Aura Salla

Arvoisa puhemies! Suomi ja Eurooppa ansaitsevat järkevämpää EU-sääntelyä — sääntelyä, joka keskittyy unionin toimivallassa oleviin asioihin ja ottaa paremmin huomioon jäsenmaiden kansalliset erityispiirteet. EU:n on keskityttävä asioihin, jotka on järkevä hoitaa unionin tasolla: talouteen, ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan sekä länsimaisten arvojen, vakaan turvallisuusympäristön ja demokratian edistämiseen. Meidän tulee pitää kiinni Euroopan unionin läheisyysperiaatteesta, eli päätökset on tehtävä lähellä ihmisiä. Euroopan unionia tulee kehittää omavaraisemmaksi. EU:n omien varojen järjestelmää voidaan vahvistaa esimerkiksi erilaisilla haitta- ja päästöveroilla. [Sofia Virta: Lisää päästö- ja haittaveroja!] Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa EU:lla on järkevä rooli, joka hyödyttää koko unionia. EU:n tulevan kauden keskeisenä tavoitteena on oltava turhan sääntelyn purkaminen sisämarkkinoilta. Meidän on keskityttävä avaamaan sisämarkkinat, ei sääntelemään niitä hengiltä. Kauppasopimuksilla meidän on mahdollista vaikuttaa niin talouskasvuun, maailmantalouden ja turvallisuusympäristön dynamiikkaan kuin ympäristöstandardeihinkin. Pääomamarkkinaunionissa on vihdoin otettava konkreettisia askelia. Pääomat ja investoinnit on saatava liikkumaan niin kuluttajien, yrittäjien kuin investoijien osalta saumattomasti unionin sisällä. Yhtään uutta rahoitusinstrumenttia EU ei tarvitse — nykyisiäkin käytetään kehnosti — vaan valtiontuissa on palattava sovittuihin sääntöihin. Suomi voi olla kokoaan isompi toimija unionissa asiantuntevalla, ennakoivalla ja aktiivisella vaikuttamisella. [Puhemies: Aika!] Siksi EU-politiikan on sekä saatava suurempi painoarvo meidän poliittisten päättäjien ja virkakunnan tekemisessä [Puhemies koputtaa] että kuuluttava tässä salissa ja näyttävä laajemmin [Puhemies: Aika!] kotimaisessa mediassa. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Se oli topakka puhe!]

Arvoisa puhemies! Suomi ja Eurooppa ansaitsevat järkevämpää EU-sääntelyä — sääntelyä, joka keskittyy unionin toimivallassa oleviin asioihin ja ottaa paremmin huomioon jäsenmaiden kansalliset erityispiirteet. EU:n on keskityttävä asioihin, jotka on järkevä hoitaa unionin tasolla: talouteen, ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan sekä länsimaisten arvojen, vakaan turvallisuusympäristön ja demokratian edistämiseen. Meidän tulee pitää kiinni Euroopan unionin läheisyysperiaatteesta, eli päätökset on tehtävä lähellä ihmisiä. Euroopan unionia tulee kehittää omavaraisemmaksi. EU:n omien varojen järjestelmää voidaan vahvistaa esimerkiksi erilaisilla haitta- ja päästöveroilla. [Sofia Virta: Lisää päästö- ja haittaveroja!] Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa EU:lla on järkevä rooli, joka hyödyttää koko unionia. EU:n tulevan kauden keskeisenä tavoitteena on oltava turhan sääntelyn purkaminen sisämarkkinoilta. Meidän on keskityttävä avaamaan sisämarkkinat, ei sääntelemään niitä hengiltä. Kauppasopimuksilla meidän on mahdollista vaikuttaa niin talouskasvuun, maailmantalouden ja turvallisuusympäristön dynamiikkaan kuin ympäristöstandardeihinkin. Pääomamarkkinaunionissa on vihdoin otettava konkreettisia askelia. Pääomat ja investoinnit on saatava liikkumaan niin kuluttajien, yrittäjien kuin investoijien osalta saumattomasti unionin sisällä. Yhtään uutta rahoitusinstrumenttia EU ei tarvitse — nykyisiäkin käytetään kehnosti — vaan valtiontuissa on palattava sovittuihin sääntöihin. Suomi voi olla kokoaan isompi toimija unionissa asiantuntevalla, ennakoivalla ja aktiivisella vaikuttamisella. [Puhemies: Aika!] Siksi EU-politiikan on sekä saatava suurempi painoarvo meidän poliittisten päättäjien ja virkakunnan tekemisessä [Puhemies koputtaa] että kuuluttava tässä salissa ja näyttävä laajemmin [Puhemies: Aika!] kotimaisessa mediassa. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Se oli topakka puhe!]

