Viikko 23/2026 — maahanmuutto, hankintalaki, taksiuudistus, velkaantuminen, eläinten hyvinvointi
Viikon pääteemat
Kansalaisuuskoe ja maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen Eduskunta käsitteli kansalaisuuslain muutoksen kolmatta vaihetta, jonka myötä Suomeen otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Hallitus perusteli uudistusta sillä, että Suomi on aiemmin myöntänyt kansalaisuuksia löyhemmin ehdoin kuin useimmat vertailumaat. Oppositio kritisoi kokeen aiheuttavan psykologista stressiä ja vaarantavan yhdenvertaisuuden.
Hankintalaki ja kuntien asema Viikon merkittävin kiistakysymys oli julkisten hankintojen uudistus, jossa sidosyksiköiden eli in-house-yhtiöiden käytölle asetetaan kymmenen prosentin vähimmäisomistusraja. Oppositio ja monet asiantuntijat kritisoivat muutoksen aiheuttavan pienille kunnille 450–600 miljoonan euron kustannukset ilman vastaavia hyötyjä. Yli 700 lausunnosta lähes kaikki vastustivat esitystä.
Taksiuudistus Eduskunta hyväksyi taksilain korjaussarjan, jolla korjataan vuoden 2018 epäonnistuneen uudistuksen haittoja. Uudistuksessa otetaan käyttöön taksamittarit, värilliset rekisterikilvet sekä tiukennetaan kuljettajien koulutus- ja hyvämaineisuusvaatimuksia. Erityisesti turvallisuus naismatkustajien näkökulmasta nousi esiin lukuisissa puheenvuoroissa.
Eläinten hyvinvointi ja porsaiden kastraatio Hallituksen esitys porsaiden kirurgisen kastraatiokiellon kumoamisesta jakoi eduskuntaa. Oppositiopuolueet ja useat asiantuntijat vastustivat kiellon purkamista, kun taas hallituspuolueet perustelivat muutosta suomalaisen sianlihan kilpailukyvyllä ja huoltovarmuudella. Tanskassa ala on vapaaehtoisesti sitoutunut luopumaan kirurgisesta kastraatiosta vuoteen 2030 mennessä.
Velkaantuminen ja lainanottovaltuus Eduskunta käsitteli valtioneuvoston lainanottovaltuuden nostamista 205 miljardista 270 miljardiin euroon. Oppositio muistutti, että hallitus on tällä vaalikaudella jo toisen kerran korottamassa lainanottovaltuutta — yhteensä 100 miljardin euron edestä — vastoin hallitusohjelman lupausta velkaantumisen taittamisesta.
Pakkokeinolain uudistus Eduskunta käsitteli pakkokeinolain muutoksia, joilla viranomaisille annetaan uusia keinoja vakavan rikollisuuden torjuntaan: salainen kotietsintä, osallistuvan tietolähteen käyttö sekä uusi turvallisuusperusteinen vangitsemisperuste. Uudistuksen taustalla on korkeimman oikeuden vuoden 2024 linjaus, jonka jälkeen useita vakavista rikoksista epäiltyjä on vapautettu odottamaan oikeudenkäyntiä.
Hoitoonpääsy ja perusterveydenhuolto Kyselytunnilla nousi voimakkaasti esiin THL:n tuore raportti, jonka mukaan hoitoonpääsy perusterveydenhuoltoon on heikentynyt. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla alle 23-vuotiaista enää noin puolet pääsi lääkärille kahden viikon lakisääteisessä ajassa. Hallitus puolusti omalääkärimallia ratkaisuna, oppositio vaati hoitotakuun palauttamista.
Puolueittain
Perussuomalaiset Hallituspuolueena puolusti aktiivisesti kansalaisuuslain kiristyksiä ja maahanmuuton rajoittamista. Joakim Vigelius piti useita pitkiä puheenvuoroja turvapaikkapolitiikasta ja kansalaisuuskokeen tarpeellisuudesta. Puolue ajoi vahvasti pakkokeinolain uudistusta ja taksiuudistusta turvallisuuden parantamiseksi.
Kokoomus Puolusti hankintalakia kilpailun lisääjänä ja vastusti opposition kritiikkiä kulusäästöistä. Marko Kilpi korosti kilpailun hyödyllisyyttä julkisissa hankinnoissa. Hoitoonpääsykeskustelussa puolue tunnusti perusterveydenhuollon ongelmat mutta puolusti omalääkärimallia ratkaisuna.
SDP Oppositiojohtajana kritisoi voimakkaasti hankintalakia, hoitotakuun purkamista ja velkaantumista. Lauri Lyly johti useiden valiokuntamietintöjen esittelyä. Krista Kiuru kyseenalaisti hallituksen talouspolitiikan yhtenäisyyden. Puolue teki useita lausumaehdotuksia tasa-arvo- ja työelämäkysymyksistä.
