Mika Lintilä

Arvoisa puhemies! Tässä on joissakin puheenvuoroissa tullut tuo viime kauden romutuspalkkio esille. Olin silloin vastaava ministeri, ja silloin alan kanssa käytiin keskusteluja erilaisista toimenpiteistä, joilla alaa voitaisiin auttaa. Tämä romutuspalkkio oli yksi alalta tulleista esityksistä. Ei turvetuotannon ongelma ole se kapasiteetti. Kyllä kapasiteettia, nostokapasiteettia, meillä riittää. Enemmän meidän nostamista rajoittavat jo pelkästään säät. Kyllä ongelma on kannattavuus, ja sen kannattavuuden saaminen on sitten jatkotoimien kannalta tietysti... Ja oli viime kaudellakin: viime kaudella me tuplattiin verottoman käytön määrä eli se, mikä oli veroton. Nyt näyttää sille, että nämä lait, joita tämä hallitus on tekemässä, ovat ajaneet tilanteeseen, että yhä useampi voimalaitos on ajautunut päästökaupan piiriin ja sitä kautta turve on tullut kannattavaksi. Eli kyllä se ongelma tulee täältä. Itse pidän selvänä, [Puhemies koputtaa] että turve tulee olemaan myös jatkossa erittäin tärkeä huoltovarmuuden kannalta, [Puhemies koputtaa] se tulee olemaan kasvuturpeen kannalta ja niin edelleen. Eli kyllä meillä jatkossakin tulee turvetuotantoa olemaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä tietysti kertoo, tosiaankin, tästä talouden vaikeasta tilanteesta, nämä luvut, joita tässä on. Sinällänsähän tässä lisätalousarviossa on paljon hyviä ja ihan perusteltuja asioita, voiko sanoa, vähän rutiiniasioitakin, mutta kyllä nämä luvut... Siis alijäämä on yli 13 miljardia. Se, mikä on myös huolestuttavaa, on se, että kokonaisvelkamäärä on 201 miljardia. Meillä taitaa eduskunnan antama lainavaltuus olla 205 miljardia, eli todennäköistä on, että hallitus joutuu kesällä tuomaan eduskunnalle hakemuksen uudesta velkavaltuudesta, lainavaltuudesta, koska tämä raja tulee menemään yli. [Joona Räsäsen välihuuto] Huolestuttavaa on, kuten tässä on tullut esille, verotuloarviot. Sehän kertoo siitä, että meillä talous ei pyöri, tuloverot eivät kasva, arvonlisäverot eivät kasva, välillisen verotuksen tulot ovat jääneet alemmaksi kuin arvioitiin. Eli kyllähän tämä kuvastaa talouden tilaa tänä päivänä, sitä yhtään dramatisoimatta ja korostamatta, mutta tämä on ikävä viesti meille kaikille. Jollain tavalla tämä velkaantuminen on saatava hallintaan. Se tulee tietysti saada mahdollisimman nopeasti liikkeelle, ja siinä on hyvä, että tämä velkajarrutyöryhmä on saanut työnsä päätökseen ja nämä tietyllä tavalla nurkkapaalut on saatu tähän aikaiseksi. Keskusta on tehnyt vastalauseen, joka käytännössä kohdistuu yhteen osioon eli niin sanottuun tunnin junaan eli Turun junaan, mikä se sitten nimeltään onkaan. Tässähän on kirjattu nyt siihen 6 200 000 euroa plus sitten valtuudet 385 miljoonaa euroa. Kokonaishinta tässä vaiheessa arvioituna taitaa olla 1,3 miljardia, ja silläkään ei saada kokonaisuutta vielä valmiiksi. Eli kyllähän tässä semmoinen siivutetun projektin leima tällä hetkellä on. Keskusta olisi lähtenyt siitä, että tässä tilanteessa, jolloinka tarvitaan nopeasti työllisyystoimia, olisi ollut parempi nämä rahat kohdistaa rakennushankkeisiin ympäri Suomea. Tietysti voidaan logistisesti, maailman tilanne huomioiden, myös pohtia sitä, onko tämä tunnin juna todellakin se meille tällä hetkellä tärkein, olisiko kuitenkin syytä hakea sitten pohjoista ulottuvuutta ja sitä kautta erilaisia reittejä maailmalle. Tästä syystä keskusta on tehnyt tämän vastalauseen, ja toivon mukaan tämä herättää vähintäänkin keskustelun tämän hankkeen ajankohtaisuudesta. Eli teen keskustan vastalauseen.

