Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä rikkaasta keskustelusta. Ajattelen, että meidän tavoitteemme täällä yhteisesti on se, että me turvaamme palvelut, ja tämä rahoitusmallinkin uudistaminen on yksi palanen siinä, millä me turvaamme niitä pitkällä aikavälillä. Edelleen kun tässä puhutaan siitä, mistä tässä laissa on kyse, niin on tosi tärkeätä nähdä, että koko maan rahoitus kasvaa myöskin tulevina vuosina, yhdenkään alueen rahoitusta ei päästetä tässä kääntymään negatiiviseksi. Miten kävisi ilman näitä muutoksia, mitä tässä teemme? Ensi vuonna rahoitus kasvaa satoja miljoonia euroja. [Ben Zyskowicz: Ehkä 700 miljoonaa!] Tämä ei siis ole nykyisen rahoitustason leikkaus, vaan jatkossakin rahoitus kasvaa, jos me katsomme väliä 26—29, seitsemän prosenttia. Eli rahoitus kasvaa jatkossakin. [Krista Kiuru: Kyllä nyt on niin uskomatonta juttua!] Tämä hillintä on kuitenkin välttämätöntä siinä mielessä, että meidän pitää kiinnittää huomiota tähän julkisen talouden tilanteeseen ja siihen, että me saamme tämän rahoitusten kasvun kestävälle tasolle, jotta saamme myöskin tulevaisuuden palvelut turvattua. Miten tämä on mahdollista? Se tarkoittaa sitä, että on haettava uudenlaisia ratkaisuja turvata näitä samoja palveluita, uudenlaisia tapoja tehdä, ja kykynsä hakea niitä alueet ovat jo osoittaneet näissä. Kun täällä kysyttiin tästä, ovatko alueet tukeneet tätä, niin kyllä täällä oli se minimimalli, mihin viittasin. Syksyllä THL esitti tässä tilanteessa, kun diagnoositietoihin on liittynyt vielä epävarmuuksia, että noin reilua 120:tä diagnoosiluokkaa olisi kasvatettu lähemmäs 200:aa. Tässä alueitten toive oli, että ei tuoda lisää epävarmuutta sinne vaan pidättäydytään minimitason muutoksissa, jotta ei heiluteta enempää rahoitusmallin pohjaa. Tässä tapasin itsekin koko hyvinvointialueitten porukan syksyllä, ja tämä oli heidän toiveensa. [Krista Kiuru: Se on vain yksi osa tästä uudistuksesta!] — Kyllä, se oli tässä näin yksi osa, jossa on otettu sitä huomioon. Täällä on monia elementtejä. Sitten kysyttiin näistä kannustinelementeistä. Aiemmissa vaiheissa tähän rahoitusmalliin on tuotu jo omavastuu, joka kannustaa kustannusten hillintään. On kasvatettu HYTE-kerrointa, joka kannustaa terveyden edistämiseen. Nyt tässä mallissa esimerkiksi pidetään kiinni tästä jälkikäteistarkistuksesta, mistä esimerkiksi edustaja Vuornos kysyi, ja se on yksi todella tärkeä elementti ymmärtää tällaisena kannustimena. Eli kun jälkikäteistarkistus tehdään niin, että sillä kompensoidaan alijäämiä kahden vuoden viiveellä koko maan tasolla, niin alueet eivät saa sitä jälkikäteistarkistusta sen vertaa kuin heillä itsellään on sitä alijäämää, vaan he saavat sen koko maan tuloksen perusteella. Silloin esimerkiksi tässä, jos katsomme vaikkapa Helsinkiä, Länsi-Uuttamaata, jotka ovat tehneet jo ylijäämäisen tuloksen tai ovat saaneet jo kerrytettyä ylijäämää, käytännössä pääsemme hyötymään tästä, ja tämä on merkittävä kannustintekijä siellä. Uudenmaan ja Helsingin osalta voisin muutenkin vastata tässä, vaikka siellä näille vahvoille alueille on tullut tässä hiukan isommat leikkaukset, että on tärkeätä nähdä, että samaan aikaan Uudenmaan rahoitus