Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsitelty tätä ehdotusta, jonka mukaisesti kotihoidon tuen maksamiseksi jatkossa edellytetään, että tuensaaja on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta 16 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimus koskee vanhempia tai huoltajaa, joka pääasiassa hoitaa lasta, ja kotihoidon tuki maksetaan kyseiselle vanhemmalle tai huoltajalle. Tukea ei siis esityksen mukaan enää makseta, jos lasta hoitaa pääasiallisesti perheen ulkopuolinen hoitaja. Ehdotettu asumisaikavaatimus koskee tilanteita, joissa muutto Suomeen on tapahtunut ehdotetun lain tultua voimaan. Asumisaikavaatimuksen täyttymistä ei alle 19-vuotiailta edellytetä tai jos hoidettava lapsi on alle yhdeksän kuukauden ikäinen, koska alle yhdeksän kuukauden ikäisellä lapsella ei olisi oikeutta varhaiskasvatukseen. Siten tämän mallin soveltaminen alkaa yhdeksän kuukauden iästä. Esitys on osa hallitusohjelmaa ja kotouttamispolitiikan kokonaisuutta, ja tarkoituksena on toteuttaa hallitusohjelman mukainen Norjan malli. Muutosten tavoitteena on edistää hiljattain maahan tulleiden pienten lasten vanhempien nykyistä nopeampaa kotoutumista sekä lasten yhteiskuntaan integroitumista ja kotimaisen kielen oppimista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita maahanmuuttajien palveluihin ja työmarkkinoille hakeutumisen nopeuttamisesta ja lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta perusteltuina ja kannattaa tätä ehdotusta teknisluonteisin muutosehdotuksin. Valiokunta kuitenkin painottaa, että esityksen tavoitteiden toteutuminen on esityksen vaikutusarviointienkin mukaan epävarmaa, minkä vuoksi ehdotettujen muutosten vaikutusta on seurattava huolellisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi. Tämä linja on hyvin samanlainen kuin perustuslakivaliokunnan lausunnossakin esitetään seurannan osalta. Arvoisa puhemies! Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota siihen, että esitys asettaa lapset eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kuinka pitkään heidän vanhempansa ja huoltajansa ovat asuneet Suomessa. Ehdotetut muutokset kohdistuvat käytännössä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen muuttaviin henkilöihin, koska EU- ja ETA-alueella kertynyt asumisaika otetaan huomioon kolmen vuoden asumisaikavaatimusta laskettaessa. Hallituksen esityksen mukaan maahanmuuttajien kotihoidon tuen käyttö ei yleisellä tasolla poikkea merkittävästi kantaväestön kotihoidon tuen käytöstä, ja koko väestön kotihoidon tuen käyttö on viime vuosina laskenut. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on vieraskielisten lasten kohdalla hieman matalampi kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten kohdalla. Esimerkiksi Espoossa vuoden 25 lopussa vieraskielisten lasten osallistumisaste oli 78,4, kun vastaava osuus oli suomen- ja ruotsinkielisillä lapsilla 87 prosenttia. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa on pidetty epätarkoituksenmukaisena sitä, että ehdotetut muutokset koskisivat myös Suomeen EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta palaavia Suomen kansalaisia, jotka eivät ole asuneet EU- ja ETA-alueella kolmea vuotta 16 vuotta täytettyään. Valiokunta toteaa, että kyseessä on pieni ihmisryhmä, joka ei myöskään Suomen kansalaisina kuulu kotouttamisen edistämisestä annetun lain soveltamisalaan. Tästä kokonaisuudesta perustuslakivaliokunta on lausunnossaan lausunut, että perustuslakivaliokunta katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Arvoisa puhemies! Sitten näihin tavoitteisiin: Valiokunta pitää tärkeänä esityksen tavoitteita edistää alle kolme vuotta Suomessa asuneiden pienten lasten vanhempien kotoutumista, kielen oppimista ja työmarkkinoille ohjautumista. Valiokunta pitää myös tärkeänä tavoitetta vahvistaa lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen sekä tukea lasten kielellistä kehitystä, osallisuutta ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on toisaalta kuitenkin tuotu esille, että tutkimusnäyttö erityisesti pienten alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen hyödyistä lapsen kehitykseen on vaihtelevaa ja että varhaiskasvatuksen myönteiset vaikutukset tulevat selkeämmin esille 3—5 vuotta täyttäneiden lasten kohdalla. Valiokunta korostaakin, että esityksen vaikutusten toteuttaminen edellyttää, että maahanmuuttajilla olisi tosiasialliset mahdollisuudet päästä työllisyys- ja kotoutumispalveluiden piiriin ja kunnalla olisi mahdollisuus vastata lisääntyvään palveluiden ja varhaiskasvatuksen kysyntään. On myöskin todettu, että sosiaaliturvaetuuksien velvoittavuuteen liittyvät uudistukset, kuten työttömyysturvan sanktiot ja toimeentulotuen alentamisen mahdollisuus, todennäköisesti ohjaavat henkilöitä toimimaan tavoitetulla tavalla etenkin, jos perheen toimeentulo riippuu sosiaaliturvaetuuksista. Valiokunta korostaa, että varhaiskasvatuksen laadun varmistaminen on keskeinen edellytys sille, että varhaiskasvatus tukee näitä keskeisiä oppimisen, kotoutumisen ja kehittymisen tavoitteita. Pienten, alle kolmevuotiaan lapsen varhaiskasvatuksen ja aloittaminen edellyttää erityistä osaamista, pysyviä ihmissuhteita ja riittävästi aikaa turvallisen kiintymyssuhteen rakentamiseen. Tässä esityksessä on myöskin tunnistettu, että ehdotettu sääntely rajoittaa sen soveltamisalaan kuuluvien perheiden mahdollisuuksia arvioida lasten yksilöllisiin olosuhteisiin perustuen esimerkiksi varhaiskasvatukseen siirtymisen ajankohtaa ja että valinnanvapauden rajoittaminen voi joissain tilanteissa heikentää lapsen yksilöllisen edun toteutumista. Toisaalta esityksessä on korostettu, että kotihoidon tuen rajaaminen ei luo velvoitetta viedä lasta varhaiskasvatukseen eikä kotihoidon tuki myöskään ole ainoa lasten kotihoitoon soveltuva tukimuoto, vaan hoito voidaan järjestää myöskin yksityisen hoidon tuella. Osa-aikaisesti töissä käyvällä vanhemmalla on myös mahdollisuus saada alle kolmevuotiaan lapsen kotona hoitamisen tukilain mukaisia palveluita, kuten joustavaa hoitorahaa, vaikka lapsella olisikin varhaiskasvatuspaikka. Näiden asiantuntija-arvioiden pohjalta, joita olemme kuulleet, välittömät työllisyysvaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi, mutta kotihoidon käytön vähentämisellä voi olla myönteisiä vaikutuksia äitien työmarkkina-asemaan pitkällä aikavälillä. Samoin kävi Norjassa, sillä Norjan mallin kaltainen asumisaikavaatimukseen perustuva tukimalli ei ole johtanut merkittävään työllistymisen lisääntymiseen tai käyttäytymismallien muutoksiin. Tässä esityksessä arvioidaan, että kolmen vuoden asumisaikavaatimus tulee koskemaan noin 2 500:aa tuen saajaa, ja näistä hieman alle puolet tosiasiassa veisi lapset varhaiskasvatukseen ja reilu puolet hoitaisi lasta ilman lastenhoidon tukea tai asumisaikavaatimuksen täyttävän vanhemman toimesta. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että lasten hoitaminen kotona ilman kotihoidon tukea voi lisätä taloudellista riippuvuutta puolisosta ja köyhyysriskiä ja myöskin johtaa pelkän toimeentulotuen varaan. Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa on kiinnitetty huomiota myöskin siihen, että ehdotetut muutokset voivat esityksen tavoitteiden vastaisesti vaikeuttaa lasta kotona hoitavien tavoittamista kotoutumista edistäviin palveluihin. Onkin todettava, että tämän mallin läpikäymisen osalta tämä pääasiallisen hoitamisen edellytys on hyvin aukaistu siellä meidän valiokunnan mietinnössä. Eli voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa tällä hetkellä kotihoidon tuen maksamisen lapsen huoltajalle riippumatta siitä, kuka lasta hoitaa, jos lapsi ei osallistu kunnalliseen varhaiskasvatukseen. Tässä esityksessä ehdotetaan kotihoidon tuen rajaamista jatkossa vain tilanteisiin, joissa lasta hoitaa kotona pääasiallisesti lapsen vanhempi tai muu huoltaja. Ehdotettu muutos poistaa mahdollisuuden saada kotihoidon tukea tilanteissa, joissa perhe on järjestänyt lapsen hoidon pääasiallisesti esimerkiksi isovanhemman tai muun läheisen henkilön avulla. Tämä muutos koskee kaikkia kotihoidon tuen saajia, ei siis vain Norjan mallin piiriin tulevia maahanmuuttajia ja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia. Eli tämä ei koskisi ainoastaan alle kolme vuotta Suomessa asuneita perheitä, tämä koskisi nyt laajasti siis kaikkia. Kansaneläkelaitoksen rekisteritietojen perusteella vuoden 2024 aikana kotihoidon tukea maksettiin 920 lapsesta, jonka oli ilmoitettu olevan muun henkilön kuin lapsen vanhemman tai huoltajan hoidossa. Tämä siis nyt poistuisi ainakin näiden osalta, ja tämä vastaa noin 3,5 prosenttia kotihoidon tuen saajista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotus rajaa myöskin kohderyhmän ulkopuolella olevien perheiden valinnanmahdollisuuksia eikä muutoksen vaikutuksia ole arvioitu esityksessä. Tästä tarkemmin valiokunnan mietinnössä. Aivan lopuksi totean, hyvä puhemies, että me olemme arvioineet myöskin tämän esityksen taloudellisia vaikutuksia. Käytännössä kotihoidon tuen menojen arvioidaan vähenevän 5,6 miljoonalla eurolla ja varhaiskasvatuskulujen kasvavan noin 10,9 miljoonalla eurolla vuodesta 30 lähtien. Kunnille kompensoitaisiin tehtävämuutoksista täysimääräisenä vuositasolla 5,3 miljoonaa euroa vuonna 30, ja se jaettaisiin kunnille vieraskielisyyskriteerin perusteella. Välillisten vaikutusten arvioidaan kasvattavan kuntien menoja siten, että ne lisääntyisivät vuositasolla 1,2 miljoonaa euroa, ja vuoden 27 muutosten arvioidaan olevan vielä aika vähäisiä. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan esityksen valmistelussa ei ole tehty kuntakohtaisia arvioita tilanteesta, ja osa näistä ehdotetuista kokonaisvaikutuksista voi tulla toteutumaan esityksissä arvioitua laajemmin. Tämä esitys sisältää myöskin ponsiesityksen. Käytännössä siinä halutaan tarkkailtavan näitä kotihoidon tuen asumisaikavaatimuksen vaikutuksia laajasti ja valtioneuvoston kiinnittävän huomiota myöskin siihen, miten tämä vaikuttaa haavoittuvassa asemassa olevien lasten asemaan, ja kehotetaan valtioneuvoston puuttumaan seurannan perusteella mahdollisesti havaittuihin epäkohtiin ja kehotetaan valtioneuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin tarpeen mukaan ja täsmentämään lainsäädäntöä. Tämä esitys ei ole yksimielinen. Valiokunnassa on jätetty asiaa koskien vastalauseet sosiaalidemokraattien, keskustan sekä vihreiden ja vasemmistoliiton toimesta.