Arvoisa puhemies! Kuten on todettu keskustelussa, tämä laki on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa. Palautuskielto, joka velvoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottoon ja asianmukaiseen käsittelyyn, pohjautuu useisiin eri kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja on kansainvälisessä oikeudessa ehdoton sääntö. Keskustelussa käännytyslaista on usein todettu, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset luotiin toiseen maailmanaikaan. Sopimukset tehtiin aikana, jolloin koko Eurooppa yritti saada elämää palaamaan raiteilleen maanosan tuhonneiden sotien jälkeen. Sopimukset myös laadittiin aikana, jolloin Euroopassa oli poikkeuksellisen paljon pakolaisia ja keskitysleirien kauhut olivat osoittaneet pahimmalla mahdollisella tavalla, mihin ihmisten epäinhimillistäminen ja ihmisryhmien demonisointi voi johtaa. Vaikka elämme monella tapaa jännitteisiä ja vaikeita aikoja myös nyt, niin minulla ei olisi pokkaa väittää, että tilanteemme nyt on vaikeampi kuin Euroopassa 1940- ja 1950-luvuilla. [Eduskunnasta: Onko joku väittänyt?] Ihmisoikeussopimukset on tehty kestämään aikaa ja poliittisia vaihteluja. [Välihuuto] Juuri se on niiden tarkoitus. Ne luovat raamit poliittiselle vallalle, ne asettavat rajoituksia meidän kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Päättäjät eivät saa astua näiden rajojen yli, ja ne myös antavat päättäjille positiivisia velvollisuuksia. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivät sopimukset ja oikeuskäytäntö eläisi ajassa. Niin EU-oikeuden kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnat ja sovellukset elävät ja kehittyvät uusien tilanteiden ja oikeuskäytännön kautta, kun EU-tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antavat ratkaisujaan. Keskeistä tämän esityksen kannalta on se, että mikään olemassa olevassa oikeuskäytännössä ei anna aihetta tulkita, että tämä hallituksen esittämä laki olisi EU-oikeuden tai kansainvälisen oikeuden valossa hyväksyttävissä. Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan vuonna 2021 alkaneessa rajakriisissä Valko-Venäjän viranomaiset ovat todistetusti ohjanneet siirtolaisia rajalle ja jopa lennättäneet heitä maahan muualta. Näistä tapauksista löytyy oikeuskäytäntöä niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta kuin EU-tuomioistuimesta. Mikään näistä oikeustapauksista ei siis viittaa siihen, että tämä Suomen esittämä ratkaisu olisi hyväksyttävissä. Päinvastoin. Puola on saanut EIT:ltä langettavia päätöksiä ihmisten käännyttämisestä rajalla. Liettua oli ottanut käyttöön poikkeusololainsäädäntöä vastatakseen välineellistettyyn maahantuloon, ja Liettuan lainsäädäntö todettiin EU-tuomioistuimessa EU-oikeuden vastaiseksi. Ja viimeksi helmikuussa EU-tuomioistuin on todennut Puolan osalta, että summittaiset käännytykset rajalta eivät ole EU-oikeuden mukaisia. Näiden esimerkkien lisäksi EU:ssa hyväksyttiin huhtikuussa unionin uusi maahanmuuttolainsäädäntökokonaisuus, ja tämän paketin yhtenä osana oli kriisi- ja poikkeustilanteissa sovellettava asetus, jonka yhteydessä on erikseen mainittu välineellistetty maahanmuutto. Myöskään tässä paketissa ei ole mitään, mikä antaisi tukea Suomen hallituksen esittämän mallin hyväksyttävyydelle. Päinvastoin, tässä painotetaan palautuskiellon ja turvapaikkahakuoikeuden kunnioittamista. Tämän paktin tähän tilanteeseen esittämä työkalu on mahdollisuus käsitellä kaikki turvapaikkahakemukset rajamenettelyn puitteissa, mikä siis tarkoittaa, että turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, mutta käsitellään nopeutetussa menettelyssä rajan läheisyydessä. [Ben