Keskusta Vastusti hankintalakia erityisesti pienten kuntien näkökulmasta ja kritisoi hallituksen velkaantumispolitiikkaa. Markus Lohi esitti voimakasta kritiikkiä hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Timo Mehtälä kuvaili hankintalakia "kokoomuksen piilotettuna suurkuntamallina".
Vihreät Vastusti porsaiden kastraatiokiellon kumoamista ja kansalaisuuslain tiukennuksia. Tiina Elo piti useita puheenvuoroja eläinten hyvinvoinnista ja teki lakialoitteen kansallisten ravitsemussuositusten kirjaamiseksi perusopetuslakiin. Atte Harjanne kritisoi taksiuudistuksen taksamittari- ja kilpivaatimuksia.
Vasemmistoliitto Vastusti kastraatiokiellon kumoamista ja kritisoi hankintalakia yksityistämisen välineenä. Johannes Yrttiaho esitti hankintalain hylkäämistä. Puolue teki vastalauseen myös turvapaikkalainsäädännön muutoksiin perus- ja ihmisoikeushuolien vuoksi.
Merkittävimmät puheenvuorot
Joakim Vigelius (Perussuomalaiset) Piti viikon pisimpiä ja eniten huomiota herättäneitä puheenvuoroja maahanmuuttopolitiikasta. Hän vertaili Suomen kansalaisuusehtoja kymmeneen Euroopan maahan osoittaen, että Suomi on perinteisesti myöntänyt kansalaisuuksia löyhimmillä ehdoilla. Lisäksi hän käsitteli turvapaikkapolitiikan ongelmia EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen valossa.
Timo Mehtälä (Keskusta) Piti terävän puheenvuoron hankintalakia vastaan kuvaten sen "kokoomuksen piilotettuna suurkuntamallina". Hän toi esiin valtiovarainministeriön lausunnon, jonka mukaan hankintalaki "lisää kustannuksia ja byrokratiaa, ei luo markkinoita ja vaarantaa kyberturvan."
Jenna Simula (Perussuomalaiset) Luetteli lukuisia uutisotsikoita ulkomaalaistaustaisten taksinkuljettajien tekemistä seksuaalirikoksista naismatkustajia kohtaan, tehden näkyväksi sen turvallisuushuolen, jonka vuoksi taksiuudistus hänelle on perustavanlaatuinen asia.
Markus Lohi (Keskusta) Esitti valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana teräviä huomioita lainanottovaltuuden korottamisesta ja muistutti, että valtiovarainministeriön mukaan hallituksen nettosopeutukset jäävät 2,8 miljardiin euroon — kaukana luvatuista kymmenestä miljardista.
Veronika Honkasalo (Vasemmistoliitto) Piti viikkoon vahvimmin jääneen puheenvuoron porsaiden kastraatiosta, kuvaten kirurgisen kastraation yksityiskohtaisesti ja kritisoiden hallitusta siitä, että eläinten hyvinvoinnin sijaan lihateollisuuden taloudelliset intressit ohjaavat lainsäädäntöä.
Viikon sitaatti
"Kolme vuotta sitten, ennen eduskuntavaaleja, kokoomus lupasi: 'Nyt on oikea aika lopettaa velkaantuminen. Velkalaiva käännetään.' Ja miten on käynyt? Laiva on kääntynyt kyljelleen, ja vesi valuu sisälle."
— Markus Lohi, Keskusta
Numeroita
- Puheenvuoroja yhteensä: 276
- Aktiivisin puhuja: Joakim Vigelius (Perussuomalaiset), 6 puheenvuoroa
- Pisin puheenvuoro: Krista Kiuru (SDP), urheilijoiden eläketurvasta 858 sanaa
- Istuntopäivät: 3 (2.–4. kesäkuuta 2026)
In English
Finland's parliament had a packed week debating citizenship testing, public procurement reform, and taxi regulations. The most contentious issue was a new procurement law requiring municipalities to own at least 10% of any in-house company they use — critics warned it could cost small municipalities up to 600 million euros with minimal competitive benefits. Parliament also passed a taxi reform addressing safety concerns, especially for women passengers. The government's request to raise the state borrowing ceiling by 65 billion euros sparked sharp debate, as the opposition noted this is the second such increase this term, totalling 100 billion euros — directly contradicting the government's promise to curb debt growth.
Tekoälyavusteinen analyysi eduskunnan avoimesta datasta. Tarkista alkuperäisestä lähteestä: eduskunta.fi