Arvoisa puhemies! On hienoa kuulla, että meillä näyttää tämä kompassi osoittavan samaan suuntaan tässä salissa. Keskustelu keskittyi paljon tähän tekoälyyn, ja tartun siihen. Kyse ei tällä hetkellä ole siitä, tuleeko tekoäly osaksi meidän julkista hallintoa ja meidän yhteiskuntaa, vaan siitä, miten me osaamme hyödyntää vastuullisesti niitä mahdollisuuksia, mitä se meille avaa. Itse asiassa harvoin yhden sukupolven aikana meille tulee vastaan näin merkittävää murrosta, joka vaikuttaa ihan kaikkeen: työn tekemisen tapoihin, palveluihin, johtamiseen, osaamiseen, jopa siihen, miten me näemme sen, miten vaikka julkisen hallinnon tulisi toimia tulevaisuudessa. Se haastaa meidän käsityksiä hyvin monella tavalla. Se avaa meille merkittäviä mahdollisuuksia tuottavuuden lisäämiseen tai vaikkapa ennakoivien palveluitten rakentamiseen, ja niihin meidän täytyy osata myöskin tarttua uudella tavalla. Suomella on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat tarttua tähän muutokseen ja murrokseen ja onnistua siinä. Meillä on vahva rekisteripohjainen hallinto, meillä on laadukkaat tietovarannot, meillä on korkea luottamus viranomaisiin ja ylipäätään tällaiseen digitalisaatioon yhteiskunnassamme, ja meillä on hyvä digiosaaminen. Kun me katsotaan sitä, niin monet vasta lähtevät rakentamaan näitä perusedellytyksiä, joitten pohjalta meidän on mahdollista lähteä etenemään. Tämä on se lähtökohta, johon meidän pitää myöskin osata yhteiskuntana tarttua. Täällä nousi esiin johtamisen kysymys ja miten sitä tulisi viedä eteenpäin. Meillä talouspoliittinen ministerivaliokunta kesällä organisoikin tätä julkisen hallinnon tekoälymuutoksen johtamista, ja meille tuli valtiovarainministeriöön johtamisvastuu tästä kokonaisuudesta. Me juuri viime perjantaina kokosimme kaikkien valtionhallinnon, kuntien ja hyvinvointialueitten ylimmän johdon, sillä olemme kokoamassa tällaista strategista johtoryhmää. Lisäksi meillä on sellainen muutostoimisto, joka myöskin tukee tätä muutosta, luo tilannekuvaa, auttaa etenemään. Johtotähtinä meillä tässä muutoksessa on ensinnäkin se, että pyrimme yksittäisistä kokeiluista tällaiseen systemaattiseen etenemiseen ja skaalattaviin ratkaisuihin. Vahvistamme digitaalista suvereniteettia ja turvallisuutta, panostamme osaamiseen. Uudistamme lainsäädäntöä tekoälyaikaan ja edelleenkin rakennamme vahvaa yhteistyötä. Tässä ei mikään taho yksinään onnistu. Täällä nostettiin esiin myöskin ihmisten pysyminen mukana. Meidän tärkeä periaate on se, että kaikki pidetään mukana tässä. Lasten ja nuorten osalta täällä digikompassissa korostuvat esimerkiksi varhain rakentuvat digitaaliset taidot ja osallisuus. Ikääntyneitten osalta taas sitten tämä palveluitten saavutettavuus, digituki ja se, että on olemassa myöskin vaihtoehtoisia asiointitapoja. Turvallisuuden osalta: oikeastaan tämä lähtökohta tässä on mahdollistava mutta vastuullinen. Turvallisuuden eri näkökulmia on otettu tässä vahvasti huomioon, ja ulkoministeriö myöskin arvioi tällä hetkellä näitä ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Alueellisuus nostettiin esiin. Se ei ole oma erillinen painopiste, vaan tämmöinen läpileikkaava periaate, että digitaaliset palvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja myöskin tietoliikenneyhteydet ja infra kattavat koko maan. Vielä lopuksi: Kun tässä nousi esiin tämä Muhoksen kysymys, niin digikompassi ei ohjaa meillä yksittäisten yritysten investointi- ja sijoittamispäätöksiä, eikä siinä oteta yksittäisiin hankkeisiin kantaa. Tällaisia hankkeita me arvioidaan lainsäädännön, lupamenettelyn ja ympäristövaikutusten arvioinnin kautta, mutta tärkeätä on digikompassinkin näkökulmasta, että Suomen digitaalinen kehitys perustuu kestävään kasvuun ja että me viedään tätä digitaalista ja vihreää siirtymää niin, että ne tukevat toisiaan ja tehdään tätä työtä myöskin vastuullisesti. — Kiitoksia.