Arvoisa puhemies! Jaamme varmasti kaikki nuorten sekä opposition huolen ilmaston tilan äärimmäisestä vakavuudesta. Tiedämme, että yksin Suomen toimet eivät riitä, vaan tarvitsemme välittömiä globaalin tason ratkaisuja, mutta voimme olla eturintamassa oikean suunnan näyttäjinä. Hallitus vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää puhtaampaa ympäristöä. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Suojelemme vanhoja metsiä, vapautamme koskia ja puhdistamme vesistöjä. Luonto- ja suojelutoimien rahoitusta jatketaan. Toivottavasti näemme vielä turkistarhauksenkin kieltämisen. Suomen vaikuttavuus on kokoaan suurempi, kun viemme puhtaita ratkaisuja eri puolille maailmaa sekä osoitamme esimerkillämme ja aktiivisella EU-vaikuttamisella kiertotalouden periaatteiden saamisen niin teollisuuden, yritysten kuin meidän kaikkien kuluttajien käytäntöihin. Tämä vaatii kokonaisvaltaista ajattelumaailman muutosta. Puhtaan energian tuotannossa olemme mallimaa. Korkeaa osaamistamme kannattaa hyödyntää ja rakentaa entistäkin tiiviimpää yhteistyötä EU:n yliopistoverkoston ja yksityisen sektorin kanssa. Puhtaat innovaatiot ja ratkaisut antavat Suomelle mahdollisuuksia luoda työtä ja toivoa nykynuorille ja tuleville sukupolville. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Jaamme varmasti kaikki nuorten sekä opposition huolen ilmaston tilan äärimmäisestä vakavuudesta. Tiedämme, että yksin Suomen toimet eivät riitä, vaan tarvitsemme välittömiä globaalin tason ratkaisuja, mutta voimme olla eturintamassa oikean suunnan näyttäjinä. Hallitus vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja edistää puhtaampaa ympäristöä. [Vasemmalta: Ei pidä paikkaansa!] Suojelemme vanhoja metsiä, vapautamme koskia ja puhdistamme vesistöjä. Luonto- ja suojelutoimien rahoitusta jatketaan. Toivottavasti näemme vielä turkistarhauksenkin kieltämisen. Suomen vaikuttavuus on kokoaan suurempi, kun viemme puhtaita ratkaisuja eri puolille maailmaa sekä osoitamme esimerkillämme ja aktiivisella EU-vaikuttamisella kiertotalouden periaatteiden saamisen niin teollisuuden, yritysten kuin meidän kaikkien kuluttajien käytäntöihin. Tämä vaatii kokonaisvaltaista ajattelumaailman muutosta. Puhtaan energian tuotannossa olemme mallimaa. Korkeaa osaamistamme kannattaa hyödyntää ja rakentaa entistäkin tiiviimpää yhteistyötä EU:n yliopistoverkoston ja yksityisen sektorin kanssa. Puhtaat innovaatiot ja ratkaisut antavat Suomelle mahdollisuuksia luoda työtä ja toivoa nykynuorille ja tuleville sukupolville. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden veropäivä oli ennen kaikkea kotimaisten kasvuyrittäjien esiinmarssi. Kasvuyritykset luovat veroeurojen lisäksi Suomeen uusia työpaikkoja ja tulevaisuuden innovaatioita. Kasvuyrityksiä ei rakenneta yksin. Pääomasijoitusrahastojen vaikutus kasvuyritysten rakentamisessa on huomattava. Tutkimuksen mukaan pääomasijoittajien omistamat yhtiöt kasvavat liikevaihdolla mitattuna kymmenen kertaa verrokkeja nopeammin ja moninkertaisesti nopeammin henkilöstöllä mitattuna. Suomen 500 suurimman yrityksen joukkoon nousseista yrityksistä viimeisten kymmenen vuoden ajalta kolmasosa on pääomasijoitustaustaisia. Kotimaiset yleishyödylliset toimijat haluaisivat sijoittaa suomalaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomasijoitusrahastoihin ja rahoittaa näin kotimaista talouskasvua, hyvinvointia sekä tulevaisuuden innovaatioita. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä sen tiellä on veroeste, joka pitää poistaa. Olen tehnyt lakialoitteen kommandiittiyhtiöiden verotusta koskevaan tuloverolain 16 §:ään lisättävästä uudesta 5 momentista, jonka mukaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavasta kommandiittiyhtiöstä saatu tulo-osuus olisi veronalaista silloin kun sama tulo olisi suoraan saatuna veronalaista. Lakialoite toteutuessaan voisi laittaa liikkeelle satoja miljoonia euroja kasvurahaa suomalaisille kasvuyrityksille. Sillä voi olla myös huomattavat seurannaisvaikutukset. Lakimuutos olisi toteutukseltaan yksinkertainen. Muutos on Suomen verojärjestelmän logiikan mukainen, eikä siinä synny verojärjestelmälle vieraita rakenteita tai käsitteitä. Ehdotus on myös EU-sääntelyn mukainen, eikä ehdotukseen liity valtiontukiongelmaa. Vastaava säädösmuutos toteutettiin ulkomaisten sijoittajien osalta vuosina 2005 ja 2019. Vihreää siirtymää halutaan vauhdittaa uusilla investoinneilla. Nykytilan ongelmallisuutta konkretisoi tilanne, jossa esimerkiksi luonnonsuojeluun keskittyvä säätiö haluaa hajauttaa omistustaan ja sijoittaa ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin sijoittavaan suomalaiseen kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomasijoitusrahastoon. Säätiön saamaa sijoituksen tuottoa verotetaan elinkeinon tulona 20 prosentin verokannalla, kun vastaava sijoitus ulkomaalaiseen rahastoon olisi verovapaa. Verovapaita olisivat myös pääomasijoitusrahaston sijoituskohteena oleviin osakkeisiin suoraan tehty sijoitus tai ulkomaisen toimijan sijoitus samaan rahastoon. Arvoisa puhemies! Nyt on aika tuoda kotimaisten sijoittajien kohtelu samalle viivalle. Tällä tarkasti rajatulla säädösmuutoksella poistettaisiin yksi pullonkaula kasvuyritysten rahoituksen ja talouskasvun tieltä. On kummallista, etteivät kotimaiset yleishyödylliset toimijat, kuten säätiöt, ole voineet sijoittaa suoraan kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin, vaikka niillä olisi aito halu investoida osa noin 20 miljardin sijoitusvarallisuudestaan nimenomaan Suomeen ja kotimaisiin kasvuyrityksiin. Nyt nämä pääomat ohjautuvat ulkomaille, muiden maiden talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittamaan. Miksi ehdoin tahdoin säilytämme tämän veroesteen? Säädösmuutoksesta on käyty aikaisemminkin keskustelua. Juha Sipilän ja Pekka Ala-Pietilän työryhmät ovat esittäneet vuonna 2021 samaista säädösmuutosta työryhmiensä toimenpide-ehdotuksina. Oppositiopuolueista sosiaalidemokraatit linjasivat vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmassaan, että ”Suomessa on