Arvoisa puhemies! Tartun ensin tähän kuntien talouden kysymykseen. On hyvä muistaa, että kun me puhumme valtionosuuksista, niin niiden osuus kuntien rahoituksesta on kuitenkin nykyisellään, sote-uudistuksen jälkeen, suhteellisen pieni. Esimerkiksi peruspalveluitten valtionosuudessa, vähän riippuen vuodesta, puhutaan noin 15 prosentista tai sen alle. Eli valtaosin kunnat rahoittavat toimintaansa verotuloillaan, ja siinä mielessä tämä valtionrahoitus on osa sitä kokonaisuutta. Kun tässä kysyttiin, paljonko oli se indeksijarrun kasvattaminen 2,8 prosenttiin, niin se oli 60 miljoonan leikkaus, mistä sovittiin tässä keväällä kehysriihessä, mutta se on hyvä suhteuttaa siihen, että hallitus on tosiaan tehnyt paljon toimia, jotka vaikuttavat kuntatalouteen. Nämä arviot, joihin viittaan tässä, ovat valtiovarainministeriön arvioita, ja he ovat arvioineet, että jopa tämän 60 miljoonan euron ainoa uusi leikkaus huomioiden, mikä valtionosuuksiin sellaisenaan päätettiin siellä, kuntatalous edelleenkin vahvistuu tulevina kolmena vuotena. Eli siitä, että hallituksen päätökset vahvistavat kuntataloutta, on pidetty tässä kiinni. Tässä kun otetaan huomioon se, että me ollaan haluttu tehdä se perusopetuslupaus, lisätty sinne 200 miljoonaa juuri oppimisen tukeen ja muihin, ja sitten tehty vielä sen päälle TE-rahoitukseen eli työllisyyspalveluitten rahoitukseen lisäyksiä, niin nämä ovat kaikki siellä kuntataloudessa näkyviä asioita. Kun täällä myöskin kerrattiin tätä kuntatalouden mustaa perjantaita silloin pari vuotta takaperin, niin se todella oli sellainen yllättävä tilanne. Se oli vielä sellainen marraskuinen perjantai, kun kunnat olivat vielä tehneet ratkaisujaan veroprosenteista ja muuta, niin että siinä alkoi olla talous seuraavan vuoden osalta lukossa. Silloin lähdimme tällaiseen pelastusoperaatioon juuri siksi, että ei haluttu vaarantaa tätä kuntien perusopetusroolia. Ihan vastaavalla tavalla, kun katsotaan hyvinvointialueitten rahoitusta — en nyt mene siihen syvemmin — niin yli neljä miljardia me ollaan sinnekin tällä kaudella lisätty. Sitten toisaalta kuitenkin, kun ne alueet aloittivat uutena toimintansa, oli hirveän tärkeätä, että alussa tehtiin uudistuksia ja haettiin uudenlaisia tekemisen tapoja, ja siihen haluttiin pitää silloin alussa paine. Vastinrahasta kysyttiin. Edustaja Hamari kysyi Tampereen osalta tästä sirurahoituksesta. Siitä tosiaan oli jo hallitusohjelmakirjaus, ja siihen kun 20 miljoonaa tuli EU-rahaa, niin hallitus on siihen korvamerkinnyt sen 20 miljoonaa, niin että tämä ei sitä vaaranna. Erityistalousalueitten valmistelusta kysyttiin. Se etenee tuolla Kajaanissa ja Imatran seudulla, eli näissä se on nyt työn alla. Ja vielä näistä järjestöavustuksista: Kyllä ihan henkilökohtaisesti sanon, että arvostan erittäin korkealle järjestöjen tekemää työtä, ja näen, että sillä on iso arvo meidän yhteiskunnassa. On monia sellaisia asioita, mitä meidän julkinen sektori ei pysty hoitamaan. On totta, että sinne on jouduttu joitain säästöjä tässä kohdentamaan, ne tekevät kipeätä, mutta sitten samaan aikaan me on haluttu nyt tuoda myöskin näitä, että hyvinvointialueitten kautta voidaan nyt sinne ruohonjuuritason toimintaan kohdentaa uudella tavalla rahoitusta ja myöskin avata tämä verovähennysoikeus, joka mahdollistaa sitten helpommin varainhankinnan. — Kiitoksia.