Puhemies! On totta, että kyllä tämän lisätalousarvion keskeinen viesti on tämä erittäin voimakas velkaantuminen, eli siis tässä lisätalousarviossa 1,4 miljardia, koko vuoden arvio 13,1 miljardia. Kyllä nämä luvut ovat rajuja. Sitten se, joka tässä tulee tietysti vastaan, on valtion velanottovaltuuden nostaminen. Se taitaa olla meillä nyt 205 miljardia, ja on arvioitu, että se on tämän vuoden loppuun 201. Eli hallituksenhan täytyy tuoda nyt eduskuntaan sitten esitys valtuuden nostosta, ja se todennäköisesti menee sitten teidän riihenne jälkeiseen aikaan. Onko valtiovarainministeriössä jo kaavailtu, kuinka suuri tämä valtuuden nosto tulee olemaan? Ja sitten tietysti se, mikä kalskahtaa korvaan: kun te olette nyt kolme vuotta olleet hallituksessa, [Puhemies koputtaa] niin ehkä kannattaisi pikkasen vähemmän niitä edellisiä syyttää ja ehkä vähän tutkiskella niitä omiakin touhuja. [Puhemies koputtaa] Kyllä nämä tietyt veroratkaisut ovat aika paljon... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron, koska puheaika on ylittynyt]

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen tosiaankin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan: Kyseisen hallinnonalan määrärahataso on noin yhdeksän miljardia euroa, mikä on 0,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Tason kasvua selittävät t&k-panostukset, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vahvistaminen sekä indeksikorotukset, jotka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla normaalisti ilman jäädytyksiä. Suurin sopeuttamistoimi on valtionavustusten tason alentaminen 65 miljoonalla eurolla, josta korkeakoulutukseen kohdistuu lähes 53 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että perustaitoihin, koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen osoitetaan lisärahoitusta myös silloin, kun julkista taloutta sopeutetaan. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on keskeistä pidemmän aikavälin talouskasvun tukemisessa. Valiokunta pitää tärkeinä perustaitoja, kuten luku-, kirjoitus- ja matemaattisia taitoja. Tässä myös varhaiskasvatus ja opetus ovat keskeisessä asemassa. Myönteistä on, että hallitus on ryhtynyt toimiin varhaiskasvatuksen opettajapulaan vastaamisessa. Vuoden 26 määrärahapanostukset tasa-arvorahoitukseen, oppimisen tukeen, valmistavan opetuksen lisäopetukseen, S2-opetuksen vaikuttavuuteen sekä perusopetuksen opetustuntien lisäämiseen vahvistavat perustaitojen opettamista ja oppimista. Valiokunta pitää lisäyksiä tärkeinä, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä olisi riittävät taidot ja valmiudet toisen asteen opintoihin. Huolena on kuitenkin kuntatalouden haastava ja eriytyvä tilannekuva sekä lapsi-ikäluokkien pieneneminen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen määrärahoihin sisältyy molempiin 10 miljoonan euron pysyvä korotus oppimisen tuen vahvistamiseen, mitä valiokunta pitää hyvänä, sillä toisen asteen opiskelijoiden osaamistasoissa ja perustaidossa on suuria eroja ja oppimisen tuelle on tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että oppivelvollisuuden piirissä olevien nuorten opiskelussa läsnäopetuksella on keskeinen rooli. Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen kohdennetaan 4,1 miljardia euroa, joka on noin 160 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. T&k-panostuksia kohdennetaan muun muassa 75 miljoonaa euroa uuden supertietokoneen hankintaan ja 12 miljoonaa euroa Suomen Akatemian tutkimusvaltuuteen. Tämän myötä Akatemian valtuustaso on historiallisen korkea. T&k-lisärahoitusta osoitetaan ensimmäistä kertaa myös suoraan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille yhteensä 30 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-rahoitukseen liittyy myös aiemmin päätetty niin sanottu tuhannen tohtorin pilotti, johon on varattu 86 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että korkeatasoinen osaaminen ja t&k-toiminta on pitkällä aikavälillä Suomen tuottavuuskasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta. Valiokunta pitää hyvänä valittua linjaa kohdentaa t&k-rahoitusta myös suoraan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, mikä tuo tasapainoa t&k-rahoitukseen. Lisäksi on keskeistä varmistaa myös osaajien saatavuus, riittävät korkeakoulujen koulutusmäärät sekä Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien näkökulmasta. Tavoitteena on edelleen nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ensi vuoden talousarvioon sisältyykin korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kokonaisuuksia. Myös avoimen korkeakoulun opintosetelin pilotointiin kohdennetaan rahoitusta. Arvoisa puhemies! Taiteen ja kulttuurin rahoitus on korkeammalla tasolla kuin kuluvana vuotena. Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että elokuva-alalle suuntautuneet sopeutustoimet peruttiin ja taiteeseen ja kulttuuriin ei lopulta kohdistu merkittäviä uusia sopeuttamistoimia. Liikuntatoimen osalta voidaan todeta, että liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä yhteiskuntamme haasteista, ja valiokunta korostaa koko väestön liikkumisen tärkeyttä. On hyvä, että 20 miljoonan euron vuosittaisilla panostuksilla Suomi liikkeelle -ohjelmaan pyritään saamaan kaikkia ikäryhmiä liikkumaan enemmän. Valiokunta kuitenkin toteaa, että ohjelma sisältää melko sirpaleisesti laajan määrän toimenpiteitä, ja pitää tärkeänä, että näiden vaikuttavuutta seurataan. Nuorisotyön osalta määrärahoihin kohdennetaan yli 70 miljoonaa euroa ja harrastamisen Suomen malliin lähes 20 miljoonaa euroa. Lopuksi voi todeta, että budjettimietintöön sisältyy lukuisia eduskunnan jakovarasta tehtyjä avustuslisäyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle lisäyksiä on yli kahdeksan miljoonaa euroa, joista taiteen ja kulttuurin edistämiseen kohdistuu yli neljä miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Totta on se, että meidän talouden tilanne on erittäin vakava, erittäin vakava, ja nyt kun on käyty keskustelua tästä tuntemattomasta, näkymättömästä talouden jarrusta, niin kyllä se tulee vain sieltä ihmisten mielistä, niin kansalaisten kuin yritysten, ja sillä on ratkaiseva merkitys. Valitettavasti hallitus ei ole pystynyt luomaan sellaista ilmapiiriä, että kansalaisilla ja yrityksillä olisi luottamus siihen, että heidän taloutensa on edelleen kehittyvä, he pystyisivät ennustamaan sitä ja he voisivat luottaa siihen. Tämä ennustettavuuden meneminen, näköalattomuus, vaivaa ehkä kaikkein eniten tällä hetkellä, ja minun on vaikea uskoa, kun katsoo ulkoapäin riitelevää hallitusta, että tämän puolentoista vuoden aikana tulee tapahtumaan mitään erityistä. Piiput on selkeästi suunnattu jo tuleviin vaaleihin, ja nyt tämä puolitoista vuotta sitten vähän niin kuin ajelehditaan. Toivon, että hallitus tekisi jotain sellaista, [Puhemies koputtaa] joka parantaisi ihmisten luottamusta.

