Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Nyt meillä on uusi hallitus sekä uusi hallitusohjelma. Tämähän on kiitoksen paikka, jaksoitte istua, vääntää ja kääntää. Ohjelmassa on mukana paljon hyvää, siellä on siis tavoitteita valoisalla puolella, kuten vahvistaa maamme taloudellista tilaa, kilpailukykyä ja julkista taloutta ja viedä työmarkkinoita kohti pohjoismaista mallia. Mutta ohjelman ongelma on se, että uusi hallitus painaa kaasua ja jarrua samaan aikaan: Halutaan lisää tuulivoimaa, mutta tehdään rakentaminen vaikeammaksi. Halutaan työperäistä maahanmuuttoa, ja keräätte sille esteitä. Tässä joitakin esimerkkejä. Asioita käännellään, ja linjauksiin syntyy kiemuroita, byrokratiaa ja lopulta löysiä kompromisseja. Tekoihin johtavat harkitut päätökset jäävät tekemättä tai niiden toimeenpanon vauhti ei vastaa tarpeitamme. Selvitellään, selvitellään, selvitellään ja selvitellään. Kilpailu maailmalla kiristyy, lama painaa päälle, ja suomalaisten ostovoima heikkenee vuosi vuodelta. Nyt ei ole aikaa selvitellä ja perustaa työryhmiä. Nyt on hallituksen tehtävä päätöksiä. Jos Suomen ensimmäinen oikea oikeistohallitus tuhoaa kaiken vitkasteluun ja selvittelyyn, kyse ei ole muusta kuin huonosta johtamisesta. Uusia työpaikkoja syntyy vain yritysten kasvusta ja investoinneista, joita pitäisi paljon selkeämmin tukea ja kannustaa. Arvoisa puhemies, ärade talman! Ja entäs tämä sote? Satojen kokkien soppa on kiehahtamassa hellalle. Sote on sekaisin, vanhukset ovat heitteillä, ja työikäiset kituuttavat hoitojonoissa. Ja mikä nyt on sitten hallituksen soten korjaussarja? Nyt hallitus alkaa säästää väärässä kohdassa, kun olisi pitänyt antaa lisää rahaa, jolla olisi muutettu järjestelmää ja saatu aikaan aitoja säästöjä. Nyt säästöt kohdistuvat suoraan vanhustenhoitoon, jossa palvelut heikkenevät. Julkinen palvelu paranisi nopeasti luomalla omalääkärijärjestelmä. Kysymys kuuluu, miksei pääministeri Orpon uusi hallitus kokonaan irtaannu epäonnistuneesta sote-uudistuksesta. Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitusohjelman tavoitteet on luotu erilaisissa siiloissa, niissä Säätytalon pöydissä, eikä kokonaisuutta ole riittävästi miettinyt kukaan. Ihmettelen, mitä hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat tehneet Säätytalolla, kun kokonaisuutta ei ole miettinyt kukaan. Eikä hallituksen aloituksen uskottavuutta lisää tippaakaan se, että tuore pääministeri jo nyt pehmentelee ja selittelee, että näitä ja näitä ohjelman tavoitteita vasta selvitellään. Kaikkiaan ohjelmassa selvitellään ennätysmäärä erilaisia tavoitteita. Hallitusohjelma on todellinen toiveiden tynnyri. Hallituksen toimintakykyä ei mittaa se, kuinka monta eri tavoitetta se lupaa selvittää 200-sivuisessa ohjelmassaan. Hallituksen toimintakykyä mitataan vasta, kun se pystyy panemaan tavoitteet toimeen, ja sen näyttää vasta aika. Hallitusohjelma tuo mieleen hääparin yhdessä laatiman lahjalistan, josta minulla on kyllä kokemusta. [Naurua] Kuherruskuukausi on ohi viimeistään kesälomien jälkeen. Arvoisa puhemies, ärade talman! Velkaralli jatkuu. Hallituksen kuuden miljardin euron tavoite sopeuttaa julkista taloutta ei oikeasti riitä. Nykyisellä vauhdilla velka kasvaa 13 miljardiin euroon vuodessa, eli nykyisen hallituksen tavoite on vasta alkusoittoa. Tämä tarkoittaa sitä, että julkinen velka kasvaa 40 miljardia euroa tämän hallituskauden aikana ja siihen vielä korot päälle. Oikeasti meidän pitää pystyä luomaan koko tämän vuosikymmenen kestävä ohjelma, jolla Suomen talous ja kilpailukyky saadaan kuntoon. On hyvä huomata, ettei nykyinen tilanne ole syntynyt hetkessä. Suomi ei ole kasvanut 15 vuoteen eikä ole saanut aikaan uudistuksia työmarkkinoilla eikä sosiaali- ja ansioturvassa, ja hallitusvastuussa ovat olleet kaikki täällä toisiaan syyttelevät vanhat puolueet. Vastuunkantajia ei löydy, kun vanhojen puolueiden tähtäin on aina vain seuraavissa vaaleissa. Mielestäni ohjelman heikoin ratkaisu liittyy pääministerin Turun tunnin junaan. Kuulen tässä pääministerin siltarummun kolinaa. Tällaisia tiettyjen asioiden hankkimista ajetaan läpi myymällä osuuksia tuottavista