Li Andersson

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu keskustelussa, tämä laki on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa. Palautuskielto, joka velvoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottoon ja asianmukaiseen käsittelyyn, pohjautuu useisiin eri kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja on kansainvälisessä oikeudessa ehdoton sääntö. Keskustelussa käännytyslaista on usein todettu, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset luotiin toiseen maailmanaikaan. Sopimukset tehtiin aikana, jolloin koko Eurooppa yritti saada elämää palaamaan raiteilleen maanosan tuhonneiden sotien jälkeen. Sopimukset myös laadittiin aikana, jolloin Euroopassa oli poikkeuksellisen paljon pakolaisia ja keskitysleirien kauhut olivat osoittaneet pahimmalla mahdollisella tavalla, mihin ihmisten epäinhimillistäminen ja ihmisryhmien demonisointi voi johtaa. Vaikka elämme monella tapaa jännitteisiä ja vaikeita aikoja myös nyt, niin minulla ei olisi pokkaa väittää, että tilanteemme nyt on vaikeampi kuin Euroopassa 1940- ja 1950-luvuilla. [Eduskunnasta: Onko joku väittänyt?] Ihmisoikeussopimukset on tehty kestämään aikaa ja poliittisia vaihteluja. [Välihuuto] Juuri se on niiden tarkoitus. Ne luovat raamit poliittiselle vallalle, ne asettavat rajoituksia meidän kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Päättäjät eivät saa astua näiden rajojen yli, ja ne myös antavat päättäjille positiivisia velvollisuuksia. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivät sopimukset ja oikeuskäytäntö eläisi ajassa. Niin EU-oikeuden kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnat ja sovellukset elävät ja kehittyvät uusien tilanteiden ja oikeuskäytännön kautta, kun EU-tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antavat ratkaisujaan. Keskeistä tämän esityksen kannalta on se, että mikään olemassa olevassa oikeuskäytännössä ei anna aihetta tulkita, että tämä hallituksen esittämä laki olisi EU-oikeuden tai kansainvälisen oikeuden valossa hyväksyttävissä. Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan vuonna 2021 alkaneessa rajakriisissä Valko-Venäjän viranomaiset ovat todistetusti ohjanneet siirtolaisia rajalle ja jopa lennättäneet heitä maahan muualta. Näistä tapauksista löytyy oikeuskäytäntöä niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta kuin EU-tuomioistuimesta. Mikään näistä oikeustapauksista ei siis viittaa siihen, että tämä Suomen esittämä ratkaisu olisi hyväksyttävissä. Päinvastoin. Puola on saanut EIT:ltä langettavia päätöksiä ihmisten käännyttämisestä rajalla. Liettua oli ottanut käyttöön poikkeusololainsäädäntöä vastatakseen välineellistettyyn maahantuloon, ja Liettuan lainsäädäntö todettiin EU-tuomioistuimessa EU-oikeuden vastaiseksi. Ja viimeksi helmikuussa EU-tuomioistuin on todennut Puolan osalta, että summittaiset käännytykset rajalta eivät ole EU-oikeuden mukaisia. Näiden esimerkkien lisäksi EU:ssa hyväksyttiin huhtikuussa unionin uusi maahanmuuttolainsäädäntökokonaisuus, ja tämän paketin yhtenä osana oli kriisi- ja poikkeustilanteissa sovellettava asetus, jonka yhteydessä on erikseen mainittu välineellistetty maahanmuutto. Myöskään tässä paketissa ei ole mitään, mikä antaisi tukea Suomen hallituksen esittämän mallin hyväksyttävyydelle. Päinvastoin, tässä painotetaan palautuskiellon ja turvapaikkahakuoikeuden kunnioittamista. Tämän paktin tähän tilanteeseen esittämä työkalu on mahdollisuus käsitellä kaikki turvapaikkahakemukset rajamenettelyn puitteissa, mikä siis tarkoittaa, että turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, mutta käsitellään nopeutetussa menettelyssä rajan läheisyydessä. [Ben Zyskowicz: Rajamenettelyähän te