Haku

Arvoisa puhemies! Kertomuksesta luemme Sitran tehtäväksi edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Näitä kaikkia tarvitaan tänään kipeästi kansantaloudessamme, jokaisessa Suomen maakunnassa. Tulevaisuus ei ole pelkästään Sitran tehtävä tulevaisuusorganisaationa vaan koko eduskunnan ja suomalaisen yhteiskunnan tehtävä. Tämän vuoden toimintakertomuksen ja Sitran kolmesta teemasta keskityn nyt lähinnä yhteen, nimittäin Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta ‑osioon. Koska tulen itse Suomen itäisimmästä biomaakunnasta, haluan korostaa erityisesti sitä, että biotalouden koti on maakunnissa. Hiilineutraali yhteiskunta on resurssiviisas, ja siinä tarvitaan sitä paljon puhuttua biotaloutta. Tämä jäi tänä vuonna vähemmälle huomiolle, ja kertomus keskittyy ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutostarpeisiin yhteiskunnassa mutta toisaalta myös mahdollisuuksiin, joita se tuo tullessaan. Vaikka ilmastonmuutoksen syistä kiistelläänkin, vaikutuksetkaan eivät ole välttämättä positiivisia. Voidaan kai silti ääneen sanoa, että tässä on myös mahdollisuus, kuten kertomuksessa todetaan liiketoiminnan edistämisen mahdollisuuksista. Kertomuksessa on tuotu esiin kiertotalous kasvualana. Biomassoihin perustuva biotalous on myös kiertotaloutta. Metsät ovat luontainen aurinkopaneeli ja hiilinielu, se on myös hiilen varastoija. Metsä ja biomassat ovat luonnonvara, joka ei suomalaisen, perinteikkään, kestävän metsätalouden ansiosta hupene vaan kasvaa uudelleen. Tälläkin hetkellä meillä on metsien rästihakkuita arviolta 50 miljoonan kuution edestä. Tarvitsemme hoitohakkuita, joilla turvataan metsien tuotto ja samalla turvataan puuraaka-aine niin kemialliselle kuin mekaaniselle puunjalostukselle. Arvoisa puhemies! Tässä pitää nostaa esiin jälleen kerran maakunnat mahdollisuuksineen. Kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa tehdään jo reilun askeleen verran edellä metsäperusteista biotaloutta, ja toivon, että sen toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa. Tarvitsemme työtä ja työpaikkoja, jotka eivät karkaa halvempien tuotantokustannusten maihin ja jotka ovat kasvavia vientialoja. Tässä markkinoinnilla ja koulutuksella on olennainen osuus. Tarvitsemme koulutuspaikkoja maakuntiin, joissa biotalous kasvaa ja kehittyy. Sitra nostaa esiin myös lähiruuan osana menestyvää kiertotaloutta. Se on erinomainen asia. Tarvitsemme lisää hankintaosaamista hyödyntääksemme lähiruokaa julkisella sektorilla. Ja kuten kertomuksessa todetaan kiertotalouden olevan tahdon asia, niin myös lähiruuan ja mielestäni erityisesti luomuruuan käyttö on tahdon asia. Kunnissa tulisi tehdä rohkeammin lähiruokastrategioita, joissa painotettaisiin ruuan merkitystä, tuottamista ja kuluttamista sekä korostettaisiin luomuruuan merkitystä. Ruokahävikistä tulisi päästä eroon. Ruuan kuljettaminen aiheuttaa myös päästöjä. Kuljetetun ruuan päätyessä roskiin ovat päästöt siis olleet käytännössä aivan turhia. Arvoisa puhemies! Lopuksi innokkaana erä- ja kalamiehenä nostaisin tähän keskusteluun erästelyn kansantaloudellisen merkityksen. Viime vuonna valtion mailla metsästäneet ja kalastaneet toivat eräretken kohteina olleisiin maakuntiin 28 miljoonaa euroa hyötyä ja työtä 238 henkilötyövuoden edestä. Eniten rahaa kuluu polttoaineisiin, vähittäiskauppoihin, majoitukseen ja ravintoloihin. Mielestäni tämä on erätaloutta ja näin myös osa kiertotaloutta. Luontomatkailun osana metsästys ja kalastus ovat monissa maissa kasvuala, ja myös meillä Suomessa on tähän hyvät edellytykset olemassa. Maakuntamme tarjoavat ekosysteemipalveluita, mahdollisuutta virkistyä puhtaassa luonnossa mutta myös mahdollisuuden metsästää ja kalastaa.

Arvoisa puhemies! Muutamia otsikoita Sitran toiminnasta. Sitran toimintaa on ollut 47 vuoden ajan. Vuoden 2014 Sitran peruspääoman markkina-arvo oli 739 miljoonaa euroa ja ylijäämä siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämätilille. Sitra onnistui vuonna 2014 epävakaassa markkinatilanteessa sijoitustoiminnassaan melko hyvin, koska sijoitusomaisuus tuotti runsaat 9 prosenttia. Mutta pääomasijoittamisessa Sitran tulee myös tarkastella sijoitustoimintaa lukumääräisesti sekä ottaa etukäteen huomioon mahdolliset tappiot, vaikka sanotaanhan niin, ettei se pelaa, joka pelkää. Toimintaympäristö-kohdassa mainitaan muun muassa, että viime vuonna suurin yksittäinen muutos tapahtui turvallisuusympäristössä, kuten tiedämme. Ukrainan kriisi nosti perinteiseen maanpuolustukseen varautumisen ja valtiollisten turvallisuusviranomaisten varaan laskevan turvallisuuden pitkästä aikaa lähelle jokaista suomalaista ihmistä. Sitralla on ollut kolme painopistealuetta eli teemaa: elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet, resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta sekä kestävän hyvinvoinnin ja työn toimintamallit. Parin viimeisen vuoden aikana eri puolilla Suomea on testattu ihmisen palveluissa etälääkärin vastaanottoa, tietokoneavusteista omien oireiden arviointia sekä niin sanottua omahoitoa. Tavoitteena on siirtyä oireiden varhaiseen puuttumiseen ja elämäntapavalintoihin. Tietojärjestelmän saralla on puhuttu Viron-mallista, joka kokoaisi eri tietolähteissä olevat henkilö-, terveys- ja rekisteritiedot yhdestä paikasta saataviksi. Myös geenitiedon hyödyntäminen terveydenhuollossa avaa mahdollisuuksia. Suomessa esimerkiksi kartoitetaan koehenkilöiden perinnöllinen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Genomitiedon tutkimus on maassamme maailman kärkitasoa. Toisaalta genomitiedon hyödyntämisessä on selvitettävää eettisissä kysymyksissä ja vaikkapa genomitiedon yhdistämisessä kliiniseen terveydenhuoltoon. Täällä puhuttiinkin jo resurssiviisaasta ja hiilineutraalista yhteiskunnasta, ja tavoitteenahan on vastata ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kestävän kehityksen tuomiin ratkaisuihin. Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen on Suomelle jopa 2,5 miljardin euron mahdollisuus vuoteen 2030 mennessä. Kiertotaloudessa materiaalien ja jätteen syntyminen minimoidaan, sillä jonkun jäte voi olla toisen raaka-aine. Idea on, että materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Meilläkin on voimavarat kiertotalouden tuomilla bisnesmahdollisuuksilla nousta kilpailukykyisimpien maiden joukkoon, mutta tämä on aina kaikkien tahdon asia. Tiedämme, että maailman väestö kasvaa ja luonnonvarojen niukkeneminen nostaa raaka-aineiden hintoja ja tietysti heikentää niiden saatavuutta. Täällä edustaja Kulmala puhui ansiokkaasti lähiruuasta. Sitran mukaan pienenä yksityiskohtana esimerkiksi roskakalana pidetty särki on kilpailukykyinen ja maukas vaihtoehto tuontikalalle, tonnikalalle tai lohelle. Keski-Suomessa Jyväskylässä hanke osoitti, että särjen käyttö julkisten keittiöiden ruokailussa on mahdollista ja myös kannattavaa. Eli pitää suosia entistä enemmän lähiruokaa. Varmaan sekin sananlasku pitää paikkansa: "Syö särkeä, se kasvattaa järkeä." Otetaan se opiksi. Ja vielä muutama luku Sitran toiminnasta. Viime vuonna Sitrassa työskenteli noin 136 henkilöä, ja Sitra on ahkerasti järjestänyt eri tilaisuuksia viime vuonna, ennen kaikkea teknologiapainotteisia tapahtumia, vajaat 130. Osallistujat olivat pääosin nuoria yrittäjiä tai sijoittajia. Muistamme, että Sitra on järjestänyt myös talouspoliittisia johtamiskursseja. Nehän olivat lähes kymmenen vuotta poissa, mutta nyt parin viime vuoden aikana taas on järjestetty näitä, ja varmaan jokainen kansanedustaja saa kutsun tähän talousalan osaamis- eli talouspolitiikan johtamiskurssille, jonka tarkoituksena on tietysti perehdyttää eri talousalan osa-alueisiin meitä kansanedustajia. Tässä muutama pointti Sitran hallintoneuvoston viime vuoden kertomuksesta.

Arvoisa rouva puhemies! Aikamme on vakava. Tosiasioiden tunnustaminen on hallituksen ohjelman lähtökohta. Päätökset ovat ikäviä mutta välttämättömiä. (Eero Heinäluoma: Ei kaikille!) Säästöt tuntuvat kaikkien arjessa eivätkä ole mieluisia. (Kari Uotila: Entä Wahlroosin?) Etenkin koulutuksesta säästäminen ottaa koville. Tasavallan presidenttiä lainatakseni: pakko on tehdä, kun tekemättäkään ei voi jättää. Aina muutaman vuosikymmenen välein yhteiskunta näyttää joutuvan myrskyyn. Viimeksi erittäin vaikeat ajat nähtiin 90-luvun laman kurjina vuosina. (Kari Uotila: Silloinkin oli porvarihallitus!) Myrskyistä on purjehdittava ulos omin päättäväisin toimin aivan kuten tuolloin tehtiin. Lipposen hallitus leikkasi julkisia menoja enemmän kuin nyt aloittava hallitus. Kovien päätösten jälkeen Suomi kuitenkin lähti nousuun, ja talous kasvoi vahvasti toistakymmentä vuotta. Nyt tehtävät päätökset tuntuvat arjessa. Kokoomus on valmis kantamaan yhteisen vastuun, jotta voimme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Tarvitsemme päätöksiä. Ylivelkaantunut Suomi ei kykenisi pitämään huolta heikommistaan, vaikka kuinka haluaisi. Talouden kuntoon laittamisessa on siten viime kädessä kyse suomalaisten päiväkotien, koulujen, terveyskeskusten ja vanhainkotien laadukkaiden palvelujen takaamisesta. Tällä ohjelmalla luodaan pohjaa seuraavalle hyvinvoinnin säilyttämisen ja parantamisen kaudelle. Hallituksen julkisen talouden tasapainottamisohjelma on uskottava, koko 10 miljardin julkisen talouden kestävyyden kattava suunnitelma. Päätökset katkaisevat velkaantumisen, takaavat Suomen kansainvälisen luottokelpoisuuden ja täyttänevät EU-sääntöjen vaatimukset. Nyt saadaan aikaan asioita, jotka olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Nousu riippuu omista toimistamme, emmekä voi sälyttää vaikeuksiamme ulkomaailman syyksi. Toivon koko sydämestäni, että työmarkkinajärjestöiltä löytyy sopimiskykyä saada aikaan suomalaisen työn kilpailukykyä parantava, suomalaisia työpaikkoja turvaava ja työttömille työtä luova yhteiskuntasopimus. Suomi nousee vain yhteisillä päätöksillä. Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallituksen on pakko tehdä lisää säästöjä ja korottaa veroja. Ehdollisia sopeutustoimia on kutsuttu jopa kiristykseksi. (Kari Uotila: Ihan oikein!) Tämä on kohtuutonta. Kyse on julkisen talouden tasapainottamisesta, joka yksinkertaisesti joudutaan tekemään, jos paraneva kilpailukyky ei tuo lisää työtä Suomeen ja tuloja julkiseen talouteen. (Eero Heinäluoma: Mitäs Lindström sanoo?) Tässä on kyse aivan samasta asiasta kuin arkielämässä: jos tavallinen perhe velkaantuu eikä kykene lisäämään tulojaan, on pienennettävä menoja. (Jari Myllykoski: Jos jättää syömättä, niin kuolee!) Mieluisampaa olisi kuitenkin tulojen lisääminen, itse kullekin. Kukaan ei varmaan tässä salissa toivo, että ehdollinen lista toteutuu. Vetoan siis sekä elinkeinoelämän päättäjiin että ammattiyhdistysliikkeeseen, että sopu syntyisi. (Välihuutoja) Hintakilpailukykyä parantamalla voimme lisätä suomalaista työtä. Suomalaisten tuotteiden pitää mennä paremmin kaupaksi maailmalla. Isänmaa ja ennen kaikkea suomalaiset työttömät tarvitsevat tämän kattavan yhteiskuntasopimuksen. (Outi Alanko-Kahiluoto: Miksi leikkaatte kouluilta?) Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen, että hallitusohjelmassa on vahva painotus työllisyyteen ja talouskasvuun. Ohjelman merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat kunnianhimoiset työllisyyttä lisäävät uudistukset. Sekä työn teettäminen että työn tekeminen tulee Suomessa kannattavammaksi. (Eero Heinäluoma: Vihdoinkin!) Työnteon on aina oltava joutenoloa kannattavampaa. Kun yrittäjien on helpompi työllistää, syntyy uusia työpaikkoja. Työllisyyden lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen ovat hallituksen tärkeimpiä painopisteitä. Arvoisa puhemies! Uutta voi rakentaa vain, jos on valmis panostamaan ja uudistamaan. Ohjelmasta huokuu usko tulevaisuuteen. Hallituksen kärkihankkeet ovat merkittäviä satsauksia tulevaan menestykseen. Panostetaan osaamiseen pääomittamalla yliopistoja ja muita korkeakouluja. Teiden ja ratojen korjausvelkaa kurotaan kiinni infrapanostuksilla. Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen ovat ohjelmassa vahvasti mukana. Me rakennamme nyt yhdessä tulevaisuuttamme, jossa ovat mukana kaikki. Yksi hyvinvointimme peruspalikka rakentuu siitä, miten Suomi pääsee digiaikaan. Myös muilta osin tämä ohjelma on edistyksellinen. Tulevaisuudessa pärjäämme vähemmällä sääntelyllä. Normitalkoot alkavat nyt toden teolla. (Eero Heinäluoma: Vihdoinkin!) Kauppojen aukioloaikoja vapautetaan, kansainvälistä rekrytointia helpotetaan, kaavoitusta joustavoitetaan ja rakentamisen normeja puretaan, mikä lisää asuntotuotantoa. Lukuisat hyvät biotaloushankkeet ja puhtaat ratkaisut kuljettavat Suomea kohti kestävän talouskasvun mallia. Arvoisa puhemies! Emme peri maailmaa vanhemmiltamme, vaan lainaamme sen lapsiltamme. Hallitus sitoutuu rakentamaan Suomen tulevaisuutta ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että talouskasvua tavoiteltaessa ei pilata ainutkertaista luontoamme tai ilmastoamme. Hyviä esimerkkejä merkittävistä ympäristötoimista ovat muun muassa tehokkaammat Itämeren suojelutoimet, kalatiestrategian toteuttaminen, uuden kansallispuiston perustaminen sekä erityisesti kivihiilestä irrottautumisen vauhdittaminen kunnianhimoisella veroratkaisulla. (Ville Niinistö: Ei ole mitään uusia keinoja, ei yhtäkään!) Vaikeina aikoina pää on pidettävä kylmänä mutta sydän lämpimänä. (Kari Uotila: Jälkimmäinen unohtui!) Me emme Suomessa ole vaikeinakaan aikoina unohtaneet kaikkein huonoimmassa asemassa olevia. On arvovalinta, että panostamme hoivaan ja pärjäämiseen. Tässä ohjelmassa vahvistetaan omaishoitoa ja korotetaan takuueläkettä. Myös veteraanien palveluja kehitetään. Kokoomuksen mielestä työ on parasta sosiaaliturvaa. Hallitus edistääkin osatyökykyisten työhön pääsemistä ja työssäjaksamista. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää erittäin tärkeänä myös lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden turvaamista ja perhehoidon lisäämistä. Niukkana aikana haluamme panostaa siihen, että apua on saatavilla sitä tarvittaessa. Haluan vielä erikseen nostaa esille yhden pienen mutta merkittävän yksityiskohdan, ja se on koulukiusaamiseen puuttuminen. (Kari Uotila: Satojen miljoonien leikkaukset ovat kiusaamista!) Arvoisa puhemies! Suomi pysyy avoimena, kansainvälisenä ja suvaitsevana maana. Tästä esimerkkeinä toimivat työperäisen maahanmuuton edistäminen sekä maahanmuuttajanuorten ja -naisten kotoutumisen tukeminen. Toimimme jatkossakin Euroopan unionin aktiivisena ja rakentavana jäsenenä. Suomi jatkaa vakaalla ulkopoliittisella linjalla. Edistämme kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Puolustusmäärärahojen korottaminen parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaisesti turvaa isänmaamme uskottavan puolustuksen näinä epävarmoina aikoina. Suomi päättää omista asioistaan nyt ja tulevaisuudessa. Myös sisäisestä turvallisuudesta pidetään huoli. Poliisiin, rajavalvontaan ja muihin sisäisen turvallisuuden toimijoihin kohdistettuja säästöjä perutaan, jotta arjen turvallisuus ja kansalaisten oikeusturvan toteutuminen voidaan varmistaa. Arvoisa puhemies! Tekemämme hallitusohjelma on hyvin kunnianhimoinen. Se on eräänlainen hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppikirja. Siinä on asioita, joita on pakko muuttaa, mutta päällimmäisenä on vahva panostus tulevaisuuteen. Nyt oppikirja täytyy muuttaa todeksi. Se vaatii uurastusta ja talkoohenkeä. Suomi on hieno maa. Meidän velvollisuutemme on jättää myös tuleville sukupolville yhtä hieno kotimaa. Sen teemme yhdessä. Meidän jokaisen on luotava uskoa — ja voitava uskoa — tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee hallitusta ja hallitusohjelmaa.

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole kyse taloudesta. Nyt on kyse ihmisistä, suomalaisista ihmisistä. Minkälaista Suomea me rakennamme meidän lapsille ja lastenlapsillemme? Pidämmekö kiinni siitä unelmasta, että huominen voi olla parempi, (Eduskunnasta: Pidämme kiinni!) siitä unelmasta, että hyvinvointivaltiossa jokaisella nuorella on tasavertainen mahdollisuus tavoitella hyvällä koulutuksella ja yhteiskunnan tuella täyttä onneaan? Vihreät uskoo siihen, että nyt ei ole se hetki ihmiskunnan historiassa, jolloin me annamme periksi. Me haluamme kantaa sivistyksen, valistuksen ja edistyksen soihtua eteenpäin. Tämän maan hyvinvoinnin ovat rakentaneet ihmiset, jotka uskoivat siihen, että yhteisellä työllä voimme tehdä Suomesta jokaiselle paremman maan, hyvän maan. He rakensivat hyvinvointivaltion. Nyt ei ole aika purkaa sitä, vaan nyt on aika uudistaa se. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaansa esittelevä hallitus on perusoikeistolainen hallitus. Sitä on myös luonnehdittu ohjelmaltaan republikaaniseksi. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä on hallitus, joka tietoisesti haluaa supistaa julkisen vallan vastuuta ihmisistä. Hallitusohjelman olennaisin osa on sen rankka leikkauslista. Ohjelman kauniitkin korulauseet jäävät sen varjoon. Hallitus leikkaa kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi rakennettuja julkisen vallan tukiverkkoja, koulutusta ja muita palveluja. Se on tehnyt arvovalinnan — ei taloudellista valintaa. Se on valinnut vaihtoehdoista, se ei ole valinnut pakoista. Se on antanut unelmasta periksi. Se sanoo, että kaikkien pitää kärsiä. Se haluaa kaventaa yhteiskuntamme tasa-arvoa. Se haluaa rajoittaa ihmisten valintoja, erityisesti pienituloisten ihmisten valintoja. Tämä arvovalinta koostuu kahdesta osasta: Ensinnäkin hallitus on tehnyt hyvin suuren leikkauslistan, suuruudeltaan 4—6 miljardia euroa. Hallitus leikkaa enemmän kuin useimmat hallituspuolueet vaaleissa sanoivat tekevänsä. (Eero Heinäluoma: Kokoomuksen linja!) Toiseksi leikkauksistaan se kohdentaa valtaosan hyvinvointivaltion peruspalveluihin: koulutukseen, pienituloisten saamiin tulonsiirtoihin ja muihin turvaverkkoihin. Kaikki puolueet lupasivat vaaleissa, että erityisesti koulutuksesta ei leikata. Ei leikata koulutuksesta. Silti tämä hallitus on leikkaamassa eniten juuri koulutuksesta, lastemme tulevaisuudesta. (Eero Heinäluoma: Mites tässä näin kävi? — Eduskunnasta: Törkeää!) Yli 600 miljoonan euron pysyvä vuositason leikkaus koulutuksen määrärahoihin on lähes 10 prosenttia opetusministeriön vuositason budjetista. (Jukka Gustafsson: Paha uni, paha uni tämä!) Sen lisäksi hallitus leikkaa muistakin pehmeistä arvoista: ympäristöstä, solidaarisuudesta ja tasa-arvosta. Kaikki eivät kärsikään. Hallitus laittaa pienituloiset ja heikompiosaiset kärsimään. Leikkauksista valtaosa kohdentuu naisvaltaisille aloille. (Vasemmalta: Kuinka ollakaan!) Päivähoidon leikkaukset vaikeuttavat pienten lasten äitien työllistymistä ja heikentävät lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Indeksien jäädyttämisestä naisten osuus on lähes 60 prosenttia. Luonnonsuojelun määrärahat ajetaan lähes alas. Ei ole enää edes vapaaehtoista luonnonsuojelua. Riippumaton ympäristötutkimus ajetaan alas. Ilmastonsuojelu alistetaan teollisuuden kilpailukyvylle, eikä ilmastotieteestä tai ilmaston lämpenemisen torjumisesta sanota sanaakaan. Kehitysyhteistyö leikataan lähes puoleen, kauas viiteryhmästämme muiden Pohjoismaiden ja sivistysmaiden joukossa. (Eduskunnasta: Se on väärin!) Suomi sulkee silmänsä maailman kaikkein köyhimpien ihmisten hädältä. (Eduskunnasta: Kyllä!) Kotimaassa noin kaksi miljardia euroa hallituksen leikkauksista kohdistuu pienituloisille koulutuksen, muiden palvelujen ja suurien tulonsiirtojen leikkauksina. Suurituloisille hallitus ei kohdenna muita toimia kuin veronkevennyksiä. On aika haihattelua puhua siitä, että kaikki osallistuvat, kun suurituloisia vedotaan vain vapaaehtoisesti palkkamalttiin. Pienituloisilta tämä hallitus ei kysy. Se ottaa, ja se ottaa paljon. Itse hallitus on valmis leikkaamaan palkkojaan vasta, kun kaikki muut ovat tehneet sen ensin. Siteeraan erästä kansanedustajaa: "Tämä maa tarvitsee rakenneuudistuksia, ei pitkiä leikkauslistoja." Näin sanoi edustaja Timo Soini joulukuussa 2013. (Vasemmalta: Takinkääntöä! — Välihuutoja) Hän oli oikeassa, mutta nyt on mieli muuttunut. En voi muuta kuin kysyä: kuinka te kehtaatte? Ja kyllähän te kehtaatte. (Välihuutoja) Arkkipiispa Mäkinen käytti eilen vastuullisen puheenvuoron. Siteeraan: "Oikeudenmukainen yhteiskunta ei synny hyväntekeväisyyden kautta, vaan oikeudenmukaisten päätösten kautta." Niitä päätöksiä on tekemässä Suomen hallitus. Suurituloisetkin voivat osallistua ihan valtion päätöksellä. Siihen on olemassa väline. Se on ollut olemassa kauan. Sen nimi on verotus. Käyttäkää sitä. (Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Koulu on rakennus, jossa on neljää seinää, ja sen sisällä on huominen. Tästä huomisesta on jo säästetty liikaa. Vihreät lähti näihin vaaleihin lupauksella, että koulutuksesta ei enää leikata. Olimme iloisia vaalikeskustelussa, kun muut puolueet yhtyivät tähän lupaukseen. Siksi järkytys oli suuri, kun sain eteeni hallituksen ohjelman. Koulutuksesta leikataan eniten, kumulatiivisesti noin 2 miljardia euroa neljässä vuodessa. Arvostettu kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä, yksi kansainvälisesti arvostetun peruskoulumme keskeisistä kehittäjistä, kirjoitti Helsingin Sanomissa hallituksen johtotrion petetyistä koulutuslupauksista. Siteeraan: "Arvot ratkaisevat sen, mihin yhteiset rahamme käytetään. Uuden opetusministerin puhe koulutuksesta hallituksen kärkihankkeena on propagandaa. Koulua ’kehittävät’ tahot, jotka kauppaavat utopioita, digiloikkia ja menestystä. Opetusopillinen tutkimustieto ja kouluopetuksen arjen tuntemus on korvattu mainospuheilla, lupauksilla osaamisen huipulle nousemisesta." Arvot ratkaisevat siis sen, mihin yhteiset rahamme käytetään. Arvot. Te teitte valinnan, jolla suomalaista koulutusta viedään kohti lasten luokkayhteiskuntaa. Päivähoidossa leikkaatte lasten oikeutta osallistua päivähoitoon, suurennatte ryhmäkokoja, harkitsette nollamaksuluokan poistamista, leikkaatte iltapäiväkerhoja. Peruskouluissa leikkaatte niiltä, jotka eniten apua tarvitsevat. Toisella asteella teette massiivisen tarjonnan leikkauksen ja harkitsette ammattikoulutuksen tason laskua. Hallituksen vimma leikata tulevaisuudesta vain yltyy korkeakouluissa. Niiltä leikataan noin 290 miljoonaa euroa hallituskauden aikana, 415 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa korkeakouluissa massiivisia irtisanomisia. Hallituksen puhe on sitä, että kouluissa tapahtuu digitalisaatiota, mutta kouluissa ei ole enää opettajia eikä tutkijoita, koska ei ole rahaa. Hallituksen korkeakoulupolitiikka on häpeällistä. Kertaakaan Suomen historiassa ei ole nähty tällaista korkeakoululaitoksen alasajoa. Koulutusta enemmän hallitus tuntuu inhoavan vain opiskelijoita. Opintotukea leikataan, indeksisidonnaisuudesta luovutaan, opintorahasta siirrytään opintolainaan, asuntorakentamisen tukea leikataan. Nämä leikkaukset vievät opiskelijoilta viidenneksen tuloistaan. Lisäksi EU:n ulkopuolisille opiskelijoille tulee lukukausimaksut, jotka heikentävät korkeakoulujemme kansainvälisyyttä. Kaikki uhkakuvat toteutuivat, kaikki annetut lupaukset petettiin. Tämä on ensimmäinen hallitus Suomen historiassa, joka haluaa alentaa lastemme saaman koulutuksen tasoa. (Kari Uotila: Nimenomaan haluaa!) Hallitus on leikkaamassa siitä kestävästä kasvusta, jolla Suomi voi kansainvälisessä kilpailussa pärjätä: osaamisella, koulutuksen tasa-arvolla, jokaisen nuoren yhtäläisillä mahdollisuuksilla, sillä, että ketään ei jätetä syrjään. Haluatteko todella leikata Suomen tulevaisuudesta ja lastemme koulutuslupauksesta? Vihreillä on teille esitys, jolla tämä leikkaus tulevaisuudesta voidaan korvata. — Nyt tulee niitä vaihtoehtoja ja rakentavaa keskustelua. (Välihuutoja) Vihreiden esitys ympäristöhaitallisten tukien karsimisesta 8 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana korvaisi kaikki koulutukseen kohdistamanne säästöt. (Jukka Gustafsson: 800!) — 800 miljoonaa euroa. — Silloin voisimme vähentää ulkomaisen öljyntuonnin saamia tukia diesel-polttoaineen alennetussa verokannassa ja samalla edistää kotimaisten korvaavien biopolttoaineiden käyttöä. Kaikki siis voittaisivat. Oletteko valmiita asettamaan suomalaisten lasten koulutuksen ulkomaisen öljyn maahantuonnin tukien edelle? (Vasemmalta: Kivihiililinja jatkuu!) Arvoisa puhemies! Lopuksi: Nyt ei ole aika sanoa, että kaikkien pitää kärsiä, vaan nyt on aika uudistaa Suomea. Vihreiden vaihtoehdossa suoraa budjettisopeutusta olisi korkeintaan 2 miljardia euroa. Sen rinnalla toteuttaisimme hallitusta rohkeammin ihmisiä työelämään nostavia uudistuksia, työperäisen maahanmuuton helpottamista, pienyrittäjyyden helpottamista sekä kasvualojen vauhdittamista energiaremontilla ja investoinneilla. Pelkästään luomalla 200 000 työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana voisimme tasapainottaa valtion budjettia 4,5 miljardilla eurolla. (Ben Zyskowicz: Miten te loisitte ne, kertokaa meille!) Olemme valmiita rakentavaan yhteistyöhön, jos hallitus on valmis hyvinvointia turvaaviin uudistuksiin, (Ben Zyskowicz: Rakentava ote!) kuten maakunnallisen ja demokraattisen sote-uudistuksen toteuttamiseen sekä perustulokokeiluun. Mutta lisää tarvitaan, näytöt ovat toistaiseksi varsin huonot. Arvoisa puhemies! Kysymys on seuraava: onko Suomella malttia uudistaa hyvinvointivaltiota työllisyyttä nostamalla, vai valitaanko perusoikeistolainen, (Puhemies koputtaa) julkisen vallan vastuuta supistava tie? Taloutta on uudistettava puolustamalla jokaisen ihmisarvoa ja ympäristöä. Talous on vain väline, ei päämäärä. Ihmisen ja yhteisen ympäristömme hyvinvointi on päämäärä. Älkää siis antako periksi hyvinvointivaltion unelmasta, me vihreät emme varmasti anna. Kannatan edustaja Rinteen tekemää epäluottamuslause-esitystä hallitukselle.