Anna-Kaisa Ikonen

Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. Aloitan ihan kuvaamalla sitä, että hallituksen linja on nähdäkseni ollut tässä koko ajan johdonmukainen. Me olemme kannustaneet kaikkia hyvinvointialueita etupainotteisiin toimiin, koska ne, jotka ovat tehneet riittävän voimakkaita toimia riittävän aikaisessa vaiheessa, ovat saaneet talouttaan hallintaan ja palvelunsa turvattua, ja se alkaa tuottaa hedelmää ja hyötyä tässä vaiheessa. Tähän on haluttu säilyttää kannustin jokaiselle alueelle, niin että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa saataisiin ne alijäämät katettua, jolloin päästään myöskin sitten kehittämään sitä toimintaa. Myös kuitenkin tunnistetaan tämä alueiden erilainen tilanne. Niiltä osin kuin joillain alueilla on sitten ilmennyt haasteita tässä alijäämien kattamisessa alkuperäisessä aikataulussa, olemme todenneet myöskin sen, että emme halua puskea kaikkia yhteen ja samaan muottiin, vaan tunnistamme tämän erilaisuuden ja tarjoamme myöskin erilaisia ratkaisuja eri alueille. Sinne on tarjottu ohjausta, ja nyt sitten näillä alijäämien kattamiskauden joustoilla tulemme myöskin vastaan alueita, kutakin oman tarpeensa mukaisesti. Eli emme ole antamassa lisäaikaa kaikille alueille, koska kaikki eivät sitä tarvitse. Osa alueista on jo saanut alijäämänsä katettua, osalla sitä ei ole ollutkaan. Osa on saanut sen katettua, osa saa sen tavoiteaikataulussa. Osa tarvitsee vain yhden vuoden lisää, osa tarvitsee kaksi vuotta. Nyt tällä mahdollistetaan niille, jotka tarvitsevat, kolme vuotta ja niille, joille sekään ei riitä, sitten arviointimenettelyn kautta. Kun täällä kysyttiin näistä arviointimenettelyn kautta tuotavista ratkaisuista, niin kyllä heille esimerkiksi haetaan ratkaisua yhdessä, ja heidän kanssaan voidaan päästä sitten vielä tätäkin pidempään alijäämien kattamiskauteen. Eli tässä todellakin tuodaan räätälöityjä ratkaisuja eri alueille heidän tarpeidensa mukaisesti. Sitten täällä oli kysymys tästä niin sanotusta velkasaneerauksesta, tästä alijäämien antamisesta osittain anteeksi. Tässä oikeastaan kysyisin sen vastakysymyksen, että kun kuitenkin jonkun vastuulla on ne alijäämät kattaa sieltä, niin olisiko sitten tässä esityksessä se, että ne siirrettäisiin valtion kontolle, ja mistä ne silloin rahoitettaisiin. Tähän kaipaisin vastausta niiltä, jotka tätä ehdotusta toivat tänne näin. Sitten myöskin tämä, että mistä johtuu tämä määräajan pidentäminen tässä nyt vielä yhdellä vuodella. Siinä tosiaan oli tilanne, että viime vuonna alueet saivat talouttaan todella vahvasti käännettyä, mikä on hieno asia. Vielä kesän lopulla tilinpäätösennusteet näyttivät, että ylijäämää tulisi 230 miljoonaa. Alueet tekivät todella kovasti töitä, ja nyt tällä hetkellä näyttää, että se ylijäämä oli noin suurin piirtein 650 miljoonaa tilinpäätösennusteitten valossa eli noin suurin piirtein 400 miljoonaa vahvempi tulos. Käänne on tässä se, että se näkyy nyt siellä jälkikäteistarkistuksessa. Sen tähden tässä sitten, kun se vaikutus kohdentuu vähän eri tavoin eri alueitten tilanteisiin, tällä tuodaan sitä helpotusta niille, joille tämä johtaisi haastavaan tilanteeseen. Kun edustaja Lindén kuvasi sitä, miten edellinen hallitus loi tämän mekanismin sinne jälkikäteistarkistukseen, niin siinä juuri oli tämä hänen kuvaamansa malli, että tästä tehtiin tällainen kannustava, että se ei kompensoi alijäämiä aluekohtaisesti vaan se kompensoi ne koko maan tasolla, jolloin tässä syntyi juuri se kannustin, että näitä alijäämiä kannattaa pyrkiä kattamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, että pääsee tasapainoon. Siitä syystä me olemme myöskin tähän kannustaneet, ja nyt sitten tuomme näitä ratkaisuja niille, jotka eivät siihen ole yltäneet. Vielä: täällä esitettiin eri tavoinkin toiveita näihin rahoitusmalliin liittyviin uudistuksiin. Ensimmäisenä tartun tähän esitykseen maakuntaveron käyttöönotosta. Siihen tämä hallitus on sanonut kirkkaan ”ein”. Se nostaisi kokonaisveroastetta, se veisi selkeyttä verojärjestelmältä, ja todennäköisesti siinä myöskin sitten alueitten erot kasvaisivat vielä enemmän. Siellä, missä palvelutarpeet ovat suuret, on monesti myöskin heikompi verotulopohja, ja saattaa olla, että verokertymä ja palvelutasot lähtisivät eriytymään, tai sitten tässä tarvittaisiin todella isot valtion tasaukset, jolloin se sitten taas lähestyisi valtion mallia. Eli tätä maakuntaveroa ei ole nähty perusteltuna tässä. Sen sijaan olemme lukuisilla tavoilla pyrkineet vaikuttamaan tähän alueitten rahoituksen tasoon. Näistä on tänään keskusteltu, näistä alijäämän kattamiskauden joustoista, mutta näitä, mitä Erholankin selvityksessä nostettiin, me olemme hallituksessa tehneet. Diagnoosikäytäntöjen ja kirjausprosessien epäkohtien korjaamiseksi viime viikolla valmistui tämä selvityshenkilöitten selvitys, ja nyt sitä lähdetään toimeenpanemaan, korjaamaan niitä vikoja. Rahoitusmallin uudistamista olemme vieneet kolmessa vaiheessa, eli ensin on tuotu kannustin kustannusten hillintään, sitten kasvatettu HYTE- kerrointa, ja nyt parhaillaan ollaan tekemässä kolmosvaihetta eli diagnoosimallia, sen lakisääteistä päivitystä ja kustannusten kasvun taittamisen kannustetta sinne. Vielä tässä nousi esiin myöskin tarve kokonaisuudistukselle. Kyllä, se on nähdäkseni myöskin tarpeen, mutta se on vuosien työ. Olen kertonut laittaneeni liikkeelle tällaisen selvityksen valmistelun, joka tuo pohjaa myöskin tällaiselle kokonaisuudistukselle. Se menee sitten varmasti yli hallituskausien, jolloin tämä parlamentaarinen työryhmä on ihan oikea paikka myöskin käydä tästä syventävää keskustelua. Niin kuin edustaja Lehtinen taisi täällä todetakin tästä, tämä on yhteistyön paikka, ja toivon myöskin, että siinä yhdessä lähdetään hakemaan ratkaisuja tähän kokonaisuuteen. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen aiempaa alijäämien kattamiskautta koskevaa esitystä. Hallitus antoi joulukuussa esityksen, jonka mukaan valtiovarainministeriö voisi väliaikaisesti hyvinvointialueen hakemuksesta tietyin edellytyksin myöntää mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2027 tai vuoden 2028 loppuun mennessä. Sääntelyä esitetään nyt täydennettäväksi siten, että määräaikaa voisi tietyin edellytyksin antaa vuoden 2029 loppuun asti. Myös uusi määräaika voitaisiin myöntää niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätön lainsäädännön noudattamiseksi mutta joille alijäämän kattaminen tässä uudessa aikataulussa olisi mahdollista. Hallitus päätti täydentää esitystään, kun helmikuussa 2026 päivitetyssä hyvinvointialueitten rahoituksen painelaskelmassa ennakoitiin vuodelle 2027 joulukuun painelaskelmaa pienempää valtionrahoituksen tasoa. Tämä johtuu ennen kaikkea hyvinvointialueiden ennusteita paremmasta talouden toteumasta vuonna 2025. Hyvinvointialueiden vuoden 2025 tilinpäätösarvioissa ennakoidaan, että hyvinvointialueiden yhteenlaskettu ylijäämä olisi noin 650 miljoonaa euroa, kun aikaisemman laskelman pohjana olleiden alueiden tilinpäätösennusteiden mukaan se oli ollut noin 230 miljoonaa euroa. Muutos johtaisi rahoituksen jälkikäteistarkistuksen pienenemiseen loppuvuonna 2025 ennakoitua enemmän. Jälkikäteistarkistuksella siis korjataan jälkikäteen rahoituksen tasoa vastaamaan toteutunutta koko maan tasolla, ja se tulee mekaanisesti suoraan rahoituslaista, eli kyse tässä ei ole hallituksen rahoituksen leikkauspäätöksestä, vaan se on mekaaninen laista tuleva leikkautuminen. Rahoituksen tason lasku erityisesti vuonna 2027 tiukentaa osalla hyvinvointialueista sopeutustarvetta aiemmin arvioidusta, mikä vaikeuttaa alueiden mahdollisuuksia kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2028 loppuun mennessä. Myöskään alueiden alijäämien pienentyminen ei kompensoi laskenutta rahoitusta suurimmalla osalla alueista. Järjestetyssä kuulemistilaisuudessa hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy lähtökohtaisesti kannattivat hallituksen esityksen täydentämistä. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee pääsääntöisesti jatkossakin kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin viime keväänä antaman ratkaisun mukaan rahoitusperiaatteen toteutuminen edellyttää sitä, että ministeriöt seuraavat riittävän ajantasaisesti hyvinvointialueiden tilannetta ja ryhtyvät tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin. Oikeuskanslerin mukaan useita tai useimpia hyvinvointialueita laajasti koskevissa ongelmissa lainsäädännön muuttaminen on tarpeellinen ja välttämätönkin keino rahoituksen ja lakisääteisten velvoitteiden tasapainon saavuttamiseksi. Alkuperäisen hallituksen esityksen täydentämistä voidaan pitää siis valtiosääntöoikeudellisesti perusteltuna. Hallituksen esityksen mukainen lainsäädäntökokonaisuuden täydentäminen mahdollistaisi useammalle hyvinvointialueelle kertyneen alijäämän kattamisen lainmukaisessa määräajassa. Alueet voisivat myös laatia talousarvionsa ja suunnitelmansa paremmin hyvinvointialuelain mukaisesti. Näin ollen esitys vahvistaisi laillisuusperiaatteen toteutumista ja lisäisi oikeusvarmuutta. Ehdotettu alijäämän kattamismääräajan jatkamista koskeva väliaikainen sääntely olisi esityksen mukaan voimassa vuoden 2030 loppuun saakka. Käytäntö on osoittanut, että palvelurakenteeseensa ja palvelutoimintaansa päämäärätietoisesti uudistuksia tehneet hyvinvointialueet ovat kyenneet hillitsemään kustannustensa kasvua tavalla, joka johtaa talouden tasapainottumiseen ja siten myös alijäämien kattamiseen palvelut turvaten. Olennaista on käytännössä ollut tasapainottamisen aikajänne eli riittävän voimakkaat uudistukset riittävän varhain aloitettuina, jolloin vuotuinen sopeuttamistarve ei ole päässyt muodostumaan liian suureksi. Arvoisa puhemies! Niiden alueiden, jotka eivät objektiivisesti arvioiden kykene kattamaan kertyneitä alijäämiä edes pidennetyssä määräajassa, voidaan arvioida olevan sillä tavoin vaikeassa tilanteessa, että sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön harkittavaksi jää voimassa olevan lainsäädännön ja sen soveltamiskäytännön mukaisesti hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistäminen. On huomattava, että arviointimenettelyn myötä näiden alueiden tasapainotusikkuna muodostuisi lähtökohtaisesti nyt esitettyäkin lainsäädäntöä pidemmäksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Me olemme tällä hallituskaudella ensinnäkin tehneet aluehallinnon uudistuksen, ja siinä meidän lähtökohtamme oli alueellinen läsnäolo, eli siinä pysyttiin läsnä kaikissa maakunnissa. Sitten kun nyt kysymykset oikeastaan koskevat näitä viranomaisten asiointitoimipisteitä, niin niiden osalta meidän linjamme on, että taataan ihmisille kohtuullinen asiointietäisyys erilaisiin palveluihin. Tätä varten me toimme tämän vuoden alusta esityksen: tuli voimaan tämä laki valtion palveluitten saatavuudesta ja toimintojen sijoittamisen perusteista, joka velvoittaa kymmenen keskeistä viranomaista tuottamaan näitä palveluita Suomi-pisteissä. Näitä rakennetaan vuoteen 2030 mennessä. Näissä ovat mukana Lupa- ja valvontavirasto, DVV, väestötietovirasto, elinvoimakeskus, Maahanmuuttovirasto, Maanmittauslaitos, Oikeuspalveluvirasto, poliisin lupahallinto, Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamusvirasto, Ulosottolaitos ja Verohallinto, ja samalla tuodaan mukaan myöskin Kelan, kuntien ja hyvinvointialueitten palveluita. Nämä tavallaan tuovat helpommaksi ihmisten asioinnin, niin että mahdollisimman läheltä voi asioida useamman viranomaisen kanssa yhtä aikaa. Näiden rinnalla säilyy vielä [Puhemies koputtaa] viranomaisten omaa toimipisteverkkoa, ja sitten on vielä näitä vanhoja sopimuksiin perustuvia [Puhemies koputtaa] yhteispalvelupisteitä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Täällä tuli oikein hyviä kysymyksiä ja kommentteja — kiitoksia keskustelusta. Voi sanoa, että tämä digitaalinen lompakko helpottaa monella tavoin asiointia sekä digitaalisissa palveluissa että käyntiasioinnissa. Se tuo erilaiset todistukset, luvat ja muut kulkemaan sujuvasti matkassa. Täällä kysyttiin sitä, missä tätä voi jatkossa käyttää. Tätä voi käyttää jatkossa sähköiseen tunnistautumiseen ja allekirjoittamiseen, ja sillä voi todistaa henkilöllisyytensä, ikänsä. Eli käytännössä tänne voisi tulevaisuudessa tulla esimerkiksi henkilöllisyystodistus, mobiiliajokortti, erilaisia lupia, sähköisiä todistuksia vaikkapa pätevyydestä tai koulutuksesta, kanta-asiakkuuksia, kuntosalijäsenyyksiä. Eli tämä tarjoaa mahdollisuuden olla niin kuin tällaisena äppinä puhelimessa, jossa ne kulkisivat matkassa ikään kuin perinteisessä lompakossa. Täällä kysyttiin myöskin sitä, poistaako tämä joitain muita välineitä. Varmasti vähentää tarvetta, eli tämä voi korvata osaltaan pankkitunnusten tai mobiilivarmenteitten käyttöä. Edelleenkin ne varmasti tässä rinnalla kulkevat vaihtoehtoisina muotoina, mutta silloin jos tällaista pankkitiliä tai muuta ei henkilöllä ole, niin tämä voi tarjota tällaisen vaihtoehtoisen reitin näissä. Sitten täällä puhuttiin tästä käyttöönotosta. Käytännössä tämän lompakon saisi otettua käyttöön käyntiasioinnissa asioimalla Digi- ja väestötietoviraston tai Ahvenanmaan valtionviraston toimipisteissä tai sitten ulkomailla edustustojen käyntiasioinnissa. Ajatus on, että tämän voisi ottaa myöskin käyttöön itsenäisesti. Tätä käytettävyyttä tässä kehitetään koko ajan, niin että se varmasti paranee tässä matkan varrella, mutta ajatus tosiaan olisi, että se toimisi tällaisena sovelluksena tuolla puhelimessa, jossa ikään kuin perinteisessä lompakossa voisi kulkea mukana näitä dokumentteja. Kun täällä nousi tätä huolta, niin sen haluan painottaa, että kenenkään ei ole pakko tätä ottaa käyttöön. Se on tosi tärkeätä muistaa tässä. Vielä lopuksi: Täällä kysyttiin myöskin tästä turvallisuuden varmistamisesta. Lompakon tietosuoja ja turvallisuus ovat olleet erittäin keskeisiä teemoja tässä lainsäädännön ja teknisten vaatimusten valmistelussa. Kyllä tämän lompakon täytyy täyttää kaikkein korkeimmat turvallisuusvaatimukset, ja itse asiassa tähän uudistettuun eIDAS-asetukseen lisättiin jo useita konkreettisia henkilötietojen suojaa parantavia vaatimuksia. Esimerkiksi vain lompakon käyttäjä itse voi seurata sovelluksen käyttöä, ja kaikkien lompakossa olevien tietojen tulee olla täysin käyttäjähallinnassa. Lisäksi nämä asiointipalvelut, joissa lompakkoa voi käyttää, rekisteröitäisiin ja asiakaspalvelua myöskin valvottaisiin. Lompakko kertoisi edelleenkin käyttäjälleen, kuka hänen tietojaan pyytää, ja käyttäjä voisi päättää, mitä tietoja hän jakaa asiointipalvelun kanssa. Tähän lompakkoon tulisi myöskin tällainen salasanasuojaus, että jos puhelin varastetaan, niin myöskään silloin ei sitten näihin tietoihin pääsisi käsiksi. Eli monella tapaa on tätä turvallisuusnäkökulmaa myöskin tässä huomioitu. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on edistää digitalisaatiota ja vaikuttaa aktiivisesti sitä koskevaan EU-lainsäädäntöön. Hallituksen esitys laiksi eräistä rajat ylittävän sähköisen asioinnin mahdollistavista palveluista edistää juuri näitä tavoitteita. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on toimeenpanna EU:n niin sanottuun eIDAS-asetukseen tehtävät muutokset. Kyseinen asetus on jo nykyisin koskenut tunnistusvälineitä, joita käytetään jäsenvaltioiden rajat ylittävässä sähköisessä asioinnissa, sekä luottamuspalveluita, joilla edistetään sähköisen asioinnin turvallisuutta. Vaikka kyse on melko teknisistä palveluista, niillä on suuri merkitys sähköisen asioinnin turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta. Keskeinen jäsenvaltioiden uusi velvollisuus on toteuttaa digitaalinen identiteettilompakko. Käytännössä kyseessä on mobiilisovellus, jolla on kolme keskeistä ominaisuutta. Ensinnäkin sillä voi kirjautua sähköisiin asiointipalveluihin vastaavalla tavalla kuin nykyisin esimerkiksi pankkitunnisteilla tai mobiilivarmenteilla. Toiseksi lompakolla voi tehdä sähköisiä allekirjoituksia, ja kolmanneksi lompakkoon voi ladata sähköisiä todistuksia. Kaikki nämä ominaisuudet olisivat käytettävissä koko EU:n alueella. Lompakko toisi kaikkien käyttöön muiden palveluiden asiakkuudesta riippumattoman tavan sähköiseen asiointiin. Tähän asti sähköisen tunnistusvälineen käyttö on edellyttänyt usein pankin tai teleoperaattorin asiakkuutta. Näin lompakko lisäisi kansalaisten valinnanvaraa. Lompakon käyttöönotto olisi kuitenkin täysin vapaaehtoista. Tietosuoja ja tietoturva ovat lompakon kehittämisen keskiössä. Sovelluksessa olevien tietojen käytöstä päättää ainoastaan käyttäjä itse. Samoin vain käyttäjä saa tietoa siitä, mihin ja miten sovellusta käytetään. Lompakon toteuttamisessa käytetään myös uudenlaisia henkilötietojen suojaa parantavia ominaisuuksia. Sovellus mahdollistaisi esimerkiksi vain tarvittavien tietojen jakamisen asiointitilanteessa. Henkilö voisi siten kertoa olevansa tietyn ikäinen ilman, että samalla kertoo myöskin nimensä, jos ei se asioinnin kannalta ole tarpeellista. Esityksessä ehdotetaan tarvittava sääntely lompakoiden ja niihin liittyvien palveluiden toteuttamiseksi Suomessa. Lain sisältö koostuisi erityisesti julkisen sektorin uusista tehtävistä. Muut lompakkoa säätelevät asiat tulevat suoraan EU:n eIDAS-asetuksesta, joka on sellaisenaan velvoittava. Julkisen sektorin rooliksi on erityisesti ajateltu sellaiset perustehtävät, joita lompakoiden ja niihin liittyvien palveluiden tarjoaminen ylipäätään edellyttää. Esityksessä ehdotetaan, että ensimmäisen lompakon ja henkilön perustiedot, kuten nimen ja henkilötunnuksen, tarjoaisi Digi- ja väestövirasto. Yksityisen sektorin toimijat voisivat kuitenkin koko ajan kehittää ja tarjota lompakoita Digi- ja väestöviraston ohella. Liikenne- ja viestintävirasto olisi lompakon tarjoajia valvova viranomainen, ja lisäksi se ylläpitäisi lompakkoa käyttävien asiointipalveluiden rekisteriä. Yksityisen sektorin rooliksi puolestaan on nähty jo nykyisin olemassa oleva rooli tietojen välittämisessä ja hyödyntämisessä. Lompakon tarjoamisen lisäksi uutena roolina nähdään erityisesti sovellukseen ladattavien sähköisten todistusten liikkeellelasku. Yksityisen sektorin liikkeelle laskemia todistuksia voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi kuntosalijäsenyys tai kanta-asiakkuus. Esityksessä ehdotetaan myös uutta lakia digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Se olisi Suomessa ensimmäinen sähköinen todistus, jonka voi ladata lompakkoon. Digitaalinen henkilöllisyystodistus perustuisi voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin ja olisi näille rinnakkainen tapa osoittaa oma henkilöllisyys. Sillä ei kuitenkaan voisi matkustaa. Ehdotettu uusi lainsäädäntö mahdollistaisi siis uusien palveluiden kehittymisen lompakoiden ympärille ja toisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia yksityiselle sektorille. Kansalaisille se toisi ennen kaikkea uuden, turvallisen ja monipuolisen tavan sähköiseen asiointiin. Lompakoita on oltava tarjolla viimeistään vuoden 26 lopussa, ja tästä syystä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian syksyllä 2026. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kun on tämä väite jälleen kerran, että hallitus leikkaa, toistan jälleen kerran sen, että me lisäämme näiden kaikkien säästöjen keskellä tällä kaudella neljä miljardia euroa hyvinvointialueitten rahoitukseen, ja tähän asti jokaisen alueen rahoitus on kasvanut. Kun me katsomme tätä, mitä tässä tehdään, niin se on tätä kustannusten kasvun taittamista. Eli me haluamme saada kasvun sellaiselle tasolle, jolla me turvaamme palvelut myöskin tulevaisuudessa, ja se tarkoittaa sitä, että tätä kasvua on hidastettu. Vuonna 23 sotemenot kasvoivat 12 prosenttia, ja viime vuonna tämä sotemenojen kasvu saatiin painettua alle kahteen prosenttiin. [Välihuutoja] Se on kestävä taso sille tulevaisuuden palveluitten turvaamiselle myöskin. Eli tämä on ihan mahdollista, kun näin on tehty. Jos me katsomme tästä vielä eteenpäin, niin tämä rahoituslaki, josta täällä on puhuttu, hidastaa tätä kasvua kertoimesta yhdeksän ja puoli prosenttia vuonna 26 kahdeksaan prosenttiin vuonna 29. Eli rahoitus kasvaa myös tulevaisuudessa. Täällä on puhuttu paljon myöskin palveluitten kehittämistarpeista, ja siitä toiset ministerit kertovat enemmän. Kun katsomme nuorten tilannetta, niin me olemme tuoneet terapiatakuun, nuorten psykiatrian jonot ovat tällä hetkellä lyhyemmät kuin mitä ne olivat korona-aikaan, ja puututaan hatkanuorten tilanteisiin lastensuojelulailla, huumekuolemiin ja näin edelleen. Hoitoonpääsyä parannetaan tällä 65-vuotiaitten kokeilulla, tai tuomalla digiklinikat kotisohvalle. Hoidon jatkuvuutta tuodaan omalääkärimallilla — omalääkäri on muuten jo yli miljoonalla suomalaisella tällä hetkellä. Vanhuspalveluitten epäkohtiin on puututtu vahvistamalla uuden Lupa- ja valvontaviraston valvontaa, ja rahoituksella tuemme enemmän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Osaajapulaan on puututtu aloituspaikoilla ja Hyvän työn ohjelmalla, ja yt-menettelyissäkin aika usein on ollut kyse organisaatiouudistuksista, ja kun katsomme niiltä osin kuin on ollut vähennyksiä, mihin nämä sitten ovat kohdistuneet, niin ne ovat ennen kaikkea olleet hallinnon ja johdon tehtäviä, joita siellä on vähennetty ensimmäisinä vuosina, ja valtaosalla alueista itse asiassa henkilöstömäärä on tällä aikaa kasvanut. [Puhemies koputtaa] Jos vielä saan ihan lyhyesti tästä rahoituslaista... — Saanko puoli minuuttia lisää? Okei, jos saan ihan lyhyesti. Kiitos. — Tässä yksi suurimmista haasteista on tämä eriytyminen alueilla, ja siihen olemme puuttuneet nyt sillä, että määräaikalailla olemme tuoneet alijäämien kattamiseen tällaista joustoa alueille, [Puhemies koputtaa] rahoituslain kolmosvaiheen uudistuksella puramme eriytymistä, ja ohjauksella myöskin. Olen käynnistänyt valmistelun myöskin tällaisesta pitkän aikavälin rahoitusmallin uudistamisesta.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallitus haluaa nimenomaisesti turvata ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuten olen täällä monta kertaa sanonut, me haluamme turvata ne paitsi tänä päivänä myöskin tulevaisuudessa. Tässä on kyse siitä, että hyvinvointialueiden kanssa yhdessä haetaan keinoja turvata uudella tavalla, uudistaa palveluita niin, että ne kantavat tulevaisuuteen, saada henkilöstö riittämään ja saada ennen kaikkea rahat riittämään. Meidän iso haasteemme on ollut se, että kustannukset hyvinvointialueilla vielä reilu pari vuotta sitten kasvoivat noin 12 prosenttia vuodessa. Viime vuonna hyvinvointialueet ensimmäistä kertaa saivat tämän kustannusten kasvun painettua alle kahteen prosenttiin, [Antti Kurvinen: Kaikki on siis hyvin, niinkö?] ja se alkaa olla suhteellisen kestävä taso koko hyvinvointiyhteiskunnalle. Se, mitä me teemme tällä hetkellä tulevaisuutta katsoen: Kuten olen monta kertaa kertonut, rahoitus on tällä kaudella kasvanut yli neljä miljardia euroa ja rahoitus tulee tulevinakin vuosina hyvinvointialueilla kasvamaan, ja me leikkaamme sitä kasvua. Hyvinvointialueitten rahoitus kasvaisi nykyuralla 9,5 prosenttia vuodesta 26 vuoteen 29, niin me painamme tätä kasvua kahdeksaan prosenttiin. Eli edelleen hyvinvointialueitten rahoitus kasvaa vahvasti, ja sillä turvataan ihmisten palveluita eri puolilla Suomea. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Ei turvata!]