aktiivisesti kehitettävä toimivaa pääomasijoitusmarkkinaa, joka takaa kasvuyrityksille riittävästi osaavaa pääomaa”. Toivonkin, että lakialoitteeni saisi laajaa tukea yli puoluerajojen. Esittämäni säädösmuutos on kauan kaivattu. Nyt on oikea hetki toteuttaa se. Ehdotuksella yleishyödyllisiä yhteisöjä kannustetaan kotimaiseen omistajuuteen ja talouskasvun vauhdittamiseen. Säädösmuutoksessa ei ole kyse huojennuksesta vaan eriarvoisen verokohtelun poistamisesta. Muutos kannustaisi nimenomaisesti pienempiä ja keskikokoisia yleishyödyllisiä yhteisöjä ja rahastoja rahoittamaan kotimaisia kasvuyhtiöitä ja vauhdittamaan investointeja. Arvoisa puhemies! Suomen talous on taantumassa. Kasvuyritysten rahoitushanat ovat tyrehtyneet. Kaikki kivet on tässä suhdanteessa käännettävä, jotta kotimaisten kasvuyritysten kasvun rahoitukseen saadaan vauhtia. Hallitusohjelmassa on mainittu kunnianhimoinen tavoite luoda edellytykset maailman parhaalle startup- ja kasvuyritysekosysteemille. Lakialoitteeni toteutuessaan edistäisi tätä linjausta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden veropäivä oli ennen kaikkea kotimaisten kasvuyrittäjien esiinmarssi. Kasvuyritykset luovat veroeurojen lisäksi Suomeen uusia työpaikkoja ja tulevaisuuden innovaatioita. Kasvuyrityksiä ei rakenneta yksin. Pääomasijoitusrahastojen vaikutus kasvuyritysten rakentamisessa on huomattava. Tutkimuksen mukaan pääomasijoittajien omistamat yhtiöt kasvavat liikevaihdolla mitattuna kymmenen kertaa verrokkeja nopeammin ja moninkertaisesti nopeammin henkilöstöllä mitattuna. Suomen 500 suurimman yrityksen joukkoon nousseista yrityksistä viimeisten kymmenen vuoden ajalta kolmasosa on pääomasijoitustaustaisia. Kotimaiset yleishyödylliset toimijat haluaisivat sijoittaa suomalaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomasijoitusrahastoihin ja rahoittaa näin kotimaista talouskasvua, hyvinvointia sekä tulevaisuuden innovaatioita. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä sen tiellä on veroeste, joka pitää poistaa. Olen tehnyt lakialoitteen kommandiittiyhtiöiden verotusta koskevaan tuloverolain 16 §:ään lisättävästä uudesta 5 momentista, jonka mukaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavasta kommandiittiyhtiöstä saatu tulo-osuus olisi veronalaista silloin kun sama tulo olisi suoraan saatuna veronalaista. Lakialoite toteutuessaan voisi laittaa liikkeelle satoja miljoonia euroja kasvurahaa suomalaisille kasvuyrityksille. Sillä voi olla myös huomattavat seurannaisvaikutukset. Lakimuutos olisi toteutukseltaan yksinkertainen. Muutos on Suomen verojärjestelmän logiikan mukainen, eikä siinä synny verojärjestelmälle vieraita rakenteita tai käsitteitä. Ehdotus on myös EU-sääntelyn mukainen, eikä ehdotukseen liity valtiontukiongelmaa. Vastaava säädösmuutos toteutettiin ulkomaisten sijoittajien osalta vuosina 2005 ja 2019. Vihreää siirtymää halutaan vauhdittaa uusilla investoinneilla. Nykytilan ongelmallisuutta konkretisoi tilanne, jossa esimerkiksi luonnonsuojeluun keskittyvä säätiö