Arvoisa rouva puhemies! Esittelen tosiaankin opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan: Kyseisen hallinnonalan määrärahataso on noin yhdeksän miljardia euroa, mikä on 0,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. Tason kasvua selittävät t&k-panostukset, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vahvistaminen sekä indeksikorotukset, jotka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla normaalisti ilman jäädytyksiä. Suurin sopeuttamistoimi on valtionavustusten tason alentaminen 65 miljoonalla eurolla, josta korkeakoulutukseen kohdistuu lähes 53 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että perustaitoihin, koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen osoitetaan lisärahoitusta myös silloin, kun julkista taloutta sopeutetaan. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on keskeistä pidemmän aikavälin talouskasvun tukemisessa. Valiokunta pitää tärkeinä perustaitoja, kuten luku-, kirjoitus- ja matemaattisia taitoja. Tässä myös varhaiskasvatus ja opetus ovat keskeisessä asemassa. Myönteistä on, että hallitus on ryhtynyt toimiin varhaiskasvatuksen opettajapulaan vastaamisessa. Vuoden 26 määrärahapanostukset tasa-arvorahoitukseen, oppimisen tukeen, valmistavan opetuksen lisäopetukseen, S2-opetuksen vaikuttavuuteen sekä perusopetuksen opetustuntien lisäämiseen vahvistavat perustaitojen opettamista ja oppimista. Valiokunta pitää lisäyksiä tärkeinä, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä olisi riittävät taidot ja valmiudet toisen asteen opintoihin. Huolena on kuitenkin kuntatalouden haastava ja eriytyvä tilannekuva sekä lapsi-ikäluokkien pieneneminen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen määrärahoihin sisältyy molempiin 10 miljoonan euron pysyvä korotus oppimisen tuen vahvistamiseen, mitä valiokunta pitää hyvänä, sillä toisen asteen opiskelijoiden osaamistasoissa ja perustaidossa on suuria eroja ja oppimisen tuelle on tarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että oppivelvollisuuden piirissä olevien nuorten opiskelussa läsnäopetuksella on keskeinen rooli. Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen kohdennetaan 4,1 miljardia euroa, joka on noin 160 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 25 varsinaisessa talousarviossa. T&k-panostuksia kohdennetaan muun muassa 75 miljoonaa euroa uuden supertietokoneen hankintaan ja 12 miljoonaa euroa Suomen Akatemian tutkimusvaltuuteen. Tämän myötä Akatemian valtuustaso on historiallisen korkea. T&k-lisärahoitusta osoitetaan ensimmäistä kertaa myös suoraan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille yhteensä 30 miljoonaa euroa. Yliopistojen t&k-rahoitukseen liittyy myös aiemmin päätetty niin sanottu tuhannen tohtorin pilotti, johon on varattu 86 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa, että korkeatasoinen osaaminen ja t&k-toiminta on pitkällä aikavälillä Suomen tuottavuuskasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta. Valiokunta pitää hyvänä valittua linjaa kohdentaa t&k-rahoitusta myös suoraan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, mikä tuo tasapainoa t&k-rahoitukseen. Lisäksi on keskeistä varmistaa myös osaajien saatavuus, riittävät korkeakoulujen koulutusmäärät sekä Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien näkökulmasta. Tavoitteena on edelleen nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Ensi vuoden talousarvioon sisältyykin korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisen kokonaisuuksia. Myös avoimen korkeakoulun opintosetelin pilotointiin kohdennetaan rahoitusta. Arvoisa puhemies! Taiteen ja kulttuurin rahoitus on korkeammalla tasolla kuin kuluvana vuotena. Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että elokuva-alalle suuntautuneet sopeutustoimet peruttiin ja taiteeseen ja kulttuuriin ei lopulta kohdistu merkittäviä uusia sopeuttamistoimia. Liikuntatoimen osalta voidaan todeta, että liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä yhteiskuntamme haasteista, ja valiokunta korostaa koko väestön liikkumisen tärkeyttä. On hyvä, että 20 miljoonan euron vuosittaisilla panostuksilla Suomi liikkeelle -ohjelmaan pyritään saamaan kaikkia ikäryhmiä liikkumaan enemmän. Valiokunta kuitenkin toteaa, että ohjelma sisältää melko sirpaleisesti laajan määrän toimenpiteitä, ja pitää tärkeänä, että näiden vaikuttavuutta seurataan. Nuorisotyön osalta määrärahoihin kohdennetaan yli 70 miljoonaa euroa ja harrastamisen Suomen malliin lähes 20 miljoonaa euroa. Lopuksi voi todeta, että budjettimietintöön sisältyy lukuisia eduskunnan jakovarasta tehtyjä avustuslisäyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle lisäyksiä on yli kahdeksan miljoonaa euroa, joista taiteen ja kulttuurin edistämiseen kohdistuu yli neljä miljoonaa euroa.