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia palautteesta. Minusta tuntuu, että opposition palaute loppua kohti hieman parani. (Naurua) Ensimmäinen havaintoni ihan käytännön työskentelystä täällä salissa: Tämä uusi sali antaa vähän rajoituksia. Nyt erityisesti korostuu tämä kansanedustajan arvokas käyttäytyminen sillä tavalla, että me kuulemme, kun puhumme, ja kuuntelemme toistemme puhetta. Oli vaikea välillä seurata puhetta. Vaikeaksi tämän harjoituksen tekee ennen kaikkea se, että meidän täytyy nyt sopeuttaa julkista taloutta ja samaan aikaan pyrkiä tekemään isoja uudistuksia. Erityisesti edeltävät sukupolvet ovat aina tavatessa korostaneet sitä, että tulot ja menot on asetettava tasapainoon. Samaan aikaan minun on ollut vähän vaikea ymmärtää keskusteluissa sitä, että me pyrimme tuolla sotessa esimerkiksi 3 miljardin euron säästöihin pitkällä tähtäimellä. Me olemme siellä jotenkin niin kuin ostaneet tämän uudistamisen hengen sillä tavalla, että uudistusten kautta pyritään saavuttamaan tämmöinen tila. Olemme myöskin samaa mieltä siitä, että kuntien tehtävät ja rahoitus eivät tällä hetkellä ole tasapainossa. Me olemme hakeneet sinne ratkaisuja löytää talouden ja tehtävien tasapaino. Koulutuksessa meidän pitäisi päästä tähän samaan uudistamisen henkeen, yrittää löytää ratkaisuja, joilla samalla rahamäärällä saadaan sama lopputulos aikaiseksi, miksei parempi kuin tänä päivänä. Tätä uudistamisen henkeä kaipaisin meiltä kaikilta. Ihan näihin ryhmäpuheenvuoroihin. Ensinnäkin kiitoksia joka ikisestä ryhmäpuheenvuorosta. Tein niistä tarkat muistiinpanot. Edustaja Vanhanen pohti sitä, voidaanko verotusta kiristää. Me toki kävimme tätä keskustelua siitä, miten kaikki saadaan mukaan. Tähän ei tosiaankaan ole helppo vastata. Tämä kokonaisveroasteen nostaminen valitettavasti söisi kilpailukykyämme ja, päinvastoin kuin mitä me nyt määrätietoisesti tavoittelemme, kilpailukyvyn paranemista ja sitä kautta työllisyysasteen nostamista. Perussuomalaisten puheenvuorossa puhuttiin 4 miljardin uudistuksista ja siitä edellisellä kaudella linjatusta eläkeuudistuksen maaliin viemisestä. Me otamme edustaja Sampo Terhon kuuluttamalla tavalla huomioon kaikki opposition rakentavat ehdotukset, ja niitä minä kuulin yhden kappaleen: vihreiden eduskuntaryhmän puheenvuorossa tuli yksi vaihtoehto koulutuksen säästöille. Se on tarkasti kirjattu muistiin. (Mika Niikko: Se oli varmaan vahinko!) Sitten edustaja Satonen perusteli yhteiskuntasopimusta. Parantunut kilpailukyky toisi todistettavasti työtä — tästä me puhuimme tuolla hallitusneuvottelujen aikana paljon — samoiten kuin normien purkaminen. Edustaja Rinne, tilannekuva on todennäköisesti yhteinen. Meillä on kova huoli työttömyydestä. Yhdyn myöskin käsitykseenne ja huoleenne kehitysyhteistyövarojen leikkaamisesta. Se on tosi, että teemme siellä nyt 300 miljoonan euron leikkauksen, tosin samaan aikaan pidämme edelleenkin tavoitteemme bruttokansantuoteosuudesta pitkällä aikajaksolla samana ja lisäämme 100 miljoonaa lainoituksen keinoin tähän koriin. Huoli koulutuksesta on yhteinen. Tätä koulutusta me jumppasimme ehkä kaikkein eniten tuolla Smolnassa. Säästöt ovat kipeitä, ja ne heijastuvat kaikkialle koulutuksen kentälle. Nämä säästöt kuitenkin pyritään tekemään uudistusten, kuntatehtävien ja hankerahoituksen vähentämisten kautta. Näitä toimia ei kukaan olisi halunnut, mutta nyt pitää keskittyä siihen, että ne pystytään tekemään kestävällä, uudistavalla tavalla. Minä ymmärrän hyvin tämän aiheesta syntyneen huolen. Tämä tekee kipeää, mutta päätökset on tehtävä. Koulutus on julkisessa taloudessa toiseksi suurin sektori, joten sekään valitettavasti ei nyt voinut välttyä näiltä kipeiltä toimilta. (Eero Heinäluoma: Ennen vaaleja voitiin!) Suorien leikkausten sijaan säästöt on pyritty tekemään niin, että ne vaikuttavat mahdollisimman vähän koulutuksen laatuun ja alueelliseen saatavuuteen, ja olemme päättäneet laittaa käyntiin merkittävimmät koulutusuudistukset pitkiin aikoihin. Täällä puhutaan digitalisaatiosta, toisen asteen rakenneuudistuksista, opintojen nopeuttamisesta korkea-asteella kolmannen lukukauden muodossa ja niin edespäin. Kulttuuri, liikunta ja vapaa sivistystyö onneksi välttyivät säästöiltä. (Pia Viitanen: Mites ne kuntien kirjastot ja muut?) Päiväkodeista edustaja Rinne otti esimerkin ryhmäkoon kasvattamisesta. Tästäkin keskusteltiin paljon. Tämä muutos, että ryhmäkoko kasvaa nyt seitsemästä kahdeksaan lapseen, pelkästään tuo viidessä vuodessa 75 miljoonan euron pysyvän säästön. (Välihuutoja vasemmalta) Myöskin työttömyysturvaan tarvitaan muutoksia ja tällä haetaan erityisesti edustaja Rinteen kuuluttamia työttömien aktivointiin tähtääviä toimia ja myöskin työvoimahallinnon uudistamiseen tähtääviä toimia. No, sitten siihen yhteiskuntasopimukseen, joka tuli monessa puheenvuorossa esille. Me olemme tehneet säästötoimet, puolentoista miljardin säästötoimista päätökset. Me voimme perua ne päätökset, ja me voimme myöskin tulla vastaan veronkevennyksin, jos tuo yhteiskuntasopimus toteutuu. No, minkä takia näin voidaan tehdä? Koska sitä kautta teollisuutemme kilpailukyky paranee, ja se on suorin tie sinne 72 prosentin työllisyysasteen tavoittamiseen. Työ luo työtä, ja sen me jo kaikki varmasti tiedämme. Edustaja Niinistö, minulle ylisukupolvisuus tarkoittaa erityisesti sitä, että emme jätä valtavaa velkataakkaa seuraavien sukupolvien maksettavaksi. (Välihuutoja) Minun on myöskin vaikea ymmärtää sitä, miksi me emme pääse tästä säästöjen kitinästä uudistamisen moodiin. (Vasemmalta: Oho! — Välihuutoja) Siihen meidän pitäisi täällä salissa pyrkiä. Meillä on jäänyt uudistaminen vuosikausia tekemättä, ja nyt sitä on tehtävä. — Tällä tavalla tämä kuuluu nyt sitten, kun pölistään toistemme päälle. (Juho Eerola: Kitistään!) Edustaja Niinistö, sanoitte, että ilmastonmuutoksen torjunnasta ei ole hallitusohjelmassa mitään. Luen täältä suoraan: "Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille. Suomi saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuudesta ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä." Ja niin edelleen. Kyllä täällä... (Välihuutoja) — Käsittääkseni, jos oikein muistelen, nämä käytiin hallitustunnusteluvaiheessa kaikki läpi ja olimme näistä asioista samaa mieltä. Kiitän edustaja Niinistöä tarjoamastanne vaihtoehdosta. Tämä oli ainoa, jonka löysin tästä keskustelusta. Mutta 2 miljardin säästöohjelmalla, tai muistaakseni 1,7 miljardin säästöohjelmalla, olemme EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä heti huomenna. Se valitettavasti on näin. Edustaja Arhinmäen huoliin myöskin yhdyn koulutuksesta. Niihin jo tuossa nopeasti palasin. Onko tämä sisilialainen tarjous? Ei todellakaan ole. Me kerromme avoimesti, mitkä toimet me voimme perua, jos päästään suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä parantavaan ratkaisuun, josta keskustellaan yhdessä. Lupaan panna itseni peliin näihin keskusteluihin, olla osapuolten käytettävissä ja siltä pohjalta tehdä sitten ehdotuksen. (Eduskunnasta: Hyvä!) Edustaja Haglund löysi jotakin hyvääkin ohjelmastamme. Koulutukseen jo tuossa palasin. Subjektiivinen päivähoito-oikeus taisi olla edellisenkin hallituksen ohjelmassa sinne ihan loppuun saakka. Kyllä muistan hyvin, että parlamentaarista valmistelua vaadin viime kaudella esimerkiksi vaalipiiriuudistuksen, puolustusvoimauudistuksen, kuntauudistuksen tai sote-uudistuksen kautta, enkä ole unohtanut noita puheita. Sote valmisteltiin yhdessä ja nyt sitä viedään eteenpäin sitten parlamentaarisen seurantaryhmän voimin. Edustaja Haglund, kyselitte ministereiden määrän vähentämisestä ja virkamieskunnasta. Meillä on erinomaisen hyvä suomalainen virkamieskunta, johon meidän pitää tukeutua yhä enemmän ja viedä päätöksiä eteenpäin sillä tavalla. Me säästämme tällä toiminnalla noin 15 prosenttia hallinnosta esimerkin voimalla, ja me joudumme tekemään tätä kaikilla asteilla, samantyyppisiä toimia kuin nyt teimme vähentämällä ministereiden määrää ja poistamalla poliittiset valtiosihteerit ministerin ja virkamiehen välistä — tämä esimerkkitoimena. Vielä, edustaja Räsänen, kiitoksia rakentavasta lähestymistavasta. Toivon ehdotuksia sitten käytännössä jatkossa myöskin toimenpiteistä. Se, mistä me näköjään olemme yhtä mieltä täällä, on normien purkamisesta, uudistuksista koulutusta lukuun ottamatta, digitalisoinnista, johtamisjärjestelmien uudistamisesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, EU-politiikasta, sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuuttopolitiikasta. Säästöistä olemme selvästikin eri mieltä, mutta eiköhän se tästä ala pikkuhiljaa suppenemaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos suorapuheisesta, asiallisesta keskustelusta. Kiitos etenkin edustaja Ville Niinistölle siitä, että hän on valmis esittämään vaihtoehdon, ja odotankin suurella mielenkiinnolla vaihtoehtobudjettia syksyllä. Se on sellaista veteraaniedustaja Osmo Soininvaaran peräänkuuluttamaa oppositiopolitiikkaa, mikä ei ole mitään pölhöpopulismia vaan uskottavaa vaihtoehtopolitiikkaa, mikä vie asiaa varmasti eteenpäin. Toisaalta edustaja Niinistö totesi puheenvuorossaan, että ilmastotavoitteet alistetaan yritysten kilpailukyvylle. Tuntisin piston sydämessäni, jos näin todella olisi, mutta se ei vastaa hallitusohjelman kirjainta eikä sen henkeä. Hallitusohjelma lähtee siitä, että päästöttömän ja uusiutuvan energian osuus saadaan yli 50 prosentin 2020-luvulla ja omavaraisuus yli 55 prosentin. Tämä on erittäin realovihreä ja kunnianhimoinen tavoite, joka menee aiempia ja myös EU-tavoitteita pidemmälle. Ei se minusta kuulosta siltä, että ilmastotavoitteita poljetaan. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että luovutaan hiilen käytöstä 2020-luvulla — jälleen erittäin kunnianhimoinen tavoite. Tavoitteena on siten tehdä Suomesta kestävän kasvun kärkimaa, ja tässäkin asiassa toivon asiallista yhteistyötä koko opposition, etenkin vihreän opposition, kanssa. Edustaja Haglund esitti myös myönteisiä arvioita uuden hallituksen talousohjelmasta, vaikka vähän tulikin tunne, että tämä on sarjassa "väärin sammutettu". Ei ihme, että hän esitti myönteisiä arvioita, sillä tämä on realistinen reformiohjelma, jota puolueenne on pitkään peräänkuuluttanut Suomen saamiseksi liikkeelle. Till slut: jag är säker på att ni mycket gärna skulle ha, eller egentligen mycket hellre underskrivit statsminister Sipiläs regeringsprogram än de tio tidigare program ni har skrivit under.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoministeri Rehn piti rakentavan puheenvuoron, ja siihen mielelläni tartun. Hallitus ohjelmassaan ei totea ympäristönsuojelusta ja ilmastonsuojelusta mitään kovinkaan myönteistä, ja siinä, mihin pääministeri viittasi ilmastopolitiikassa, hallitus toteaa, että se edistää kansainvälistä ilmastosopimusta ja on valmis noudattamaan EU:n ilmastopakettia, mutta ei sano sitä, että tämä ei ole ilmaston lämpenemisen rajoittamisen tavoitteen kannalta riittävä sitoumus. Kaikki kansainväliset asiantuntijat arvioivat, että myös EU-maiden on oltava valmiita nostamaan tarjoustaan, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa alle 2 asteeseen. Hallituksella pitäisi olla valmius ja kyky keskustella riittävästä sopimuksesta myös omien sitoumustensa kannalta. Tällaista valmiutta ette ole ilmaisseet. Jos sellainen ilmestyy, olen positiivinen. Energiaremontista haluaisin sanoa, että toivon, että hallituksen kasvupaketissa on mittavia sisältöjä ja toimenpiteitä sille, että oikeasti biotaloutta, uusiutuvaa energiaa edistetään Suomessa kestävästi. Jos tällaista on tiedossa, olemme valmiita yhteistyöhön sillä saralla, koska nyt ne tavoitteet, jotka olette kirjanneet, ovat osin vanhoja. Niin kuin kivihiilen osalta on sovittu jo aiemminkin, että 2025 mennessä ajetaan kivihiili alas, nyt tarvitaan toimenpiteitä, demonstraatiolaitoksia, kokeiluja ja ihan normeja uusiutuvan energian käyttöönottoon. Tässä olemme valmiita yhteistyöhön, jos sitä olette valmiita edistämään.