Arvoisa puhemies! Jos me katsomme ensin hyvinvointialueitten rahoitusta, niin se on kasvanut koko Suomen tasolla ja se on kasvanut myöskin jokaisella hyvinvointialueella. Sellainen tekijä, jolla me pidämme huolta tästä eri puolilla Suomea olevasta rahoituksesta, on tämä tarveperusteinen rahoitus. Esimerkiksi sen merkitys näkyy juuri itäisessä Suomessa. Siellä palvelutarve on monessa tapauksessa korkeampi. Eli tämä ihan tiiviisti. Sitten toisena puolena, mikä liittyy enemmän ehkä tähän ministeri Grahn-Laasosen puoleen, on tämä yli 65-vuotiaitten kokeilu. Siinähän meillä on erittäin tärkeä merkitys sillä, että tarjoamme näitä valinnanmahdollisuuksia, ja tämä myöskin luo sitä yritystoimintaa sinne, luo sitä kysyntää, jota kautta yrityksiä tulee toimimaan sinne alueille. Eli eri keinoilla pyrimme edistämään sitä, että palveluita on kaikkialla Suomessa saatavilla. [Aki Lindénin välihuuto]

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on se, että yhä useampi alue pystyisi kattamaan alijäämänsä lainmukaisessa aikataulussa. Meillä näyttää siltä, että osa alueista on pääsemässä siihen jo tämän nykyisen lain mukaisessa aikataulussa. Tämä lakiesitys toisi ison joukon alueita vielä lisää oikeusvarmuuden piiriin tässä mielessä, että se olisi mahdollista vuoden 27 tai 28 loppuun mennessä. Sitten on hyvä nähdä se, että myöskin vaikeimmassa asemassa olevat huomioidaan tässä näin ja sitten tätä ratkaisua heidän tilanteeseensa voitaisiin hakea tällaisten erillismenettelyjen kautta. Käytännössä näissä voitaisiin käynnistää arviointimenettely. Ja kun me katsomme esimerkiksi nyt tällä hetkellä arviointimenettelyyn päätyneitä alueita, niin heillähän alijäämän kattamiskautena ei puhuta yhdestä tai kahdesta vuodesta vaan siinä puhutaan karkeasti noin neljästä vuodesta, noin vuodesta 2030. Eli tätä kautta, kun me katsomme tätä hyvinvointialueitten kenttää, meillä on oikeastaan kaikille ratkaisu. Tämä alijäämien kattamiskauden pidentäminen kaikille yhdellä tai kahdella vuodella ei ole tarkoituksenmukaista. Meillä on ne alueet, jotka pääsevät siihen tavoitteeseen, ovat jo päässeet tai tulevat pääsemään siihen nykyisen lain puitteissa. Tällä annetaan osalle se, ja sitten meillä on vielä niitä alueita, joille tämä yksi tai kaksi vuotta ei riittäisi. Ei ole hyvää lainsäädäntöä tehdä lakia, jossa annettaisiin yksi tai kaksi vuotta lisäaikaa, kun nähdään, että se ei riitä. Eli on niitä, jotka pääsevät — ne, jotka saavat tätä kautta lisäaikaa — [Krista Kiuru: Kyllä on erikoinen perustelu!] ja ne, jotka saavat sitten erillismenettelyiden kautta pidemmän aikavälin. Tätä kautta me saamme sitä oikeusvarmuutta paremmin eri alueille. [Krista Kiurun välihuuto] — Nimenomaan lisäaikaa tulee tätä kautta, eri menettelyjen kautta vaan. Eli pyydän teiltä huomiota siihen, että kun puhutaan näistä alueitten eriytyneistä tilanteista, niin on tärkeää myöskin, että näissä ratkaisuissa tunnistamme sen, että alueitten tilanne on eriytynyt, ja haemme räätälöityjä ratkaisuja erityyppisiin tilanteisiin. No sitten täällä esitettiin myöskin sitä, pitäisikö alijäämät antaa anteeksi. Tämä on oikeastaan sellainen kysymys, johon haluaisin kysyä vastakysymyksen, että kuka ne silloin kattaisi. Kun puolueet ovat laajasti täällä sitoutuneet velkajarruun, niin silloin jos tällaista esitetään, toivoisin, että esitetään myöskin, mistä ne korvaavat säästöt sitten otettaisiin tähän julkiseen talouteen. Eli meillä ei ole jossain sitä seinää, josta nämä rahat alijäämien kattamiseen yhtäkkiä tulisivat muulla tavoin. No sitten täällä on keskusteltu rahoituslaista. Nyt pyydän huomioimaan myöskin sen, että me puhumme tässä nyt tänään hyvinvointialuelaista ja tästä alijäämien kattamisen määräajasta. Se rahoituslaki, joka on nyt lausunnolla, on sitten kokonaan eri lakikokonaisuus, ja siitä on tilaisuus puhua toisessa yhteydessä, mutta todettakoon nyt, kun tässä on tullut muutamia huolia ja tässä nousi Helsinki huolena esiin, että Helsingin rahoitus tulee kasvamaan 2026—2029-välillä yli kymmenen prosenttia, kolmanneksi eniten koko maassa. Eli kyllä edelleenkin tuo Helsingin rahoitus kasvaa, ja samaan aikaan kuitenkin siinä on koetettu hakea sellaista ratkaisua, jolla turvataan palvelut eri puolilla Suomea ottaen huomioon tämä eriytynyt tilanne. Täällä esitettiin tähän lakikokonaisuuteen liittyen myöskin huolia yksityisistä diagnooseista. Kyllä ne huomioidaan niiltä osin kuin ne aiheuttavat kustannuksia hyvinvointialueille. Sitten vielä rahoituslakiin liittyen: Paitsi että tehdään sitä rahoituslain muutosta, niin meillä on tosiaan tämä diagnoosikirjausten prosessien arviointi käynnissä. Siitä tuodaan suoria ratkaisuja. Ja sitten olen käynnistämässä tällaista kokonaisarvioinnin tietopohjan laadintaa tähän parlamentaariseen työhön, eli päästään katsomaan myöskin sitä rahoitusmallin pitkän aikavälin kokonaisuudistusta. Se on iso ja vuosien työ, mutta sillekin on tilansa tässä hetkessä. Vielä palaan tähän kokonaisuuteen. Tässä on puhuttu paljon siitä, mikä on alueitten tilanne. Haluan sanoa, että näemme valtioneuvostossa sen, että alueilla on tehty todella paljon töitä palveluitten uudistamiseksi. On ollut olennaista, että sitä uudistamistyötä on tehty heti alusta alkaen eli että annettiin myöskin rahoituselementtien osalta heille työrauha, ennakoitavuus niihin alkuvuosiin, jolloin he pääsivät tekemään töitä. Alueet ovat tässä edenneet eritahtisesti, ja se on osittain myöskin tässä tilanteessa näkyvissä. Mutta he ovat tehneet kovasti töitä, ja se näkyy myöskin siinä, että kustannusten hillintää on todella saatu tehtyä aika ennennäkemättömästi. Vuonna 23 tosiaan nämä kustannukset kasvoivat 12 prosenttia, ja nyt ollaan jo alle kahdessa prosentissa. Tämä on ollut merkittävä jarrutusliike. Samaan aikaan ne arvioinnit kertovat, että palveluitten yhdenvertaisuus on parantunut ja liikkunut parempaan suuntaan. Eli meidän on hyvä nähdä tämä iso kuva. Siellä on edelleen ongelmakohtia, ja niihin me puutumme. Kun katsomme tätä palveluitten kehittämistä — se on enemmän tuolla STM:n ministereitten vastuualueella — niin jos siitä mainitsee ihan sen, että esimerkiksi nuorten mielenterveyteen on haettu ratkaisuja terapiatakuun kautta, hoitoonpääsyä on helpotettu Kela-korvauspiloteilla, tähän hoidon jatkuvuuteen ollaan tuomassa ratkaisuja omalääkärimallin kautta. Eli meillä on tällaisia täsmäratkaisuja palvelujen niihin kohtiin, joissa me näemme näitä haasteita. Ja kun täällä vielä kysyttiin tätä viestiä ikäihmisille, niin kyllä koko tämän meidän uudistamistyön tavoite on se, että me turvataan ihmisille perustuslain mukaiset riittävät palvelut tänä päivänä ja myöskin tulevaisuudessa. Sen tähden tätä uudistamistyötä tällä hetkellä tehdään. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti alijäämien kattamiskauden osalta. Sääntelyä muutettaisiin siten, että valtiovarainministeriö voisi hakemuksesta myöntää hyvinvointialueelle mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät vuoden 27 tai 28 loppuun mennessä. Lisää aikaa voitaisiin myöntää niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi ja joille se olisi myöskin mahdollista. Hyvinvointialuelaissa säädetään talouden tasapainottamisvaatimuksesta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee pääsääntöisesti kattaa jatkossakin enintään kahden vuoden kuluessa. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Toisaalta talousarvio tulee laatia realistisesti ja siihen tulee ottaa tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määräajat ja tuloarviot. Lisäksi talousarviossa osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ollut haastava niiden ensimmäisten toimintavuosien aikana. Kaikille hyvinvointialueille Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta on kertynyt alijäämää järjestämisvastuiden ensimmäiseltä vuodelta 23. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle alijäämää kertyi jo vuonna 22. Kaikille alueille paitsi Helsingin kaupungille kertyi uutta alijäämää myös vuonna 24. Tämä tarkoittaa, että näiden alueiden pitäisi kerryttää vastaavan suuruinen ylijäämä vuosien 25 ja 26 aikana saadakseen alijäämänsä katetuksi voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa määräajassa. Hienoa on tällä hetkellä nähdä, että hyvinvointialueiden taloudessa näyttää tapahtuneen selvä käänne parempaan vuonna 25. Ylijäämää oli odotettu, mutta sen määrä näyttää olevan suurempi kuin vielä syksyllä arvioitiin. Taustalla vaikuttavat alueiden sopeuttamistoimien toimeenpanon eteneminen ja toisaalta rahoituksen tasoon tehty jälkikäteistarkistus, joka nosti rahoituksen tasoa 1,4 miljardia euroa muiden tasomuutosten lisäksi. Kokonaisuutena rahoituksen taso nousi 2,2 miljardia euroa eli noin yhdeksän prosenttia vuodelle 25. Kokonaisylijäämän arvioidaan siten olevan noin 640 miljoonaa euroa. Lähes kaikilla alueilla kustannuskehitys on taittunut. Nettokustannukset kasvaisivat enää 1,6 prosenttia, kun vielä vuonna 24 kasvua oli 2,9 prosenttia ja vuonna 23 lähes 12 prosenttia. Tuoreet vuoden 25 tilinpäätösarviotiedot osoittavat myös, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue olisi kattamassa kertyneet alijäämät jo vuoden 25 aikana vuoden 26 sijaan. Lisäksi muutamalla alueella on realistiset näkymät onnistua kattamisessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vuoden 26 aikana. Hyvinvointialuetalouden kokonaisalijäämä olisi vuoden 25 jälkeen noin 1,8 miljardia. Alueiden taloudet ovat kuitenkin edelleen eriytyneet huomattavasti. 15 aluetta ja HUS-yhtymä näyttäisivät pääsevän tilinpäätösarvioiden perusteella ylijäämäiseen tulokseen, mutta edelleen positiivisesta kustannuskehityksestä huolimatta seitsemän hyvinvointialuetta olisi tekemässä alijäämäisen tuloksen vuonna 25. Kertyneen ali- ja ylijäämän määrä asukasta kohden vaihtelee Keski-Suomen noin 1 200 euron alijäämästä aina Helsingin yli 300 euron ylijäämään. Osalla alueista ensimmäisten toimintavuosien aikana kertyneet alijäämät ovat niin suuret, että niiden kattaminen vie vielä aikaa, vaikka alueet ovatkin saaneet taitettua kustannuskehitystä ja kohentaneet talouttaan. Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin viime keväänä antaman ratkaisun mukaan hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteen toteutumisen ja rahoituksen riittävyyden lainsäädännön edellyttämiin sosiaali- terveyshuollon palveluihin liittyvissä systeemisissä eli useampia hyvinvointialueita laajasti koskevissa ongelmissa lainsäädännön muuttaminen on tarpeellinen ja välttämätönkin keino rahoituksen ja lakisääteisten velvoitteiden tasapainon saavuttamiseksi. Todettu koskee myös alijäämien kattamista koskevaa lainsäädäntöä. Hallitus piti määräaikoja koskevan sääntelyn rajattua tarkastelua perusteltuna ja ryhtyi heti kesällä 25 valmistelemaan tarvittavia säädösmuutoksia. Valmistellun esityksen tavoitteena on toteuttaa taloudellisesti mahdollisimman kestävä ja ennakoitava säädöstoimi. Käytäntö on osoittanut, että palvelurakenteeseensa ja palvelutoimintaansa päämäärätietoisesti uudistuksia tehneet hyvinvointialueet ovat kyenneet hillitsemään kustannustensa kasvua tavalla, joka johtaa talouden tasapainottumiseen ja siten myös alijäämien kattamiseen palvelut turvaten. Olennaista on käytännössä ollut tasapainottamisen aikajänne eli riittävän voimakkaat uudistukset riittävän varhain aloitettuina, jolloin vuotuinen sopeuttamispaine ei ole päässyt muodostumaan liian suureksi. Esitys mahdollistaisi pidemmän alijäämien kattamiskauden erityisesti niille alueille, jotka ovat määrätietoisesti tasapainottaneet toimintaansa ja talouttaan mutta joille voimassa olevan lainsäädännön mukainen määräaika tulee liian nopeasti. Toisaalta näyttää todennäköiseltä, että kaikki alueet eivät saisi katettua alijäämiään edes vuoden 28 loppuun mennessä. Niiden alueiden, jotka eivät objektiivisesti arvioiden kykene kattamaan kertyneitä alijäämiään edes pidennetyssä määräajassa, voidaan arvioida olevan sillä tavoin vaikeassa tilanteessa, että ministeriöiden, STM:n ja VM:n, harkittavaksi jää voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti arviointimenettelyn käynnistäminen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukainen lainsäädäntökokonaisuuden täydentäminen mahdollistaisi useammalle hyvinvointialueelle kertyneen alijäämän kattamisen lain mukaisessa määräajassa. Alueet voisivat laatia talousarvionsa ja suunnitelmansa paremmin hyvinvointialuelain mukaisesti. Näin ollen esitys vahvistaisi laillisuusperiaatteen toteutumista ja lisäisi oikeusvarmuutta. Esityksellä tuettaisiin myös hyvinvointialueiden itsehallinnon toteutumista ja hyvinvointialueiden omaa päätöksentekoa painottamalla alueiden mahdollisuuksia omin toimin sopeuttaa talouttaan ilman hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Myös saadussa lausuntopalautteessa esityksen perusratkaisua kannatettiin laajasti. Toisaalta monet lausunnonantajat katsoivat, että kattamismääräajan jatkamisen tulisi koskea kaikkia hyvinvointialueita. Ottaen huomioon alueiden välillä olevat suuret erot kertyneen alijäämän määrässä ja sopeutustarpeessa yleisen, kaikkia hyvinvointialueita koskevan lisäajan ei kuitenkaan arvioida olevan välttämätön lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi. Kaikkia alueita koskeva lisäaika voisi hidastaa talouden tasapainottamista myös niillä alueilla, joilla on edellytykset alijäämien kattamiseen aiemmin. Yleinen lisäaika johtaisi todennäköisesti kustannusten kasvun nopeutumiseen. Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyy lisäksi hyvinvointialueiden investointisuunnitelmien laatimista ja toimittamista koskevien määräaikojen muuttaminen. Käytännössä investointisuunnitelmaa koskeva esitys olisi toimitettava ministeriölle jatkossa vasta toukokuun loppuun mennessä, minkä tavoitteena on helpottaa investointisuunnitelmien valmistelua ja käsittelyä hyvinvointialueilla ja lisäksi parantaa investointisuunnitelmien tarkkuustasoa. Lopuksi totean vielä, että ehdotettu alijäämän kattamismääräajan jatkamista koskeva väliaikainen sääntely olisi esityksen mukaan voimassa 31.12.29 asti. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kun me katsomme pitkällä aikavälillä tätä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta, meillä on tällä hallituskaudella kasvatettu hyvinvointialueitten rahoitusta neljällä miljardilla eurolla. Ja kun me katsomme tästä eteenpäin, niin hyvinvointialueitten rahoitus tulee kasvamaan tulevinakin vuosina. Ja sitä kautta kun ihmisten palvelutarve kasvaa, niin myöskin henkilöstön tarve tulee kasvamaan. Eli haluan lähettää tämän viestin, että se tarve on. Mitä tulee nyt tähän hyvinvointialueitten rahoituslakiin, mihin viittaatte, niin koko maan tasolla sillä ensinnäkin uudistetaan diagnoositietoja, joilla kohdennetaan rahoitusta oikein, [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] ja siinä tehdään myöskin tällainen kustannusten hillinnän tavoite, joka turvaa niitten palveluitten turvaamista myöskin tulevaisuudessa. Se tarkoittaa sitä, että yhdeksästä ja puolesta prosentista vuosien 26—29 välillä painetaan se kasvu kahdeksaan prosenttiin, eli edelleenkin merkittävällä tavalla hyvinvointialueitten kasvu jatkuu. Ja Helsingin osalta voin sanoa, että Helsingin rahoitus kasvaa yli kymmenen prosenttia tällä aikavälillä eli kolmanneksi eniten koko maassa. Eli kyllä Helsingissäkin rahoitus tulee jatkossa edelleenkin kasvamaan vahvasti.