haluaa hajauttaa omistustaan ja sijoittaa ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin sijoittavaan suomalaiseen kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomasijoitusrahastoon. Säätiön saamaa sijoituksen tuottoa verotetaan elinkeinon tulona 20 prosentin verokannalla, kun vastaava sijoitus ulkomaalaiseen rahastoon olisi verovapaa. Verovapaita olisivat myös pääomasijoitusrahaston sijoituskohteena oleviin osakkeisiin suoraan tehty sijoitus tai ulkomaisen toimijan sijoitus samaan rahastoon. Arvoisa puhemies! Nyt on aika tuoda kotimaisten sijoittajien kohtelu samalle viivalle. Tällä tarkasti rajatulla säädösmuutoksella poistettaisiin yksi pullonkaula kasvuyritysten rahoituksen ja talouskasvun tieltä. On kummallista, etteivät kotimaiset yleishyödylliset toimijat, kuten säätiöt, ole voineet sijoittaa suoraan kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin, vaikka niillä olisi aito halu investoida osa noin 20 miljardin sijoitusvarallisuudestaan nimenomaan Suomeen ja kotimaisiin kasvuyrityksiin. Nyt nämä pääomat ohjautuvat ulkomaille, muiden maiden talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittamaan. Miksi ehdoin tahdoin säilytämme tämän veroesteen? Säädösmuutoksesta on käyty aikaisemminkin keskustelua. Juha Sipilän ja Pekka Ala-Pietilän työryhmät ovat esittäneet vuonna 2021 samaista säädösmuutosta työryhmiensä toimenpide-ehdotuksina. Oppositiopuolueista sosiaalidemokraatit linjasivat vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmassaan, että ”Suomessa on aktiivisesti kehitettävä toimivaa pääomasijoitusmarkkinaa, joka takaa kasvuyrityksille riittävästi osaavaa pääomaa”. Toivonkin, että lakialoitteeni saisi laajaa tukea yli puoluerajojen. Esittämäni säädösmuutos on kauan kaivattu. Nyt on oikea hetki toteuttaa se. Ehdotuksella yleishyödyllisiä yhteisöjä kannustetaan kotimaiseen omistajuuteen ja talouskasvun vauhdittamiseen. Säädösmuutoksessa ei ole kyse huojennuksesta vaan eriarvoisen verokohtelun poistamisesta. Muutos kannustaisi nimenomaisesti pienempiä ja keskikokoisia yleishyödyllisiä yhteisöjä ja rahastoja rahoittamaan kotimaisia kasvuyhtiöitä ja vauhdittamaan investointeja. Arvoisa puhemies! Suomen talous on taantumassa. Kasvuyritysten rahoitushanat ovat tyrehtyneet. Kaikki kivet on tässä suhdanteessa käännettävä, jotta kotimaisten kasvuyritysten kasvun rahoitukseen saadaan vauhtia. Hallitusohjelmassa on mainittu kunnianhimoinen tavoite luoda edellytykset maailman parhaalle startup- ja kasvuyritysekosysteemille. Lakialoitteeni toteutuessaan edistäisi tätä linjausta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! EU:n budjetti uhkaa kasvaa lisääntyvien tuki-instrumenttien, kasvaneiden korkomenojen ja hallinnollisten kustannusten vuoksi. Ukrainan tukeminen tulee varmistaa pitävällä sopimuksella, ja on hyvä, että EU:n rauhanrahastoa voidaan käyttää ohi budjetin, myös tappavan aseistuksen toimittamiseen. Olennaista unionin kilpailukyvylle ja vakaalle talouskehitykselle on, että EU:n sisämarkkina saadaan