Zyskowicz: Rajamenettelyähän te vastustatte!] Ja tämähän voisi olla yksi keino, siis poikkeuksellisissa tilanteissa nopeutetusti ottaa käyttöön tämä maahanmuuttopaktin keino rajamenettelyn laajentamisesta. Toinen EU-oikeudessa jo nykyään löytyvä keino on komission mahdollisuus esittää ratkaisuja tilanteessa, jossa jäsenmaa joutuu laajamittaisen maahantulon kohteeksi. Puolan ja Liettuan tapauksissa komissio esitti tällaisia ratkaisuja, eikä tähänkään pakettiin sisältynyt mitään sen kaltaista, kuin mitä Suomen hallitus nyt esittää. Sen sijaan nämä ehdotukset pohjautuivat turvapaikkahakemusten keskittämiseen tietyille rajanylityspisteille, joustoihin käsittelyajoissa sekä rajamenettelyn laajempaan mahdollistamiseen. — Ja edustaja Zyskowicz, rajamenettelyynkin sisältyy lukuisia ongelmia ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta. Siksi meidän mielestämme sitä pitäisi käyttää vain tilanteissa, joissa hakijamäärät kasvavat hallitsemattomasti ja kyse on poikkeustilanteesta, ei siis normaalioloissa, normaalina osana meidän turvapaikkaprosessia. Tämä on ollut se ongelma niin hallituksen esityksessä kuin laajemmin tässä maahanmuuttopaktin muissa työkaluissa. No, tästä pääsemme hallituksen käännytyslakiesityksen seuraavaan keskeiseen ongelmaan. Minun mielestäni kukaan ei ole millään tavalla vakuuttavasti pystynyt perustelemaan juuri sitä, millä tavalla ja miten useampi tuhat itärajan yli tullutta turvapaikanhakijaa uhkaa Suomen täysivaltaisuutta eli itsenäisyyttä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Venäjän viranomaisten toiminta on täysin tuomittavaa, mutta silti kysymykseen, miksi muualta Venäjän kautta Suomeen tulleet turvapaikkaa hakevat henkilöt muodostavat uhan meidän itsenäisyydellemme samalla, kun venäläisille voidaan avata rajaliikenne, tähän kysymykseen on jäänyt vastaamatta. Tämä on koko lakiesityksen peruslähtökohta, mutta tätä uhkaa ei avata, ei perustella missään. Ihmissalakuljettajien tai viranomaisten sekaantuminen ihmisten kuljettamiseen rajalle ei tarkoita, etteikö ihmisillä voisi olla peruste tai tarve turvapaikalle tai että ihminen itse — siis se ihminen — muodostaa meille uhan. Itärajan yli tulleille hakijoille on myönnetty turvapaikkoja Suomesta, ja asianmukaisen turvapaikkaprosessin tavoitteena on juuri selvittää nämä yksilölliset näkökulmat ja mahdollinen suojelun tarve. [Joakim Vigeliuksen välihuuto] Arvoisa puhemies! Tämä on minun viimeinen päiväni kansanedustajana, ainakin toistaiseksi, ja olisin toki toivonut vähän erityyppistä päivää ja tapaa lähteä. Maan, joka on kansainvälisesti puolustanut oikeusvaltioperiaatetta, sääntöpohjaista järjestelmää ja ihmisoikeuksia, ei tule säätää lakia, joka tietoisesti rikkoo kansainvälistä oikeutta ja EU-oikeutta. Jos näin tänään kuitenkin päädytään tekemään, tulee tästä laista vaarallinen ennakkotapaus, joka jatkossa mahdollistaa perus- ja ihmisoikeuksien kaventamisen kansallisen turvallisuuden varjolla. Juuri kansalliseen turvallisuuteen on kautta aikojen vedottu, kun ihmisten perusoikeuksia on kavennettu autoritaarisissa valtioissa, ja läpi historian [Puhemies koputtaa] — arvoisa puhemies, 20 sekuntia — läpi historian perusoikeuksien ja demokratian kaventaminen on aina aloitettu marginalisoiduista ja haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, joista on helppo maalata uhkakuvia. Suomen ei tule liittyä tähän joukkoon. Nyt on kyse periaatteista, jotka ovat liian tärkeitä rikottaviksi. Ajattelen, että jokaisella meistä on tänään vastuu äänestää omantunnon ja omien arvojemme mukaisesti. Kannatan siksi edustaja Harjanteen tekemää esitystä. [Välihuutoja]