valtionyhtiöistä. Tuotot pitäisi sijoittaa kansalaisten kannalta investointeihin, jotka tuottavat: soten toimivuuteen, digitalisaatioon ja it-hankkeisiin. [Mikko Savola: Jos se tuottaa Orpolle ääniä!] Nyt on kyse taloudellisesta itsenäisyydestä, ja se on yhtä tärkeää kuin maan ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. On hyvä huomata, että tähtäämme Ruotsin-malliin niin työmarkkinoiden muutoksissa kuin sosiaali- ja ansioturvassa. Ja Ruotsissa sosiaalidemokraatit ovat tehneet tämän, eli Ruotsissa on paremmat sosiaalidemokraatit kuin meillä. [Keskeltä: Kyllä! — Naurua] Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen työvoima ei tule riittämään taloutemme tarpeisiin. Etelä-Suomi tarvitsee 150 000 osaajaa pelkästään tulevien palvelujen turvaamiseen, kun kestävän siirtymän tuomat teolliset investoinnit keskittyvät Pohjois-Suomeen ja rannikkoseudulle. Työperäisestä maahanmuutosta ohjelmassanne puhutaan — keinoja siihen ohjelmasta ei vaan löydy yhtään. Ei tänne mitään osaajien jonoa ole rajalla. Tämäkin pulma odottaa ratkaisujanne. Suurin kysymys kuuluu, miten ja kuinka suomalaiset pärjäävät. He, joilta leikkaatte, kuluttavat vähemmän. He, joilta ei leikata, kuluttavat kuten ennenkin. Ja kun kulutus pienenee, kasvu hidastuu ja sen mukaan valtion tulot. Suomen yritysrakenne ei ole terve. Meillä on menestyviä suuryrityksiä, ja hyvä niin, niitähän tarvitaan. Toisaalta meillä on paljon yksinyrittäjiä, jotka eivät tule mitenkään toimeen esimerkiksi ilman asumistukea. Ei kampaaja saa yritystään kasvuun eikä pysty palkkaamaan ketään, jos hänen asumistukeensa puututaan. Suomesta puuttuvat 50—500 työntekijää työllistävät yritykset, joilla on aito mahdollisuus kasvaa ja saada tuotteitaan tai palveluitaan myös vientiin. Tällaisia yrityksiä Suomi tarvitsee lisää. Ruotsin ja Saksan talous nojaa juuri tällaisiin yrityksiin, ja ne ovat usein perheiden omistuksessa. Kasvuhakuisten yritysten kehitykseen pitää saada kohdistettua enemmän tukitoimia ja kannustimia. Yksi olisi ollut investointien verovapaus voitosta. Työperäisestä maahanmuutosta hallitusohjelmassa kyllä puhutaan, mutta varsinaiset keinot sen lisäämiseksi puuttuvat lähes kokonaan. Ei tänne ole tulijoita jonoksi asti. Nyt on tehtävä paljon enemmän sen eteen, että tänne töihin ja opiskelemaan haluavat pääsevät maahan mahdollisimman helposti ja he ovat myös tervetulleita. Ilman heitä Suomi käpertyy vaarallisesti sisäänpäin ja näivettyy kokonaan. Arvoisa puhemies, ärade talman! Liike Nytille, meille, nuorten asema yhteiskunnassa on aivan keskeinen. Nuorten tulevaisuus huolestuttaa minua. Emme voi syödä lastemme ja lastenlastemme pöydissä. Nuorten ääni on otettava voimakkaammin mukaan yhteiskuntamme päätöksentekoon. Heille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa ja päättää omista asioistaan. Meidän pitää jättää Suomi paremmassa kunnossa heille kuin miltä tämä tähän mennessä näyttää. Nuorten suomalaisten usko ja luottamus tulevaan on tärkeää. Vain näiden asenteiden kautta saamme myös syntyvyyden kasvuun. Nuorilla pitää olla vapaus vaikuttaa omaan toimeentuloonsa. Opiskelijoiden pitää pystyä itse päättämään, kuinka paljon he tekevät töitä, eikä heitä tarvitse holhota. Elämme epävarmassa ajassa. Maailma on jakautumassa meihin ja heihin. Juuri siksi nyt suomalaisten pitää olla valppaina ja tyyninä, huolehtia itse omista asioistamme, jotka ovat meidän omissa käsissämme. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on johtanut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa erinomaisesti. Niinistön kaudet ovat osoittaneet myös sen, ettei tasavallan presidentin valtaoikeuksiin tarvitse puuttua tai niitä rajoittaa. Presidentin on voitava olla keskustelun avaaja myös omilla mielipiteillään, vaikka instituutiota edustaakin. Suomi on aina selvinnyt vaikeista ajoista yhdessä. Nyt ei ole aikaa vastakkainasettelulle, tarvitaan myös taitoa neuvotella, ylläpitää rakentavaa keskustelua, ja vain yhdessä selviämme. Toivotan menestystä uudelle hallitukselle, seuraan teitä tarkalla silmällä, ja niin tarkalla, että yhdyn keskustan välikysymykseen. — Kiitos. [Keskeltä: Paljasti salaisuuden!]