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että me saimme tämän vuoden alusta liikkeelle tämän uuden Lupa- ja valvontaviraston, ja sen yhteydessä teimme myöskin ympäristöministeriön toimesta uuden lainsäädännön, jossa tuodaan tällainen yhden luukun käsittely luvitukseen. Sillä on aivan merkittävä vaikutus, että meillä on yksi virasto, joka nyt käsittelee näitä kaikkia hankkeita sen sijaan, että meillä olisi lukuisia eri viranomaisia, jotka tätä käsittelyä tekevät. Eli tavoite on ihan koko tätä luvitusprosessia saada nopeutettua. Ja mitä tähän yleisen edun yksikköön tulee, niin siellä luvituksessa tietysti täytyy tasapainotella sen kanssa, että me olemme oikeusvaltio ja täällä pitää olla myöskin tällainen oikeusvarmuus tasapainottaa erilaisia tarpeita. Mutta sillä on pyritty vähentämään sitä, että ei tule tällaisia viranomaisten välisiä valituksia, vaan saman viraston sisällä pystytään myöskin arvioimaan näitä asioita. Olen ensi viikolla menossa sinne tapaamaan uuden viraston henkilöstöä ja johtoa, ja tulemme käymään läpi ja myöskin käymme tällä hetkellä läpi tätä tulossopimusta ja asetamme siinä tiukkoja tavoitteita viraston toiminnalle. Lisäksi olemme itse asiassa tällaisia erilaisia valituksia myöskin kuntapuolella sujuvoittamassa. Olemme tarttuneet yhdessä ministeri Meren ja ministeri Multalan kanssa siihen, [Puhemies koputtaa] että tällaisia sarjavalituksia ja aiheettomia valituksia pyrimme myöskin kuntapuolella vähentämään, eli sujuvuutta kaikin puolin.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. — Ennen kuin lähden liikkeelle kunnista, totean, että täällä tuli myöskin kysymyksiä opetuspuolen sisältölaeista ja lukioitten rahoituksesta, ja niistä on varmasti hyvä kysyä OKM:n pääluokan keskustelussa. Täällä oli kysymyksiä hankintalaista ja TE-palveluista, ja ne varmasti käydään vielä tarkemmin TEMin puolella. Kela-kokeilu, soten sisältölait ja yliopistosairaalarahoitus, joka on tärkeä asia, ovat siellä STM:n puolella. Sitten täällä oli vielä kysymyksiä matkailuverosta ja Tullista, jotka kuuluvat sinne VM ykkösen eli ministeri Purran puolelle. Eli näihin en nyt mene tässä omassa puheenvuorossani, vaan keskityn oman vastuualueeni asioihin. Kunnista kysyttiin, millainen taloustilanne kunnilla on viiden—kymmenen vuoden kuluttua: Tällä viikolla esittelimme näitä näkymiä siinä parlamentaarisessa tapaamisessa, ja kyllä kuntatalouden näkymät ovat erittäin haastavat tulevina vuosina. Meidän kriisikuntien määrä tulee kasvamaan, mutta ihan samalla tavalla meillä on huolta myöskin meidän kasvun vetureista, kaupungeista, eri puolilla Suomea. Eli meillä on tosi monenlaisissa kuntakentissä haasteita, ja se vaatii meiltä yhteisiä ratkaisuja. Tämä siitä huolimatta, että sitten pitää erikseen katsoa se, mitä hallitus on tehnyt: Me olemme tällä kaudella vahvistaneet kuntataloutta. Eli ensi vuoden tasolla, kun otetaan huomioon kaikki hallituksen päätösperäiset toimet, kuntatalous vahvistuu noin 200 miljoonaa euroa, ja tällä pidämme kiinni siitä perusopetuksen vahvistamislupauksesta. Kiitoksia huomioista norminpurusta. Sitä on tehty. Noin sata normia on osin tai kokonaan purettu, ja esimerkiksi noin 50 on tällä hetkellä ihan aktiivisessa arvioinnissa pöydällä. Sitten kysyttiin valtionosuusjärjestelmäuudistuksesta: Siinä olen erittäin pahoillani, että kerrassaan aika loppui kesken. Jos meidän pitäisi saada se tehtyä, niin järjestelmän uudistus voi tulla aina vuoden alusta voimaan, ja nyt tuli tämä aika vastaan. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Meidän on pystyttävä tekemään valtionosuusjärjestelmäuudistus. Me tarvitsemme sitä tulevaisuudessa, koska kuntien tehtävät ovat muuttuneet ja tämä valtionosuusjärjestelmä meni rikki siinä soteuudistuksen yhteydessä viime kaudella. Tällä hetkellä kuntien erot valtionosuuksissa ovat yli 3 000 euroa per asukas. Se on kestämätön tilanne, ja siihen on haettava ratkaisuja. Nyt julkaisimme tietopohjan verkkoon. Se on käytettävissä myöskin tuleviin uudistuksiin, ja sitä kannattaa hyödyntää. Negatiivisten valtionosuuksien osalta kun kysyttiin, niin harkinnanvaraisissa valtionosuuspäätöksissä olen huomioinut nyt erityisesti näitä kuntia, jotka ovat hakeneet tätä negatiivisen syyn vuoksi. Sitten kun täällä on puhuttu tästä TE-rahoituksesta ja VOSin tulevaisuudesta, niin koetamme tällä hetkellä katsoa, onko sieltä esimerkiksi juuri tähän TE-rahoituksen osuvuuteen ja etuuksien reaaliaikaisuuteen löydettävissä sellaisia palasia, joita pystyisimme viemään eteenpäin. Niistä oli yhteinen ymmärrys tuossa valmistelussa. Eli tämmöisiä pienempiä muutoksia koetetaan sieltä katsoa, mutta palaan niihin vielä, kun saamme tämän analyysityön tehtyä, ja jatkoselvityksiä varmasti tarvitaan myöskin. Mutta valtionosuusjärjestelmä ei ole sateentekijä. Vaikka se oltaisiin uudistettu tai muuta, niin pitää muistaa, että peruspalveluitten valtionosuudet ovat 12 prosenttia kuntien rahoituksesta. Olennaisinta on se elinvoimatyö, mitä kunnat tekevät elinvoiman synnyttämiseksi ja työpaikkojen synnyttämiseksi, koska verotulot kattavat kuntien tuloista sen merkittävimmän osan. Se on se kaikkein tärkein työ. Nyt kun tässä kysyttiin tästä parlamentaarisen työn tulevaisuudesta, niin ajattelen, että sen tavoitteena on ratkoa kuntien tulevaisuutta vahvemmin. Kunnat kohtaavat paitsi talouden haasteita, joissa on monta tekijää, myös sitten näitä demografisen kehityksen haasteita. Meidän on käytävä laajempi keskustelu siitä, mikä on kuntien palvelulupaus, miten kunnat selviävät tästä toiminnasta, minkälaisilla kuntarakenteilla, minkälaisilla yhteistyörakenteilla ja miten voisimme hyödyntää vaikkapa erilaisuutta ja tunnistaa kuntien erilaisuuden entistä paremmin. Me tulemme käymään hyvin laajaa ja isoa keskustelua, ja pidän sitä todella tärkeänä. Ja kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnat ovat erittäin tärkeitä, ja rahoituksen uudistamisessa on myöskin tärkeää katsoa näitä yksiin. Sitten hyvinvointialueitten puolesta: Rahoitus tosiaan kasvaa neljällä miljardilla eurolla, ja jokainen alue saa lisää rahaa, mutta meidän on katsottava myöskin näitä julkisen talouden tavoitteita. Tämä on kolmasosa valtion budjetista, ja siksi on tärkeää hakea niitä uusia keinoja ja sitä, miten saamme rahat riittämään myöskin tulevaisuuden palveluihin. Tärkeää on myöskin erottaa hyvinvointialueitten omat valinnat, mitä siellä tehdään. Siellä tehdään kovasti töitä, ja siltä osin jos siellä vaarantuvat palvelut, niin STM seuraa koko ajan alueitten tilannetta. Heidän on mahdollista käynnistää myöskin arviointimenettely tai esittää sen käynnistämistä, jos jossain palvelut vaarantuvat. Samoin alue voi myöskin hakea lisärahoitusta, ja silloin se arvioidaan. Vielä jos sanon näistä mittareista: Talouden kehitys on koko maan tasossa kulkenut oikeaan suuntaan, ja toisaalta myöskin palveluitten yhdenvertaisuus on parantunut, jos katsomme tätä Erholan tuoretta raporttia. Eli tämä antaa sen kuvan, että me liikumme oikeaan suuntaan. Samoin siellä esitetyt toimet, kun täällä kysyttiin niistä, itse asiassa ovat hyvin pitkälle niitä asioita, joita olemme nyt tällä hetkellä hallituksessa tekemässä, eli ne antoivat tukea sille työlle, jota olemme laittaneet liikkeelle. Alueitten erot ovat huolena, ja niihin on haettu ratkaisuja hoitoonpääsyä parantamalla, vaikkapa terapiatakuulla, Kela-korvauksilla ja digitaalisten liikkuvien palveluitten kehittämisellä. Toisaalta siellä nostettiin haasteina hoidon jatkuvuus, johon olemme tuoneet juuri omalääkärimallia, ja lastensuojelu, jossa olemme tekemässä lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Ohjausta olemme kehittäneet. Alijäämien kattamisvelvoitteesta täällä kysyttiin: Ei ole tarpeen lisätä tätä alijäämien kattamiskautta kaikille. On muutama alue, jotka selviävät nykylain puitteissa, ja se on erittäin hyvä asia. Nyt olen edellisviikolla tuonut tänne sen määräaika-HE:n, jolla noin kymmenen aluetta saa lisäaikaa alijäämien kattamiseen, ja sitten meillä on alueita, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea ja vielä pidempää alijäämien kattamisaikaa, ja sitä tullaan erilaisten vahvempien ohjausmenettelyjen kautta tarjoamaan näille alueille, esimerkiksi juuri arviointimenettelyjen kautta. Rahoitusmallista kysyttiin ja pyydettiin, että annetaan kunnia sille, joka sen takana on: Edellinen hallitus on rakentanut tämän rahoitusmallin, jolla tällä hetkellä toimitaan. Nyt parhaillaan korjaamme sitä, ja seuraavallekin hallitukselle riittää tässä töitä. Rahoitusmalli oli tärkeää pitää vakaana ensimmäiset vuodet, 23—25. Se