Viikko 22/2026 — julkinen talous, alijäämä, nuorisotyöttömyys, energia ja ilmasto, lääketurvallisuus
Viikon pääteemat
Julkinen talous ja EU:n alijäämämenettely Viikon ylivoimaisesti suurin teema oli hallituksen selonteko liiallisen alijäämän korjaamisesta. Suomi joutui EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026, ja eduskunta kävi laajan keskustelun siitä, riittävätkö hallituksen toimet velkaantumisen taittamiseksi. Hallitus ja oppositio kiistelivät kiivaasti siitä, onko tehty noin 6,5 miljardin suora sopeutus riittävää, ja erityisesti yhteisöveron alennus herätti kritiikkiä usealta suunnalta.
Nuorisotyöttömyys ja tulevaisuususko Kyselytunnilla ja useissa puheenvuoroissa nousi esiin se, että alle 30-vuotiaita työttömiä on lähes 80 000 ja joka viides alle 25-vuotias on ilman työtä. Nuorisobarometrin tulos — optimististen nuorten osuuden lasku 80 prosentista 61 prosenttiin — aiheutti huolta läpi puoluekentän. Hallituksen vastaus oli nuorten työllistämisseteli ja opintosetelikokeilu; oppositio vaati lisätoimia.
Energia- ja ilmastostrategia Eduskunta käsitteli hallituksen energia- ja ilmastostrategian päivitystä. Kokonaisuudessa korostui puhtaan energian investointien rooli, datakeskusten kasvava sähkönkulutus ja se, ettei strategia kriitikkojen mukaan riittävästi osoita polkua kohti hiilineutraaliutta 2035.
Tulevaisuusselonteko Tulevaisuusvaliokunta esitteli mietintönsä valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta, joka käsittelee Suomen asemaa maailmassa vuoteen 2045. Valiokunnan puheenjohtaja Anna Kontula piti erityisen huomionarvoisen puheenvuoron toivosta ja silmuista synkässä maailmantilanteessa. Sukupolvivastuulaki nousi konkreettiseksi tavoitteeksi.
Lääketurvallisuus ja Kanta-lääkityslista Hallituksen esitys lääkitystietojen laajemmasta tallentamisesta Reseptikeskukseen sai laajan tuen. Uudistus parantaa erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden lääkehoidon turvallisuutta.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä Eduskunta käsitteli tasa-arvolain muutosta, jolla pyritään tehostamaan raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyä. Oppositio katsoi muutosten jäävän vaatimattomiksi etenkin suhteessa hallituksen muihin työelämäuudistuksiin.
Puolueittain
Kansallinen kokoomus Piti tiukasti kiinni hallituksen talouspolitiikan linjasta. Petteri Orpo korosti toistuvasti talouden käänteen merkkejä — teollisuustuotanto on vuoden 2008 tason yläpuolella ensimmäistä kertaa, kotimainen kulutus herää — ja vetosi yhteiseen velkajarrusopimukseen. Puolue myös puolusti yhteisöveron alennusta kasvutoimena, vaikka oppositio sekä osa analyytikoista arvostelivat sitä.
Perussuomalaiset Korostivat menojen leikkaamisen ensisijaisuutta veronkorotusten sijaan ja puolustivat hallituksen säästöjä erityisesti maahanmuuttoon ja järjestötuistaan. Riikka Purra hyökkäsi voimakkaasti opposition, erityisesti SDP:n, konkretiaa vastaan. Lisäksi puolue nosti esiin Suvivirren ja koulujen perinteet.
SDP Kritisoi hallituksen talouspolitiikan epäonnistumista: velkasuhde on noussut, työttömyys kasvanut, ja tavoitteet jääneet saavuttamatta. Lauri Lyly ja Riitta Kaarisalo vaativat yhteisöveron alennuksen perumista. Kyselytunnilla puolue painotti nuorten tilannetta ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen verohelpotusta.
Keskusta Painotti energiapolitiikan ongelmia, byrokratian purkua ja maaseutunäkökulmaa. Hannu Hoskonen varoitti toistuvasti energiahintojen noususta ja datakeskusten kuormituksesta. Mika Lintilä ja Antti Kurvinen vaativat hallitukselta konkreettisia nuorisotoimia ja esittivät takuutyömallia vastavalmistuneille.
Vasemmistoliitto Vastusti yhteisöveroa ja vaati sosiaaliturvaan suojaosien palauttamista. Hanna Sarkkinen ja Pia Lohikoski korostivat, ettei hyvinvointivaltiota tule purkaa EU-vaatimusten varjolla. Anna Kontula piti tulevaisuusvaliokunnan mietinnön esittelyn yhteydessä poikkeuksellisen kauniin puheenvuoron toivosta.
