Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Valtion ensi vuoden talousarvioesitys on tehty poikkeuksellisen vaikeassa maailmantilanteessa ja suomalaista talousympäristöä koettelevassa suhdanteessa. Kun valtiovarainministeri Riikka Purran johdolla on sorvattu tätä esitystä, pohjalla on ollut yksi kirkas ja tinkimätön päämäärä: Suomen suunnan kääntäminen, julkisen talouden pelastaminen ja suomalaisen työn sekä yrittäjyyden edellytysten turvaaminen. Kun tänään täällä olen saanut kuunnella useamman tunnin tätä välillä värikästäkin keskustelua, myöskin rakentavaa, niin valitettavasti opposition arvostelu on mielestäni ontunut pahasti. Sen perustelut kaatuvat omaan mahdottomuuteensa. Toisaalta oppositio syyttää hallitusta karsimisesta ja liian rajuista säästöistä, toisaalta oppositio taas ikään kuin teeskentelee olevansa huolissaan velkaantumisesta ja väittää, että hallitus ottaa välivuoden talouden tasapainottamisesta. Tämä on opposition talouspopulismia parhaimmillaan. Kun hallitus säästää, sieltä kuuluu, että hyvinvointivaltio romutetaan. Kun hallitus kohdentaa varoja kasvuun ja veronkevennyksiin, te vaadittekin yhtäkkiä lisää leikkauksia. Tätä on mahdotonta ottaa vakavasti. Teiltä puuttuu täysin johdonmukainen vaihtoehto. Teidän ainoa todellinen vaihtoehtonne Suomelle olisi verojen korottaminen ja lisävelan ottaminen entisten virheiden paikkaamiseksi. Se tie on nähty, ja se tie vie perikatoon. Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti olemme kuitenkin kaikki samaa mieltä siitä, että julkisen talouden tasapainottaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan se vaatii päättäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Tässä budjetissa sopeutustoimia jatketaan ja aiempia päätöksiä viedään maaliin, mutta samalla me ymmärrämme, ettei Suomi nouse pelkästään säästämällä. Suomi nousee, kuten edeltävässäkin puheenvuorossa saimme kuulla, työllä, kasvulla ja yrittäjyydellä — elikkä Suomi nousee työllä, kasvulla ja yrittäjyydellä, tämä on yksinkertainen resepti. Siksi on panostettu valtiovarainministeri Purran esittelemiin linjauksiin, kuten työn verotuksen keventäminen kaikissa palkkaluokissa, erityisesti pieni- ja keskituloisilla, joihin nyt tässä lasketaan 20 000—55 000 euroa vuodessa tienaavat. 230 miljoonaa on juuri sitä lääkettä, jota Suomi nyt tarvitsee. Me haluamme, että suomalaiselle ahkeruudelle jää enemmän vastinetta käteen jatkossa. Me haluamme, että yritysten kannattaa investoida ja työllistää Suomessa. Kun oppositio haluaisi kuristaa suomalaista palkansaajaa ja yrittäjää lisäverotuksella, me annamme suomalaisille ei vain toivoa vaan myöskin lisähappea. Tehdyssä talousarviossa näkyy perussuomalaisten jälki ja kyky priorisoida. Me emme suostu siihen, että suomalaisten veronmaksajien rahoja syydetään toissijaisiin kohteisiin tai maailmanparannushankkeisiin samaan aikaan, kun kotimaassa joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä. Me pidämme huolta siitä, että suomalaisen yhteiskunnan ydintoiminnat turvataan. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei pelkää opposition puolelta tullutta arvostelua tai huutelua. Me tiedämme, että ne rakenteelliset uudistukset, joita tämä hallitus tekee työmarkkinoilla, sosiaaliturvassa ja verotuksessa, kantavat hedelmää. Opposition kritiikki on pelkkää jälkiviisautta ja vastuun pakoilua siltä perinnöltä, jonka te itse jätitte meille. Te elätte edelleen siinä kuvitelmassa, että valtio voi loputtomasti elää yli varojensa ilman seurauksia. Tämä budjetti on vastuullisen taloudenpidon, realismin ja tulevaisuudenuskon budjetti. Se osoittaa, että vaikeinakin aikoina Suomea voidaan johtaa jämäkästi ilman, että suomalaisten ostovoimaa kuristetaan hengiltä. Arvoisa herra puhemies! Suomen ongelmia ei ratkaista kuitenkaan yhdellä budjetilla eikä edes yhdessä vaalikaudessa. Tällä vaalikaudella on aloitettu se työ, johon olisi pitänyt ryhtyä jo 2000-luvun alussa. Aiemmat hallitukset ovat aivan liian pitkään vain paisuttaneet valtion menopuolta ottamatta lainkaan huomioon, että kasvavat menot edellyttävät myös kasvavia tuloja. Tästä poliittisesta lyhytnäköisyydestä johtuu valtiontalouden krooninen 10 miljardin alijäämä. Sen umpeen kurominen vaatii vastuullista talouspolitiikkaa myös huhtikuun vaalien jälkeen aloittavalta uudelta hallitukselta, ja toivotaan yhteistyötä myöskin siihen. — Kiitoksia.