vihdoin toimimaan. Yli- ja päällekkäistä sääntelyä tulee hillitä ja markkinaesteitä purkaa systemaattisesti. Investointiympäristön on oltava vakaa ja ennustettava. Digitaalinen ja vihreä siirtymä vaativat niin rahoitusta, osaamista kuin dataa. Investoinnit tulee saada virtaamaan ensisijaisesti yksityiseltä sektorilta. Erilaisten tukien ja tuki-instrumenttien lisäämisessä ei ole järkeä. Unionia jakaa edelleen vaikea kysymys nettomaksajista ja nettosaajista. Tästä jaottelusta on päästävä eroon. EU:n omien varojen osuuden kasvattamisella tähdätään myös tähän. Siksi erilaiset päästökauppa- ja haittaverot, joiden tuottoja ohjataan suoraan unionille, ovat erinomaisia välineitä myös yhtenäisemmän unionin rakentamiseksi. Kysyisin ministeriltä: nyt kun Suomi on muodostanut [Puhemies koputtaa] aiheesta oman kantansa, niin mitkä ovat seuraavat askeleet, joilla edistetään aktiivisesti EU:n omien varojen järjestelmän laajentamista? — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! EU:n budjetti uhkaa kasvaa lisääntyvien tuki-instrumenttien, kasvaneiden korkomenojen ja hallinnollisten kustannusten vuoksi. Ukrainan tukeminen tulee varmistaa pitävällä sopimuksella, ja on hyvä, että EU:n rauhanrahastoa voidaan käyttää ohi budjetin, myös tappavan aseistuksen toimittamiseen. Olennaista unionin kilpailukyvylle ja vakaalle talouskehitykselle on, että EU:n sisämarkkina saadaan vihdoin toimimaan. Yli- ja päällekkäistä sääntelyä tulee hillitä ja markkinaesteitä purkaa systemaattisesti. Investointiympäristön on oltava vakaa ja ennustettava. Digitaalinen ja vihreä siirtymä vaativat niin rahoitusta, osaamista kuin dataa. Investoinnit tulee saada virtaamaan ensisijaisesti yksityiseltä sektorilta. Erilaisten tukien ja tuki-instrumenttien lisäämisessä ei ole järkeä. Unionia jakaa edelleen vaikea kysymys nettomaksajista ja nettosaajista. Tästä jaottelusta on päästävä eroon. EU:n omien varojen osuuden kasvattamisella tähdätään myös tähän. Siksi erilaiset päästökauppa- ja haittaverot, joiden tuottoja ohjataan suoraan unionille, ovat erinomaisia välineitä myös yhtenäisemmän unionin rakentamiseksi. Kysyisin ministeriltä: nyt kun Suomi on muodostanut [Puhemies koputtaa] aiheesta oman kantansa, niin mitkä ovat seuraavat askeleet, joilla edistetään aktiivisesti EU:n omien varojen järjestelmän laajentamista? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomi on sivistysvaltio. Sivistysvaltion keskeisiä arvoja on ihmisarvon, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kunnioittaminen. Kieli, viestintä ja sanat ovat keinoja ja tapoja ilmaista joko kunnioitusta tai halveksuntaa. Ihmiskunnan historia tuntee liian monta esimerkkiä, joissa viholliskuvien maalaamisesta on ollut lyhyt matka kynän käyttämisen sijasta miekkojen käyttämiseen. Siksi vihaiset sanat, joilla loukataan ihmisarvoa, ilmaistaan rasismia tai viitataan väkivaltaan, eivät ole koskaan vain sanoja. Euroopan unionin perusoikeusviraston vuoden 2020 perusoikeusraportin mukaan rasismin ja muukalaisvihan kitkemisessä ei ole tapahtunut jäsenmaissa riittävää edistystä. Vähemmistöjen oikeudet on turvattava täysimääräisesti Suomen perustuslain mukaisesti ja maastamme on rakennettava avoin, suvaitsevainen ja vastaanottava. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle käsiteltäväksi tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kiitän tiedonantoon osallistuneita valmistelijoita, asiantuntijoita ja laatijoita laadukkaasta työstä. Seuraava askel on siihen sitoutuminen varauksetta kaikilla hallinnon ja yhteiskunnan tasoilla sekä toteutus käytännössä. Lähdin politiikkaan yli kaksikymmentä vuotta sitten, koska halusin edistää Suomen asemoitumista osana länttä, EU:n ja Naton jäsenmaana. Haluan edistää maamme avoimuutta, kansainvälisyyttä ja maailmaa, jossa ihmisarvo on jakamaton. Arvoisa puhemies! En ole valmis tekemään minkäänlaisia kompromisseja, jotka oikeuttaisivat ihmisarvon kiistämisen, rasismin, vähättelemisen tai minkäänlaisen syrjinnän. Ihminen voi muuttaa ajattelutapaansa, ja anteeksi voi saada, mutta politiikassa katumus on osoitettava myös tekoina. Pienenä maana olemme saaneet olla ylpeitä peruskoulustamme ja korkeasta sivistystasostamme. Sivistyneeseen poliittiseen kulttuuriin ei kuulu leikittely minkään ääriaatteen, rasismin, väkivallan tai salaliittoteorioiden kanssa. Haukkumalla ihmisten uskonnollisia tai kulttuurisia symboleja, olemusta tai pukeutumistapoja osoitamme olevamme kaukana sivistyneestä hyvinvointivaltiosta. Hyväksymällä toisten ihmisten polkemisen tai väheksymisen hajotamme länsimaisten arvojen perustaa sekä rikomme siltoja eri ihmisryhmien välillä. Nyt on aika yhdistää, ei hajottaa. Erilaisuus on rikkautta. Yksityisellä sektorilla ja yrityksillä on keskeinen rooli monimuotoisuuden ja avoimuuden edistämisessä. Tutkimusten mukaan yritykset, joiden palveluksessa on erilaisilla taustoilla olevia työntekijöitä, menestyvät verrokkejaan todennäköisemmin taloudellisesti. Suomi tarvitsee kipeästi menestyviä yrityksiä ja eri alojen osaajia myös EU:n ulkopuolelta. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan työikäisten määrä vähenee 130 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Palvelu- ja hoitoalan ihmisiä kaivataan vähintään yhtä kipeästi kuin koodareita tai huippututkijoita. Kilpailu työvoimasta on kovaa, ja Suomen on oltava houkutteleva kohde asettua, yrittää ja elää. Anonyymiä rekrytointia meidän tulee tiedonannon mukaisesti edistää aktiivisesti. Hyvinvointivaltion pelastaminen on tämän hallituksen tärkein tehtävä. Siinä voidaan onnistua vain sivistyksen ja jakamattoman ihmisarvon kunnioituksella. Hallituksen tiedonanto rasismin kitkemiseksi osoittaa, että Orpon hallitus on jo nyt esittänyt laajemman ja konkreettisemman toimeenpanosuunnitelman taisteluun rasismia vastaan kuin yksikään aikaisempi hallitus. Seuraavaksi on meidän kaikkien yhteinen tehtävä varmistaa sen toteuttaminen käytännössä — myös jokapäiväisissä asenteissamme ja teoissamme, sillä maailma on edelleen vaarallinen paikka niiden vuoksi, ketkä vaikenevat.

