aina hidasta, usein mahdotonta. Sukupuuttoon kuolleita lajeja ei enää koskaan saada takaisin. Suomen luonto ei voi hyvin, se on ilmiselvää. Meidän luonnostamme on hävinnyt jo lähes 200 lajia. Kaikista lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen. Olemme kaivaneet, hakanneet, padonneet ja ojittaneet niin paljon, että ihmisen kädenjälki on valtava. Globaalisti menetämme arvioiden mukaan jopa kymmeniä lajeja päivässä. Vuosittainen metsäkato on maailmassa noin 10 miljoonaa hehtaaria, ja se tarkoittaa noin Portugalin kokoista aluetta joka vuosi. Jokainen hetki, jolloin ilmastokriisi ja luontokato etenevät, otamme riskin siitä, että ohitamme sellaisen pisteen, jonka jälkeen ei ole enää paluuta. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan päättäjiä, jotka ottavat nämä asiat vakavasti. Tässä ajassa meillä ei ole varaa sellaisiin hallituksiin, jotka kuvittelevat, että pienet liikkeet riittävät ja että silmät ummistamalla luontokadon ja ilmastokriisin voisi kuvitella pois. Tässä ajassa meillä ei ole varaa pääministeri Orpon hallitukseen, joka ei tee tarpeeksi näiden kriisien ratkomiseksi. Te olette paperilla sitoutuneet tavoitteisiin luontokadon pysäyttämisestä ja hiilineutraaliudesta, mutta te ette ole valmiita toimiin, jotka tukisivat näitä tavoitteita — tämä on Luontopaneelin ja Ilmastopaneelin kanta. Ja kaiken päälle te olette valmiit sabotoimaan tavoitteiden saavuttamista myös Euroopan unionin tasolla. Oletteko te, arvon hallitus, miettineet, millaisia seuraamuksia teidän jahkailullanne ja tekemättömyydellänne on? Suomalaisethan ovat erittäin huolissaan siitä, mitä luonnolle ja ilmastolle tapahtuu. Nuoret pelkäävät oman tulevaisuutensa puolesta, Ilmastoisovanhemmat ja Aktivistimummot lapsenlapsiensa tulevaisuuden puolesta. Ihmiset kokevat, että poliitikot ja politiikka ovat pettäneet heidät, kun se ei pysty vastaamaan aikamme suurimpiin ja polttavimpiin kysymyksiin. Talomme on tulessa, ja se ei ole ok. Ilman elinkelpoista planeettaa meillä ei ole mitään tulevaisuutta. Nyt eletäänkin ratkaisevia vuosia, aidosti kriittisiä vuosia. Teidän, hallitus, tulisi saada aikaan merkittäviä parannuksia, muutoin tavoitteet ilmaston ja luonnon osalta karkaavat — ja vuosi on jo kulunut. Arvoisa puhemies! Ilmastokriisiin vastaamisella ja ekosysteemien romahtamisen torjumisella on valtava kiire. Tuleva Euroopan parlamentin toimikausi on äärimmäisen tärkeä niin ilmastokriisin kuin luontokadon kannalta. Kuluneella kaudella EU on onnistunut toimimaan ilmastokriisin ja luontokadon eteen ja kirittämään ympäristötoimia myös silloin, kun jäsenvaltiot eivät ole tässä onnistuneet. Ja tätä suuntaa täytyy jatkaa ja lisätä työtä luonnon ja ilmaston puolesta. Jotta EU voisi olla linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa ja näyttää globaalia esimerkkiä ilmastokriisin torjunnassa, on selvää, että EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta täytyy aikaistaa vuodesta 50 vuoteen 40. Tämän tulee olla myös Suomen EU-politiikan tavoitteena. Ilmastokriisin torjumisen lisäksi luontokadon pysäyttämisen täytyy olla EU:n pääprioriteetti. Esimerkiksi ennallistamisasetus on välttämätön luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 30 mennessä. Ja jos se ei teille kelpaa, niin esittäkää meille vaihtoehtoja. Arvoisa puhemies! Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 35 mennessä on riippuvainen hiilinieluista, joiden tilanne on aidosti heikko. Maankäytön ja metsien muodostama hiilinielu, nettonielu, oli viime vuonna kaukana siitä tasosta, johon Suomi on hiilineutraaliustavoitteessaan sitoutunut. Hiilineutraaliustavoitteeseen ei ole käytännössä mahdollista päästä ilman metsähakkuiden vähentämistä. Metsät ovat myös tärkeitä elinympäristöjä uhanalaisille lajeille. Jotta luontokatoa saadaan hidastettua, meidän pitää nopeasti suojella erityisesti vanhat sekä luonnontilaiset ja sen kaltaiset metsät. Maatalouden päästövähennyksillä on kiire paitsi Suomen myös koko EU:n tasolla. EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa täytyykin uudistaa siten, että se aidosti tukee maataloustuottajia siirtymään kohti ilmaston ja luonnon kannalta kestävää maataloutta. Kotimaan liikenteen päästöt pitää saada puolitettua vuoteen 30 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Pitkäjänteinen työ tässä on tuottanut tulosta, ja liikenteen päästöt onkin saatu laskuun. Orpon hallituksen päätökset paitsi vaarantavat tämän suotuisan kehityksen myös heikentävät valtiontaloutta ja syventävät tuontiriippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Nämä päätökset tekevät Orpon hallituksesta ensimmäisen hallituksen, joka tietoisesti lisää päästöjä. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Vihreä siirtymä on Suomen talouden suuri mahdollisuus, jota ei nyt pidä mokata. Suomalainen elinkeinoelämä on onneksi sitoutunut vihreään siirtymään vahvemmin kuin Orpon hallitus. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Suomeen on vireillä kymmenien miljardien eurojen edestä investointeja. Lähivuosien aikana onkin käytettävä pelimerkit oikein, jotta investoinnit saadaan aidosti kotiutettua Suomeen. Ilmastotoimissa himmailu on keskisormen näyttö niille yrityksille, jotka ovat jo investoineet hiilineutraaliuteen. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on tehnyt riittävien toimien sijaan lukuisia päätöksiä, jotka kääntävät Suomen ilmasto- ja luontopolitiikkaa taaksepäin. Hallitus on leikannut luonnonsuojelun rahoituksesta enemmän kuin yksikään toinen hallitus. Tämä tarkoittaa, että moni luonnolle tärkeä hanke jää toteutumatta tai jopa lakkautetaan. Te vastustatte ennallistamista EU:ssa. Ennallistamisasetus on merkittävin yksittäinen toimi, jolla EU torjuu luontokatoa. Teidän perustelunne vastustukselle perustuvat kustannuksiin, kuten äsken kuulimme, mutta ette huomioi lainkaan ennallistamisen Suomelle tuottamia hyötyjä niin luonnontilan parantumisena kuin euroissakin. Tänäänkin täällä epäilemättä ylpeilette Metso- ja Helmi-ohjelmilla, vaikka niissä ei ole teidän ansiotanne pisaraakaan. [Välihuutoja] Ohjelmat ovat aikaisempien hallitusten tekoja, joihin ainoa vaikutuksenne on sillä, että te olette leikkauksillanne vaikeuttaneet näiden ohjelmien toteutusta. Te aiotte vesittää vanhojen metsien suojelun ja ottaa käyttöön absurdit satumetsäkriteerit, jollaisia ei mikään suojelematon metsä voi täyttää — ja tämä sen takia, että arvokkaat metsät voidaan hakata ja laittaa sellukattilaan suojelun sijaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Te leikkaatte retkeilystä, te leikkaatte ympäristöhallinnosta, te leikkaatte ympäristövahinkojen torjunnasta. Nyt viimeisimpänä te haluatte, että ympäristöjärjestöille tehtävät lahjoitukset eivät olisi verovähennyskelpoisia, toisin kuin vaikka urheilulle ja liikunnalle tehtävät. [Ben Zyskowicz: Oliko ne teidän aikana?] Mikään ympäristötavoite ei ole teidän vahtivuorollanne turvassa, kaikki voidaan vesittää, ja toimimattomuudelle löytyy aina syitä. Te olette olleet nyt vallassa jo vuoden, ja sen aikana on käynyt hyvin selväksi, että teillä ei ole halua esittää sellaisia keinoja, joilla planeetan tulevaisuutta uhkaaviin kriiseihin voitaisiin aidosti puuttua. Sinä aikana te olette antaneet eduskunnalle nolla esitystä luontokadon torjumiseksi. Teidän täytyy muuttaa tämä linja, mutta valmiutta siihen ei teillä tunnu olevan. Arvoisa puhemies! Hallitus on toimillaan ja toimimattomuudellaan osoittanut, ettei se aio ottaa tutkittua tietoa vakavasti. Se ei aio tehdä riittäviä ilmastotoimia, joilla Suomi pysyisi reitillä tavoittelemassa hiilineutraaliutta vuoteen 35 mennessä. Hallitus ei myöskään aio toteuttaa riittäviä luontotoimia, joilla luontokato voitaisiin pysäyttää vuoteen 30 mennessä. Puutteellisten kansallisten toimien ohella hallituksen EU-politiikka vaarantaa yhteiset ilmasto- ja luontotavoitteet. Näillä perusteilla hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa puhemies! Unkarin tie on autoritäärinen tie, jolle Euroopassa ei pidä laajemmin päätyä. Pääministeri Orpo, te olette olleet valmiita tekemään yhteistyötä laitaoikeistopuolueiden kanssa niin meillä kuin myös muualla. Laitaoikeistopuolueita ja äärioikeistoa yhdistää moni asia: [Vasemmalta: Totta se on!] maahanmuuton vastustaminen, ilmastoskeptisyys ja oikeusvaltion rapauttaminen toistuvat erilaisin painotuksin. Näitä puolueita ja toimijoita yhdistää usein myös niin kutsuttu anti-gender-ajattelu, jossa tasa-arvosta puhutaan eräänlaisena vahingollisena ideologiana, johon esimerkiksi EU ja YK ovat sitoutuneet ja joka romuttaa perinteiset perhearvot. Venäjän Putin tukee tätä liikehdintää, ja sen voikin nähdä myös osana Venäjän hybridivaikuttamista, jolla luodaan epäjärjestystä ja konflikteja EU:n alueelle. Irtisanoudutteko te, pääministeri Orpo, yhteistyöstä tällaisten toimijoiden kanssa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites se teidän entinen puheenjohtaja, Cronberg?]