Arvoisa herra puhemies! Tuolta hallituksen puolelta aina välillä sanotaan, että opposition puheet ovat synkkiä ja maalailevat pimeää kuvaa. No, näillä talousluvuilla se on kai aika normaalia, että näin tehdään. Mikäli ei näin tehtäisi, emme olisi kyllä ihan ajan tasalla. Tämä taloustilanne pitää yrittää kääntää. Edustaja Kaikkonen toi tärkeän asian esille, rakennuspuolen tilanteen, koska se heijastuu hirvittävän paljon joka puolelle. Aikoinaan meni Lehman Brothers nurin, jolloinka Suomen talous sukelsi. Silloin Vanhasen kakkosen aikana tehtiin hyvin nopea paketti rakennuspuolen ylös nostamiseen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Lautakasa!] jolloinka miinus kahdeksan prosentin bkt:n tipahtaminen käännettiin ylöspäin. Me tiedetään tällä hetkellä, että meillä on asuntokaupassa totaalinen lukko päällä. Olisiko nyt syytä pohtia sitä, että tehtäisiin esimerkiksi asunnon myyntitappion alijäämähyvitys tähän tilanteeseen ja rahoitettaisiin se esimerkiksi pidentämällä aikaa oman asunnon asumisessa, joka tällä hetkellä on kaksi vuotta, vaikka kolmeen, [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta asuntokauppa saataisiin liikkeelle?

Puhemies! Talous on oikeastaan henkimaailman asioita, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei nyt sentäs!] ja tähän ilmapiiriin vaikuttaa valtavasti se, mitä niin sanotusti keskituloisten henki tällä hetkellä kertoo. Jos me ajatellaan, niin keskituloiset, 30 000—60 000 vuodessa tienaavat, ovat suurimpia veronmaksajia, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] jos me otetaan ne kaikkinensa huomioon: välilliset verot, tuloverot ja niin edelleen. Toisaalta he ovat perustellusti lähteneet siitä, että on tietty kokonaispaketti: siellä on terveyspalvelut, koulutus et cetera. Ne kaikki pienenevät tällä hetkellä. He joutuvat ostamaan niitä yksityisiltä markkinoilta. He maksavat kahteen kertaan: he maksavat veroja, he maksavat yksityisiä. Nämä työssäkäyvät ovat aina uskoneet siihen, että tämä järjestelmä toimii, mutta nyt heidän uskonsa tähän järjestelmään horjuu. Millä te palautatte näitten ihmisten uskon suomalaiseen yhteiskuntaan ja siihen, että he tunnollisina veronmaksajina saavat ne palvelut? Te siirrätte veronkevennykset sinne suurituloisiin. [Puhemies koputtaa] Täällä on puhuttu aina pienituloisista ja suurituloisista, mutta nämä keskituloiset ovat jääneet väliin. Valtiovarainministeri, millä te palautatte [Puhemies koputtaa] näitten keskituloisten uskon Suomeen?