Arvoisa puhemies! Todellakin tässä hallitusohjelmassa on paljon erittäin ikäviä päätöksiä, jotka tekevät kipeää säästöjen muodossa. Mutta olemme tilanteessa, jossa näitä päätöksiä ei voi olla tekemättä, ja kaikki tämän täällä salissa tietävät, toivottavasti myös myöntävät. Tässä on ollut hieman kahdenlaista ilmaa siitä, onko esimerkiksi sosialidemokraattien porukka mukana tässä yhteiskuntasopimuksessa vai ei, ja esimerkiksi edustaja Kantolan puheenvuoro äsken oli hieman arveleva, että sopiiko se teille vai ei. Kuitenkin haluaisin vielä tässä todeta sen, että pääministeri totesi, että tässä säästöjen ilmastossa on tärkeää, että voidaan kohdentaa päätöksiä ja säästöjä seiniin ja rakenteisiin ja prosessien uudistamiseen, ja tältä osalta on erittäin hyvä, että ollaan muun muassa oikeudenhoidon prosesseja sujuvoittamassa ja nopeuttamassa ja näitä liian pitkiksi venyneitä oikeudenkäyntejä ollaan saamassa vihdoin kuriin, ja tällä tavalla parannetaan ihmisten oikeusturvaa.

Arvoisa puhemies! On helppo kritisoida yksittäisiä säästöjä. Yksikään säästö, joka vaikuttaa ihmisten arkeen, ei ole helppo päättää tai toteuttaa. On selvää, että kansalaisilla tai kansalaisryhmillä on oikeus protestoida. Meidän on kansanedustajina kuitenkin katsottava tätä hallitusohjelmaa kokonaisuutena, joka vaatii myös vaikeiden yksityiskohtien toteuttamista. On tärkeää, että kokonaisuudesta päätetään nyt, vaikka osa toteutuksista tapahtuukin myöhemmin. Suomi on saanut nyt hallituksen, joka tunnustaa tosiasiat. Meidän on tehtävä muutos ja luovuttava asioista, joihin olemme tottuneet. Valtion budjetissa suurimmat erät ovat tulonsiirtoja, sosiaaliturvaa ja palveluita. Jos halutaan säilyttää palvelut tulevaisuudessa, on ensi sijassa tehtävä rakennemuutoksia mutta myös suuria säästöjä. Nämä kohdistuvat väistämättä tulonsiirtoihin ja sosiaaliturvaan monilla eri tavoilla. Tavoitteena on se, että meillä on myös tulevaisuudessa laadukas terveydenhuolto ja muut hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on Suomen saattaminen samalle tasolle kilpailijamaiden kanssa viennissä ja investointien houkuttelevaisuudessa. Tarvitsemme panostusta yrittäjiin, helpotuksia työn teettämiseen ja tekemiseen sekä ennen kaikkea tarvitsemme osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa. Tämä edellyttää järkevää työvoimapolitiikkaa, joka ei estä ketään vastaanottamasta tarjottua työtä. Työelämän on uudistuttava niin, että myös osa-aikatyön arvo ymmärretään. Elämässä tulee eteen tilanteita, joissa täysipäiväinen työ ei ole mahdollista tai järkevää. Sairauden, vanhemmuuden, opiskelun tai eläkkeelläolon aikana osa-aikatyö on usein paras vaihtoehto niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Osa ihmisistä on koko elämänsä osatyökykyisiä. Työelämän uudistamisella pyritään parantamaan myös heidän asemaansa. Toivon myös, että työelämän uudistaminen tulee tarkoittamaan vanhempainvapaiden tasaamista — nimenomaan vanhempainvapaan, ei kotihoidon tuen, kautta — ja tämän myötä myös tasa-arvoisen työelämän edistämistä. Hallituksen tulisi edistää myös perheellisten naisten ja erilaisten vanhempien työllisyyttä. Työ on monesti hyvinvoinnin edellytys, mutta se ei yksin riitä. Avuntarvetta on lyhytaikaista ja pitkäaikaista, ja myös järjestelmän on joustettava entistä paremmin eri tilanteisiin sopivaksi. Terveyden edistämistä ja varhaista tukea tullaan nyt vahvistamaan poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä sekä lainsäädäntömuutoksilla että paremmalla toimeenpanolla. Terveyden edistämistä on myös panostaminen liikuntaan. Liikuntasuositusten mukaan lasten ja kouluikäisten tulisi liikkua jopa 2 tuntia päivässä. Tutkimusten mukaan liikunta parantaa myös oppimista. Tunti lisää liikuntaa koulupäivään on tältä hallitukselta panostus, joka näkyy terveempinä ja hyvinvoivina aikuisina. Toivon, että hallituskauden aikana pystytään myös luomaan pysyviä käytäntöjä lasten ja muidenkin ikäryhmien liikunnan edistämiseksi. Tämä on myös kustannuksen näkökulmasta parasta ennaltaehkäisyä. Hyvä puhemies! Yhteiskunnan muuttuessa on myös koulutuksen pystyttävä vastaamaan nopeasti ja ketterästi uusiin tarpeisiin tai uusimpiin tutkimustuloksiin. Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen on jouduttu kohdentamaan myös säästöjä, jotka ovat oikeasti erittäin vaikeita. Ymmärrän sen, että koulutus ei voinut täysin säästyä leikkauksilta näin rajussa tilanteessa. Näen kuitenkin myös niin, että paineet ryhmäkokojen pienentämisestä ja pitämisestä järkevinä siirtyvät nyt kunnille. Hallitusohjelmassa on otettu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttaminen jo tämän vaalikauden aikana. Kivihiilen käytöstä luopuminen ja tuontiöljyn käytön puolittaminen ovat tavoitteita, jotka pakottavat etsimään ratkaisuja uusiutuvasta energiasta. Erityisen hienoa on panostus kiertotalouteen ja meille vesillä ja rannoilla liikkujille panostus Itämeren tilan parantamiseen ravinteiden kierrätystä edistämällä. Itämeren ja muiden vesistöjemme mahdollisuudet matkailun kehittämisessä ovat merkittävät, mutta vain puhtaiden vesien äärellä viihtyvät niin ihmiset kuin eläimetkin. Kiertotalous tuo Suomelle muitakin suuria mahdollisuuksia, joita toivon tämän hallituskauden aikana laajemminkin edistettävän. Toivon myös, ettei suomalaisten koskien ja saariston suojeleminen joutuisi missään vaiheessa kompromissien uhriksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämät uudistukset, säästöt ja leikkauksetkin ovat tarpeellisia hyvinvoinnin ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Tilanne on vaikea, mutta tunnelma varovaisen toiveikas. Päätösten toteuttamisessa tarvitaan viisautta. Tätä toivon hallituksemme ministereille heidän vaikeassa mutta tärkeässä työssään. Suomi on maa, joka on aina selvinnyt vaikeista ajoista. Niin me tulemme selviämään tälläkin kertaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen visio maalailee kauniita tulevaisuuskuvia, mutta karut liitteessä kuvatut leikkaukset rakentavat syrjivää Suomea. Kaikkein vähäosaisimmilta leikataan, lapsilisää ja opintotukea pienennetään, koulutuksesta ja tutkimuksesta, tulevaisuuden iduista, leikataan kautta linjan. Vihreillä on vaihtoehto, jossa valtiontaloutta tasapainotetaan toisella tavalla: yhdistämällä ilmastonmuutoksen torjunta, talouden vakaus ja tulevaisuus. Koulutuksen säästöt voi korvata ympäristöhaitallisten tukien karsinnalla. Vihreät toteuttaisivat työllistäviä uudistuksia, työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista, pienyrittäjyyden helpottamista sekä kasvualojen vauhdittamista energiaremontilla ja investoinneilla. Hallitus linjaa, että korkeakoulujen ja yritysten innovaatiotoimintaa tiivistetään. Tavoitetta lamaannuttavat leikkaukset Tekesin määrärahoista, Suomen Akatemialta, yliopistoilta. Huoli perustutkimuksen tulevaisuudesta on todellinen. Suomi on jo nyt taantunut tutkimuksessa maailman kärjestä, mihin meillä ei ole varaa. Juuri tutkimus nostaa vientimahdollisuuksia ja taloutta uusien tuotteiden kehittämisen mahdollistajana. Lapsilta leikataan poikkeuksellisen rajusti. Toisen asteen koulutus ajetaan ahdinkoon leikkauksin, joita keskustapuolue itse suitsi välikysymyksessään kolme kuukautta sitten. Päivähoidon ryhmäkokoja kasvatetaan ja lasta tukevaa subjektiivisen päivähoidon oikeutta rajoitetaan. Jos vanhempi jää työttömäksi tai hoitaa nuorempaa sisarusta, hallitus kaavailee, että lapsen tulee jäädä pois kokopäivähoidosta. Nykyajan työelämä on sellaista silppua, että varmistunut päivähoito on monesti edellytys työllistymiselle. Vaikka elämme vaikeita aikoja ja valtiontaloutta on tasapainotettava, lasten ja perheiden hyvinvointiin panostaminen on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Lapsiperheiden hyvinvointia tukevia palveluja ei pidä rapauttaa, kuten tehtiin viime laman aikaan 90-luvulla. Leikkaukset kouluterveydenhoitoon, neuvolaan ja opetuksen tasoon kasvattivat lamasukupolven, jonka pahoinvointi näkyi lisääntyneinä huostaanottoina ja syrjäytyneisyyden kasvuna. Meillä ei ole varaa toistaa virheitä ja hukata nuoria. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa valtiolle 1,2 miljoonaa euroa puhumattakaan nuoren ja hänen läheistensä inhimillisestä kärsimyksestä. Päivähoito on erityisen tärkeää perheissä, joissa on työttömyyttä, uupumista tai päihdeongelmia. Työttömätkin vanhemmat voivat aktiivisesti hakea töitä tai ottaa vastaan lyhyen työn, kun päivähoito on jo järjestetty. Arvoisa puhemies! Pienyrittäjän aseman parantamiseen on lupaavia ja hyviä uudistuksia tulossa, kuten yrittäjävähennys. Suomen Yrittäjien ohjelmasta on poimittu hyviä aihioita vietäväksi eteenpäin, ja toivon niille menestystä. Myös hallituksen lupaava perustulokokeilu on kannatettava ja työllisyyttä edistävä toimi. Hallitus lupaa myös luovansa osallistavan sosiaaliturvamallin. Toivon, että kyseessä on kannustava malli, joka yhdistää työtä ja sosiaaliturvaa. Mutta tietääkö hallitus, että luonnon monimuotoisuus hupenee pelottavaa vauhtia ja menossa on kuudes sukupuuttoaalto? Alle 2 prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltuja. Silti hallitus leikkaa kaksi kolmasosaa luonnonsuojelualueiden hankinnan määrärahoista. Kauniit puheet Itämerestä ja kiertotaloudesta eivät auta, kun hallitus leikkaa suojavyöhykkeiden määrärahoja. Suomen ympäristökeskuksen lakkautus, siis sulauttaminen Luonnonvarakeskukseen, on otettu pelolla vastaan henkilöstössä. Ilmastotyöstä on hallitusohjelmassa kauniita sanoja, mutta leikkaus tuulivoiman tuista halvaannuttaa alan kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Leikkaus joukkoliikenteen tuista ei sekään edistä ilmastotavoitteita. Onneksi hallitus sentään lupaa satavuotiaalle Suomelle lahjaksi uuden kansallispuiston. Suositan lämpimästi merellistä helmeä, Porkkalaa, uudeksi kansallispuistoksi. Arvoisa puhemies! Kylmäävää luettavaa on kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset kaikkein köyhimmiltä maailmalla. Leikkaukset halvaannuttavat humanitääristä työtä. Vammaispolitiikan näkökulmasta hallitusohjelma sisältää huolestuttavia asioita. YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointia ei mainita lainkaan, ja arveluttavaa on liitteen kirjaus vammaislakien yhdistämisen uudelleentarkastelusta. Ohjelmassa on heikennyksiä esteettömyysmääräyksiin, mikä heikentää myös vanhenevan väestön mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Mutta on hyvä, että hallitusohjelmassa on sentään kiinnitetty huomiota vammaisten työllistymiseen ja yrittäjyyteen. Hallitus leikkaa koulutuksesta satoja miljoonia, alasajaa luonnonsuojelua ja kurjistaa köyhimpiä. Näinkö Suomi nousuun?