vastustatte!] Ja tämähän voisi olla yksi keino, siis poikkeuksellisissa tilanteissa nopeutetusti ottaa käyttöön tämä maahanmuuttopaktin keino rajamenettelyn laajentamisesta. Toinen EU-oikeudessa jo nykyään löytyvä keino on komission mahdollisuus esittää ratkaisuja tilanteessa, jossa jäsenmaa joutuu laajamittaisen maahantulon kohteeksi. Puolan ja Liettuan tapauksissa komissio esitti tällaisia ratkaisuja, eikä tähänkään pakettiin sisältynyt mitään sen kaltaista, kuin mitä Suomen hallitus nyt esittää. Sen sijaan nämä ehdotukset pohjautuivat turvapaikkahakemusten keskittämiseen tietyille rajanylityspisteille, joustoihin käsittelyajoissa sekä rajamenettelyn laajempaan mahdollistamiseen. — Ja edustaja Zyskowicz, rajamenettelyynkin sisältyy lukuisia ongelmia ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta. Siksi meidän mielestämme sitä pitäisi käyttää vain tilanteissa, joissa hakijamäärät kasvavat hallitsemattomasti ja kyse on poikkeustilanteesta, ei siis normaalioloissa, normaalina osana meidän turvapaikkaprosessia. Tämä on ollut se ongelma niin hallituksen esityksessä kuin laajemmin tässä maahanmuuttopaktin muissa työkaluissa. No, tästä pääsemme hallituksen käännytyslakiesityksen seuraavaan keskeiseen ongelmaan. Minun mielestäni kukaan ei ole millään tavalla vakuuttavasti pystynyt perustelemaan juuri sitä, millä tavalla ja miten useampi tuhat itärajan yli tullutta turvapaikanhakijaa uhkaa Suomen täysivaltaisuutta eli itsenäisyyttä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Venäjän viranomaisten toiminta on täysin tuomittavaa, mutta silti kysymykseen, miksi muualta Venäjän kautta Suomeen tulleet turvapaikkaa hakevat henkilöt muodostavat uhan meidän itsenäisyydellemme samalla, kun venäläisille voidaan avata rajaliikenne, tähän kysymykseen on jäänyt vastaamatta. Tämä on koko lakiesityksen peruslähtökohta, mutta tätä uhkaa ei avata, ei perustella missään. Ihmissalakuljettajien tai viranomaisten sekaantuminen ihmisten kuljettamiseen rajalle ei tarkoita, etteikö ihmisillä voisi olla peruste tai tarve turvapaikalle tai että ihminen itse — siis se ihminen — muodostaa meille uhan. Itärajan yli tulleille hakijoille on myönnetty turvapaikkoja Suomesta, ja asianmukaisen turvapaikkaprosessin tavoitteena on juuri selvittää nämä yksilölliset näkökulmat ja mahdollinen suojelun tarve. [Joakim Vigeliuksen välihuuto] Arvoisa puhemies! Tämä on minun viimeinen päiväni kansanedustajana, ainakin toistaiseksi, ja olisin toki toivonut vähän erityyppistä päivää ja tapaa lähteä. Maan, joka on kansainvälisesti puolustanut oikeusvaltioperiaatetta, sääntöpohjaista järjestelmää ja ihmisoikeuksia, ei tule säätää lakia, joka tietoisesti rikkoo kansainvälistä oikeutta ja EU-oikeutta. Jos näin tänään kuitenkin päädytään tekemään, tulee tästä laista vaarallinen ennakkotapaus, joka jatkossa mahdollistaa perus- ja ihmisoikeuksien kaventamisen kansallisen turvallisuuden varjolla. Juuri kansalliseen turvallisuuteen on kautta aikojen vedottu, kun ihmisten perusoikeuksia on kavennettu autoritaarisissa valtioissa, ja läpi historian [Puhemies koputtaa] — arvoisa puhemies, 20 sekuntia — läpi historian perusoikeuksien ja demokratian kaventaminen on aina aloitettu marginalisoiduista ja haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, joista on helppo maalata uhkakuvia. Suomen ei tule liittyä tähän joukkoon. Nyt on kyse periaatteista, jotka ovat liian tärkeitä rikottaviksi. Ajattelen, että jokaisella meistä on tänään vastuu äänestää omantunnon ja omien arvojemme mukaisesti. Kannatan siksi edustaja Harjanteen tekemää esitystä. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu keskustelussa, tämä laki on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa. Palautuskielto, joka velvoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottoon ja asianmukaiseen käsittelyyn, pohjautuu useisiin eri kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja on kansainvälisessä oikeudessa ehdoton sääntö. Keskustelussa käännytyslaista on usein todettu, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset luotiin toiseen maailmanaikaan. Sopimukset tehtiin aikana, jolloin koko Eurooppa yritti saada elämää palaamaan raiteilleen maanosan tuhonneiden sotien jälkeen. Sopimukset myös laadittiin aikana, jolloin Euroopassa oli poikkeuksellisen paljon pakolaisia ja keskitysleirien kauhut olivat osoittaneet pahimmalla mahdollisella tavalla, mihin ihmisten epäinhimillistäminen ja ihmisryhmien demonisointi voi johtaa. Vaikka elämme monella tapaa jännitteisiä ja vaikeita aikoja myös nyt, niin minulla ei olisi pokkaa väittää, että tilanteemme nyt on vaikeampi kuin Euroopassa 1940- ja 1950-luvuilla. [Eduskunnasta: Onko joku väittänyt?] Ihmisoikeussopimukset on tehty kestämään aikaa ja poliittisia vaihteluja. [Välihuuto eduskunnasta] Juuri se on niiden tarkoitus. Ne luovat raamit poliittiselle vallalle, ne asettavat rajoituksia meidän kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Päättäjät eivät saa astua näiden rajojen yli, ja ne myös antavat päättäjille positiivisia velvollisuuksia. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivät sopimukset ja oikeuskäytäntö eläisi ajassa. Niin EU-oikeuden kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnat ja sovellukset elävät ja kehittyvät uusien tilanteiden ja oikeuskäytännön kautta, kun EU-tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antavat ratkaisujaan. Keskeistä tämän esityksen kannalta on se, että mikään olemassa olevassa oikeuskäytännössä ei anna aihetta tulkita, että tämä hallituksen esittämä laki olisi EU-oikeuden tai kansainvälisen oikeuden valossa hyväksyttävissä. Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan vuonna 2021 alkaneessa rajakriisissä Valko-Venäjän viranomaiset ovat todistetusti ohjanneet siirtolaisia rajalle ja jopa lennättäneet heitä maahan muualta. Näistä tapauksista löytyy oikeuskäytäntöä niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta kuin EU-tuomioistuimesta. Mikään näistä oikeustapauksista ei siis viittaa siihen, että tämä Suomen esittämä ratkaisu olisi hyväksyttävissä. Päinvastoin. Puola on saanut EIT:ltä langettavia päätöksiä ihmisten käännyttämisestä rajalla. Liettua oli ottanut käyttöön poikkeusololainsäädäntöä vastatakseen välineellistettyyn maahantuloon, ja Liettuan lainsäädäntö todettiin EU-tuomioistuimessa EU-oikeuden vastaiseksi. Ja viimeksi helmikuussa EU-tuomioistuin on todennut Puolan osalta, että summittaiset käännytykset rajalta eivät ole EU-oikeuden mukaisia. Näiden esimerkkien lisäksi EU:ssa hyväksyttiin huhtikuussa unionin uusi maahanmuuttolainsäädäntökokonaisuus, ja tämän paketin yhtenä osana oli kriisi- ja poikkeustilanteissa sovellettava asetus, jonka yhteydessä on erikseen mainittu välineellistetty maahanmuutto. Myöskään tässä paketissa ei ole mitään, mikä antaisi tukea Suomen hallituksen esittämän mallin hyväksyttävyydelle. Päinvastoin, tässä painotetaan palautuskiellon ja turvapaikkahakuoikeuden kunnioittamista. Tämän paktin tähän tilanteeseen esittämä työkalu on mahdollisuus käsitellä kaikki turvapaikkahakemukset rajamenettelyn puitteissa, mikä siis tarkoittaa, että turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, mutta käsitellään nopeutetussa menettelyssä rajan läheisyydessä. [Ben Zyskowicz: Rajamenettelyähän te vastustatte!] Ja tämähän voisi olla yksi keino, siis poikkeuksellisissa tilanteissa nopeutetusti ottaa käyttöön tämä