Arvoisa puhemies! Kyllähän tätä päivää varten varmasti kaikki oppositiopuolueet tekivät ihan aidosti vaihtoehtobudjetteja. [Timo Heinonen: Kyllä!] Niin teki keskustakin. Me kevennetään keskituloisten verotusta 500:sta 1 000 euroon. Tuodaan uskottavuutta ja toivoa. Mutta kyllä tämä tyylilaji tuli hyvin selville valtiovarainministerin puheenvuorossa: ei täällä rakentavaan debattiin tänään päästä. [Timo Heinonen: No, yrittäkää edes! — Juho Eerola: Koittakaa edes!] Koko ajan valtiovarainministeri ja täältä hallituksesta sanovat, että on sopeutettu kymmenen miljardia. Minun käsitykseni mukaan ei ole sopeutettu kymmentä miljardia, koska samaan aikaan on lisätty menoja, samaan aikaan on laskettu veroja. Mielenkiintoista olisi nähdä VM:n laskelma siitä, mikä on todellinen sopeutuksen määrä. Eiväthän viime kevään riihen veroratkaisut olleet mitään kasvua luovaa, fiskaalisesti järkeviä. Ne olivat jakoja teidän eturyhmillenne. Sillä ei tuotu mitään uutta tänne. [Juho Eerola: Mielenkiintoista olisi nähdä tietopalvelun laskelmat teidän vaihtoehtobudjetista!] Se, että luottamus on mennyt, uskottavuus on mennyt, korjaantuu yhdellä asialla, ja ne ovat seuraavat vaalit. Siihen ajankohtaan te voitte vaikuttaa, [Puhemies koputtaa] tai ainakin pääministeri.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohi kuvaili hyvin tämän hallituksen esityksen luonteen ja roolin tässä tilanteessa ja myös sen, minkä tähden keskusta on vastalauseen tähän tehnyt. Kyllähän tässä on ihan puhtaasti kyse kikkailusta, jolla peitetään yhteisöveron alentamista. Tämähän on sinällänsä mielenkiintoinen, että yleensähän me ollaan totuttu siihen, että yritykset yrittävät piilottaa voittoja. Nyt hallitus yrittää piilottaa velkoja. Eli kyllä tämä on näemmä tullut julkisenkin sektorin puolelle. [Suna Kymäläinen: Hyvin sanottu!] Sanotaanko, että ryhdikkääseen, tyylikkääseen budjetointiin tämä ei passaa oikein mitenkään. Tämä on valitettavaa, että lähdetään tällä lailla kikkailemalla tekemään näitä ratkaisuja, koska esimerkiksi yhteisöveron tiputtaminen on todella iso ratkaisu. En ole ollenkaan vakuuttunut, että sen vaikutus on sitä luokkaa. Täytyy sanoa, että hyvin monet asiantuntijat ovat ampuneet alas tämän yhteisöveron tiputtamisen ja todenneet, että sillä ei ole vastaavaa merkitystä kasvuun kuin mitä hallitus on lähtenyt hakemaan. Arvoisa puhemies! Näillä perusteluilla kannatan edustaja Lohen tekemää vastalausetta.

Arvoisa rouva puhemies! Minusta siellä aitiossa ei kannata hermostua edustaja Kallin kysymyksestä. Mikäli oppositio ei olisi huolissaan valtion omaisuuden käyttämisestä, oppositio ei täyttäisi sitä tehtävää, joka oppositiolla on. Tällä viikolla tulivat vuosineljännesten tulokset, ja Suomen talous on heikentynyt miinus 0,8 prosenttia, eniten Euroopassa. [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] Meillä on työttömyystilanne, jonka tiedätte hyvin. Tuossa pari viikkoa sitten tuli itse asiassa Kreikan tulos, mikä heillä oli viime vuonna. Se oli plus 1,6 miljardia. [Juho Eerola: Kiitos teidän elvytyspaketin!] Täällähän aina varoitettiin, ettei mennä Kreikan tielle — toivon mukaan me oltaisiin tällä hetkellä Kreikan tiellä. Tämän hallituksen tulos on noin miinus 12 miljardia. Tällä kaudella hallitus velkaannuttaa enemmän kuin kahdella edellisellä. [Puhemies: Aika!] Valtiovarainministeri sanoi, että tämä hallitus on uudistanut taloutta. Kuinka te koette, että te olette onnistuneet näissä ratkaisuissa, joita te olette tehneet talouden uudistamiseksi, koska luvut näyttävät aivan muuta?

Arvoisa puhemies! Minua on hiukan yllättänyt perussuomalaisten suhtautuminen tähän välikysymykseen, oikeastaan sen väheksyminen ja naureskelu sille, ja toisaalta se, että yhtään perussuomalaista ministeriä ei ole aitiossa nähty. Tähän jäänmurtajatilanteeseen: On aivan loistavaa, että siitä saatiin sopimukset — suuri kiitos pääministerille, erityisesti tasavallan presidentille. Tätä on tehty vuosikymmeniä. Aika moni ministeri on käynyt Amerikanmaalla myyntireissuilla. Tietysti ratkaisevaa oli se, että Amerikassa muuttui tulkinta Buy Americanista, eli se, että pystyttiin ostamaan tavaraa, joka ei ole siellä rakennettu. Keskusta on tukenut rakenteellisia muutoksia. Pitää muistaa, että kiky-sopimus oli Sipilän hallituksen sopimus, joka tehtiin kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa. Meidän suuri ongelma on meidän huono tuottavuus tällä hetkellä ja se, että useat hallituksen leikkaukset koskettavat sinne, että meidän tuottavuus ei parane. Esimerkiksi koulutukseen menevät leikkaukset vaikuttavat siihen, että meidän tuottavuus ei parane. [Puhemies koputtaa] Meidän rahoitusympäristö on heikompi tällä hetkellä, luottamus siihen. [Puhemies koputtaa] Eli näitä toimia, joilla parannetaan tuottavuutta, [Puhemies koputtaa] tulisi tehdä tällä hetkellä.

