Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa tärkeintä on palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen, ja niistä kohta tarkemmin lisää. Totean kuitenkin jo tässä vaiheessa, että pieniä muutoksia tehtiin myös terveydenhuoltolakiin, vankeuslakiin ja tutkintavankeuslakiin koko tämän kokonaisuuden osalta. Tässä esityksessä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämisen ohella tehdään muutos hoitopaikan valintaa koskien. Terveydenhuoltolaissa on aikaisemmin linjattu, että ihminen saisi valita oman terveyskeskuksen tai terveysaseman kerran vuodessa. Jatkossa tämä mahdollisuus terveyskeskuksen ja terveysaseman valinnassa olisi kolmen kuukauden välein. Lisäksi esityksen mukaan hoitoonpääsyn enimmäisaikojen toteutumista seurattaisiin sääntelyä tehostamalla niin, että hyvinvointialueen ja vankiterveydenhuollon yksikön on jatkossa julkaistava kuukausittain, neljän kuukauden sijasta, edeltävää kalenterikuukautta koskevat tunnusluvut siitä, miten hoitoon on käytännössä päästy ja miten enimmäisaikoja on noudatettu erikoissairaanhoidossa. Kuten tässä aikaisemmin totesin jo, näitä tietoja nykyään julkaistaan neljän kuukauden välein. Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa tehdään suurimmat muutokset käytännössä siihen, että terveydenhuoltolain sairaanhoitopalvelua koskevaa sääntelyä täsmennetään siten, että nimenomaisesti säädetään nyt palliatiivinen hoito ja saattohoito hyvinvointialueiden vastuulle siten, että ne ovat näitä palveluita, jotka ovat jatkossa hyvinvointialueen järjestämisvastuulla. Laissa ehdotetaan säädettäväksi myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät. Ehdotuksella on tarkoitus tosiasiallisesti parantaa tämän hoidon toteutumista hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Tässä esityksen laadinnassa on hyödynnetty palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskevan ehdotuksen taustalla olevaa eduskunnan aikaisempaa työtä. Eutanasiaa koskevan kansalaisaloitteen 2017 käsittelyn yhteydessä on hyväksytty lausuma, jonka mukaan eduskunta edellytti, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotuksen lainsäädännön muuttamiseksi. Sittemmin sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime kaudella pääministeri Rinteen hallituksessa selvitystyötä varten elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän, joka työskenteli vuosina 2018—2021. Tämän asiantuntijatyöryhmän alla työskenteli säädösryhmä, joka valmisteli ehdotukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon lainsäädännöllisiksi muutoksiksi. Näistä ehdotuksista on valtioneuvostossa hyödynnetty tätä kertynyttä materiaa ja sen pohjalta tehty nämä järjestämislakiin kohdistuvat muutokset. Arvoisa puhemies! Meillä on valiokunnan käsittelyssä tehty kaksi ponsiesitystä, ja näin ollen valiokunnan yksimielisessä mietinnössä on kaksi yhteistä lausumaa. Toinen keskittyy siihen, että todetaan ensinnäkin palliatiivisesta hoidosta se, että palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat näitä järjestämisvastuulla olevia palveluita, joihin ei sinänsä aseteta enää uusia velvoitteita — ne ovat jo nykyisin voimassa — mutta tässä parantamistyössä tehdään nyt muutos tähän lainsäädäntöön. Tässä samassa yhteydessä, kun olemme kuulleet asiantuntijoita, olemme joutuneet toteamaan, että palliatiivisen hoidon ja sen viimeisen vaiheen eli käytännössä saattovaiheen hoito on sellaista, että siinä olisi hyvä saada parannusta osaamisen osalta aikaan. Nykyisin palliatiivinen lääketiede ei ole oma erityisalansa lääketieteessä, ja siten myöskään sillä palliatiivisella lääketieteellä ei ole omaa erikoislääkäriohjelmaa. Valiokunnan asiantuntijat ovat pitäneet tätä puutteena. Siten valiokunta näkeekin, että on perusteltua perustaa palliatiivisen lääketieteen erikoisala ja mahdollistaa lääkäreiden yliopistotasoinen jatkokoulutusohjelma palliatiiviseen lääketieteeseen. Toinen lausumaehdotuksemme tähän kokonaisuuteen liittyen koskee hoitoonpääsyä ja hoidon laadun valvontaa sekä hoidon vaikuttavuuden seurantaa. Sitä varten haluamme parantaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatua kansallisella laaturekisterillä. Valiokunta ehdottaakin, tästä lausumaa numero 2: ”Valiokunta pitää perusteltuna, että ehdotetun lainsäädännön mukaisten palveluiden toteutumisen ja kehittämisen tueksi laaditaan kansallinen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon strategia valtioneuvoston toimesta. Nämä kehittämistoimet edistäisivät osaltaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yhdenvertaista saatavuutta koko maassa.” Olemme myöskin, arvoisa puhemies, tehneet pienen teknisen tarkistuksen tuohon ensimmäisen lakiehdotuksen johtolauseeseen. Tämä siksi, että terveydenhuoltolain 24 §:ää muutettiin keväällä ja tätä kautta tässä tämä täsmennyksen tarve tuli esiin. Tämä valiokunnan mietintö on siis yksimielinen.