Värderade fru talman! Uuden hallituksen ohjelma sisältää useita mielenkiintoisia ja välttämättömiä avauksia. Onnittelen hallitusta ohjelmaneuvottelujen saamisesta päätökseen ripeästi muutamassa viikossa. Vaikka ohjelma pitää tietysti arvioida kokonaisuutena, täytyy kuitenkin todeta, että se myös sisältää huolestuttavia ehdotuksia, joista seuraa heikennyksiä tietyille ihmisryhmille. Vastauksissamme hallituksen muodostajalle tiivistimme kristillisdemokraattien vision vuodelle 2025 seuraavasti: Haluamme sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja turvallisen Suomen, maan, joka on perhe- ja yrittäjäystävällinen, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestynyt. Jotta tämä visio toteutuisi, tarvitaan uudistuksia ja ennen kaikkea maamme kilpailukyvystä huolehtimista. Kilpailukyky on paras tae, jotta me pystymme ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa. Mielestäni hallituksen ohjelma varsin pitkälle tähtää tämän vision toteutumiseen, ja uskon, että kristillisdemokraatit olisivat hyvin sopineet mukaan Sipilän konservatiiviseen porvarihallitukseen. Mutta tällä kertaa ei kokoonpanossa ollut tilaa pienemmille puolueille. KD:n työ jatkuu nyt oppositiosta, vaikka hallitustunnustelija oli erittäin tyytyväinen meidän vastauksiimme. Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrämme, että isänmaa on monien suurten haasteiden edessä. Tämän vuoksi ilkeän arvostelun ja halvan populismin sijaan kristillisdemokraatit haluavat tehdä vastuullista, rakentavaa ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja tarjoavaa oppositiopolitiikkaa. Suomen työmarkkinat ovat Pohjoismaiden jäykimmät. Kun Suomi suunnitteli liittymistä euroalueeseen, luvattiin lisää joustavuutta työmarkkinoille. Huolimatta näistä lupauksista työmarkkinoiden joustavuus ei ole parantunut, vaan päinvastoin. Suomen työmarkkinat ja suomalaiset verotuet on räätälöity pitkälti raskaan vientiteollisuuden tarpeisiin. Tällainen järjestelmä ei vastaa nykyaikaisen globaalin talouden tarpeisiin. Vanhat teollisuusmaat, kuten Saksa, Tanska ja Ruotsi, pärjäävät nykyään varsin hyvin globaalissa kilpailussa. Suomella on myös menestymisen mahdollisuuksia, mutta kyllä se edellyttää, että talous saadaan kuntoon ja liian jäykät työmarkkinat joustavammiksi. Tästä näkökulmasta on toivottavaa, että hallitus yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa pääsee sopimukseen laaja-alaisesta yhteiskuntasopimuksesta. Mielestäni ne toimenpiteet, jotka ohjelmassa luvataan yrittäjille, yritysverotuksen muutokset sekä byrokraattisen sääntelyn purkaminen, ovat ehkä ohjelman konkreettisimmat ja parhaimmat esitykset. Yrittäjävähennyksen käyttöönotto henkilöyrityksille ja elinkeinonharjoittajille on myönteinen asia. Pidän myös hyvänä asiana biotalouteen panostamista sekä kilpailukykyä huomioivaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Toisaalta olen hieman huolissani tutkimus- ja innovaatiorahoituksiin kohdistuvista melko isoista leikkauksista. Erityisesti nyt kaivataan innovaatioita tukevaa asennetta. Tarvitsemme sekä rakenteellisia uudistuksia että sopeuttamistoimia, ja uusi hallitus joutuukin tekemään alusta alkaen monia raskaita ja vaikeita päätöksiä, eikä näiltä Suomen kannalta välttämättömiltä päätöksiltä voi pitkälti mikään yhteiskunnan sektori välttyä. Hallitusohjelmassa olisi kuitenkin mielestäni pitänyt pyrkiä löytämään eri väestöryhmiin kohdistuvien menoleikkausten sekä veromuutosten osalta tasapainoisempia ratkaisuja. Nyt toimenpiteet kuormittavat suhteellisesti eniten lapsiperheitä, eläkeläisiä, ikääntyneitä ja muuten heikommassa asemassa olevia. Toivon, että näiden säästötoimenpiteiden seurauksena ei synny muita seurauksia ja lieveilmiöitä, jotka säästötavoitteista poiketen vain lisäisivät kustannuksia. Fru talman! Avslutningsvis, vi har i dag hört många dramatiska talturer här i plenisalen och det har varit överslag från båda sidorna. Jag upprepar det jag sade i debatten: jag anser att regeringsprogrammet kanske inte är så perfekt som de som har varit med och gjort det anser, men inte är det heller alls lika dåligt så som en del oppositionsrepresentanter försökt framhäva. Arvoisa rouva puhemies! Uusi hallitus ei ole helpon tehtävän edessä. Kristillisdemokraatit seuraavat ja arvioivat aktiivisesti hallituksen työtä. Toivomme hyviä päätöksiä ja lupaamme tehdä rakentavaa ja vastuullista oppositiopolitiikkaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Olen kuunnellut oppositiota tänään tarkasti. Edustaja Arhinmäki voisi tutustua ulkoministerin työnkuvaan ennen kuin alkaa rähjäämään ministeri Soinin lähtemisestä Suomen rajojen ulkopuolelle työasioissa. On turha vetää johtopäätöksiä, että perussuomalaiset olisivat muuttaneet mielensä esimerkiksi maahanmuutosta. Emme ole. Suomalainen demokratia on kuitenkin sopimista, ei minkään puolueen sanelemista. Kolmen kimppa tarkoittaa yhteistyötä. Jos ei ole kompromissikykyä, ei koskaan voi olla hallituksessa. Olemme ainoana Pohjoismaana taantumassa. Velkakello ei enää kauhistuta vain asiantuntijoita. Suomen tilanne taloudellisesti on vakava ja huono. Suomen kilpailukyky on menetetty. Suomi tarvitsee kipeästi uusia työpaikkoja. Meillä on työnmaksajapula. Politiikassa pitää muistella vanhoja. Edellisen laman Lipposen hallitus 1995—1999 leikkasi kotihoidon tukea roimasti. Sipilän hallitus toimii nyt toisin. Nykyinen hallitus aikoo nostaa takuueläkettä. Lisäksi toimeentulotukeen tehdään jatkossakin indeksikorotus ja lääkesäästöt eivät koske lääkekaton vuoksi pienituloisimpia. Sosiaalipolitiikan ydinkysymyksen, köyhyyden, näkökulmasta voi todeta, että tämä hallitus on silloista Lipposen hallitusta parempi köyhälle. Arvoisa rouva puhemies! Pitää muistaa menneet, elää tässä hetkessä ja rakentaa tulevaisuutta. Hallitusohjelma tähtää työpaikkojen lisäämiseen. Jos on töitä, on tuloja ja tulevaisuus. Hieno asia on, että käyttöön otetaan 5 prosentin yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille. Vihdoin otetaan käyttöön pienten yritysten maksuperusteinen arvonlisäverotus. Suomi alkaa rokottamaan ulkomaalaisia autoilijoita, eli tienkäyttömaksu tulossa. Hyvä asia on, että luonnonvaroiltaan rikas Suomi edistää nyt puurakentamista. Jätevesiasetusta lievennetään. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään. Tämä sisältää muun muassa kotimaisen energian eli turpeen. Ilmastopolitiikassa uutta on arkijärjen, vientiteollisuutemme kilpailukyvyn sekä reilun taakanjaon huomioon ottaminen. Edellisestä hallituksesta poiketen lapsilisiin ja työeläkkeisiin ei kosketa. Panostuksia lisätään lastensuojeluun ja lapsiperheiden tukemiseen, omais- ja perhehoitajien sijaisjärjestelmän kehittämiseen, vanhusten kotihoitoon ja veteraanien tukemiseen. Hyvä asia on koulurauhan edistäminen. Koulurauha parantaa opettajien ja opiskelijoiden mahdollisuuksia keskittyä opetukseen. Hallituksen tavoite on täysin romutetun no bail-out -säännön uskottavuuden palauttaminen. Ei pidä elää Impivaarassa ja pidättäytyä vain kahden marginaalikielen pakollisessa opetuksessa. On hyvä, että nyt mahdollistetaan alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi eli mahdollistetaan ruotsin kielen opiskelun sijaan jonkin muun kielen opiskelu kokeiluluontoisesti. Tärkeä kirjaus hallitusohjelmassa on se, että EU:n turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ulkomaille maksettavan sosiaaliturvan tarkoituksenmukainen kohdentuminen otetaan tarkasteluun tällä vaalikaudella. Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten ulkomaalaisten henkilöiden maasta poistamista nopeutetaan. Työvoiman tarveharkinnasta pidettiin kiinni. Perheen yhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Hyvä asia on, että laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista. Sen jälkeen oppositiokin voi keskustella maahanmuutosta järjellä eikä tunteella.