Arvoisa rouva puhemies! Näillä kahdella ministeriöllähän on yhteinen haaste eli siis tämä, voiko sanoa, historiallisen korkea työttömyystilanne, joka tällä hetkellä on. Eli jos ei TEM anna syötteitä työministeriön puolelle, niin tämä tilanne ei lähde purkautumaan ja oikeastaan vähän toisinkin päin. Sen vuoksi on erittäin hyvä, että t&k-rahoitus on kunnossa. Sillä on erittäin iso merkitys, mutta se yksi, joka sieltä puuttuu edelleen, on se i. Olen huolestunut siitä, että meillä on hyvä t&k-rahoitus mutta se i-rahoitus meiltä puuttuu, ja se tekee sen, että ne eivät tule tuotteiksi asti. Se on mielestäni se, mitä kannattaisi vielä pohtia, miten sitä rahoitusta voitaisiin tehdä. Tässä edustaja Aalto-Setälän puheenvuorossa tulivat esille nämä investoinnit, jotka ovat vihreän siirtymän investointeja pääsääntöisesti, ja hyvä niin. Nyt sieltä on tulossa datakeskusvero, kaivosvero. Oletteko arvioineet sitä, minkälainen vaikutus näillä veroilla on näihin mahdollisiin tuleviin investointeihin, koska tätä ulkomaiset investoijat kyselevät erittäin paljon?

Arvoisa puhemies! RKP:n ryhmäpuheenvuorossa ryhmäpuheenjohtaja Andersson sanoi hyvin, että talous on vähän niin kuin henkimaailman asia ja ilmapiiri vaikuttaa siihen hyvin paljon. Valitettavasti tällä hetkellä ehkä se ilmapiiri, joka hallituksesta välittyy, ei ole sellainen, joka kannustaa yrittäjiä, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Juuri näin!] joka kannustaa investoimaan. Peilaan tämän siitä, että olen tavannut useampia vanhoja kollegoitani, ja he kysyvät, mitä Suomessa on tapahtumassa — he ovat osa vielä politiikassa, osa liikemaailman puolella. Mutta jos muissa maissa kysellään, mitä Suomessa tapahtuu, kun meidän pitäisi olla, että ”tervetuloa investoimaan meille”, niin ehkä sellainen asia, jonka hallitus voisi tehdä ja joka ei maksa mitään, olisi, että me pystyttäisiin viestimään Suomesta, että ulkomaiset investoinnit ovat Suomeen tervetulleita, meillä on selkeä roadmappi olemassa energiateollisuuden kanssa, luvituksien kanssa, eikä siitä ruveta käymään sisällä taistelua. Tämä olisi sellainen asia, jota tuolla ulkona odotetaan [Puhemies koputtaa] aika paljon.