kasvaa muuta maata merkittävästi vahvemmin. Jos katsomme vaikka Vantaata—Keravaa, niin se rahoitus kasvaa lähempänä 15:tä prosenttia siinä, missä toiset ovat lähellä nollatasoa tässä kasvussa. Eli tämä eriytyminen tapahtuu maan eri osissa eri tavoin, ja tällä koetamme hillitä sitä niin, että se ei lähde ihan karkaamaan, mutta joka tapauksessa tämä kehitys tulee jatkumaan ja viemään alueita jonkin verran eri suuntiin. Helsingin osalta on hyvä huomata myöskin se, että tosiaan, niin kuin sanoin, siellä ei ole tehty alijäämää missään vaiheessa. Siellä on kertynyttä ylijäämää, ja siitä huolimatta se saa joka vuosi jälkikäteistarkistusta, eli se on tämä merkittävä kannustintekijä, josta tässä pidetään kiinni. Siirtymätasausta ei poistettu. Erholan selvityksessä esitettiin siirtymätasauksen poistoa. Se olisi joillekin alueille ollut kohtuuton ja esimerkiksi Helsingiltä vienyt pari—kolmekymmentä miljoonaa, muistaakseni enemmän. Tässä pidättäydyttiin siinä, että pysyvästä siirtymätasauksesta viedään 25 prosenttia, ja sillä saadaan tasapainoa vähän enemmän. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Leikkauksesta huolimatta esimerkiksi Helsingin rahoitus kasvaa edelleen kolmanneksi eniten, ja lausuntokierroksen jälkeen lisäksi poistettiin täältä vielä tämmöinen niin sanottu kompensaatio, joka olisi pienentänyt asukaskohtaista osuutta ja kasvattanut tarveperustaa. Tämä toi jonkin verran helpotusta muun muassa Helsingille, Länsi-Uudellemaalle, täällä mainituille alueille. Tämän tilalle tuli tämä kirurgisempi perälauta, jolla estämme sen, että esimerkiksi Satakunta, Kymenlaakso tai Etelä-Karjala kääntyisi rahoituksessa miinuksen negatiiviselle puolelle. Eli tämä on elementti, joka tähän haluttiin tuoda lisää. [Krista Kiurun välihuuto] Nyt vielä haluan sanoa tästä kokonaisuudesta, että rahoitusmallille on haluttu antaa — jo hallitusohjelmassa todettiin tämä — työrauha ensimmäiseksi kolmeksi vuodeksi. Tähän ei tehty isoja muutoksia ensimmäisten vuosien aikana, jotta näimme, miten tämä malli toimii. Nyt me näemme, mitä siinä on näitä epäkohtia. Esimerkiksi diagnoosimallin osalta voi sanoa, että tämä otettiin keskeneräisenä käyttöön. Siellä on vakavia ongelmia näissä diagnoosikirjauksissa edelleen. Me teimme sen selvityksen nyt talvella, ja tässä mallissa, esimerkiksi tässä laissa, tuodaan nyt korjausmahdollisuus, mikä laista on puuttunut. Eli ei olla päästy korjaamaan niitä mahdollisia ongelmakohtia siellä. Tässä hillitään tosiaan eriytymistä, päivitetään diagnoosimallia, mutta kyllä ajattelen, että tämä kolmen vuoden kokemus tästä rahoitusmallista on tuonut myöskin sen käsityksen, että me tulemme tarvitsemaan kokonaisuudistuksen. Mutta se on vuosien työ. Me käynnistämme nyt tämän kokonaisuudistuksen taustaselvityksen, joka tulee palvelemaan tätä parlamentaarista työtä, mutta koska me joudumme vielä muutaman vuoden pärjäämään tällä nykyisellä rahoitusmallilla, niin tähän on tärkeää tehdä nyt nämä uudistukset. Mutta lähdetään käymään yhdessä, ja toivon yhteistä rohkeutta tämän rahoitusmallin rohkealle uudistamiselle parlamentaarisessa työryhmässä. Sitä totisesti tarvitsemme. — Kiitoksia, arvoisa puhemies. [Välihuutoja]