Vihreät Kritisoivat energia- ja ilmastostrategiaa siitä, ettei se näytä selkeää polkua hiilineutraaliuteen. Mari Holopainen ja Krista Mikkonen vaativat maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman päivittämistä. Vihreät kannattivat myös eläinten oikeuksien vahvistamista perustuslain tasolla.
RKP Kannatti tasapainoista talouspolitiikkaa, jossa sekä leikkaukset että investoinnit osaamiseen ovat tarpeen. Henrik Wickström korosti vientiteollisuuden positiivisia signaaleja. Puolue painotti myös Suvivirren laulamista suomalaisena perinteenä.
KD Piti välttämättömänä julkisen talouden tasapainottamista mutta korosti, että perheet ja heikoimmassa asemassa olevat on pidettävä mielessä. Sari Tanus muistutti korkomenojen kasvusta.
Merkittävimmät puheenvuorot
Riikka Purra (PS) Piti viikon pisimmän puheenvuoron alijäämäselonteon lähetekeskustelussa. Yli tuhannen sanan puheessa hän puolusti hallituksen talouspolitiikkaa, hyökkäsi SDP:n vaihtoehdottomuutta vastaan ja korosti, että opposition vastustaessa jokaista sopeutustoimea sillä ei ole uskottavuutta vaatia velkaantumisen taittamista.
Petteri Orpo (kok), pääministeri Käytti useita puheenvuoroja, joissa hän korosti talouden käänteen merkkejä ja pyysi kaikkia puhumaan Suomea kasvuun. Kyselytunnilla hän totesi, ettei hallitus aio lähteä leikkaamaan ylityö- tai sunnuntaikorvauksista.
Anna Kontula (vas), tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Piti kaksi poikkeuksellista puheenvuoroa: ensin tiukan mietinnön esittelyn epävakaasta maailmasta ja tarpeesta ennakoida kriisejä, sitten henkilökohtaisen puheenvuoron toivosta — silmuista, jotka selviävät pimeän talven yli ja puhkeavat keväällä. Puheenvuoro sai kiitosta yli puoluerajojen.
Lauri Lyly (SDP) Esitti tarkkoja lukuja velkaantumisesta: kun hallitus aloitti, velkasuhde oli 76 prosenttia, nyt se on 88,5 prosenttia ja nousemassa yli 90:n. Muistutti, että tämän hallituskauden velanotto tulee olemaan historian suurin absoluuttisissa euroissa.
Timo Harakka (SDP) Kritisoi energia- ja ilmastostrategiaa siitä, ettei se ole strategia lainkaan, ja korosti tulevaisuusvaliokunnan työn kansainvälistä arvostusta. Myös nosti esiin sukupolvivastuulain tarpeen.
Viikon sitaatti
"Ihminen toimii vain, koska hänellä on toivoa. Sen seurauksena minä olen alkanut puhua ihmisille silmuista. Ne ovat niitä pieniä, joita puihin ja pensaisiin ilmestyy kesän kuluessa. Lokakuussa, marraskuussa, joulukuussa on kylmää, märkää, pimeätä — ei mitään toivoa missään — ja kuitenkin ne ovat koko sen ajan siellä."
— Anna Kontula, Vasemmistoliitto
Numeroita
- Puheenvuoroja yhteensä: 246
- Aktiivisin puhuja: Petteri Orpo (Kansallinen kokoomus) — yli 10 puheenvuoroa viikon aikana
- Pisin puheenvuoro: Riikka Purra (Perussuomalaiset) — 1 000 sanaa, alijäämäselonteon lähetekeskustelu 26.5.
- Istuntopäivät: 3 (tiistai–torstai, 26.–28. toukokuuta 2026)
In English
The Finnish parliament debated a major report on corrective measures for the country's excessive budget deficit under EU rules, with government and opposition clashing sharply over whether Finland's fiscal consolidation efforts are sufficient. Prime Minister Orpo pointed to early signs of economic recovery — record industrial output and recovering household consumption — while the opposition highlighted stubbornly high unemployment, particularly among youth, with nearly 80,000 under-30s out of work. Parliament also discussed the national energy and climate strategy, with critics arguing it falls short of charting a clear path to carbon neutrality by 2035. A standout moment came from the Future Committee chair Anna Kontula, who delivered a rare and moving speech about hope and resilience in uncertain times.
Tekoälyavusteinen analyysi eduskunnan avoimesta datasta. Tarkista alkuperäisestä lähteestä: eduskunta.fi