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni nyt on käsittelyssä tämän hallituksen viimeinen koko vuoden budjetti, eli takana on kolme budjettivuotta. Ehkä nyt olisi oikea aika myös hiukan arvioida tätä hallituksen toimintaa ihan toteutuneitten lukujen valossa. Siihen meillä on tällä hetkellä olemassa lukuja. Olen ollut tässä talossa töissä 26 vuotta, vähän yli, ja täytyy sanoa, että näin vaikeaa aikaa ei ole ollut koskaan. Aina on ollut vaikeita aikoja. Ne ovat olleet joskus ulkopoliittisia mutta pääsääntöisesti sisäpoliittisia. Mutta tällä hetkellä tämä turvallisuuspoliittinen tilanne on tietysti ottanut ihan uuden kulman tähän meidän työskentelyyn. Tämä turvallisuuspoliittinen tilanne me tietysti kaikki tunnistetaan ja tunnustetaan. Keskustalle on ollut aina tärkeintä pitää huolta Suomesta ja Suomen turvallisuudesta. Meidän pitää olla varautuneita, ja meidän pitää olla varustautuneita, ja niin pitää olla jatkossakin. Yksi asia, joka tällä hetkellä minua huolestuttaa: Meillä on aina ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehty hyvin yksimielisesti. Toivon ja uskon siihen, että täälläkään kukaan ei ala tekemään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vaali- tai puoluepoliittisista lähtökohdista, koska sitä on aina tehty Suomen lähtökohdasta. Puhemies! Tietenkään me emme tälle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ympäristölle voi suuriakaan tehdä. Suomi pienenä maana vaikuttaa sen, mitä me diplomaattisesti voidaan. Liittyminen Natoon oli tietysti sitä. Mutta kotimaan asiat meillä ovat omissa käsissä, ja niitä kotimaan asioita on tuo keltainen kirja taas jälleen täynnä. Hallituksen mukaan taloustilanne paranee, on myönteiset näkymät. Valitettavasti se ei näy tavan kansalaisille eikä yrityksille, ja sen muuten vahvistavat ennustelaitokset. Kaikki ennustelaitokset, viimeisenä eilen VM virallisena, ovat tiputtaneet ennusteitaan. Eli ei ole näkyvissä nopeaa muutosta, on näkyvissä hiljainen muutos. Ehkä se suurin ongelma meillä on se, joka tänä aamuna jälleen vahvistui: meidän erittäin kova työttömyys. Eli tänä aamuna puhkaistiin oikeastaan se merkittävä kymmenen prosentin raja, joka on työttömyysprosentissa. Käsittääkseni tällä mittaustavalla edellisen kerran se on tapahtunut vuonna 98. Eli meillä on aivan selvästi erittäin iso työttömyysongelma. Siihen lukeutuu nuorisotyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys. Meillä on kasvussa akateeminen työttömyys. Sellainen, joka itseäni erityisesti huoletti, oli se, että yksityisen sektorin työllisyys on kääntynyt laskuun. Varmasti kaikki erityisesti hallituksessa toivoivat sitä, että yksityinen sektori on se, joka tulee vetämään ylöspäin, mutta näin ei ole käynyt. Me olemme kriisitilanteessa työttömyyden kanssa, ja oikeastaan sen siivittämänä keskustan eduskuntaryhmä valmistelee tällä hetkellä välikysymystä hallitukselle. Tosiasia on se, että hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Hallituksen tavoite oli 100 000 uutta työpaikkaa, meillä on tällä hetkellä 60 000 uutta työtöntä. Ei kukaan voi perustella, että työllisyyspolitiikka on silloin onnistunut. Tämä työttömyys asettaa monet kodit synkän varjon alle — pelko työttömyydestä, nyt jo oleva työttömyys — ja se näkyy meillä tällä hetkellä joka puolella. Samaten on ehkä liian helppoa sanoa, että tämä johtuu kansainvälisestä tilanteesta. Kyllä sitä samaa tilannetta on muillakin, meidän kumppanimailla. Ei tämä ole mikään ainutlaatuinen tilanne. Totta kai me kärsimme erittäin paljon siitä, että itäraja on suljettu, mutta se ei selitä tätä missään nimessä. Meidän tulisi tällä hetkellä koota voimat, käydä yhdessä läpi sitä tilannetta: mitä meillä on tehtävissä? Pelkällä velkajarrulla tätä ei hoideta. Velkoja voidaan hoitaa velkajarrun kautta, mutta aika pitkässä on sekin. Oikeastaan tässä työttömyydessä myös pelko on yksi tekijä. En yhtään hämmästele sitä, että tavan kansalainen säästää omassa kulutuksessaan sen jälkeen, kun hallituksen puolelta on käytetty erittäin vakavia puheenvuoroja leikkaamisesta ja säästämisestä ja niitä on vielä ryyditetty kera saksien. [Juha Mäenpää: Kesällä 23 jätitte teidän paperin!] Kyllä tavan kansalainen alkaa jo uskomaan sitä. Työttömyyden lisäksi velkatilannehan tulee jäämään täältä hallitukselta perinnöksi. Ensi vuonna 11 miljardia, tämän kolmen vuoden aikana 36 miljardia — kaikki lisää velkaa. Julkisen talouden alijäämän tavoite oli yksi prosentti vuoteen 27. Eilisessä VM:n ennusteessa se oli 3,4 prosenttia, mikä tarkoittaa reilua seitsemää miljardia: 7,4 miljardia on vaje tällä hetkellä. Ei voi perustella, että talous olisi onnistunut. Velkasuhteen tasaaminen ja velkasuhteen vakauttaminen eivät näytä onnistuvan, koska tällä ennusteella me tulemme olemaan noin kymmenen prosenttiyksikköä lähtötilannetta korkeammalla. Nämä ovat faktisia lukuja ennusteen mukaan. Puhemies! Me tarvitsemme tähän tietysti suunnanmuutosta. Sipilän hallitus teki 3,3 prosenttia bkt:n kasvua. Kyllä me pystymme siihen samaan, ja siihen meidän pitää lähteä menemään. Keskusta on osoittanut omia mallejaan: yritysverotuksen uudistusta, kattoa etuuksille, työperäisen maahanmuuton pisteyttämistä, Itä-Suomen erityisaluetta ja niin edelleen. Me esitimme noin 50 eri keinoa, joita voidaan tuoda. Kyllä keinoja on, jos tahtoa on. Ehkä meidän pitäisi tämän vastakkainasettelun sijaan tuoda yhteistyötä, yhteisesti pohtia tätä tilannetta ja luoda ennustettavuutta niin kansalaisille kuin yrityksille siitä, mikä heidän tulevaisuutensa on, ja siitä, että tästäkin vielä selvitään. Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomi ansaitsee parempaa. [Antti Kaikkonen: Oli valtiomiespuhe! — Timo Harakka: Oli asiantunteva puheenvuoro, kyllä!]