sovittiin hallitusohjelmassa, että kun uudet alueet aloittivat, siinä olisi ennustettavuutta. Siksi silloin ei voitu tehdä mitään isompia muutoksia. Nyt tällä hetkellä olemme tarttuneet tähän diagnoosimalliin. Tuossa Erholan arvioinnissa todettiin, että se on itse asiassa tällä hetkellä paras käytettävissä oleva tapa tunnistaa tätä palvelutarvetta. Nyt olen laittanut kaksi selvityshenkilöä varmistamaan sitä tietopohjaa, kaksi Itä-Suomen yliopiston professoria, ja samaan aikaan meillä on myöskin käynnissä tämä rahoitusmallin uudistus, jolla tuodaan parannusta tähän malliin. Kannustavuudesta täällä kysyttiin, ja olemme kehittäneet kannustavuutta niin paljon kuin tässä tämän rahoitusmallin puitteissa on ollut mahdollista ilman että se olisi heiluttanut alueitten rahoitusta liikaa. Sinne on tuotu tämä oma rahoitusosuus, joka tuo kannustinta kustannusten hillintään, ja siellä on kasvatettu HYTE-kerrointa, joka kannustaa terveyden edistämiseen. Pidän kiinnostavana myöskin sen jatkokehittämistä. Maakuntaveroa emme sen sijaan ole valmistelemassa. Kun täällä vielä keskusta kysyi tästä alijäämien anteeksiantamisesta ja heidän esityksestään, niin ensinnäkin osittain siihen teidän malliinne vastaukset löytyvät sieltä arviointimenettelystä. Sitten mitä tulee tähän alijäämien anteeksi antamiseen, niin olen pyytänyt virkahenkilöitä arvioimaan, olisiko tämä edes teoreettisesti mahdollista. Teiltä haluaisin kysyä: kun ne alijäämät pitää jonkin julkisen tahon kattaa, niin mistä te olisitte tässä velkajarrun puitteissa valmiita sitten nämä summat ottamaan? Vielä tässä oli kysymys näistä oikeastaan isommista, pitkän aikavälin asioista, ja haluan sanoa, että me emme ole tällä hallituskaudella lähteneet hyvinvointialueitten rakennetta muuttamaan. Eli pidämme kiinni tästä nykyisestä rakenteesta ja teemme parhaamme korjaussarjalla siinä, että saamme sen edellytyksiä vahvistettua. Suurempien ratkaisuiden paikka on sitten seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, joissa varmasti puolueet sitten keskustelevat, mitä muutoksia on isommin tarve tehdä, ja sille varmasti tietopohjaa tullaan tässä tekemään. Mutta oikeastaan tärkein asia tässä on se, että meillä on mahdollisuus puhua hyvinvointialueitten pitkän aikavälin tulevaisuudesta tässä salissa kevätkauden alkaessa, kun pääministeri antaa ilmoituksensa, [Puhemies koputtaa] ja ajattelen, että se on hyvä paikka luoda katsetta pidemmälle tulevaan. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointiyhteiskunnan on seistävä tukevalla maaperällä. Talouden kantokyvystä huolehtiminen on keskeinen osa Suomen turvallisuuden ja Suomen tulevaisuuden rakentamista. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 26 heijastaa hallituksen sitoutumista talouden tasapainottamiseen samalla, kun turvataan kansalaisten hyvinvointi ja palveluiden saatavuus. Kunnat vastaavat esimerkiksi yhdestä yhteiskunnan tärkeimmästä tehtävästä, perusopetuksesta. Vaikeassakin julkisen talouden tilanteessa olemme pitäneet tärkeänä pitää kiinni perusopetuksen vahvistamisesta. Olemme tuoneet kouluihin kännykkäkiellon ja muun muassa uudistaneet oppimisen tukea ja lisänneet perusopetukseen kolme vuosiviikkotuntia. Myös hallituksen budjettiesityksen kasvutoimet, kuten työn ja yritysten verotuksen lasku, tukevat kuntien työtä ja menestystä haastavassa kuntatalouden tilanteessa. Kuntien peruspalveluitten valtionosuus vuodelle 26 on noin 3,55 miljardia euroa. Valtionavut kasvavat noin kolme prosenttia tästä vuodesta. Tämän kasvun taustalla ovat erityisesti indeksikorotus, valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus ja valtionosuustehtävien muutokset. Vaikka valtionosuuksiin tehdään ensi vuoden budjettiesityksessä 75 miljoonan euron säästö, kun tarkastellaan hallituksen päätösperäisten toimien vaikutuksia koko vaalikauden ajalta, nettovaikutus on yhteensä noin 200 miljoonaa euroa kuntataloutta vahvistava vuonna 26. On silti selvää, että tarvitsemme laajaa keskustelua kuntien tulevaisuudesta. Niitä haastavat kohonneet kustannukset sekä demografinen kehitys. Kuntien eriytymiskehitys on jatkunut Suomessa jo pitkään. Jatkossa meidän pitää löytää uudenlaisia rakentavia ratkaisuja kuntien tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Kunnat eivät soteuudistuksen jälkeen ole mikään jakojäännös, vaan ne ovat merkittävä osa suomalaisen arjen rakentamista ja Suomen kasvun luomista. Siksi olen tällä viikolla järjestänyt eduskuntapuolueille parlamentaarisen keskustelun kuntien tulevaisuudesta — kiitoksia kaikille osallistujille — ja tulen sen pohjalta käynnistämään parlamentaarisen työn kuntien tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden tehtävänä on järjestää ihmisten tärkeät sote‑ ja pelastuspalvelut. Haluamme, että alueet onnistuvat tässä tehtävässään, ja siksi olemme huolehtineet hyvinvointialueitten rahoituksen kasvusta valtiontalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta. Ensi vuonna alueiden rahoitus nousee melkein 27,2 miljardiin euroon, ja kasvua on lähes 900 miljoonaa euroa vuoden 25 tasoon verrattuna. Se on jopa neljä miljardia euroa enemmän kuin tämän hallituksen aloittaessa. Kaikkien hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut. Hyvinvointialueitten rahoituksen taso tarkistetaan kahden vuoden viiveellä vastaamaan koko maan tasolla toteutuneita kustannuksia. Vuoden 26 rahoitukseen sisältyy jälkikäteistarkistusta yhteensä noin 1,3 miljardia euroa. Hyvinvointialueitten rahoitusta korottavat erityisesti palvelutarpeen kasvu ja hyvinvointialueindeksi. STM:n pääluokan yhteydessä on käsitelty niitä toimia, joilla osaltaan hillitään menojen kasvua, annetaan välineitä hyvinvointialueille onnistua ja edistetään myöskin henkilöstön riittävyyttä. Arvoisa puhemies! Valtion aluehallinnon puolella ensi vuoden alusta, ihan kahden viikon kuluttua, astuu voimaan merkittävä aluehallinnon uudistus. Se tuo aiempaa sujuvampaa luvitusta, lyhyempiä käsittelyaikoja ja tehokkaampaa ja yhdenmukaisempaa sotepalveluiden valvontaa. Jatkossa lupa‑ ja valvonta-asioita hoitaa useiden viranomaisten sijaan vain yksi virasto, uusi monialainen Lupa‑ ja valvontavirasto, joka toimii 18 paikkakunnalla. Samalla jättimäisessä valtion aluehallinnon uudistuksessa vanhojen ely-keskusten pohjalle rakennetaan kymmenen uutta elinvoimakeskusta. Ne tukevat entistä vahvemmin alueiden kehitystä ja rahoitusta. Lisäksi valtion palveluverkkoa kehitetään kohti yhteisiä Suomi-pisteitä, jotka parantavat käyntiasioinnin saatavuutta ja tukevat digitalisaation lisääntymistä. Kolme ja puoli miljoonaa euroa kohdennetaan kiinteistöjen valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen, jotta viranomaisten toiminta voidaan turvata myös häiriö‑ ja poikkeusoloissa. Valtion kiinteistöinvestoinnit kasvavat erityisesti turvasektorilla, ja Senaatti-konsernin investointivaltuudeksi esitetään 1,3 miljardia euroa. Julkinen sektori on viime vuosina rakentanut enemmän kuin todella pitkään aikaan, ja toisin kuin usein käy, osuvat nämä rakennushankkeet nyt myös suhdannepoliittisesti aivan oikeaan aikaan. Digitalisaatio ja tuottavuus ovat myöskin talousarvioesityksen keskiössä. Hallitus edistää edelleen tekoälyn hyödyntämistä sekä ihmislähtöistä digitalisaatiota, joka sujuvoittaa kansalaisten asiointia ja vähentää hallinnon kustannuksia. Keskeisiä hankkeita ovat esimerkiksi paperikirjeistä ensisijaisesti sähköisiin tiedoksiantoihin siirtyminen heille, jotka muutenkin käyttävät digitaalisia palveluita, läheisen kuolemaan liittyvien asioiden hoitamisen yksinkertaistaminen sekä eurooppalaisen digilompakon kehittäminen. Valtionhallinnon tuottavuutta parannetaan esimerkiksi aloitettavalla virastorakenneselvityksellä, ja sillä pyritään vähentämään toimintamenoja noin 25 miljoonalla eurolla vuodesta 27 alkaen, mikä tukee edelleen julkisen talouden tasapainottamista. Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioesitys on tasapainoinen kokonaisuus, joka tukee kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita, edistää digitalisaatiota ja parantaa valtionhallinnon tehokkuutta. Se vastaa tulevaisuuden haasteisiin samalla, kun turvaa kansalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden saatavuuden. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Haluaisin haastaa meitä myöskin ajattelemaan uudella tavalla näiden palveluiden saamista. [Veronika Honkasalon välihuuto] — No, siellä sanottiin GerBiili. Muun muassa se on erittäin hyvä tapa tuoda liikkuvia palveluita ikäihmisten luo, jos tarvitaan. Erittäin hyvä, että nostitte sen täällä esiin. Kanta-Hämeessä on tällainen palvelu. Täällä on mainittu tänään digitaaliset palvelut. Jos me ajattelemme digiklinikkaa, kun tänään on puhuttu siitä, pääseekö lääkäriin kahdessa viikossa, niin meillä on alueita, joilla digiklinikalle tulee satoja yhteydenottoja päivässä. Niihin saattaa saada noin kymmenessä minuutissa vastauksen, ja noin 60 prosenttia näistä yhteydenotoista saa vastauksen ja ratkaisun myöskin siinä puhelun aikana. Haastan meitä: Ajatellaan rohkeasti uudella tavalla sitä, miten me voimme turvata näitä palveluita. Tyydymmekö me siihen kahteen viikkoon, vai voimmeko ajatella, [Välihuutoja vasemmalta] että odotamme saavamme palveluita tällä uudella tavalla? Tai tämä Kela-korvaus, jota ministeri Grahn-Laasonen täällä on hyvin kuvannut: otetaan myöskin muiden sektoreiden osaamista hyötykäyttöön ja mahdollistetaan se lääkäriinpääsy todellakin vielä nopeammin, [Puhemies koputtaa] jos meillä julkisella puolella on haasteita. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja kuvasi hyvin tätä raportin kokonaisuutta. Ajattelen, että jokaisen kannattaa se lukea ja se antaa meille myöskin hyvän kokonaiskuvan siitä, mihin suuntaan hyvinvointialueet ovat liikkuneet. Siellä on tapahtunut paljon hyvää kehitystä, siellä on tehty paljon hyvää työtä, ja se on myöskin meidän tärkeää nähdä, millä tavalla myöskin yhdenvertaisuus palveluissa on parantunut, vaikka siellä edelleenkin epäkohtia on. Rahoitusmalliin liittyen siellä esitettiin muutamia asioita. Yksi oli tämä alijäämän kattaminen, josta äsken kerroinkin, että olen tänään tuonut esityksen ja hallitus on sen antanut tänne eduskunnan käsittelyyn, eli siihen olemme jo juuri tänään vieneetkin ratkaisun eteenpäin. Siellä kiinnitettiin huomiota myöskin tähän rahoitusmallin pohjana olevaan diagnoosimalliin. Siitä todettiin, että tutkimuksen perusteella se on itse asiassa paras käytettävissä oleva tapa määrittää tätä tarveperustaa, nämä diagnoositiedot, mutta niiden varmentamiseen liittyy tarpeita. Sitä varten pari viikkoa sitten olen myöskin asettanut kaksi selvityshenkilöä käymään tätä tietopohjan varmentamista läpi. He tekevät työtä helmikuun loppuun asti. Kaksi Itä-Suomen yliopiston professoria käy tarkkaan läpi tämän diagnoosikirjaamiskäytännön. [Puhemies koputtaa] Lisäksi meillä on käynnissä rahoitusmalliin kolmannen vaiheen uudistus, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tätä kokonaisuutta viedään eteenpäin... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]

Arvoisa puhemies! Me olemme tällä kaudella lisänneet hyvinvointialueitten rahoitusta joka vuosi. Sitä on lisätty tällä kaudella suhteessa siihen, mistä meidän hallitus lähti liikkeelle, jopa neljällä miljardilla eurolla. Eli olemme pyrkineet vahvistamaan ja — tekemällä erilaisia toimia ihmisten palveluitten turvaamiseksi — turvaamaan sitä palveluitten saatavuutta. Kuten tässä on keskusteltu tänään, alueitten tilanteet ovat erilaisia, ja se on tärkeää tunnistaa. Meillä on muutama alue, jotka selviävät omilla toimillaan ja jotka eivät lisäaikaa tarvitse. [Krista Kiuru: Niin, yksi tai kaksi!] Tänään vein tuonne valtioneuvostoon hallituksen esityksen tällaisesta uudenlaisesta määräaikalaista, jolla hyvinvointialueille annetaan vuosi tai kaksi lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen, mikäli he sitä tarvitsevat ja heillä on realistiset suunnitelmat, joilla he pystyvät sen vuodessa tai kahdessa lisäajalla tekemään. Ja tämän piirissä tulee olemaan kymmenkunta hyvinvointialuetta. Sitten meillä on joitain alueita, alle kymmenen, joilla on haastavampi tilanne ja joille tämä kahden vuoden lisäaika ei riittäisi. Heille tullaan antamaan varmasti vielä enemmän lisäaikaa. Nyt on kolmelle alueelle esimerkiksi annettu noin vuoteen 2030 tämän arviointimenettelyn kautta, [Puhemies koputtaa] ja sen mukana tulee myöskin vahvempaa tukea ja toimia.

Arvoisa puhemies! Edustaja kuvasi hyvin sitä, miten rikki tämä meidän valtionosuusjärjestelmämme todellakin on. Siitä on kymmenen vuotta, kun se on edellisen kerran uudistettu, ja se meni rikki oikeastaan vielä pahemmin edellisen hallituksen aikana, kun tehtiin sote-uudistus ja nämä erot kuntien välillä kasvoivat aivan suunnattoman suuriksi. Meidän olisi tässä uudistuksessa ollut mahdollista sitä maltillisesti korjata, ja haimme ja teimme pohjaesityksen. Meillä oli suurimmasta osasta kokonaisuutta yhteinen näkemys, mutta sitten se kulminoituu juuri siihen, että kun teemme kustannusneutraalisti uudistusta, jossa on voittajia ja häviäjiä, niin juuri nämä sote-erät, jotka mainitsitte, jotka selittävät myöskin näitä eroja, jotka kuvasitte, muodostuvat siksi vaikeaksi kysymykseksi. Niistä ei löytynyt tällä erää sopua. Mutta tulemme ensi viikolla julkaisemaan kaikki laskelmat ja toivon, että niistä on hyötyä sitten tulevissa uudistuksissa. Tämä uudistus tullaan tarvitsemaan pitkällä aikavälillä ja nyt me haemme sitä, josko pystymme pienemmillä askelilla tekemään ainakin jotain korjausliikkeitä. Lisäksi olen tänään kutsunut koolle myöskin parlamentaarisen yhteistyön ihan laajempaankin kuntien tulevaisuuteen liittyvään keskusteluun. Meillä on haasteita sekä kuntien taloudessa että demografiassa ja on tärkeää, että keskustelemme yhdessä kuntien tulevaisuudesta laajemminkin.

Arvoisa puhemies! Paljon me todellakin teemme töitä tämän rahoitusmallin korjaamiseksi. Se on yksi asia, johon kiinnitimme huomiota jo edelliskaudella, silloin kun toimme useitakin esityksiä, jopa satoja esityksiä, muutosesityksiä näihin lakeihin, ja jotka silloiset hallituspuolueet äänestivät kumoon. Nyt teemme näitä korjaustoimia. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Yksi näistä on juuri tämä kannustavuus, jota on lisätty tänne rahoitusmalliin. Tähän mennessä olemme lisänneet sinne tällaisen omavastuun, jolla lisätään kustannusten hillinnän kannustimia, ja myöskin HYTE-kertoimen, eli tämmöisen terveyden edistämisen kertoimen painoarvoa on kasvatettu. On olennaista, että alueilla myöskin panostetaan tähän terveyden edistämiseen. Itse asiassa itsessään jo ihan tämä yleiskatteisuus kannustaa siihen, että kannattaa satsata niihin peruspalveluihin, että ne raskaimmat palvelutarpeet eivät toteudu. Mutta olemme muutenkin uudistamassa tätä koko rahoitusmallia. Meillä on iso rahoitusmalliuudistus tulossa, alkuvuodesta lähdössä lausunnoille, eli sitä korjataan. Ja sitten tästä alijäämän kattamisvelvoitteesta, mitä oppositio on täällä toivonut: jos te toivotte, että kaikille alueille annettaisiin esimerkiksi kaksi vuotta lisäaikaa, niin meillä on alueita, jotka eivät sitä tarvitse, jotka pääsevät siihen, ja meillä on toisaalta alueita, joille se ei riitä, jotka tarvitsevat sitten raskaampia tukitoimia, [Puhemies koputtaa] kuten arviointimenettelyä ja muuta, ja me pyrimme tunnistamaan nämä. Toiset eivät tarvitse, toiset tulevat saamaan lisäaikaa, ja toisille sitten haemme räätälöityjä ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Ajattelen, että meidän pitää kuitenkin nähdä tätä isoa kokonaiskuvaa. [Suna Kymäläinen: On kyllä isosta kuvasta kysymys!] Tämä koko rahoitusmalli tarkoittaa sitä, että ensi vuonna hyvinvointialueet saavat neljä miljardia euroa enemmän rahoitusta kuin tämän hallituksen aloittaessa. Meillä on alueilla erilaisia tilanteita, mutta sitten kun me katsomme ihan näitä erilaisia lukuja — toisaalta sitä, miten hyvinvointialueet saavat kustannuksia hillittyä, jotta ne rahat riittävät myöskin tulevaisuuden palveluihin. Hyvinvointialueet ovat saaneet painettua sitä kulujen kasvua noin kolmeen prosenttiin. [Suna Kymäläinen: Meillä on alle sen, paljonkin!] Se on olennaista, että me saamme turvattua ne palvelut tulevaisuudessa, ja siitä kertoo, että siinä aletaan onnistua, että jo tänä vuonna koko maan tasolla hyvinvointialueilta kertyy tuoreen tiedon mukaan ylijäämää noin 300 miljoonaa. Loppukesästä se vielä näytti olevan 230 miljoonaa. Tämän rinnalla, kun me katsomme sitten tilastoja, näyttää siltä, että henkilöstöpula helpottaa, hoitojonojen kasvu on päättynyt. Ja sitten kun me katsomme esimerkiksi STM:n lokakuista hyvinvointialueitten tilannekatsausta, niin siinä todetaan, että hyvinvointialueet suoriutuvat soten järjestämisvastuustaan mainettaan paremmin. THL puolestaan toteaa, että perusterveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu valtakunnallisesti hyvin [Puhemies koputtaa] mutta hoidon jatkuvuus on sekä lääkäri- että hoitajavastaanotoilla heikko, [Puhemies koputtaa] ja siihen esimerkiksi toimme juuri tänään tämän omalääkärimallin. [Suna Kymäläinen: Eli ei vastausta siihen, että pistetään sadat ihmiset kilometritehtaalle!]