Ville Kaunisto

Arvoisa rouva puhemies! Nostan vielä esiin Etyjin yhden keskeisen toiminnan, jonka tuossa esittelypuheenvuorossakin nostin, ja se on vaalitarkkailu. Kuten sanoin, me olemme vuonna 2025 tehneet vaalitarkkailua, mutta ennen kaikkea me teemme sitä vuonna 2026, ja jälleen kerran nähdään, miten merkittäviä vaaleja tässä on edessä ja takana. Puolitoista viikkoa sitten Etyj oli osallisena tarkkailemassa Unkarin parlamenttivaaleja, ja voidaan sanoa, että Unkarin parlamenttivaalit olivat yksi Euroopan tärkeimmistä vaaleista moneen vuoteen. Siinä mielessä Etyjin aktiivinen osallistuminen kyseisissä vaaleissa oli aivan keskeistä. Toisaalta, kun katsotaan eteenpäin, syksyllä Yhdysvalloissa tulee välivaalit, ja me emme varmastikaan voi olla kukaan sitä mieltä, etteikö näillä välivaaleilla olisi merkittävä vaikutus niin globaalisti kuin Euroopalle ja Suomelle. Eli siinä mielessä Etyjin osallistuminen vaalitarkkailun kautta diplomaattiseen työhön, demokratian vahvistamiseen ja vapauden rakentamiseen on kyllä asia, josta me voimme olla ylpeitä. Ehkä se olennaisin asia menemättä sen enempää vaalituloksiin tai mahdollisiin skenaarioihin, mitä vaalitulokset tuovat, on siis ymmärtää Etyjin roolista vaalitarkkailussa se, että tärkeintähän meille ei ole se, että me löydettäisiin vilppiä. Tämä ei ole se toimintamalli, että me etsitään vilppiä, vaan se keskeisin asia on, että me todistamme, että kaikki on mennyt hyvin. Tämä on valtavan tärkeää, kun puhutaan demokraattisesta järjestelmästä ja sen kestämisestä tulevaisuudessa. Voisin väittää, että Unkarin parlamenttivaalien selkeä lopputulos vei ehkä painetta pois siitä todistamisesta, että kaikki meni hyvin, mutta mitä jos olisikin ollut tiukemmat vaalit? Väitän, että sillä kansainvälisten tarkkailijoiden roolilla olisi ollut iso merkitys, kun oltaisiin käyty sitä keskustelua, miten ne äänet lopulta menivätkään. Eli tämä vaalitarkkailu on kyllä aivan keskeinen rooli, mitä Etyj tekee. Ehkä loppuun totean sen, mitä aivan liian usein tässä salissa sanon, mutta sanon sen silti uudelleen: Jos me tässä maailmanajassa Suomena käperrytään sisäänpäin ja jäädään tänne meidän omien rajojen sisään emmekä vaikuta kansainvälisesti monella tasolla niin tasavallan presidentin, valtioneuvoston kuin eduskunnan suunnalta, niin silloin kyllä olemme kovin yksinäisiä. Aina haluan muistuttaa, että edustajien rooli kansainvälisessä työssä, diplomatiassa, on kyllä aivan keskeistä, ja sitä ei sopisi ikinä vähätellä. [Juha Hänninen: Hyvin sanottu!] — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Etyj-kertomus, valtuuskunnan kertomus, antaa mahdollisuuden laajalle geopoliittiselle keskustelulle, mutta ymmärrän toki, että edustajilla on paljon kiireitä, ja siinä mielessä on ehkä harmi, miten suppeaksi tämä keskustelu mahdollisesti on jäämässä, ellen tässä onnistu innostamaan lisää mielipiteitä pöytään. Olennaistahan tässä on, että tosissaan kertomus on vuodelta 2025, ja sehän tässä haastaa tietyllä tavalla, että puhutaan menneestä. No, näinhän se toimii, kun kertomusta käsitellään, mutta siinä on tiettyjä haasteita. Ehkä osittain osoittaa aiheen vähäinen mielenkiinto myös sen, että prosessia olisi jotenkin parannettava. En tiedä, miten se ratkaistaan. Koska olennaisempaa on se, että puhutaan laajasti turvallisuudesta tai geopolitiikasta, niin katsotaan vähän tulevaisuuteen Etyjin kautta. Olennaistahan on ymmärtää, kun puhutaan Etyjistä, että Etyjissä ei ole jäseniä, jäsenmaita, vaan siinä on osallistujamaita. Tämä yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, että jos on jäsenmaa, niin jäsenmaa on lähtökohtaisesti helpompi erottaa kuin osallistujamaa. Tämä osittain toimii pohjana siihen, että Venäjä edelleen on Etyjin yksi osallistujamaa. Keskeistähän tässä on, että on toki totta, että Venäjän osallistuminen on aiheuttanut haasteita, heidän käyttäytymisensä ei millään tavalla tälläkään diplomatian alustalla ole sitä, mitä toivoisi sen olevan, mutta he ovat mukana. Sillä kai on joku arvo, vaikka se, niin kuin sanoin tuossa aloituspuheenvuorossa, hieman välillä kirpaisi. Olennaisempi asia on se, että Yhdysvallat, joka on hyvin vahvasti tällä hetkellä presidentti Trumpin johdolla irtisanoutunut kansainvälisistä yhteistyöjärjestöistä ja yhteistyöstä, kokee tämän järjestön edelleen sen arvoisena, että he ovat tätä mukana rahoittamassa. Väittäisin, että tässä on se kytkentä, että Venäjä on vielä tässä järjestössä mukana. Yhdysvallat näkee siis arvon tälle järjestölle, kun se päivä koittaa, että aletaan puhumaan rauhanneuvotteluista, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa saadaan päätökseen. Eli tällä on merkittävä rooli siinä mielessä. No, aika loppuu, niin ehkä en tästä lähde sen enempää. Tuossa on vielä monta aihetta, mitä voisin käsitellä, mutta olennaista on se, että Yhdysvallat näkee järjestölle merkityksen. Silloin uskon, että kun tässä on vahva Suomi-linkitys tämän järjestön historiassa, niin tämä on myös Suomelle mahdollisuus toimia omanlaisena diplomatian rakentajana meidän historiallisen esimerkin kautta, ja sillekin on annettava merkittävä arvo. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin esittelen tämän Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksen. Se esittelyhän, minkä annan, antaa oivan mahdollisuuden keskustella tässä salissa myös maailman turvallisuusarkkitehtuurin muutoksesta, multilateralismin murroksesta ja sääntöpohjaisuuden heikkenemisestä. Kaikki ne periaatteet, joihin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on nojautunut, näyttäytyvät uudessa valossa vallitsevassa maailmantilanteessa, jossa aktiiviset sodat, hybridiuhkat ja demokratian rapautuminen heijastuvat laajasti vakauteen ja turvallisuuteen. Etyjin toiminnan lähtökohtana ovat sen periaatteet ja sitoumukset, ajankohtaisiin turvallisuushaasteisiin vastaaminen sekä järjestön toimintakyvyn turvaaminen. Tämä ei ole helppo tehtävä. Viime vuonna 50 vuotta täyttäneet Helsingin periaatteet ovat edelleen voimassa ja tarjoavat kestävän viitekehyksen myös nykyisten kriisien tarkasteluun. Kun voimapolitiikka haastaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ja kun kahdenvälisiä diilejä suositaan monenkeskeisyyden kustannuksella, voidaan oikeutetusti kysyä, mikä on Etyjin ja muiden kansainvälisten järjestöjen relevanssi ja pystyvätkö he oikeasti vastaamaan nykyajan haasteisiin. Meidän on uskottava kansainväliseen oikeuteen ja kansainvälisiin järjestöihin, eikä vain uskottava vaan toimittava ja puolustettava niitä. Pienenä maana Suomen on pystyttävä luottamaan sovittuihin toimintatapoihin ja sääntöihin. Maailman suuria haasteita, kuten ilmastonmuutosta, aseteknologian murrosta ja pakolaistilannetta, ei voi ratkaista yksin. Etyjin työkalupakista löytyy paljon työkaluja aikamme haasteisiin. Samalla Suomen on ymmärrettävä tämän uuden maailmanjärjestyksen realiteetit ja toimittava maailmalla tavalla, jossa varmistetaan, että meitä kuunnellaan ja meihin luotetaan, sillä emme voi edistää arvojamme ja intressejämme, jos ovet suljetaan meiltä. Tämä realismi välillä kyllä kirpaisee. Suomi toimi viime vuonna Etyjin puheenjohtajamaana. Suomen ykkösprioriteetti oli Ukrainan tukeminen, ja siihen on pyritty monella eri tavalla. Suomen Etyj-valtuuskunta on ylläpitänyt hyviä yhteyksiä Ukrainan Etyj-valtuuskunnan kanssa, käynyt heidän kanssaan suoria avoimia keskusteluja Etyjin istuntojen yhteydessä ja NB8-kontekstissa sekä tukenut Ukrainan sivutapahtumia ja muistuttanut Ukrainan tukemisen merkityksestä useissa puheenvuoroissa kertomusvuonna. Ukrainasta kaapattujen lasten tilanne on yksi teema, jota valtuuskunnan jäsenet ovat pitäneet erinomaisella tavalla esillä. Suomen valtuuskunta toimi viime vuonna aktiivisesti Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puolella. 50-vuotisjuhlavuonna halusimme muistuttaa Etyjin historiasta ja synnystä ja järjestimme Porton istunnossa elokuvanäytöksen, jossa yli 50 Etyj-parlamentaarikolle näytettiin Arthur Franckin Etyj-dokumenttielokuva The Helsinki Effect. Dokumentti on tärkeä muistutus siitä, että diplomatia on hidasta ja välillä tylsääkin, mutta sillä saadaan aikaiseksi merkittäviä tuloksia — suosittelen jokaiselle. Järjestimme viime vuonna myös ODIHRin kanssa eduskunnassa seminaarin, jossa keskusteltiin tasa-arvotyön merkityksestä parlamenteissa. Kokoukseen osallistui noin 80 parlamentaarikkoa 20 maasta, ja siellä hyväksyttiin Helsingin sitoumukset, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä tasa-arvon vahvistamiseksi parlamenteissa. Nostimme viime vuonna valtuuskuntana esiin myös merialueiden turvallisuuden etenkin Itämeren turvallisuustilanteen näkökulmasta ja teimme siitä lisäaihe-ehdotuksen, joka hyväksyttiin Porton kesäkokouksessa. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös edustaja Kauman laatima lisäaihe Etyjin tulevaisuudesta. Kun edustaja Pia Kauma on nyt mainittu, niin haluaisin tässä yhteydessä kiittää häntä panoksestaan parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana. Tehtävä päättyi viime vuoden heinäkuussa, ja edustaja Kauma teki valtavan työn yleiskokouksen asioiden eteen ja sai siitä paljon kiitosta eri valtuuskunnista yli puoluerajojen. Suomi kun näkyy maailmalla, se on aina myönteistä, etenkin kun teemme sen yhdessä ja rakentaen. Etyjin yksi näkyvimmistä toiminnoista on vaalitarkkailu. Valtuuskunnan jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti vaalitarkkailumissioille Albaniassa, Kirgisiassa ja Moldovassa. Samalla tiedostamme, että vaalipäivä on vain yksi osa vaaleja ja uuden teknologian myötä vaalivaikuttaminen, tekoälykehitys ja demokratian kriisi tuovat haasteita vaalien uskottavuuteen ja äänestäjien luottamukseen siihen, että vaaleilla voi vaikuttaa. On tärkeää pohtia keinoja, joilla voidaan valvoa myös näitä vaaleihin liittyviä haasteita. Etyj on meille tärkeä järjestö, ja meidän on tärkeää varmistaa, että Etyj pystyy toimimaan tehokkaasti myös jatkossa, koska kun tulee aika pohtia rauhaa ja jälleenrakentamista, Etyjillä on tarvittavat työkalut näiden toteuttamiseksi. Siksi emme saa luopua toivosta, kun järjestöä ja sen merkitystä kyseenalaistetaan, vaan meidän on kyettävä varmistamaan, että Etyj on toimintakykyinen ja pysyy relevanttina toimijana nyt ja tulevaisuudessa. Aion omassa puheenvuorossani tuolta omalta paikalta ehkä vähän katsastaa tuota