Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti alijäämien kattamiskauden osalta. Sääntelyä muutettaisiin siten, että valtiovarainministeriö voisi hakemuksesta myöntää hyvinvointialueelle mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät vuoden 27 tai 28 loppuun mennessä. Lisää aikaa voitaisiin myöntää niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi ja joille se olisi myöskin mahdollista. Hyvinvointialuelaissa säädetään talouden tasapainottamisvaatimuksesta ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä tulee pääsääntöisesti kattaa jatkossakin enintään kahden vuoden kuluessa. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Toisaalta talousarvio tulee laatia realistisesti ja siihen tulee ottaa tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määräajat ja tuloarviot. Lisäksi talousarviossa osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on ollut haastava niiden ensimmäisten toimintavuosien aikana. Kaikille hyvinvointialueille Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta on kertynyt alijäämää järjestämisvastuiden ensimmäiseltä vuodelta 23. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle alijäämää kertyi jo vuonna 22. Kaikille alueille paitsi Helsingin kaupungille kertyi uutta alijäämää myös vuonna 24. Tämä tarkoittaa, että näiden alueiden pitäisi kerryttää vastaavan suuruinen ylijäämä vuosien 25 ja 26 aikana saadakseen alijäämänsä katetuksi voimassa olevan lainsäädännön mukaisessa määräajassa. Hienoa on tällä hetkellä nähdä, että hyvinvointialueiden taloudessa näyttää tapahtuneen selvä käänne parempaan vuonna 25. Ylijäämää oli odotettu, mutta sen määrä näyttää olevan suurempi kuin vielä syksyllä arvioitiin. Taustalla vaikuttavat alueiden sopeuttamistoimien toimeenpanon eteneminen ja toisaalta rahoituksen tasoon tehty jälkikäteistarkistus, joka nosti rahoituksen tasoa 1,4 miljardia euroa muiden tasomuutosten lisäksi. Kokonaisuutena rahoituksen taso nousi 2,2 miljardia euroa eli noin yhdeksän prosenttia vuodelle 25. Kokonaisylijäämän arvioidaan siten olevan noin 640 miljoonaa euroa. Lähes kaikilla alueilla kustannuskehitys on taittunut. Nettokustannukset kasvaisivat enää 1,6 prosenttia, kun vielä vuonna 24 kasvua oli 2,9 prosenttia ja vuonna 23 lähes 12 prosenttia. Tuoreet vuoden 25 tilinpäätösarviotiedot osoittavat myös, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue olisi kattamassa kertyneet alijäämät jo vuoden 25 aikana vuoden 26 sijaan. Lisäksi muutamalla alueella on realistiset näkymät onnistua kattamisessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vuoden 26 aikana. Hyvinvointialuetalouden kokonaisalijäämä olisi vuoden 25 jälkeen noin 1,8 miljardia. Alueiden taloudet ovat kuitenkin edelleen eriytyneet huomattavasti. 15 aluetta ja HUS-yhtymä näyttäisivät pääsevän tilinpäätösarvioiden perusteella ylijäämäiseen tulokseen, mutta edelleen positiivisesta kustannuskehityksestä huolimatta seitsemän hyvinvointialuetta olisi tekemässä alijäämäisen tuloksen vuonna 25. Kertyneen ali- ja ylijäämän määrä asukasta kohden vaihtelee Keski-Suomen noin 1 200 euron alijäämästä aina Helsingin yli 300 euron ylijäämään. Osalla alueista ensimmäisten toimintavuosien aikana kertyneet alijäämät ovat niin suuret, että niiden kattaminen vie vielä aikaa, vaikka alueet ovatkin saaneet taitettua kustannuskehitystä ja kohentaneet talouttaan. Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin viime keväänä antaman ratkaisun mukaan hyvinvointialueiden rahoitusperiaatteen toteutumisen ja rahoituksen riittävyyden lainsäädännön edellyttämiin sosiaali- terveyshuollon palveluihin liittyvissä systeemisissä eli useampia hyvinvointialueita laajasti koskevissa ongelmissa lainsäädännön muuttaminen on tarpeellinen ja välttämätönkin keino rahoituksen ja lakisääteisten velvoitteiden tasapainon saavuttamiseksi. Todettu koskee myös alijäämien kattamista koskevaa lainsäädäntöä. Hallitus piti määräaikoja koskevan sääntelyn rajattua tarkastelua perusteltuna ja ryhtyi heti kesällä 25 valmistelemaan tarvittavia säädösmuutoksia. Valmistellun esityksen tavoitteena on toteuttaa taloudellisesti mahdollisimman kestävä ja ennakoitava säädöstoimi. Käytäntö on osoittanut, että palvelurakenteeseensa ja palvelutoimintaansa päämäärätietoisesti uudistuksia tehneet hyvinvointialueet ovat kyenneet hillitsemään kustannustensa kasvua tavalla, joka johtaa talouden tasapainottumiseen ja siten myös alijäämien kattamiseen palvelut turvaten. Olennaista on käytännössä ollut tasapainottamisen aikajänne eli riittävän voimakkaat uudistukset riittävän varhain aloitettuina, jolloin vuotuinen sopeuttamispaine ei ole päässyt muodostumaan liian suureksi. Esitys mahdollistaisi pidemmän alijäämien kattamiskauden erityisesti niille alueille, jotka ovat määrätietoisesti tasapainottaneet toimintaansa ja talouttaan mutta joille voimassa olevan lainsäädännön mukainen määräaika tulee liian nopeasti. Toisaalta näyttää todennäköiseltä, että kaikki alueet eivät saisi katettua alijäämiään edes vuoden 28 loppuun mennessä. Niiden alueiden, jotka eivät objektiivisesti arvioiden kykene kattamaan kertyneitä alijäämiään edes pidennetyssä määräajassa, voidaan arvioida olevan sillä tavoin vaikeassa tilanteessa, että ministeriöiden, STM:n ja VM:n, harkittavaksi jää voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti arviointimenettelyn käynnistäminen. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukainen lainsäädäntökokonaisuuden täydentäminen mahdollistaisi useammalle hyvinvointialueelle kertyneen alijäämän kattamisen lain mukaisessa määräajassa. Alueet voisivat laatia talousarvionsa ja suunnitelmansa paremmin hyvinvointialuelain mukaisesti. Näin ollen esitys vahvistaisi laillisuusperiaatteen toteutumista ja lisäisi oikeusvarmuutta. Esityksellä tuettaisiin myös hyvinvointialueiden itsehallinnon toteutumista ja hyvinvointialueiden omaa päätöksentekoa painottamalla alueiden mahdollisuuksia omin toimin sopeuttaa talouttaan ilman hyvinvointialueen arviointimenettelyä. Myös saadussa lausuntopalautteessa esityksen perusratkaisua kannatettiin laajasti. Toisaalta monet lausunnonantajat katsoivat, että kattamismääräajan jatkamisen tulisi koskea kaikkia hyvinvointialueita. Ottaen huomioon alueiden välillä olevat suuret erot kertyneen alijäämän määrässä ja sopeutustarpeessa yleisen, kaikkia hyvinvointialueita koskevan lisäajan ei kuitenkaan arvioida olevan välttämätön lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi. Kaikkia alueita koskeva lisäaika voisi hidastaa talouden tasapainottamista myös niillä alueilla, joilla on edellytykset alijäämien kattamiseen aiemmin. Yleinen lisäaika johtaisi todennäköisesti kustannusten kasvun nopeutumiseen. Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyy lisäksi hyvinvointialueiden investointisuunnitelmien laatimista ja toimittamista koskevien määräaikojen muuttaminen. Käytännössä investointisuunnitelmaa koskeva esitys olisi toimitettava ministeriölle jatkossa vasta toukokuun loppuun mennessä, minkä tavoitteena on helpottaa investointisuunnitelmien valmistelua ja käsittelyä hyvinvointialueilla ja lisäksi parantaa investointisuunnitelmien tarkkuustasoa. Lopuksi totean vielä, että ehdotettu alijäämän kattamismääräajan jatkamista koskeva väliaikainen sääntely olisi esityksen mukaan voimassa 31.12.29 asti. — Kiitoksia.