Arvoisa herra puhemies! Digikompassin päivitys oli välttämätön, ja sen uudet teemat ovat oikein valittuja. Tekoäly, turvallisuus, hyvinvointi ja yhteentoimivuus ratkaisevat, miten Suomi menestyy seuraavat vuosikymmenet. Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä tuemme sitä, että tekoäly nostettiin kompassin keskiöön ja aikajänne ulotetaan vuoteen 2035. Tekoälymuutos etenee nopeammin kuin mikään aiempi murros, eikä kukaan tiedä varmuudella, miten se lopulta muuttaa maailmaa. Siksi Suomen on oltava itse vaikuttamassa eikä vain vaikutettavana; pelaajana, ei pelikenttänä. Hallinnon, yritysten ja tutkimuksen on vedettävä samaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Tekoälykilpailussa talous ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Kun Suomi menestyy, turvallisuutemme vahvistuu. Haasteena on, että tämä logiikka toimii myös toisin päin. Siksi kokoomus tahtoo nostaa Suomen tekoälymurroksen voittajaksi. Edellytykset ovat olemassa, eli osaaminen, ainutlaatuiset tietovarannot, puhdas energia ja luotettava yhteiskunta. Jo kaksi kolmesta yrityksestä käyttää ainakin satunnaisesti tekoälyä, mutta tuottavuushyödyt ovat vasta alussa. Myös maailma on huomannut vahvuutemme. Google on kertonut uusista datakeskuksista Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokseen sekä Haminan laajennuksesta, ja Ouluun tavoitellaan eurooppalaista tekoälyn gigatehdasta. Moni hanke tuo uutta toivoa rakennemuutosseuduille, kuten kotiseudulleni Kymenlaaksoon. Sinisilmäisyyteen ei datakeskuspolitiikassa ole varaa. Datakeskusten on noudatettava Suomen lakeja ja lupaehtoja, aivan kuten kaikkien muidenkin investointien. Eivätkä tuulettomat pakkaspäivät saa nostaa suomalaisten sähkölaskuja kohtuuttomiksi. Datakeskusinvestointien kohdalla on aina kysyttävä, mikä on se vaihtoehto. Jos niitä ei rakenneta Suomeen, ne rakennetaan muualle. Tekoäly ei katoa, mutta investoinnit, työpaikat ja verotulot menevät muualle, ja laskentamme on yhä enemmän muiden käsissä. Datakeskusten kasvava sähkönkulutus asettaa energiajärjestelmälle vaatimuksia, mutta ne ovat ratkaistavissa lisäämällä tuotantoa, säätövoimaa, joustoa ja verkkokapasiteettia. Kasvulla on hintansa, mutta kasvamattomuuden hinta olisi Suomelle vielä suurempi. Uutta syntyy, kun keksimiseen on kannusteet. Verotuksen on palkittava työstä, osaamisesta ja riskinotosta. Kilpailijamaiden tason ei pidä riittää meille. Esimerkiksi optio- ja osakepalkkioverotus on vietävä Euroopan kilpailukykyisimmäksi. Samalla julkisen sektorin on oltava rohkea edelläkävijäasiakas myös kotimaisille ratkaisuille. Arvoisa puhemies! Tekoäly on valjastettava palvelemaan ihmistä. Hallitus tavoittelee tekoälyllä julkiseen hallintoon 20 prosentin tuottavuusloikkaa vuoteen 2031 mennessä. Palveluja kootaan saman katon alle. Otan koskettavan käytännön esimerkin. Moni suomalainen joutuu omaisen kuoltua, keskellä surua, aivan kohtuuttoman byrokratiavyöryn musertamaksi. Nämä ovat hetkiä, jolloin asioinnin täytyy olla mahdollisimman sujuvaa, hetkiä, jolloin aikaa pitää vapauttaa paperitaistorutiineista ihmisen kohtaamiseen — siis ihminen ihmiselle. Arvoisa puhemies! Digipolitiikassa hyvinvointiteema on meille aivan keskeistä. Haluamme, että teknologia vahvistaa ihmisten omaa ajattelua ja oppimista. Haluamme, että tekoäly on ajattelun tuki eikä sen korvike. Lasten ja nuorten suojaa esimerkiksi tekoälypohjaisia sosiaalisen median haitallisia sisältöjä vastaan on parannettava. Ja kuten koulujen arkea merkittävästi parantanut kännykkäkielto osoittaa, usein maalaisäly on se voittava äly. Myös nuorten polut työelämään on turvattava, kun tekoäly muuttaa urien ensimmäisiä askelmia. Moni ikääntynyt perustellusti kokee pelkoa, että palvelut katoavat ulottumattomiin, kun teknologian ja tekoälyn rooli kasvaa entisestään. Meidän on yhteiskuntana syytä olla mukana muistuttamassa, että oikein toteutettuna tekoäly tekee digitaalisen yhteiskunnan palveluista helpompia jokaiselle, kun palvelulle voi puhua omin sanoin ilman näkyviä digihässäköitä. Kaikkien on pysyttävä mukana, joten digitaalisen palvelun rinnalla on jatkossakin oltava muu saavutettava vaihtoehto. Arvoisa puhemies! Kompassin vähiten huomiota saanut oivallus on ehkä sen tärkein. Yhteentoimivuus on tekoälyajan perusinfrastruktuuria. Suomen poikkeuksellisen kattavat tietovarannot hyödyttävät ihmisiä vasta, kun tieto liikkuu lainmukaisesti ja turvallisesti viranomaisten välillä ja sitä voidaan hyödyntää myös tekoälyavusteisissa palveluissa. Norminpurkua on jatkettava ja EU:n tekoälysääntelyn toimeenpanoon saadut lisäajat on käytettävä sääntelyn korjaamiseen ja yksinkertaistamiseen, ei odotteluun. Tyhjän saa pyytämättäkin. Arvoisa puhemies! Keskiössä on vastuu, rahoitus ja mittarit. Rohkeasti eteenpäin.