Arvoisa puhemies! Jos me nyt katsotaan tämän hetken talouslukuja, niin ne näyttävät heikommilta kuin miltä ne näyttivät keväällä vielä. Keväällä ne näyttivät paremmilta, ja selvä on nyt, että hallitus ei tule tavoittamaan sitä velkaantumisen tasapainottamista vuoteen 27 mennessä. Se, että me uimme syvällä, tulee kestämään kauan. Aivan niin kuin pääministeri sanoi, seuraava hallitus löytää tämän edestään ja sitä seuraava hallitus löytää tämän edestään. Eikö tässä tilanteessa olisi hyvä, että meillä olisi kaikilla yhteinen näkymä siitä, mikä on tämä talouden tilanne ja mitkä olisivat niitä nurkkapaaluja? Minä kysyn tämän pääministeriltä. Mitkä ovat niitä nurkkapaaluja, joilla me voitaisiin löydä enemmän pitkäjänteisyyttä tähän meidän politiikkaan. Yrityksille tällainen neljän vuoden sykli on aivan liian lyhyt, ja yritykset ja kansalaiset odottavat meiltä ennustettavuutta, uskottavuutta politiikassa, luottamusta. Arvoisa pääministeri, olisiko nyt aihetta kutsua parlamentaarinen istunto siitä, [Puhemies koputtaa] mikä on talouden kuva, mitä tulisi tehdä ja mikä on nimenomaan pitkä kaari siinä?

Arvoisa puhemies! Asuin aikoinaan puolitoista vuotta miinojen keskellä, ja olen nähnyt ihmisen kuolevan miinaan, olen nähnyt lasten loukkaantuvan miinaan. Yhteistä noissa kaikissa oli se, että kukaan ei tiennyt niistä miinoista mitään. Oltiin alueella, jonne kukin sotien osapuoli oli omalla ajallaan levittänyt miinoja — sirotemiinoja, putkimiinoja — ja oikeastaan ainoat turvalliset alueet olivat raivatut alueet. Minun on vaikea löytää miinoista mitään hyvää sinällänsä, mutta tässä tilanne on eskaloitunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kansainvälisistä sopimuksista vetäytyminen on kova päätös, koska se päätös on tehty aikoinaan tässä salissa parlamentaarisesti, mutta Venäjä omilla toimillaan on eskaloinut tilanteen, niin että me joudumme tekemään niitä ratkaisuja, jotka me katsomme meidän maan puolustuksen kannalta tarpeellisiksi. Tässä tilanteessa [Puhemies koputtaa] tämä on oikea ratkaisu. Toivottavasti niitä miinoja ei koskaan tarvitse karttojen mukaan [Puhemies koputtaa] maastoon laittaa.

Arvoisa rouva puhemies! Ei teidän toimilla, hallitus, talous tule oikenemaan. Me tiedetään se jo tällä hetkellä. Ne teidän puheet yhdeksän miljardin sopeutuksesta eivät tule toteutumaan. Teidän puheet 100 000 uudesta työpaikasta eivät tule toteutumaan. Teidän taloudelta on pohja pois. Me tiedetään toisaalta se, että seuraavalla kaudella meitä odottavat vielä isommat haasteet, ja yhtenä merkittävimmistä on puolustuksen rahoitus. Meille on tänään tullut tietoa, että Nato-ministerit ovat hyvin lähellä sitä, että osuus nousee viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se on erittäin iso, miljardiluokan kysymys Suomelle. Jo pelkästään tämä ajaisi siihen, mitä teidän kannattaisi tehdä ja mitä edustaja Kaikkonen esitti: parlamentaariseen yhteistyöhön siitä, kuinka näihin talousongelmiin puututaan, [Juho Eerola: Kaksi vuotta sitten yritettiin!] kuinka tullaan ratkaisemaan puolustuksen rahoitus seuraavalla kaudella. Tämä ei ole todellakaan yhden kauden eikä kahden kauden kysymys. [Puhemies: Aika!] Nyt tarvittaisiin yhtenäistä parlamentarismia. [Puhemies: Aika! — Vasemmalta: Euroopan mestarin puheenvuoro!]

Arvoisa herra puhemies! Täällä on arvosteltu välikysymyksen tekoa, mutta pidän sitä hyvin perusteltuna. Jos me ajatellaan velkaantumista, työttömyyttä, konkurssien määrää, poukkoilevaa vero- ja talouspolitiikkaa ja ihmisten luottamusta taloutensa kehitykseen, niin missä tilanteessa tehdään välikysymys, jos ei tällaisessa tilanteessa? Siitä olen teidän kanssanne samaa mieltä, että tämä ei oikene yhdessä kaudessa, ja sen vuoksi olisi hyvä laittaa parlamentaarinen työ tämän pohjalta liikkeelle, koska voi olla, että vaalit muuttavat seuraavan hallituksen kokoonpanoa ja olisi ehkä syytä käydä sitä laajemmalla rintamalla läpi. Kun tiedetään nämä luvut ja me ollaan kuultu hallituksen selitykset tilanteeseen, niin oikeastaan minun on pakko kysyä teiltä: Kuinka tyytyväisiä te olette niihin tuloksiin, joita te olette saaneet aikaiseksi teidän talouspolitiikallanne? [Puhemies koputtaa] Pääministeri jakoi tuossa jo vähän kevätmäisesti kouluarvosanoja, joten käytetään samaa mittaria, 4:stä 10:een.