Arvoisa rouva puhemies! On hallitusohjelmassa jotain hyvääkin. Päätös lopettaa hiilen polttaminen ja puolittaa fossiilisen öljyn tuonti on paitsi välttämätön myös viisas. Onkin annettava hallitukselle tunnustusta siitä, että energiapoliittiset linjaukset ovat kunnianhimoisia. Toivon, että hallituksella riittää kestävyyttä pistää nämä tavoitteet myös toimeen. Kotimainen uusiutuva energia on kaikkien eduskuntapuolueiden asialistalla, ja sen edistämiseksi on tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen. Jos hallituksen asettamat tavoitteet halutaan saavuttaa, on työ aloitettava nyt. Syitä meillä on lukuisia. Yksi niistä on se, että energiaremontti on äärimmäisen järkevä kansantaloutemme kannalta. Arvoisa puhemies! Julkinen valta mahdollisti aikoinaan NMT-verkon rakentamisen. Tämä avasi Nokialle tien ryhtyä valmistamaan matkapuhelimia suomalaisille. Suomalaiset taas olivat innostuneet ostamaan matkapuhelimia, ja näin Nokia sai syyn kehittää puhelimista yhä parempia. Kun muu maailma heräsi matkapuhelinbuumiin muutamaa vuotta myöhemmin, löytyivät maailman parhaat matkapuhelimet Suomesta. Nokia ei olisi koskaan onnistunut valloittamaan maailmaa ilman toimivia kotimarkkinoita. Juuri sen vuoksi suomalaisilla yrityksillä on oltava mahdollisuus kehittää tuotteitaan ensin kotimaan markkinoille ennen kuin niillä on edellytyksiä lähteä valloittamaan maailmaa. Tämä on syytä pitää mielessä, kun etsimme sitä seuraavaa Nokiaa. Tämä on syytä pitää mielessä, kun povaamme cleantechistä Suomen seuraavaa vientivalttia. Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Ehkä nurinkurista kyllä, se on myös aikamme suurin bisnesmahdollisuus. Pian lähes kaikissa maailman valtioissa ryhdytään taisteluun ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Koska ihmiskunta ei kuitenkaan lakkaa tarvitsemasta energiaa, on meidän kehitettävä uusia tapoja tuottaa energiaa, ja tällä kertaa puhtaasti. Suomesta löytyy enemmän kuin tarpeeksi insinööritaitoa, myös puhtaiden teknologioiden saralla. Siitäkin huolimatta olemme jäämässä muun maailman jalkoihin, erityisesti globaalisti merkittävien aurinkoenergian ja tuulivoiman osalta. Tämä voidaan korjata. Olennaista on muuttaa pelisääntöjä siten, että fossiilisten polttaminen ei enää kannata. Jokaiselle kansalaiselle tulisi olla taloudellisesti kannattavaa ryhtyä käyttämään uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi nettomittarointi on erinomainen keino. Se tarjoaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden ja syyn ryhtyä itse energiantuottajaksi. Tämä synnyttäisi kysyntää, johon suomalaiset cleantech-yritykset lähtisivät varmasti myös vastaamaan. Maailmalla energiamurros on jo pitkällä. Seuraavan 15 vuoden aikana uusiutuvaan energiaan investoidaan globaalisti jopa 9 000 miljardia euroa. Se on paljon rahaa, paljon bisnestä, ja suomalaisilla yrityksillä tulisi olla parhaat mahdolliset edellytykset päästä ottamaan siitä osansa. Hallitusta tarvitaan nyt hajautetun uusiutuvan energian esteiden raivaamisessa. Muutos ei saa kaatua pitkittyviin lupaprosesseihin, ammattivalittajiin tai vanhan energia-alan itsekkäisiin etuihin. Hallituksen lupaama uusi tukijärjestelmä on saatava voimaan mahdollisimman pian, sillä meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Nokia ei olisi koskaan noussut, jos NMT-verkon kehittämistä olisi hankaloitettu valtiovallan taholta. Arvoisa puhemies! Erityisesti öljynkäytön puolittaminen on kova tavoite. Pääministeri Sipilä ja minä molemmat tiedämme, miten erinomaisia nykyiset sähköautot ovat. Toisin sanoen se teknologia, jolla liikenteestä tehdään puhdasta, on jo täällä. Öljystä voidaan päästä eroon. Nyt meidän on vain luotava kuluttajille riittävät verokannustimet, jotta päästöttömät autot saadaan yleistymään Suomen teillä. Energiaremontti on Suomelle huikea taloudellinen mahdollisuus. Se avaa suomalaisille yrityksille kanavan globaaleille markkinoille. Energiaremontti luo työpaikkoja, ja se tekee suomalaisista riippumattomampia öljyn hinnan heilahteluille. Ja tämä kenties tärkeimpänä: jos puolittaisimme öljyn kulutuksen, säästäisimme 3,5 miljardia euroa ulkomaan ostoissamme joka vuosi. Sen sijaan, että raha menisi jatkossakin venäläisille öljy-yhtiöille, tuo 3,5 miljardia voitaisiin käyttää suomalaisten yritysten tuottamaan puhtaaseen energiaan. Hyvässä energiapolitiikassa piilee paljon vastauksia Suomen nykyisiin ongelmiin — ehkä enemmän kuin moni uskookaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka edustankin oppositiopuoluetta, totean, että hallitusohjelmaan sisältyy jo paljon mainittujen koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkauksien ohella myös joitakin hyviä tavoitteita. Yksi niistä on luopua kivihiilen käytöstä ja puolittaa öljyn käyttö ensi vuosikymmenen kuluessa. Mutta jotta Suomi voisi oikeasti nousta ilmastonsuojelun ja uuden energiatekniikan kärkimaiden joukkoon, tarvitaan paljon selkeämpiä tavoitteita ja konkreettisempia toimia. Hallitusohjelma asettaa ilmastopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi teollisuuden kilpailukyvyn, mutta jättää rivien väliin, jos edes sinne, itse ilmastonmuutoksen hillinnän. Se, millaisia päästövähennystavoitteita hallitus tavoittelee, jää epäselväksi, lukuun ottamatta niitä, jotka on EU:ssa jo päätetty. Sitä hallitus ei kerro, että EU:n ja muun maailman valtioiden tähän mennessä lupaamat päästövähennykset eivät riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen alle kahden asteen. Ohjelma jättää epäselväksi myös, ymmärtääkö hallitus, että teollisuuden kilpailukyky turvataan asettamalla päästövähennyksille kunnianhimoiset tavoitteet ja kannustamalla kaikkia, niin kansalaisia kuin yrityksiä ja kuntia, investoimaan uusiin, puhtaisiin ratkaisuihin ja luomalla näin kotimarkkinat meidän ilmasto- ja ympäristöteknologian osaamisellemme. Monista ohjelman kohdista tulee vaikutelma, että hallitus päinvastoin uskoo vanhaan perättömään väitteeseen siitä, että ilmastonsuojelu uhkaisi kilpailukykyä. Painokkaimmin hallitus lupaa edistää nestemäisiä biopolttoaineita ja mainitsee erikseen hevosenlannan polton. Hallitus ei kuitenkaan halua luopua turpeesta. Se leikkaa tuulivoimatavoitetta ja lupaa etsiä kaikki porsaanreiät EU:n energiatehokkuusnormeista lipsumiseksi. Biokaasun ja liikenteen biopolttonesteiden edistäminen on sinänsä hyvä asia, mikäli niiden raaka-aineet tuotetaan kestävästi, mutta suomalaisen energiatekniikan osaajien viennin kehittämisen kannalta paljon tärkeämpiä ovat energiatehokkuus, tuulivoima, aurinko-energia ja älykkäät sähköverkot. Kaikkien näiden maailmanmarkkinat ovat isot ja kasvavat nopeasti. Näiden osalta hallitus jättää aikeensa epäselviksi tai osittain lupaa jopa taaksepäin menoa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä ylivoimaisesti tärkein on energiatehokkuus. Se on myös suomalaisen ympäristöteknologian suurin alue sekä liikevaihdon että alalla toimivien yritysten määrällä mitattuna. Ja miten hallitus edistää energiatehokkaiden ratkaisujen kotimarkkinoita? Lupaamalla etsiä porsaanreiät EU-lainsäädännön energianormeista lipsumiseksi. Tuulivoima taas on 2000-luvulla EU-maissa kasvanut enemmän kuin mikään muu sähköntuotantomuoto ja koko maailmassa yli 30-kertaiseksi. Jopa Kiinassa tuotetaan tuulivoimalla enemmän sähköä kuin ydinvoimalla. Tuulivoimaa hallitus edistää leikkaamalla Suomen tuulivoimatavoitetta. Ymmärrän osan siitä kritiikistä, jota syöttötariffiin on kohdistettu, ovathan tuulivoimateknologian hinnat laskeneet nopeammin kuin syöttötariffia säädettäessä oletettiin, mutta johdonmukaisempaa olisi ollut vastaavasti alentaa uusien voimaloiden syöttötariffia, kuten esimerkiksi Saksassa tehdään. Hallitusohjelma jättää täysin arvailujen varaan, kannustetaanko tuulivoimainvestointeja jotenkin muuten vai annetaanko tämän alan kuolla heti, kun se vähäksi aikaa on Suomessakin päässyt vauhtiin. Nopeimmin maailmassa kasvaa aurinkoenergia, joka tällä vuosituhannella on paljon enemmän kuin satakertaistunut, ja siitä hallitusohjelma vaikenee suunnilleen täysin. Toivon hartaasti, että energia-asioista vastaava ministeri Olli Rehn toimii viisaammin kuin hallitusohjelmasta voisi päätellä. Aurinkoenergialla on keskeinen merkitys maailmalla käynnistyneessä uuden energiatekniikan vallankumouksessa, jonka tekijöitä ovat tavalliset perheet, pienyritykset ja maanviljelijät. Yhä useammassa maassa tavallinen kuluttaja saa sähköä halvemmalla omasta aurinkopaneelista kuin verkosta. Sähkön kuluttajista tulee myös tuottajia, mikä mullistaa sähkönjakelun liiketoimintana ja tekee älykkäät sähköverkot välttämättömiksi, mikä tarjoaa myös suomalaisille osaajille ison tilaisuuden, mutta hallitusohjelma ei mainitse älykkäitä sähköverkkoja energiapolitiikan osana vaan oudosti osana keinoja pitää koko Suomi asuttuna. Arvoisa puhemies! Tässä ilmasto- ja energiapolitiikassa on monia muitakin ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia, ja toivon, että me voimme myös oppositio—hallitusrajan ylittäen (Puhemies koputtaa) tehdä rakentavaa yhteistyötä, jotta ne hyvät tavoitteet hallitusohjelmasta toteutuisivat.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin edustaja Räsäselle on todettava, että perehtykää toki myös muihinkin osioihin kuin pelkästään koulutuspolitiikkaan, esimerkiksi juuri vaikkapa näitten biotalouskärkihankkeisiin maa- ja metsätalouden osalta ja asioihin, mitä neljä vuotta olen ollut täällä edellisellä eduskuntakaudella ajamassa. Haluan kiittää hallitusta ohjelmasta. Se ei ole täydellinen, mutta se on hyvä. Se on kasvuohjelma, vaikka se sisältää leikkauksia. Mutta leikkauksilla on uudistava tavoite. Yhteiskuntamme hyvinvointia on vahvistettava, kilpailukykyä on vahvistettava. Pääministeri totesi, että on vuosia ollut nähtävissä, että julkinen sektorimme ei ole ollut riittävä osa elinkeinoelämän tuotantopotentiaalia. Muun muassa lupamenettelyjen tulee olla ketterämpiä ja sidosryhmät huomioivampia. Tuloksiin tulee päästä hallinnossa neuvottelemalla ja sopimalla, ei valittamalla, ja tämä onkin kirjattu ohjelmaan. Verotuksen linjauksilla luodaan yrityksille kasvumahdollisuuksia, jotta meitä pitkään vaivannut työnantajapula voisi lopultakin helpottua. Mutta koska eilen vihreiden puheenjohtaja ryhmäpuheessaan ei käyttänyt totuutta ainoastaan säästeliäästi vaan suorastaan varomattomasti, haluan kirjauttaa sen eduskunnan pöytäkirjaan myös omassa puheessani. Sitaatti puheenjohtaja Niinistön puheesta siis: "Ilmastonsuojelu alistetaan teollisuuden kilpailukyvylle eikä ilmastotieteestä tai ilmaston lämpenemisen torjumisesta sanota sanaakaan." Ja nyt en tiedä, onko puheenjohtaja Niinistö lukenut tätä hallitusohjelmaa vai lehtiä ja rakentaa olkinukkeja, joita takoa, nimittäin täällä juuri liitteessä 6 sivulla 15 lukee nimenomaan ilmastopolitiikasta: "Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen." Samaten Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankeosio nostaa monta kertaa esiin ilmastoa suojelevia ja tukevia hankkeita. Samaten sanat "ilmastopolitiikka" ja "ilmasto" mainitaan monta kertaa. Erityinen helmi mielestäni tässä hallitusohjelmassa on kiertotalouden läpimurto, joka nyt siis saa vauhtia. Biotaloudesta ja puhtaista ratkaisusta nimenomaan nousevat uudet kasvun alat ja mahdollisuus kasvattaa kotimaista markkinointia ja vientiä. Vihreä, sininen, keltainen ja punainen biotalous ovat koko Suomen maakuntien vahvuus ja tulevaisuuden kasvuala. Maakunnista löytyy myös osaamista ja tiede- ja tutkimustyötä. Meillä on myös mahdollisuus käyttää luonnon monimuotoisuutta virkistyskäyttöön kestävästi, ja olen ilokseni huomannut tai myöskin ollut kirjaamassa tarjolle kaksi hyvää kansallispuistohanketta Suomen täyttäessä sata vuotta vuonna 2017. Nimittäin Porkkalan kansallispuistoa ja Suomussalmen, Kuusamon rajalle suunniteltua Hossan kansallispuistoa on molempia ymmärtääkseni valmisteltu hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näin tuleekin olla. Ja lisähelmenä ovat vielä infrahankkeet, jotka ovat äärimmäisen oleellisia biotalouden mutta myös viennin ja ulkomaankaupan kannalta. Sininen biotalous myös suokoon antejaan. Vesistömme ovat edelleen alihyödynnettyjä myös kotimaisen kalan kasvatuksessa. Kassissa kala matkaa tällä hetkellä aivan turhan pitkiä matkoja. Sininen biotalous ei tietenkään ole ainoastaan kalastusta, se on myös muuta veteen liittyvää mahdollista toimintaa, mutta myöskin vesiviljelyä, joka Suomessa on mahdollista tuottaa samalla kestävällä periaatteella kuin naapurimaassa Ruotsissa. Meillä on aivan sama Itämeri, samat rajajoet, mutta ilmeisimmin erilainen lupamenettely, joka vaikeuttaa elinkeinotoimintaa. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, muutama sana sisäisen turvallisuuden tilanteesta. On aivan aiheellinen huomio, mikä täällä kiinnitettiin eilen poliisien lukumäärään niin opposition kuin hallituspuolueitten riveistä. Siihen tulee kiinnittää huomiota. Hallituksen haasteellinen tehtävä nimenomaan on, että poliisi näkyy siellä, missä ihmiset luontaisesti liikkuvat, ja se toiminta ei kiinnity pelkästään niihin seiniin vaan nimenomaan siihen operatiiviseen toimintakykyyn.