Arvoisa puhemies! Suomi on sivistysvaltio. Sivistysvaltion keskeisiä arvoja on ihmisarvon, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kunnioittaminen. Kieli, viestintä ja sanat ovat keinoja ja tapoja ilmaista joko kunnioitusta tai halveksuntaa. Ihmiskunnan historia tuntee liian monta esimerkkiä, joissa viholliskuvien maalaamisesta on ollut lyhyt matka kynän käyttämisen sijasta miekkojen käyttämiseen. Siksi vihaiset sanat, joilla loukataan ihmisarvoa, ilmaistaan rasismia tai viitataan väkivaltaan, eivät ole koskaan vain sanoja. Euroopan unionin perusoikeusviraston vuoden 2020 perusoikeusraportin mukaan rasismin ja muukalaisvihan kitkemisessä ei ole tapahtunut jäsenmaissa riittävää edistystä. Vähemmistöjen oikeudet on turvattava täysimääräisesti Suomen perustuslain mukaisesti ja maastamme on rakennettava avoin, suvaitsevainen ja vastaanottava. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle käsiteltäväksi tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kiitän tiedonantoon osallistuneita valmistelijoita, asiantuntijoita ja laatijoita laadukkaasta työstä. Seuraava askel on siihen sitoutuminen varauksetta kaikilla hallinnon ja yhteiskunnan tasoilla sekä toteutus käytännössä. Lähdin politiikkaan yli kaksikymmentä vuotta sitten, koska halusin edistää Suomen asemoitumista osana länttä, EU:n ja Naton jäsenmaana. Haluan edistää maamme avoimuutta, kansainvälisyyttä ja maailmaa, jossa ihmisarvo on jakamaton. Arvoisa puhemies! En ole valmis tekemään minkäänlaisia kompromisseja, jotka oikeuttaisivat ihmisarvon kiistämisen, rasismin, vähättelemisen tai minkäänlaisen syrjinnän. Ihminen voi muuttaa ajattelutapaansa, ja anteeksi voi saada, mutta politiikassa katumus on osoitettava myös tekoina. Pienenä maana olemme saaneet olla ylpeitä peruskoulustamme ja korkeasta sivistystasostamme. Sivistyneeseen poliittiseen kulttuuriin ei kuulu leikittely minkään ääriaatteen, rasismin, väkivallan tai salaliittoteorioiden kanssa. Haukkumalla ihmisten uskonnollisia tai kulttuurisia symboleja, olemusta tai pukeutumistapoja osoitamme olevamme kaukana sivistyneestä hyvinvointivaltiosta. Hyväksymällä toisten ihmisten polkemisen tai väheksymisen hajotamme länsimaisten arvojen perustaa sekä rikomme siltoja eri ihmisryhmien välillä. Nyt on aika yhdistää, ei hajottaa. Erilaisuus on rikkautta. Yksityisellä sektorilla ja yrityksillä on keskeinen rooli monimuotoisuuden ja avoimuuden edistämisessä. Tutkimusten mukaan yritykset, joiden palveluksessa on erilaisilla taustoilla olevia työntekijöitä, menestyvät verrokkejaan todennäköisemmin taloudellisesti. Suomi tarvitsee kipeästi menestyviä yrityksiä ja eri alojen osaajia myös EU:n ulkopuolelta. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan työikäisten määrä vähenee 130 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Palvelu- ja hoitoalan ihmisiä kaivataan vähintään yhtä kipeästi kuin koodareita tai huippututkijoita. Kilpailu työvoimasta on kovaa, ja Suomen on oltava houkutteleva kohde asettua, yrittää ja elää. Anonyymiä rekrytointia meidän tulee tiedonannon mukaisesti edistää aktiivisesti. Hyvinvointivaltion pelastaminen on tämän hallituksen tärkein tehtävä. Siinä voidaan onnistua vain sivistyksen ja jakamattoman ihmisarvon kunnioituksella. Hallituksen tiedonanto rasismin kitkemiseksi osoittaa, että Orpon hallitus on jo nyt esittänyt laajemman ja konkreettisemman toimeenpanosuunnitelman taisteluun rasismia vastaan kuin yksikään aikaisempi hallitus. Seuraavaksi on meidän kaikkien yhteinen tehtävä varmistaa sen toteuttaminen käytännössä — myös jokapäiväisissä asenteissamme ja teoissamme, sillä maailma on edelleen vaarallinen paikka niiden vuoksi, ketkä vaikenevat.