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa päätettiin vuonna 1967 perustaa Sitra, jonka tehtäviin alusta asti on kuulunut tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojen kartoittaminen. Tulevaisuustalon tarve on viime aikoina korostunut. Maailma on suuressa murroksessa, ja Suomi painii vaikeiden ongelmien parissa, jotka edellyttävät maaltamme uudistumista. Tällaisessa tilanteessa huomio keskittyy helposti vain akuuttien ongelmien ratkaisuun. Jotta Suomi voi pärjätä ja kehittyä, pitää pystyä nostamaan katse myös kauas: mitä pitää tehdä nyt, jotta tulevaisuudesta voisi tulla parempi? Sitä työtä Sitra tekee Suomen hyväksi. Vuonna 2024 Sitra teki yhden historiansa suurimmista suunnanmuutoksista. Kesäkuussa 24 Sitran hallintoneuvosto vahvisti uuden strategiansa. Uudessa strategiassa painottuu Sitran tehtävä edistää Suomen hyvinvointia ja talouden kasvua ja auttaa maatamme uudistumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Sitra luo ymmärrystä taloutemme kestävän kasvun edellytyksistä ja kehittää ratkaisuja Suomen pitkän aikavälin kehityksen kannalta tärkeimpiin haasteisiin. Sitra uudisti vuonna 24 toimintamallinsa kokonaan. Tätä tukivat kevään 24 muutosneuvottelut, joissa vähennettiin johdon ja keskijohdon määrää ja organisoitiin toiminta kokonaan uudelleen. Sitran työn uudistus ja tehostaminen jatkuvat edelleen. Toinen muutosneuvottelukierros saatiin juuri päätökseen Sitran tukitoiminnoissa. Sen seurauksena arviolta enimmillään 29 tehtävää lakkaa. Irtisanottavien määrä täsmentyy lähiviikkoina. Puhemies! Sitran vahvuuksiin kuuluu vuosikymmenien aikana kertynyt käytännön kokemus suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä. Uudessa strategiassa korostuu Sitran rooli kumppanina muille. Tulevaisuuden kehityskulkujen tulkitsijana sekä muutoksen sparraajana ja rahoittajana se voi tarjota kumppaneilleen ja samalla Suomelle selkeää lisäarvoa. Lähivuosina Sitra aikoo kasvattaa merkittävästi rahoitustaan muille toimijoille. Tavoitteena on moninkertaistaa rahoitus vuonna 2026. Talouden kestävän kasvun vauhdittaminen ohjaa vahvasti kaikkea Sitran työtä ja valintoja. Tämä näkyy esimerkiksi paluussa tutkimus- ja kehitysaiheisiin. Vuonna 2024 Sitra käynnisti ja koordinoi keskustelua Suomen t&k-järjestelmän kehittämisestä ja strategisista valinnoista. Syksyllä toteutetut kokeilut osoittavat puolestaan, että julkishallinnon tuottavuutta on mahdollista lisätä esimerkiksi tekoälyn avulla. Vuonna 2024 Sitra testasi tekoälyä lainvalmistelijan työn apuna ministeriöiden kanssa. Kolme hyvinvointialuetta kokeili sitä sote-alan potilaskirjauksiin, jotka lohkaisevat tällä hetkellä ison osan lääkärien työajasta. Tulokset molemmista kokeiluista olivat verrattain lupaavia, ja jatkoa on luvassa. Sitran kansainväliseen työhön haetaan jatkossa kansainvälistä rahoitusta entistä enemmän. Tavoitteena on 80 prosentin ulkoisen rahoituksen osuus. Työ jatkuu niin kiertotalouden kuin myös terveysdatan aiheissa. Vuonna 2024 ulkopuoliset arvioijat tekivät riippumattoman arvion Sitran roolista ja strategisesta asemasta. Arvioinnin mukaan tarve Sitran tulevaisuuteen suuntautuvalle työlle on suurempi kuin pitkään aikaan. Tähän näkemykseen on erittäin helppo yhtyä. Kehitettävääkin toki löytyy. Hyvä uutinen on se, että suositukset on jo valtaosin huomioitu Sitran uudessa strategiassa ja työ Suomen parhaaksi tulee entistä enemmän keskittymään Suomen talouden kriittisiin kohtiin.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän totuus on se, että tämän riihen jälkeen tapahtui merkittävä suunnanmuutos, eli siitä saksia heiluttelevasta leikkuulautaprofiilista siirryttiin erittäin kovan riskin talouspolitiikkaan. Nyt tämä taloussuunnitelma on hyvin vahvasti sellainen, voisiko sanoa, toivotaan, toivotaan ‑suunnitelma. Siellä on selkeästi ongelmia ja riskejä, joista liian paljon rakentuu esimerkiksi kirjanpitokikkailuun / sammon ryöstöön, plus sitten se, mikä ottaa itselläni silmään, että dynaamiset vaikutukset verotuksessa on arvioitu erittäin korkealle, sieltä optimismin ylärajasta. On hyvin, hyvin epätodennäköistä, että ne tulevat toteutumaan. Eli tällaiset isot talouden palikat ovat nyt selkeästi tässä liikkuneet. Ja se, mitä oikeastaan tämän julkisen talouden suunnitelman jälkeen voi varmuudella sanoa, on se, että taloustilanne ei näillä toimilla parane. [Puhemies koputtaa] Vielä useat hallitukset joutuvat tekemään töitä Suomen talouden tasapainottamiseksi.