Arvoisa puhemies, fru talman! Pakko vielä palata tähän edustaja Zyskowiczin talousoppiin, koska se on niin merkittävä asia tässä yhteiskuntailmapiirissä. Edustaja Zyskowicz, te ylenkatsotte luottamuksen merkitystä positiiviselle talouskehitykselle. Esimerkiksi sille, että meillä on korkea luottoluokitus Suomessa, yksi keskeinen peruste ja syy on se, että Suomea pidetään laajasti vakaana neuvotteluyhteiskuntana. Kun edustaja Ojala-Niemelä äskeisessä debatissa totesi teille, että te kiristätte, ja jos näihin kiristyksiin ei suostuta, te jälkikäteen syytätte näistä leikkauksista ay-liikettä, te, edustaja Zyskowicz, huusitte: "Juuri niin!" Ja kun tästä puhujapöntöstä poistun, niin käyn ottamassa tämän pöytäkirjanotteen ja panen sen talteen, koska se on yksi tämän päivän uutisista. Te olette etukäteen kertoneet, kenelle te olette ulkoistaneet nämä leikkaukset ja ketä te tulette niistä syyttämään. Mutta, arvoisa puhemies, me kaikki totta kai toivomme, että talous lähtee nousuun ja työttömyyttä voidaan alentaa. Hyvänä pontimena siinä, totta kai, toimii se totuus, että tiedämme, että jos työllisyysastetta saadaan nostettua prosentilla, niin sillä on miljardin euron vaikutus valtiontalouteen positiivisessa mielessä, ja sen pitäisi, totta kai, kannustaa meitä kaikkia edistämään kaikkia sellaisia hankkeita, joilla voidaan taloutta vahvistaa ja työllisyyttä parantaa. (Ben Zyskowicz: Juuri niin!) Minulla on kuitenkin pieni huoli, eikä niin pienikään huoli — aika näyttää, tuleeko tämän hallituksen valitsema talouslinja saamaan tämän muutoksen aikaan, mutta en ole kovin vakuuttunut — ja tämä huoli liittyy siihen, että 90 prosenttia akateemisista, huom. akateemisista, ekonomisteista katsoo, että silloin kun taloudessa menee huonosti, leikkaukset voivat olla tuhoisia. Myös IMF on varoittanut Suomea tekemästä liian kireätä talouspolitiikan linjaa. Mediahan käyttää pääasiassa finanssisektorin pankkitalousasiantuntijoita, ja sen takia meillekin ehkä syntyy median välityksellä sellainen illuusio, kun pankkiekonomistit kiittävät tämän hallituksen kireätä leikkauspolitiikkaa, että se olisi oikein koko yhteiskunnan kannalta. Varmasti finanssisektorin kannalta näin onkin, mutta onko se koko yhteiskunnan kannalta, se on kyseenalaista. Mutta aika näyttää tämänkin. Arvoisa puhemies! Ei ole sattumaa, että Suomi ja muut Pohjoismaat ovat lähes aina kärjessä, kun mitataan, missä on menestyviä, onnistuneita yhteiskuntia. Siellä ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska järjestään kärjessä, kun mitataan kilpailukykyä, ihmisten onnellisuutta, vähäisiä tuloeroja, tasa-arvoa, naisten ja lasten asemaa. Itse tekisin siitä sellaisen johtopäätöksen, että jotain on tehty todella oikein, ja sen takia minun mielestäni on tärkeää tarkastella tätä hallituksen ohjelmaa myös niitä asioita silmällä pitäen, mitkä ovat pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa näitä fundamentteja, joita laajasti maailmalla kopioidaan. Ja itse kun luin hallitusohjelman ja olen kuunnellut tätä tiedonantokeskustelua, niin olen huolissani siitä, että monia näistä peruspilareista, jotka liittyvät tähän pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, vähintään nyt horjutetaan. Ensimmäinen peruspilarihan on ajatus siitä, että kaikki pidetään samassa veneessä ja että vahvemmat kantavat enemmän vastuuta ja pitävät huolta heikompiosaisistaan. Hallitusohjelmassa on ei pelkästään rihmallinen vaan aika suuri joukko esityksiä, jotka tulevat lisäämään hyvinvointieroja, tuloeroja, terveyseroja. Siellä on erittäin traagisia yksittäisiä asioita, kuten esimerkiksi lääkekorvausten leikkaus. Luin juuri tutkimuksen, että joka kymmenes erittäin vaikeasti sairas joutuu jättämään lääkkeitä lunastamatta apteekista, koska rahat eivät riitä niihin. Me kaikki tiedämme, että se on inhimillinen tragedia, mutta sillä on myös kansanterveydelle suuria vaikutuksia. Toinen fundamentti pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa on, että me olemme arvostaneet sitä ja uskoneet siihen, että tämmöinen vahva julkinen sektori ja julkiset palvelut on oikea tapa tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Edustaja Haatainen täällä aikaisemmin kävi läpi sitä hallitusohjelman osiota, jossa voimakkaasti tavallaan haetaan uutta suuntaa. Näiden julkisten palvelujen sijaan, niiden kehittämisen sijaan on voimakas kehittämisote (Puhemies koputtaa) yksityisen palvelutuotannon lisäämisessä. Kolmas ja tärkeä fundamentti on ollut tämä verotukseen liittyvä pohjoismainen ajattelu siitä, että meillä on laaja veropohja ja verot asetetaan maksukyvyn mukaan eli että on tämä progressio. Yksi tämän keskustelun tärkeimmistä huomioistahan on ollut se, minkä pääministeri Sipiläkin tunnisti, että hyvätuloiset ihmiset on jätetty näistä talkoista ulkopuolelle. Se ei myöskään kuulu pohjoismaiseen perinteeseen. Neljäs peruspilari on tämä konsensuksen yhteiskunta ja sopimisen kulttuuri. Kun aikaisemmin tuossa debatissa luin Aalto-yliopiston tutkijaprofessorin eilistä kirjoitusta, luen sen nyt vielä kerran tässä, sen osion, uudelleen: "Suomi on sopimusyhteiskunta, ei kiristäminen toimi täällä. Onhan se hurjaa: jos ette suostu palkanalennuksiin, rankaisemme koko yhteiskuntaa 1,5 miljardin leikkauksilla. Olemme vakavien konfliktien tiellä." Jos ette usko meitä, sosialidemokraatteja, (Puhemies koputtaa) sopimusyhteiskunnan kannattajia, niin uskokaa tutkimusprofessoria. Arvoisa puhemies! Tässä ei ole aikarajaa, kun... 5 minuutin aikaraja on poistunut. Toivon, että minä saan pitää tämän puheenvuoroni loppuun. (Puhemies: Suositus!) Ja sitten vielä viimeisenä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusfundamenttina, jonka haluan nostaa tähän ja peilata tätä hallitusohjelmaa vastaan, on tasa-arvo. Me emme ole pärjänneet hyvällä ilmastollamme tai keskeisellä sijainnillamme, vaan sillä, että meillä on ollut viisautta pohjoismaisissa yhteiskunnissa ottaa koko väestön kapasiteetti, ei vain miesten, vaan koko väestön kapasiteetti maksimaalisesti käyttöön. Ja yhdyn kyllä niihin edustaja Adlercreutzin ja Tuppuraisen ja muutaman muun pitämiin puheenvuoroihin, että tässä hallitus kyllä pakittaa tässä tasa-arvonäkemyksessä, ja toivon, että — täällä onkin yksi naisministeri paikalla — hallituksessa myös tasa-arvoa otettaisiin hallitusohjelmaa vahvemmin esille. Mutta summa summarum: Huomaan että näistä fundamenteista on tingitty, on valittu toisenlainen linja, ei ole valittu tämmöistä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskunnan mallin kehittämistä, vaan on lähdetty vähän tuntemattomille vesille. Mutta toivon, että hallitus erityisesti uudelleenarvioi vielä kahta asiaa: tämän veroinstrumentin käyttöä, jotta (Sari Sarkomaan välihuuto) tämä sopeutus voitaisiin tehdä oikeudenmukaisemmin, ja toiseksi toivon, että todella uudelleen arvioitte suhtautumistanne sopimusyhteiskuntaan.

Arvoisa puhemies! Kun eduskunta ei ole vielä tehnyt virallisesti valiokuntapuheenjohtajavalintoja, niin pitäydyn tässä rivikansanedustajaroolissani ja käsittelen muita asioita tässä vaiheessa. (Ben Zyskowicz: Onnittelemme silti! — Naurua) — Kiitoksia kannustuksesta. Miten se Kekkonen sanoikaan, että jos jonkun asian pitää olla rempallaan, niin ainakaan ulkopolitiikka se ei saa olla. Siitä lähdetään, joten keskitytään tässäkin puheenvuorossa sitten sisäpolitiikan kysymyksiin. Tässä hallitusohjelmassa olisi tietysti paljon puitavaa, ja onhan sitä aika lailla ruodittukin, varovaisen kriittiseenkin tyyliin jonkun verran, täällä salissa, olen pannut merkille. Siinä on paljon hyvää puolustettavaa. On siinä varmasti — jokainen löytää — asioita, mitä voisi toisella tavalla kirjoittaa, se on selvä asia. Mutta se on se kokonaisuus, millä liikkeelle lähdetään. Erittäin tärkeää, arvoisa puhemies, on se, että tuohon yhteiskuntasopimukseen päästään. Toivottavasti se hanke etenee myötätuulessa pienistä sivutuulista huolimatta, joita tässäkin salissa on aistittavissa. Arvoisa puhemies! Varsinaisesti halusin käyttää tämän puheenvuoron liittyen hallitusohjelman asuntopolitiikan osioon, koska sitä ei ole kovin paljoa tässä salissa ruodittu, vaikka se itse asiassa on ihan ruotimisen arvoinen ja vähän kehumisenkin arvoinen osio. Edellinen hallitus kun aloitti, niin silloinen ministeri asetteli tavoitteita siihen suuntaan, että saadaan asuntotuotanto ylös ja vuokrat alas. Lopputulos oli pikemminkin päinvastainen: asuntotuotanto tuli alas, mutta vuokrat nousivat ylös. (Pia Viitasen välihuuto) Nyt täytyy onnistua paremmin tällä tulevalla kaudella. Tarvitaan toinen asento asuntopolitiikkaan. — Ihan myönteistä yritystä silloinkin oli, en halua sitä täysin teilata, edustaja Viitanen, ja myönteisiäkin tuloksia siellä saatiin aikaiseksi, mutta paljon jäi vielä tekemistä. Tuo asuntopoliittinen osio on aika reipas tässä hallitusohjelmassa: otetaan kokonaan uusi asento asuntopolitiikkaan, otetaan jatkossa entistä vahvemmin huomioon muuttoliike, väestön ikääntyminen, yksin asuvien määrän lisääntyminen, ilmastopolitiikan tuomat haasteet. Ja jos vähän kärjistän, niin jos se aikaisempi trendi on ollut se, että on ohjattu ihmisiä asumaan lähinnä radanvarsiin ja suurimpiin kaupunkeihin, niin se linja kyllä nyt muuttuu: sallitaan selkeästi poliittisilla viesteillä asuminen myös muualla, jopa maaseutualueilla. Ihmisillä pitää olla itsellään valinnanvapaus siitä, missä asuu oman elämäntilanteensa mukaan — onko se sitten kaupungissa vai maaseudulla vai taajamassa, onko se vuokralla vai omistusasunnossa. Elämäntilanteet ovat erilaisia, ja ihmisillä täytyy olla tässä aito valinnanvapaus. Tämän mahdollistamiseksi tulee iso joukko erilaisia toimenpiteitä. Uskon, että esimerkiksi tuo uusi kymmenen vuoden välimalli, kun se aikanaan tarkentuu, tulee tuottamaan paljonkin kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Yleishyödyllisiä säädöksiä myöskin uudistetaan, asp-järjestelmää parannetaan, ja on iso joukko erilaisia toimenpiteitä, joilla saadaan asuntopolitiikkaa liikkeelle. Yksi asia, mikä tässä salissa on jäänyt vähäiselle keskustelulle, on se, että myös asunnottomuuteen aiotaan tarttua. Kun täällä on puhuttu paljon yhteiskunnan heikompiosaisista, niin onko joku heikko-osaisempi kuin asunnoton ihminen Suomessa? Onko joku sen heikko-osaisempi? Meillä on 8 000 asunnotonta edelleen, ja vaikka siinä on pari kolmekin hallitusta tehnyt työtä, niin tuota kokonaislukumäärää ei ole saatu laskettua. Toivottavasti se tällä tulevalla hallituksella onnistuu. Siihen on jonkun verran rahaakin varattuna, ja lähtökohta on se, että niin sanotun Aune-työryhmän työ tässä otetaan huomioon ja toimenpide-esityksiä sieltä, miten sen asian suhteen edetään. Uskon ja toivon ja pidän erittäin tärkeänä, että asunnottomien kokonaismäärää saadaan vähennettyä. Oikeastaan ainoa oikea tavoite on se, että asunnottomuus saadaan kokonaan poistettua Suomesta, mutta voi olla, että se ei vielä parissa kolmessa vuodessa onnistu. Mutta se on meillä ainoa oikea maali, mikä meillä voi olla. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tullaan aika lailla tarkastelemaan valitusmahdollisuuksia, lyhentämään päätösprosesseja. Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi. Voi sanoa, että jatkossa on entistä helpompi rakentaa niin maalla kuin kaupungissakin, ja pidän tätä kyllä myönteisenä asiana, kunhan nämä poliittiset päätökset myös täällä eduskunnassa sitten aikanaan syntyvät. Se vaatii muuten päätöksiä kunnissakin, mikä on tietysti oma lisäkierteensä ja lisähaasteensa tälle asialle. Mutta uskon, että tähän päästään, ja tällä tulee olemaan merkitystä myös työllisyyden kannalta, kun rakennusalan työllisyys — näin uskon — tulee tätä kautta paranemaan. Rakentamisen kustannuksiin on myös tarkoitus puuttua ja rakennusmääräyksiä tarkastella sillä tavalla, että aivan niin tiukkoja kriteerejä ei ehkä sitten jatkossa olisi ja voitaisiin myös tapauskohtaisesti harkita, ovatko kaikki säännökset välttämättömiä, mitä meillä tällä hetkellä on. Rakentamisen kustannukset ovat monin paikoin nousseet sietämättömälle tasolle. Ja sitten on nippu erilaisia pienempiä toimenpiteitä, kuten se, että toimistoja voidaan muuttaa asunnoiksi entistä joustavammin. Pienimuotoinen piharakentaminen sallitaan: jos joku haluaa vaikka aurinkopaneelin laittaa takapihalleen tai katolleen, niin se onnistuu jatkossa ilmoitusmenettelyllä. Tuossa ohjelmassa on pitkä lista erilaisia toimenpiteitä. Arvoisa puhemies! Uskon, että tuolla osiolla, kun se saadaan täytäntöön, saadaan tässä maassa vasarat paukkuman ja asuntoja syntymään ja asuntopoliittinen tilanne on neljän vuoden päästä parempi kuin tällä hetkellä.

