Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia edustaja Mehtälälle, tästä on hyvä jatkaa. Kiitos myöskin kansalaisaloitteen puuhamiehille ja -naisille. Turvetuotanto on Suomen kannalta äärimmäisen tärkeä asia ja kovina pakkaspäivinä suorastaan elintärkeä. Eilen saimme Suomen talouden näkökulmasta loistavia uutisia, kun Google kertoi jopa 13 miljardin investoinneista. Datakeskuksia on nyt nousemassa joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, ja tämä aiheuttaa luonnollisesti haasteita sähköverkollemme. Suomessa sähkö on halpaa ja puhdasta, mutta kylmät ja tuulettomat pakkaspäivät aiheuttavat valtavan ongelman. Silloin tarvitaan vakaata perusvoimaa ja säätövoimaa. Tiedämme, että turpeen osuus energian- ja sähköntuotannosta on laskenut, mutta kylminä pakkaspäivinä turpeen merkitys on edelleen merkittävä. Hallitus on onneksi tehnyt toimia, joilla turpeen asemaa vahvistetaan. Tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa myönnettiin kymmenen miljoonaa euroa Huoltovarmuusrahastolle turpeen varmuusvarastointiin, ja turpeelle on linjattu myös uudesta tukimallista, jolla voidaan säilyttää tietty, huoltovarmuuden kannalta riittävä taso. Nämä toimet ovat tärkeitä, mutta eivät tietysti yksinään riitä. Arvoisa puhemies! Kun puhumme turpeesta, takerrumme usein tähän energiapuoleen. Se on jo turvallisuudenkin kannalta tärkeää, mutta lopulta vain pieni osa turpeen mahdollisuuksista. Kasvu- ja kuiviketurve turvaavat puutarhojen sekä taimituotannon edellytykset sekä kotieläintuotannon antibioottivapauden. Näissä on valtavaa vientipotentiaalia. Näitä turvetuotteita ei saada markkinoille, jos turpeen kannattavuus ajetaan keinotekoisilla poliittisilla päätöksillä tai liian vaikealla luvituksella alas. Suomalainen turve on raaka-aine, josta voidaan valmistaa myös korkean jalostusasteen tuotteita maailmanmarkkinoille. Hyvä esimerkki on aktiivihiili, jota tarvitaan veden- ja ilmanpuhdistuksessa, lääke- ja elintarviketeollisuudessa sekä lukuisissa muissa vaativissa käyttökohteissa. Eurooppa tuo tällä hetkellä yli 70 prosenttia käyttämästään aktiivihiilestä samalla, kun kysyntä kasvaa. Kiinalainen tuote ei ole ollenkaan samanlaista kuin mitä täällä meillä Ilomantsissa tuotetaan. Suomessa valmistetulla turvepohjaisella aktiivihiilellä on sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erityisen kilpailukykyisen vaativissa käyttötarkoituksissa. Tässä on Suomelle mahdollisuus korvata kaukotuontia kotimaisella tuotannolla, vahvistaa huoltovarmuutta ja synnyttää korkean arvonlisän teollisuutta maakuntiin tällä tavalla. Mahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu aktiivihiileen. Turpeesta voidaan valmistaa biostimulantteja, maanparannusaineita, joilla voidaan parantaa kasvien juuriston kehitystä, maaperän vedenpidätyskykyä ja maatalouden satoja. Biostimulantit ovat myös erittäin resurssitehokkaita: yhdestä kuutiosta turvetta voidaan valmistaa 500 litraa tuotetta, jolla voidaan käsitellä 25 hehtaaria peltoa. Maanparannustuotteella puolestaan nähdään globaaleja markkinoita erityisesti alueilla, joilla vedestä tai viljelymaan orgaanisesta aineksesta on pulaa. Suomalaisesta turpeesta voidaan siis jalostaa vientituotteita, joiden arvo syntyy aivan muusta kuin materiaalin polttamisesta. Korkean jalostusasteen turvetuotteisiin kuuluvat myös eläinterveystuotteet, kasvualustat, hoitoturve sekä esimerkiksi akustiikkalevyt. Kaikkien uusien korkean jalostusasteen turvetuotteiden nykyinen tuotanto edellyttää riittävää käytössä olevaa turvetuotantoalaa. Siksi meidän ei pidä poliittisilla päätöksillä sulkea tätä kotimaista luonnonvaraa pois käytöstä, vaan mahdollistaa sen tutkimusinvestoinnit ja ennakoitava tuotanto. Turve on oikein hyödynnettynä tulevaisuuden eikä menneisyyden luonnonvara. Nyt jos koskaan tarvitaan sitä paljon eri yhteyksissä käytettyä nettopositiivisuusajattelua. Tämä hallitus on ryhtynyt oikeisiin toimiin ehdottamalla muun muassa sitä, että loppuun hyödynnetyt turvealueet istutettaisiin havupuille, tekisimme siis hiilinieluja. Eikö tämä kelpaa täällä? Täällä saattaa olla vasemmalla siivellä sellaista ajattelua, että kun pannaan vettä päälle, niin se on kaikkein paras. No, 30 prosenttia meidän maapinta-alasta on turvepohjaista, siis 9,1 miljoonaa hehtaaria, elikkä me emme pääse siitä turpeesta millään eroon, vaikka panisimme vettä kuinka paljon. Sitten toisekseen me tiedämme sen, miten metaanin kanssa käy, kun tähän lähdetään, eli näitä ongelmia tulee. Väittäisin, että tämä uudelleen havupuille istuttaminen on se ainoa järkevä keino, millä me päästään eteenpäin näitten asioitten kanssa, elikkä hyödynnetään se turve täysimääräisesti, ja sillä viittasin tuohon nettopositiivisuuteenkin. Kansalaisaloitteessa esitetään lukuisia toimia turvetuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Osa näistä toimista on kansallisissa käsissä, osa vaatisi merkittäviä EU-tason muutoksia. Toivon aloitteelle perusteellista valiokuntakäsittelyä ja eri vaihtoehtojen kattavaa läpikäyntiä. Oleellista loppupeleissä on poliittisen tahtotilan muutos. Turvetta ei pidä enää nähdä vain ilmastopahiksena, vaan on tunnustettava sen monet käyttötarkoitukset ja jopa ilmaston kannalta positiiviset mahdollisuudet. — Kiitoksia. [Ritva Elomaa: Hyvä puhe! Mitähän nyt tulee? — Mikko Savola: Mäenpää kertoo, mitä lupamaksuille tapahtuu!]