tulevaisuutta, kun tämähän on näin, että käsittelemme vuoden 2025 asioita tässä yhteydessä. — Kiitoksia, rouva puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Keskustelussa on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta. Maailmanpolitiikan ja turvallisuusympäristön muutokset ovat osoittaneet, että varautuminen on välttämätöntä. Tässä ollaan kokonaisturvallisuuden, resilienssin, Suomen menestymisen ja pärjäämisen ytimessä omalla tavallaan. Tällä lakimuutoksella vahvistetaan Suomen kykyä toimia nopeasti vakavassakin kriisitilanteessa. Se mahdollistaa kansainvälisen avun vastaanottamisen sosiaali- ja terveydenhuollossa joustavasti ja viivytyksettä, jos oma toimintakykymme on uhattuna. Jatkossa pystymme siis ottamaan avun vastaan heti silloin, kun sitä tarvitsemme. On myös tärkeää todeta, että potilasturvallisuudesta ei jousteta, vaan kansainvälisen avun ammattilaiset toimisivat osana suomalaista järjestelmää ja suomalaisessa ohjauksessa, ja kokonaisvastuu pysyy siis suomalaisissa, kotimaisissa käsissä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ennaltaehkäisy, siinä se keskeinen termi ja sana. Ennaltaehkäisystä olen tässä salissa puhunut monesta eri kulmasta, ja tässä ollaan jälleen kerran ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keskiössä. Hallituksen esitys eduskunnalle tosissaan on laeiksi terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta. Keskeistä tässä mielestäni on, että hyvinvointialueet vastaavat terveystarkastuksista, seulonnoista ja sairauksien hoidosta, mutta potilastietojen käyttö ennakoivassa työssä on ollut osin epäselvästi säänneltyä. Nyt käsiteltävä lakimuutos mahdollistaa sen, että terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat hyödyntää työssään potilastietoja juuri niissä tehtävissä, joissa varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen hoito ja hoidon seuranta ovat potilaan edun mukaista. Samalla vahvistetaan tietosuojaa, potilaan itsemääräämisoikeutta ja läpinäkyvyyttä lokitietojen ja käyttöoikeuksien kautta. Kuten aloitin, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat järkeviä niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Tällä täsmennyksellä parannetaan edellytyksiä vaikuttavalle ja oikea-aikaiselle hoidolle koko maassa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävässä esityksessä selkeytetään järjestelmää ja tehdään siitä toimivampi niin viljelijöiden kuin viranomaisten näkökulmasta. Viranomaisten toimintavaltaa selkeytetään, ja kuntien roolia tukihakemusten yhdistämisessä täsmennetään. Tilanne, jossa sama toimija muodostaa yhden maatilakokonaisuuden, vaikka hakemuksia olisi useampia, ei ole uusi. Kuntien näkökulmasta epäselvyydet toimivallasta ovat kuitenkin aiheuttaneet tulkintaongelmia. Nyt tämä korjataan. Jos maatilakokonaisuuksia voitaisiin keinotekoisesti pilkkoa useisiin osiin, avautuisi mahdollisuus kiertää tukiehtoja ja enimmäismääriä. Tämä ei ole hyväksyttävää niiden viljelijöiden näkökulmasta, jotka toimivat sääntöjen mukaisesti. Hallituksen esitys vahvistaa yhdenvertaisuutta ja varmistaa, että tukijärjestelmää sovelletaan johdonmukaisesti koko maassa. Arvoisa rouva puhemies! Toinen keskeinen kokonaisuus liittyy tukikelpoisen alan hallintaan. Jatkossa tukikelpoisen alan on oltava viljelijän hallinnassa koko hakuprosessin ajan. Tämä selkeyttää sääntöjä ja vähentää epävarmuutta viljelijöiden arjessa. Samalla se tekee järjestelmästä läpinäkyvämmän ja helpommin valvottavan. Kolmantena nostan esiin pysyvien nurmien ennallistamista koskevan muutoksen. Kynnystä nostettiin viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin. Tämä on viljelijöiden kannalta merkittävä ja tervetullut jousto, joka ottaa paremmin huomioon käytännön maataloustyön realiteetit ilman, että ympäristötavoitteista luovutaan. Tämä muutos on saanut laajaa kannatusta asiantuntijoilta. Lisäksi esityksessä parannetaan ympäristökorvausten hallinnollista tarkastusta aikaistamalla tarkastuskäyntiä ennen ensimmäisen maksun suorittamista. Näin voidaan välttää tilanteet, joissa viljelijä joutuisi myöhemmin takaisinperinnän kohteeksi pelkästään tarkastuksen ajoituksen vuoksi. Hallinnollisen taakan keventäminen ja sääntelyn selkeyden parantaminen on järkevää kaikkien osapuolien kannalta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen keskeinen tavoite on vahvistaa liikenneturvallisuutta, suomalaisen kuljetusalan toimintaedellytyksiä, parantaa sääntelyn valvottavuutta sekä edistää siirtymää kohti ympäristöystävällisempää liikennettä. Nykyinen EU-sääntely on monilta osin tulkinnanvaraista ja käytännössä vaikeaa valvottavaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa rehellisesti toimivat yritykset joutuvat epäreiluun kilpailuasemaan suhteessa niihin toimijoihin, jotka kiertävät sääntöjä. Hallituksen esitys tuo tähän kaivattua selkeyttä, sääntöjen tarkennusta ja hallinnollisten seuraamusmaksujen käyttöönoton. Näin viranomaisilla on aidosti toimivat keinot puuttua väärinkäytöksiin. Tämä ei ole vain oikeudenmukaisuuskysymys vaan myös parantaa suomalaisen työn ja yrittäjyyden asemaa ja on sen puolustamista mitä parhaimmassa muodossa. Toiseksi: Esityksessä edistetään vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen käyttöönottoa mahdollistamalla raskaampien mutta vähäpäästöisten ajoneuvojen kuljettaminen tietyin ehdoin B-luokan ajokortilla. Näin madalletaan kynnystä siirtyä puhtaampaan kalustoon. Tämä on konkreettinen askel kohti liikenteen päästövähennyksiä. Samalla helpotetaan kuljetusalan työvoimapulaa, kun useampi kuljettaja voi toimia näissä tehtävissä ilman raskaan kaluston ajokorttia. Kolmanneksi: Esitys vastaa myös arjen käytännön haasteisiin keventämällä ajokokeen vastaanottajien pätevyysvaatimuksia. Tämän tavoitteena ei ole heikentää liikenneturvallisuutta vaan varmistaa, että ajokokeita voidaan jatkossakin järjestää sujuvasti koko maassa. Tämä on tärkeää niin nuorille kuljettajille kuin kuljetusalan toimijoillekin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten EU-sääntelyä voidaan kansallisesti täydentää järkevällä ja tasapainoisella tavalla. Tästä olemme aika usein tässä salissa keskustelleet. Esitys vahvistaa liikenteen turvallisuutta, valvontaa, tukee reilua kilpailua ja edistää vihreää siirtymää samalla sujuvoittaen kuljetusalan arkea. — Hienoa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten tässä on useampikin edustaja jo todennut, mielestäni tämä keskustelu, mitä ollaan käyty, on ollut arvokasta: puhutaan Suomen turvallisuudesta eri näkökulmista, eri näkemyksistä, mitä meillä on, mutta sävy on ollut oikeanlainen, sanoisinko näin. Itse nostin omassa puheenvuorossani suomalaisen teollisuuden ja puolustusteollisuuden kilpailukyvyn roolin ja ne mahdollisuudet, mitä siellä puolella on riippuvuuksien hillitsemisessä. Tiedostan, niin kuin täällä useampikin edustaja nosti esiin, että kysehän ei ole missään nimessä nopean aikavälin ratkaisuista, mutta henkilökohtaisesti ainakin uskon, että olemme täällä rakentamassa Suomea pitkälle tulevaisuuteen, ja siinä mielessä on olennaista, että kun tällaista rakentavaa keskustelua käydään, niin tuodaan myös niitä näkemyksiä siitä tulevaisuuden suunnasta. Toisaalta siksi haluan nostaa esiin myös niitä toimia, millä me olemme vahvistaneet suomalaisen teollisuuden pärjäämistä ja sitä kautta mahdollisesti sitä kykyä toimia tulevaisuudessa, esimerkkeinä nyt investointikannustimen, tulevan yhteisöveroalennuksen ja tutkimuksen ja kehityksen panostukset. No, tutkimus- ja kehityspanosten kohdalla täytyy sanoa, että niiden painottaminen yhä vahvemmin sinne innovointipuolelle, jotta me saadaan kaupallistettua niitä hienoja tuotteita, olisi aivan keskeistä. Työmarkkinauudistukset nousevat tässä, infrapanostukset. Puhdas, edullinen ja toimitusvarma sähkö nousee aivan keskiöön, kun puhutaan meidän teollisuuden pärjäämisestä. Samaan aikaan se, mikä puolustusteollisuudelle luo mahdollisuuksia, on tämä puolustusbudjetin kasvu, joka on ollut aivan keskeinen tämän hallituksen keskittymiskohta. Siihen toki vaikuttaa maailmanaika aika paljon, että panostukset niin vahvasti suuntautuvat myös sinne puolustusbudjetin kasvun suuntaan. Viimeinen, mikä minun mielestäni on olennaista, mistä ei ikinä puhuta tarpeeksi, kun puhutaan puolustusteollisuudesta, on meidän startup-kenttä. Siis meidän startup-kentällä on aivan uskomattomia innovaatioita, ja ennen kaikkea ne menevät sinne kaksikäyttötuotteiden puolelle, joilla pystytään rakentamaan turvallista Suomea jatkossakin. Haluan muistuttaa, että tämä on se sektori, jonka toimintakykyyn on tehty valtavasti tekoja mutta jossa emme saa kyllä laskea hetkeksikään katsetta alas, vaan edelleen pitää mahdollistaa sitä suomalaista kekseliäisyyttä, innovatiivisuutta, jolla me pystymme jatkossakin varmistamaan sen, että Suomi pysyy turvallisena maana. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Isänmaan turvallisuus aina ensin. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä aloitteesta ja tästä keskustelusta, jota demokraattiseen järjestelmään, Suomeen, todella mahtuu, ja sitä on syytäkin käydä. Suomen oma puolustusteollinen kapasiteetti on varsin rajallinen. Tämän vuoksi monet puolustuskykymme kannalta keskeiset asejärjestelmät joudutaan hankkimaan ulkomailta. Tämä on seurausta siitä, millaisessa turvallisuusympäristössä ja teollisen suorituskykymme todellisuudessa elämme. Erityisesti tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että hankintajärjestelmämme toimii luotettavasti, tehokkaasti ja ennen kaikkea isänmaan turvallisuutta vahvistavasti. Puolustushankinnat perustuvat selkeästi määriteltyihin lainsäädännöllisiin periaatteisiin, suorituskykyvaatimuksiin ja sotilaalliseen huoltovarmuuteen. Puolustusvoimien ammattilaisten johtamat perusteelliset hankintaprosessit toimivat hyvin, tekniset ja taloudelliset vaatimukset huomioiden, ja ennen kaikkea hankinnat tehdään kokonaisuutena strategisesti kestävästi. Tämä on keskeinen lähtökohta, jota ei näkemykseni mukaan ole syytä horjuttaa. Hankinnat perustuvat pitkäjänteiseen suunnitteluun. Erityisesti arvioidaan suorituskykyä Suomen olosuhteissa ja poikkeusoloissa, huoltovarmuutta ja elinkaarikustannuksia. Nämä ovat Suomen kannalta aivan oleellisia kriteerejä myös jatkossa. Korostan vielä, että juuri suorituskyky ja huoltovarmuus ovat viime kädessä niitä tekijöitä, jotka ratkaisevat puolustuskykymme uskottavuuden. Arvoisa rouva puhemies! Puolustushankintojen ominaispiirre on asejärjestelmien pitkä käyttöikä. Tämän seurauksena yksittäiseen toimijamaahan liittyvää maariskiä on haastavaa arvioida koko elinkaaren ajalta, ja kuten puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Autto totesi aikaisemmin keskustelussa, kun ostamme demokraattiselta maalta puolustusteollisuuden tuotteita, niin sen maan johto ehtii muuttumaan jo moneen kertaan hankintaprosessin aikana saati sitten itse tuotteen käytön aikana. Siksi järjestelmien ylläpidon, huollon ja jatkokehittämisen turvaaminen nousee keskiöön. Riippuvuuksia muihin valtioihin pyritään kuitenkin vähentämään määrätietoisesti. Keskeinen keino tähän on kotimaisen osaamisen vahvistaminen ja teollinen yhteistyö, joilla varmistetaan, että kriittistä ylläpito- ja huoltokykyä on myös Suomessa. — Tässä kohtaa on syytä todeta, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi aivan keskeisistä asioista. Siitä voisin pidempäänkin keskustella, ja siitä olisi syytä jatkossakin puhua laajassa käsitteessä paljon enemmän. — Tämä ei ainoastaan paranna huoltovarmuutta vaan myös lisää kansallista osaamista ja resilienssiä pitkällä aikavälillä. On myös tärkeää todeta, että jo nykyinen sääntelykehys mahdollistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien huomioon ottamisen tapauskohtaisesti. Samalla se jo säilyttää riittävän joustavuuden, jotta voimme hankkia puolustuskyvyn kannalta parhaat mahdolliset järjestelmät oikea-aikaisesti. Liiallinen lisäsääntely voisi kaventaa vaihtoehtoja, nostaa kustannuksia ja pahimmillaan heikentää puolustuskykyä. Kun vajaa kuukausi sitten — kouvolalaisena kansanedustajana — meidän perhekin heräsi siihen, että Hornetit kiersivät Kouvolan kaupungin yllä, ja sen jälkeen uutisista saimme lukea, minkä takia ja mikä oli tilanne droonien suhteen, jotka harhautuivat Suomeen, niin kyllä, arvoisa puhemies, se vain tuntuu aika raa’alta, jos me tekisimme mitään muuta kuin varmistaisimme oman puolustuskykymme maksimaalisesti. Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on pitää kiinni toimivasta järjestelmästä ja kehittää sitä hallitusti. Meidän on varmistettava, että puolustushankinnat perustuvat jatkossakin suorituskyvyn ja huoltovarmuuden strategiseen kokonaisarvioon, isänmaan turvallisuus kirkkaana ykkösenä. Suomen puolustus rakennetaan konkreettisilla, toimivilla ratkaisuilla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä aloitteesta. Suomen turvallisuusympäristö on totisesti muuttunut eikä vain väliaikaisesti. Puolustushankinnat perustuvat selkeästi määriteltyihin lainsäädännöllisiin periaatteisiin, suorituskykyvaatimuksiin ja sotilaalliseen huoltovarmuuteen — siis parasta mahdollista isänmaan turvallisuudelle. Puolustusvoimien ammattilaisten johtamat perusteelliset hankintaprosessit toimivat hyvin, tekniset ja taloudelliset vaatimukset huomioidaan, ja ennen kaikkea hankinnat tehdään kokonaisuutena strategisesti kestävästi. Tämä on keskeinen lähtökohta, jota ei näkemykseni mukaan ole syytä horjuttaa, ja siksi kansalaisaloite on syytä hylätä. Sanon tämän ennen kaikkea Suomen varuskuntapääkaupunki Kouvolan edustajana — kaupungin, joka on ollut julkisuudessa droonien johdosta viime aikoina.

Arvoisa herra puhemies! Kaksi suurta murrosta maailmalla: toinen on suurvaltapolitiikan voimistuminen, ja toinen on teknologian ja tekoälyn jyrkkä kasvukulmakerroin. Valitettavasti näissä molemmissa asioissa Eurooppa on hyvin pitkälti pelikenttä, ei pelaaja. Tämä on huolestuttavaa. Vaikka on sanottu, että asiaan on herätty, niin herääminenhän ei ole teko, ja se on vasta heräämistä. Kun Yhdysvallat omalla tavallaan vähentää rooliaan maailmassa, niin tämähän on meidän mahdollisuutemme kasvaa. Siis kysymys on siitä, nähdäänkö kriisissä mahdollisuus, mutta se tarkoittaa sitä, että me toimimme kumppaneina, emme opettajina. Ja kuten nyt on toimittu, uusia kauppasopimuksia tarvitaan. Suojellaan avointa sääntöpohjaista järjestelmää ja sisämarkkinoita epäreilulta kilpailulta. Sääntelyn purku: edelleen pitää päästä puheiden tasolta tekoihin ja vahvistaa kilpailukykyä. Helposti sanottu, vaikeasti tehty, mutta ei se aloittamatta toimi.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos, ministeri Marttinen. — Julkiset hankinnat ovat noin 40 miljardin euron kokonaisuus suomalaisten veronmaksajien rahaa. Siksi sillä, miten hankinnat tehdään, on valtava merkitys julkisen talouden kestävyyteen, pk-yritysten mahdollisuuksiin ja tavallisen veronmaksajan saamaan vastineeseen. Nykyjärjestelmä on liian usein raskas, suljettu ja suurille toimijoille rakennettu. Liian moni paikallinen yrittäjä jää katsomaan sivusta, kun kilpailutukset ovat kohtuuttoman suuria tai hankinnat tehdään ilman aitoa kilpailua. Hankintalain uudistus on välttämätön, ja kiitän ministeri Marttista aktiivisesta toimimisesta. Se avaa markkinoille lisää aitoa kilpailua, ja kun kilpailu toimii, hinnat pysyvät kurissa. Laatu paranee, ja veroeuroille saadaan enemmän vastinetta. Etenkin pk-yrityksille tämä tarkoittaa todellista mahdollisuutta osallistua sekä alueille elinvoimaa ja työpaikkoja.

Arvoisa rouva puhemies! Toivon voimia ja ennen kaikkea rohkeutta meidän ministereille tässä erittäin haastavassa maailmanajassa. On hyvä myös muistaa, että vaikka sota joku päivä loppuu, niin se ei kyllä yksinään poista niitä haasteita, mitä meillä Euroopalla ja koko Suomella on kilpailukyvyn kanssa. Tämä olisi syytä muistaa näissä keskusteluissa, eli rohkeutta todella tarvitaan. Kasvutoimet, mitä nyt on tehty, työelämäuudistukset, veronalennukset ovat oikeaan suuntaan tärkeitä askeleita, mutta kuten sanoin, haasteet ovat aivan massiiviset ihan koko Euroopan tasolla. Investoinnit, valtiovetoisuus niissä, transaktionaalisuus — ne nousevat keskiöön. Se, millä tavalla Suomi pystyy olemaan houkutteleva maa investoinneille, tarkoittaa työpaikkoja, elinvoimaa, turvallisuutta, ja tässä totta kai toivon aktiivista roolia, mutta unohtamatta niitä meidän loistavia pieniä pk-yrityksiä ja heidän rahoitushaasteitaan. Sieltä niitä on kasvanut maailman maineeseen. Pienestä on aina aloitettava. Eli tässä on kokonaisuutta teillä kyllä aika paljon edessä.

Arvoisa herra puhemies! Olen tässä salissa useamman kerran keskustellut siitä todellisuudesta, missä maailmanajassa elämme tänä päivänä ja millä tavalla se heijastuu politiikan, päättäjien ja samaan aikaan investointien yhteenlinkkaantumiseen ja siihen, millä tavalla ne ovat yhä enemmän kytköksissä tänä päivänä. Onko se sitä, mitä me halutaan välttämättä, onko se kehitys, missä Suomi välttämättä pärjää, kun näin globaalisti edetään, niin se on eri kysymys. Mutta jos me ajatellaan tätä Finnveran uudistamiskokonaisuutta tässä ajassa, hallitus haluaa varmistaa, että Suomi ja suomalaiset yritykset todella menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Mielestäni on hyvin erikoista se, että siinä nähdään näin vahvasti negatiivisia sävyjä. Tässä mahdollistetaan suomalaisen meriteollisuuden tulevaisuus, siis laivanrakentaminen, asia, missä suomalaiset ovat aivan poikkeuksellisen hyviä, sen tulevaisuutta tuetaan. Meidän pitäisi olla ylpeitä tästä. Tai kun Suomi tämän raa’an geopolitiikan ajassa on aivan keskiössä jäänmurtajadiilillä Yhdysvaltojen kanssa, niin eikö tässä pitäisi olla nimenomaan mukana? Tästä pitäisi olla ylpeä. Kun me olemme aivan maailman huippuosaajia jäänmurtajien rakentamisessa, niin miksi sitä täytyy vastustaa, siis vientiä, investointeja, elinvoimaa, töitä, menestystä? Kyllä tässä vähän ihmettelen tätä keskustelua, että tätäkö se keskusta sitten täällä vastustaa. Tässäkö on keskustan resepti talouskasvun tuplaamiseen? Yksinkertaisesti en pysty ymmärtämään. Kun kuuntelee keskustelua, niin onko Suomen tulevaisuus sitä, että keskusta ja vasemmistoliitto käsi kädessä vastustavat Suomen menestystä? [Jari Ronkainen: On. Näin on.] Siis meidän pitäisi olla ylpeitä tästä meidän ydinosaamisesta. Kyllä vähän vetää mieltä matalaksi näin illalla.

Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat edustajat Lyly ja Kurvinen kysyneet esimerkiksi niistä teoista, ja se on aivan oikein. Muistelen, että edustaja Paasi taisi käydä hallituksen kasvuteot omassa podcastissaan läpi yksitellen, ja siihen meni useampi tunti. Eli on syytä myös muistuttaa, että pääomien kasvamiseen, vaurastumiseen, siihen kasvuun on tehty valtavasti työtä, mutta se ei missään nimessä tarkoita, että se on riittävästi, mutta kyllä sen pitäisi myös olla suomalaisille pankeille signaali, että me tässä maassa haluamme kasvua ja toimia. Samaan aikaan on myös ymmärrettävä, että kyllähän meillä on yksityisen pääoman kannalta haastava maa tämä Suomi. Siis jos me katsotaan sijoitustoimintaa, niin julkisten tietojen mukaan jo hyvätuloisista kansanedustajista aika harva täällä sijoitustoimintaa harrastaa. Eli kyllähän tämä on kansakunnan yksi suuri haaste. Siinä itse näen, että osakesäästötilin merkittävä laajentaminen ja toisaalta perintö- ja lahjaverosta luopuminen olisivat niitä avaimia, millä me yksityistä pääomaa pystyttäisiin tässä maassa kasvattamaan.

Arvoisa herra puhemies! Arvokas keskustelu, ja toivoisin, että tämänkaltainen rakentava sävy välittyisi meidän eduskuntatyöstä ehkä enemmänkin suomalaisille. Se olisi arvo jo itsessään. Suomi nousee tai ei nouse pk-yritysten menestysmahdollisuuksien mukaan, ja sen takia olemme aivan keskeisen kysymyksen äärellä. Itse näen ylisääntelyn yhtenä suurena ongelmana, ja siinä on monta tasoa. Euroopan unioni on totta kai se lähtötaso, mikä johtaa siihen ylisääntelyn määrään, ja siitä on jo raportteja niin Mario Draghilta kuin tänään nobelisti Ben Holmström nosti tämän haasteen. Jos me ylisääntelemme itsemme kaikkialta kilpailusta, niin siinä me sitten ollaan. Siihen vielä pistetään tämä suomalainen helposti ylisääntely eli Suomi-lisä ja lisätään vielä pankkien varovaisuus, niin on kokonaisuus sellainen, että me pelätään menestyä, ja se ei kyllä ole oikea resepti kovassa kilpailussa maailmassa. Eli rohkeutta peliin ja pelisilmää käyttöön.

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite tosiaan koskee luonnollisesti isompaa kokonaisuutta, jolla varmistetaan ihmisten turvallista arkea. Tämä työhän etenee totta kai koko ajan, niin eduskunnan tasolla kuin maan hallituksen tasolla, mutta oma pyrkimykseni on tehdä oma osani, jotta tämä pieni palanen etenisi mahdollisimman nopeasti. Ajatus siitä, että koko yhteiskunta on mukana tässä, on mielestäni enemmän kuin tervetullut jo pelkästään keskustelunavauksena, ja rahoitussektorihan kuuluu tähän yhteiseen yhteiskuntaan. Enkä voi tässä puhua pankkien puolesta, mutta mietin vaan sitä tilannetta, jossa yhdessä pankissa toimiva huijari ei pysty toimimaan ja siirtyy seuraavan pankin asiakkaiden kimppuun ja jossa tämä kyseinen pankki, joka on huomannut tällaisen huijarin, havainnut sen, ei pysty asiasta raportoimaan eteenpäin seuraavaan pankkiin. Kyllä tuntuu aika kohtuuttomalta tilanteelta myös pankeille tämä nykytulkinta laista. Ehkä loppuun haluan todeta sen, että kun huijaukset tosiaan kehittyvät, niin kuin tässä useampi kollega sanoi — kiitoksia paljon kollegoille tuesta ja tästä keskustelusta — niin näinhän se on, että ihan kenelle tahansa on aivan mahdotonta se rajanveto, mikä on huijaus, mikä ei. On äärimmäisen tärkeää, että sitä keskustelua käydään myös julkisuudessa, että ihmiset osaavat olla varovaisia, mutta tietty aina on se huoli siitä, kuinka varovainen ihminen voi omassa arjessaan olla. Tämähän on se, mihin huijarit tietenkin kiireisen arjen keskellä yrittävät puuttua. Taloudellinen iskuhan yksittäiselle ihmiselle on valtava, mutta myös tässä yhteydessä haluan nostaa sen henkisen taakan, minkä huijattu ihminen kokee, ajatuksen jollain tavalla siitä, että suomalainen yhteiskunta olisi niin vahva tukemaan niitä ihmisiä, jotka tällaisen tuskan kokevat, että eivät joutuisi yksin elämään sen tunteen kanssa vaan olisivat valmiita avaamaan sitä omaa tuntemustaan ja saamaan sitä tukea yhteiskunnalta, että hei, tämä on nykymaailmassa ihan todellinen ongelma, siinä ei ole mitään häpeää, että tuli epäonnistuttua omassa päätöksessä. Siinä mielessä me saataisiin tätä ymmärrystä laajemmin ja ehkä sen pienen tuskan kiven sieltä niskasta pois niiltä ihmisiltä, jotka ovat huijatuiksi joutuneet. Kiitoksia paljon näistä puheenvuoroista. Jään kuuntelemaan kyllä loputkin puheenvuorot.

Arvoisa herra puhemies! Lakialoitteen nimi on pitkä, mutta yksinkertaistettuna pyrkimys on suojella ihmisiä huijauksilta ajatuksella ”konnat kuriin”. Pitkän ja seikkaperäisen laatimisen jälkeen tämä piti jättää kiireessä ennen kesän istuntotaukoa teknisen luonteen takia, ja nimien kerääminen siihen oli hieman haastavaa. Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että jos asiaa tämän haasteellisuuden vuoksi on vaikea nyt edistää kokonaisuuksien ollessa jo niin sanotusti käynnissä, niin tässä on ainakin pohja suoraan seuraavan hallitusohjelman neuvotteluihin, joita pystytään sitten edistämään. Arvoisa puhemies! Lähes viikoittain saamme lukea uutisista huijauksista, jotka ovat kohdistuneet niin tavallisiin suomalaisiin kuin julkisuuden henkilöihin, näyttelijöihin ja poliitikkoihin. Lähes jokainen meistä on kokenut itsensä tai läheisensä kautta tilanteen, jossa on yritetty huijata tai onnistuttu huijaamaan rahaa erilaisin keinoin. Nämä tapaukset kertovat surullista kieltään siitä, kuinka nopeasti luottamus ja turvallisuus voivat murentua, kun rikolliset hyödyntävät digitaalisia kanavia ja ihmisten hyväuskoisuutta. Kyse ei ole yksittäisistä inhimillisistä tragedioista, kyse on ilmiöstä, joka kasvaa ja koskettaa koko yhteiskuntaa. Huijaukset aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Taloudellisten menetysten lisäksi kannettavaksi tulee valtava henkinen kuorma, jonka huijaukset aiheuttavat. Kun oma identiteetti tai varat joutuvat rikollisten käsiin, tunne turvattomuudesta voi olla musertava. Samalla kun rikolliset hyödyntävät yhä kehittyneempiä teknologioita, myös petokset ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi ja tehokkaammiksi. Digitalisaatio ja globaalit maksujärjestelmät mahdollistavat petosten toteuttamisen nopeassa ja laajassa mittakaavassa, mikä tekee niiden havaitsemisesta ja torjumisesta haastavampaa kuin koskaan ennen. Tämä edellyttää meiltä lainsäätäjinäkin uutta ajattelua. Perinteiset keinot eivät enää riitä, meidän on mahdollistettava rahoitussektorille työkaluja, joilla mahdollistetaan oikea-aikaista tiedonvaihtoa ja yhteistyötä rikollisuuden ehkäisemiseksi. Nykyinen tulkinta salassapitovelvollisuudesta on Suomessa huomattavasti tiukempi kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa pankit eivät voi varoittaa toisiaan, vaikka näkisivät selviä merkkejä huijauksesta. Tällä lakialoitteella on tarkoitus korjata tämä aukko. Aloitteella muutetaan kolmea keskeistä lakia: luottolaitoslakia, maksupalvelulakia ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia. Näihin lakeihin lisätään tarkkarajainen oikeusperusta tiedonvaihdolle huijausten estämiseksi. Lisäksi täsmennetään tietosuojalain soveltamista, jotta henkilötietojen käsittely on selkeästi sallittua tässä tarkoituksessa. Näin varmistamme, että sekä yksityisyys että turvallisuus toteutuvat. On myös tärkeää korostaa, että aloite ei vaaranna yksityisyyttä tai tietosuojaa. Lainsäädäntö säilyttää tiukat rajat mutta sallii tarvittavan joustavuuden, jotta voidaan puuttua talousrikollisuuteen tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti. Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, vaikka lakialoite kuulostaa tekniseltä, sen merkitys voi olla hyvin konkreettinen. Kun pankit voivat laillisesti varoittaa toisiaan ja pysäyttää epäilyttävän maksun, rahat eivät ehdi kadota ketjussa tililtä tilille. Tämä suojelee erityisesti iäkkäitä ja muita haavoittuvassa asemassa olevia, joihin huijaukset usein kohdistuvat. Samalla pitää todeta, että yhä kehittyneempien huijauskeinojen kautta uhka koskee meistä ihan jokaista ikään, sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta. Aloite on ennen kaikkea teko ihmisten puolesta, joiden arki voi muuttua peruuttamattomasti talousrikollisuuden seurauksena. Se on lupaus siitä, että teemme kaikkemme suojellaksemme kansalaisten taloudellista turvallisuutta ja hyvinvointia. Kyse on luottamuksesta. Toivon, että voimme tämän keskustelun myötä yhdessä vahvistaa lainsäädäntöämme ja antaa rahoitussektorille työkalut, jotka estävät petoksia ja talousrikollisuutta. Tämä on yksi konkreettinen askel kohti turvallisempaa arkea ja vahvempaa luottamusta yhteiskunnassa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Itäisen Suomen tulevaisuus rakentuu elinvoimasta, investoinneista ja turvallisuudesta. Meidän on nyt katsottava rohkeasti eteenpäin ja nähtävä ongelmien lisäksi erityisesti ratkaisuja, joita hallitus on tehnyt. Edustaja Partanen tuossa luetteli merkittävän määrän infraratkaisuja, ja myös kaakkoisessa Suomessa, Venäjän rajan lähellä, olevat valtatie 15 ja valtatie 12 saivat yhteensä 200 miljoonaa. Eli hallitus kyllä toimii näillä perinteisilläkin tavoilla eli nimenomaan väyläratkaisuilla. Mutta se, mistä haluan puhua, on yksi keskeisimmistä ratkaisuista: uusiutuvan energian, etenkin tuulivoiman, investointimahdollisuuksien kehittäminen. Itäisessä Suomessa tuulivoiman rakentaminen on jäänyt jälkeen muun maan kehityksestä. Kuten varmasti kaikki tietävät, syynä ovat olleet Puolustusvoimien aivan todelliset huolenaiheet tutkahäiriöihin liittyen, mutta teknologia kehittyy, ja meidän tulee uskaltaa muuttaa ajatteluamme sen mukana. Yksi ajatus, joka on kesän alussa noussut, on julkaistu ResilEast-ohjelma, joka ehdottaa maanpuolustuksellista energiaohjelmaa itäisen Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Ehdotuksessa tuhannesta tuulivoimalasta muodostetaan ketju itärajalle aina Kymenlaaksosta Lappiin asti. Näiden voimaloiden katoille sijoitettaisiin Puolustusvoimien sensoreita ja tutkia, jotka vahvistavat Suomen kykyä havaita ja torjua drooniuhkia. Tämä toimisi siis myös vastauksena uuteen sodankäynnin aikakauteen, jossa droonit ovat keskeinen uhka. Tämä on siis yksi ajatus, eli ajatuksia on ja teknologiaa myös siinä tukena. Kyse ei ole pelkästä puolustuksesta vaan myös elinvoimasta. Kyseinen ohjelma toisi itäiseen Suomeen miljardiluokan investointeja, työpaikkoja ja uutta teknologiaa. Se loisi uutta kysyntää paikallisille yrityksille ja vahvistaisi alueen asemaa osana kansallista huoltovarmuutta ja energiasiirtymää. LUT-yliopisto on yksi keskeisimmistä toimijoista ohjelman taustalla. Yliopisto tutkiikin parhaillaan, miten tuulivoimaloiden ja tutkateknologian yhteensovittaminen voidaan toteuttaa. Testit ovat jo käynnissä Lappeenrannassa, ja mukana on myös muita korkeakouluja sekä kansainvälisiä teknologiayrityksiä. Tämä osoittaa, että tekniset haasteet ovat ratkaistavissa ja että kiinnostusta hankkeeseen löytyy runsaasti ja laajasti. Arvoisa puhemies! Nyt tarvitaan poliittista tahtoa. Meidän on varmistettava, että tuulivoiman rakentamisen edellytykset itäisessä Suomessa paranevat. Tämä tarkoittaa toimia, joita tehdään yhdessä alueen toimijoiden, Puolustusvoimien ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Se tarkoittaa sitä, että myös itäisen Suomen tuulivoiman kehittäminen ja siihen tarjotut ratkaisut otetaan vakavasti ja viedään niitä eteenpäin rohkeasti ja kunnianhimoisesti. Itäisen Suomen ei pidä jäädä sivuun energiasiirtymästä eikä turvallisuusratkaisuista. Meillä on nyt mahdollisuus rakentaa alueelle uutta elinvoimaa ja samalla vahvistaa koko Suomen kasvua sekä puolustusta. Tämä on mahdollisuus, johon meidän on tartuttava.

Arvoisa herra puhemies! En haluaisi lähteä tähän debattiin nyt, mutta edustaja Oinas-Panuma sanoi, että mitään ei ole tehty. Itse katson pelkästään jo Kaakkois-Suomen näkökulmasta, joka on alue, joka jakaa rajaa Venäjän kanssa: sinne on useampi sata miljoonaa liikennehankkeisiin ohjattu. Joten tämä on hieman valitettavaa, että keskustelu lähtee tälle linjalle. Mutta se, mistä halusin puhua, on energian, puhtaan sähkön rooli, kun puhutaan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden menestymisen kohdalla aivan keskeisestä asiasta. Itäisen Suomen tulevaisuuden kannalta tuulivoiman rakentaminen isänmaan turvallisuus varmistaen on aivan keskeisiä askeleita, kun puhutaan siitä, miten me pidetään itäinen Suomi ja pohjoinen Suomi mukana kehityksessä. Tässä toivoisin ja kannustan hallitusta ottamaan rohkeita askeleita, että tämä läpäisee useamman ministeriön. Kun kuitenkin puhutaan siitä, että puhdas ja varma ja edullinen sähkö on yhä haasteellisemmassa ajassa, niin se on se kilpailukyvyn avain, mikä tuo investointeja, hyvinvointia ja työtä meille itäiseenkin Suomeen. — Kiitos.