Herra puhemies! Tämän Sipilän hallituksen päällimmäisiä asioita on uudistaa Suomea. Se on täysin välttämätöntä, ja ennen vaaleja käydyissä keskusteluissa ja eri puolueiden tavoitteissa tämä myöskin esille hyvin voimakkaasti tuli. Siksi ihmettelenkin, miksi nyt sitten tässä tiedonantokeskustelussa hallitusohjelmasta tuo uudistaminen on ollut niin myrkkyä ja niin vaikeaa hyväksyä, koska me kaikki kuitenkin varmasti tiedämme sen, että ilman muutoksia, ilman uudistuksia, myös rakenteellisia uudistuksia, niiden sopeutustoimien, välttämättömien sopeutustoimien, joita hallitus esittää, kohtaaminen on paljon haastavampaa, paljon vaikeampaa ja paljon kovempaa kuin jos me teemme yhtä aikaa nuo sopeutustoimet ja uudistukset. Siksi toivonkin, että keskustelun sävy nyt tämän jälkeen ainakin muuttuisi. Ymmärrän tämän poliittisen retoriikan tarpeen tässä kohdin, mutta kuitenkin se vastuu, joka meillä jokaisella on, olemme sitten hallituspuolueessa tai oppositiossa, on sen uudistamisen taustalla ja takana. Puhemies! Yksi asia, joka tätä uudistamista eteenpäin vie, on yrittäjämyönteisyys ja se, että me annamme nyt vapauksia ja hallitus antaa vapauksia yrittää, vapauksia investoida, purkaa tarpeetonta säätelyä ja sitä normiviidakkoa, jonka me kaikki yhdessä yhteisesti olemme ajan saatossa luoneet. Tuskin sitä kukaan on tehnyt tahallaan, mutta nyt meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sen purkaminen. Säätelemällä emme saa talouskasvua aikaan emmekä työpaikkoja syntymään, sen me jokainen tiedämme. Yrittäjämyönteisyydestä kertoo myöskin se, että hallitus lupaa ottaa käyttöön yrittäjävähennyksen, joka koskee kaikkia henkilöyhtiöitä. Tämä on erittäin hyvä ja tervetullut uudistus, joka varmasti kannustaa yrityksiä lähtemään kasvun tielle ja kehittämään toimintaansa ja myöskin siihen, että ne uskaltavat työllistää uusia ihmisiä. Hallinnollisen taakan purku koskee tietenkin kaikkea muutakin kuin pelkästään yrittämistä. Maatalous on aivan erityisesti sellaisen byrokratiataakan alla, että se uuvuttaa ihmisiä. Se on noussut maataloudenharjoittajien ja viljelijöiden numero ykköseksi siinä yrittämisen esteiden viidakossa, jota viljelijät kokevat. Siksi on oleellista, että me pystymme myöskin tuon normien purun silläkin suunnalla tekemään. Puhemies! Haluan ottaa esille yhden yksityiskohdan, jonka toivoisin, että uusi hallitus pikimmiten tuo esille tässä normipurun yhteydessä, ja se on tilapäisten opasteiden lupapakosta ja -maksusta luopuminen. Miksi juuri nyt? Siksi, että me jokainen, joka tässä talossa olemme, jotka olemme käyttäneet ulkomainontaa vaaleissa, olemme saaneet laittaa ohjeiden mukaiselle paikalle tuon oman vaalimainoksen, mutta kun sama ihminen, vaikka tässä tapauksessa kansalainen Jari Leppä, laittaa oman kylänsä kylätapahtuman opasteen samalle paikalle, jossa oli Jari Lepän eduskuntavaaliulkomainos, hän joutuu hakemaan siihen erillisen luvan ely-keskukselta ja maksamaan siitä 150 euroa. Hyvät kollegat ja hallituksen edustajat ja edustaja, ministeri Rehula, joka täällä on kuuntelemassa, toivon, että tämä on ensimmäinen asia, joka puretaan välittömästi ja laitetaan viesti suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle, että teitä on kuunneltu, teihin luotetaan eikä tällaisia tarpeettomia, jonninjoutavia säädöksiä ja lisärasitteita seuratoiminnalle, yhdistystoiminnalle, talkootyölle enää tästä eteenpäin ole. (Eduskunnasta: Hyvä! Kannatetaan!) — Hyvä, tuli kannatusta heti, äänestetään saman tien, puhemies! Elikkä tämä olkoon yhtenä pienenä konkreettisena esimerkkinä siitä, mitä me olemme menneet menneinä vuosina tekemään. Nyt on aika purkaa tämän tyyppisiä asioita. Puhemies! Lopuksi, olen erittäin tyytyväinen siihen, että rakentamismääräyksiä ollaan muuttamassa merkittävästi ja helpottamassa myös maaseudulle rakentamista, ja siihen, että me olemme vahvasti kirjanneet uusiutuvan energian, energiaomavaraisuuden, kauppataseen, vaihtotaseen korostamisen ja kohentamisen meidän energiallamme, ruoantuotannollamme, erittäin vahvalla tavalla hallitusohjelmaan. Samoin se, että me haluamme varmistaa sen, että maatalous, ruoantuotanto ei enää koe lisärasitteita ja niitä ei tällä vaalikaudella saa tulla, lukee suoraan meillä hallitusohjelmassamme. Samoin — mikä ei maksa mitään — me oikeudenmukaisempaa kilpailulainsäädäntöä haluamme myöskin kehittää. Kaikki tämä vahvistaa meidän talouttamme, meidän työllisyyttämme, meidän kauppa- ja vaihtotasettamme ja myös vaikuttaa myönteisesti ilmastoon. Ja liikennehankkeet kun siihen laitetaan vielä päälle, tuo merkittävä satsaus, yrittämisen edellytyksiin on paljon paremmassa mallissa kuin tähän asti.

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt pari päivää puitu uutta hallitusohjelmaa, ja se tunne — onko se sitten vasemmisto-oppositio, miten te sen täällä kuvailette tai miten nimittelette meitä — kyllä se vahva tunne on epäoikeudenmukaisuus eikä niinkään se, että täällä vain valitellaan. Kannattaa myös tehdä sellainen pieni gallup-kiertue tuolla ihan ulkosalla, niin varmasti meidän tuntoaistimme myös sitten välittyvät teillekin, arvon hallitus. (Timo Heinosen välihuuto) — Niin, kannattaa käydä siellä ulkona. Aluksi on kuitenkin hyvä antaa myös kiitokset niistä asioista, jotka ovat olleet myös sen kiitoksen arvoisia. On hienoa, että hallitusohjelmassa, joka on toki hyvin strateginen, yksittäisenä asiana on muun muassa maahanmuuttajanaiset mainittu. Se on tärkeä asia, mutta sitten toisaalta siihen se kiitos jää, koska jos mietitään maahanmuuttajanaisia, heidän kotoutumistaan, heidän lastensa kotoutumista, niin on äärimmäisen tärkeätä, että lapset pääsevät päiväkotiin, lapset pääsevät kouluun, joten en tiedä, millä tavalla esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen tukee millään lailla myöskään maahanmuuttajanaisia. Ylipäänsä keskustelu tasa-arvosta, sukupuolten välisestä tasa-arvosta, mitä täälläkin on käyty, on mielestäni hyvin aiheellinen. Hallitusohjelmassa lukee, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Ymmärrän, jos tämä on päämäärä ja tavoitetila, mutta se ei voi olla teille nykytilanne, jossa te koette, että Suomessa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia, koska näin ei ole. Toinen asia, mihin, arvoisa puhemies, haluaisin puuttua, on tämä epäoikeudenmukaisuus, epätasa-arvoisuus myös maailmaa kohtaan. Täällä on puhuttu yhtä lailla myöskin kehitysavusta ja myöskin tästä erittäin rajusta ja radikaalisesta leikkaamisesta. Suomi on sitoutunut OECD:n tavoitteeseen, jonka mukaan maamme tulisi myöntää kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2014 Suomi käytti kehitysyhteistyöhön hiukan yli miljardin. Tämä on noin 0,54 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuten me kaikki täällä tiedämme, niin myös edellisellä kaudella leikattiin kehitysyhteistyöstä ja erityisesti viime vuosi oli rankka. Mutta kyllä tämä hallitus pistää oikein toden teolla paremmaksi, koska nyt ollaan todellakin kuilun partaalla. Kehitysyhteistyöstä leikataan yli 350 miljoonaa ajassa, jolloin globaalinen eriarvoistuminen kasvaa entistä enemmän. Kerron teille muutaman esimerkin meidän lähinaapureistamme, millä tavalla siellä suhtaudutaan kehitysyhteistyöhön. Ruotsi ja Norja käyttivät vuonna 2014 yli 5 miljardia kumpikin, Tanska 2,5 miljardia euroa. Viime vuonna uusista EU-maista monet pystyivät nostamaan kehitysyhteistyövaroja. Muun muassa Viro lisäsi kehitysyhteistyötään 26 prosenttia ja Liettua 37 prosenttia. Suomi putoaa tässä joukossa — ei tarvitse edes kauas mennä — erittäin häpeälliseen sarjaan. Me emme ainakaan sitten, jos tällainen valinta tehdään, voi puhua Suomesta enää vastuullisena globaalitoimijana. Arvoisa puhemies! Kun kehitysyhteistyömäärärahoista puhutaan, niin usein puhutaan euroissa. Ymmärretäänkö täällä, mitä eurojen takana on? Me puhumme ihmisistä. Kun te katsotte niitä uutispätkiä Nepalista, Afganistanista, huomattavasti muualta päin maailmaa, niin he ovat ihmisiä. Me puhumme ruoasta, me puhumme koulutarvikkeista, me puhumme puhtaasta juomavedestä, ja tämä tuntuu kovin usein unohtuvan, kun täällä puhutaan vain ja ainoastaan euroista. Kaiken kaikkiaan nämä leikkaukset ovat erittäin lyhytnäköisiä ja suorastaan järjettömiä. Samalla kun viemme avun pois kohdemaista, taivastelemme yhä täällä kiihtyvää pakolaistilannetta, Välimeren tilannetta, ylipäänsä ilmastonmuutoksen aiheuttamia luonnonkatastrofeja. Mitä Suomi on valmis tekemään? Nostamme kädet pystyyn. Arvoisa puhemies! Suomeakin on aikanaan autettu nousemaan köyhyydestä, vakauttamaan omaa yhteiskuntaa. On siis väärin, että me emme omalta osaltamme ole nyt tukemassa muita samalle kehityksen tielle, joka jatkossa tukisi ennen kaikkea Suomea myöskin taloudellisesta näkökulmasta. Eli jos ei mietitä tätä tunteella ja sydämellä, niin, hyvä hallitus, miettikää tätä edes järjellä.

Arvoisa rouva puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus ottaa kantaa hyviin asioihin, ja muun muassa valtuuskunta sosiaali- ja terveysalalta on kiinnittänyt huomiota muun muassa antibioottiresistenssiin, mikä on ongelma ei ainoastaan Pohjoismaissa ja Suomessa vaan maailmanlaajuisesti. Mielestäni on hyvä, että tämänkaltaisia asioita käsitellään yhteistyössä ja yritetään etsiä niihin myös mahdollisimman hyvää ratkaisua. Täällä mainitaan myös ebola, ja se on myös yhteinen asia, josta kannamme huolta. Toki muitakin kansanterveydellisesti vaarallisia sairauksia on olemassa. Itämeren asia on myös kiitettävästi nostettu täällä esille. Itämeri on Helsingin helmi, mutta Itämeri on myös koko Pohjoismaiden ja Euroopan helmi, ja Itämeren huono ekologinen tilanne on huolestuttava. Kolmantena asiana ilmasto- ja energiayhteistyö: On hienoa, että täällä mainitaan pohjoismainen älysähköverkosto. "Mittaroi, analysoi ja säästä" on yksi hyvä tavoite myös Pohjoismaissa saavuttaa EU:n ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet.