Arvoisa puhemies! Kiitos ympäristövaliokunnan puheenjohtajalle Hanna Holopaiselle mietinnön esittelystä. Hyvä, että nämä luonnonsuojelulain korjaukset saatiin ripeästi tehtyä. Vaikka tämä hallituksen esitys on luonteeltaan tekninen, on asia erittäin tärkeä. Luonnonsuojelulain kokonaisuudistus, joka saatiin viime kaudella maaliin, oli valtavan suuri työ. Luontokadon pysäyttämisellä on kiire. Suomen lajeista todellakin joka yhdeksäs ja luontotyypeistä lähes puolet on uhanalaisia. Luontokato ja kuudes sukupuuttoaalto tapahtuvat koko ajan kiihtyvällä tahdilla myös meillä Suomessa. Luonnonsuojelulailla suojelemme erityisesti sitä, mikä Suomen luonnossa on kaikkein arvokkainta: uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Uhanalaisten luontotyyppien määritteleminen luonnonsuojelulaissa olisi selkeyttänyt lain soveltamista, mutta tiedämme ilman tätä määrittelyäkin niiden uhanalaisuuden. Luonto ei erota vaalikausien vaihtumista, mutta harjoitetun politiikan vaikutukset näkyvät konkreettisesti luonnossa. Olemme sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää viime kaudella käynnistetyn työn määrätietoista jatkamista. Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelulain saaminen maaliin oli Suomen luonnon kannalta merkittävä edistysaskel. Luonnonsuojelulaki ei kuitenkaan yksinään riitä luontokadon pysäyttämiseen Suomessa. Luonnonsuojelulain suojelu kohdistuu niihin eliölajeihin ja luontotyyppeihin, jotka ovat jo uhanalaisia. Sen lisäksi meidän on pystyttävä vaalimaan ja vahvistamaan kokonaisia ekosysteemejä, jotta luonnon köyhtyminen saadaan pysäytettyä. Siksi asiantuntijat ovat suosittaneet Suomeen ilmastolakia vastaavaa uutta, kattavaa luontolakia, joka ohjaisi ottamaan luonnon huomioon yhteiskunnan kaikessa toiminnassa. Luontolaki toimisi ilmastolain tapaan puitelakina, johon kirjattaisiin konkreettinen tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä. Tämänkaltainen luontolaki tarjoaisi myös kansalaisille ja yrityksille ennakoitavuutta ja avoimuutta, jota ne tarvitsevat vastuullisuuden osoittamiseksi ja muutoksen toteuttamiseksi omassa toiminnassaan. Tarvitsemme luontolakia varmistamaan, että onnistumme pysäyttämään luontokadon kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Tämä painokkaana viestinä Säätytalolle hallitusohjelmaneuvotteluihin.