maahanmuuttopaktin keino rajamenettelyn laajentamisesta. Toinen EU-oikeudessa jo nykyään löytyvä keino on komission mahdollisuus esittää ratkaisuja tilanteessa, jossa jäsenmaa joutuu laajamittaisen maahantulon kohteeksi. Puolan ja Liettuan tapauksissa komissio esitti tällaisia ratkaisuja, eikä tähänkään pakettiin sisältynyt mitään sen kaltaista, kuin mitä Suomen hallitus nyt esittää. Sen sijaan nämä ehdotukset pohjautuivat turvapaikkahakemusten keskittämiseen tietyille rajanylityspisteille, joustoihin käsittelyajoissa sekä rajamenettelyn laajempaan mahdollistamiseen. — Ja edustaja Zyskowicz, rajamenettelyynkin sisältyy lukuisia ongelmia ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta. Siksi meidän mielestämme sitä pitäisi käyttää vain tilanteissa, joissa hakijamäärät kasvavat hallitsemattomasti ja kyse on poikkeustilanteesta, ei siis normaalioloissa, normaalina osana meidän turvapaikkaprosessia. Tämä on ollut se ongelma niin hallituksen esityksessä kuin laajemmin tässä maahanmuuttopaktin muissa työkaluissa. No, tästä pääsemme hallituksen käännytyslakiesityksen seuraavaan keskeiseen ongelmaan. Minun mielestäni kukaan ei ole millään tavalla vakuuttavasti pystynyt perustelemaan juuri sitä, millä tavalla ja miten useampi tuhat itärajan yli tullutta turvapaikanhakijaa uhkaa Suomen täysivaltaisuutta eli itsenäisyyttä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Venäjän viranomaisten toiminta on täysin tuomittavaa, mutta silti kysymykseen, miksi muualta Venäjän kautta Suomeen tulleet turvapaikkaa hakevat henkilöt muodostavat uhan meidän itsenäisyydellemme samalla, kun venäläisille voidaan avata rajaliikenne, tähän kysymykseen on jäänyt vastaamatta. Tämä on koko lakiesityksen peruslähtökohta, mutta tätä uhkaa ei avata, ei perustella missään. Ihmissalakuljettajien tai viranomaisten sekaantuminen ihmisten kuljettamiseen rajalle ei tarkoita, etteikö ihmisillä voisi olla peruste tai tarve turvapaikalle tai että ihminen itse — siis se ihminen — muodostaa meille uhan. Itärajan yli tulleille hakijoille on myönnetty turvapaikkoja Suomesta, ja asianmukaisen turvapaikkaprosessin tavoitteena on juuri selvittää nämä yksilölliset näkökulmat ja mahdollinen suojelun tarve. [Joakim Vigeliuksen välihuuto] Arvoisa puhemies! Tämä on minun viimeinen päiväni kansanedustajana, ainakin toistaiseksi, ja olisin toki toivonut vähän erityyppistä päivää ja tapaa lähteä. Maan, joka on kansainvälisesti puolustanut oikeusvaltioperiaatetta, sääntöpohjaista järjestelmää ja ihmisoikeuksia, ei tule säätää lakia, joka tietoisesti rikkoo kansainvälistä oikeutta ja EU-oikeutta. Jos näin tänään kuitenkin päädytään tekemään, tulee tästä laista vaarallinen ennakkotapaus, joka jatkossa mahdollistaa perus- ja ihmisoikeuksien kaventamisen kansallisen turvallisuuden varjolla. Juuri kansalliseen turvallisuuteen on kautta aikojen vedottu, kun ihmisten perusoikeuksia on kavennettu autoritaarisissa valtioissa, ja läpi historian [Puhemies koputtaa] — arvoisa puhemies, 20 sekuntia — läpi historian perusoikeuksien ja demokratian kaventaminen on aina aloitettu marginalisoiduista ja haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, joista on helppo maalata uhkakuvia. Suomen ei tule liittyä tähän joukkoon. Nyt on kyse periaatteista, jotka ovat liian tärkeitä rikottaviksi. Ajattelen, että jokaisella meistä on tänään vastuu äänestää omantunnon ja omien arvojemme mukaisesti. Kannatan siksi edustaja Harjanteen tekemää esitystä. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Olemme tänään kuulleet paljon kauniita sanoja vastuusta. Tämä toistui useampaan otteeseen hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa, mutta se vastuunkanto, eli ne teot, puuttuu täysin tämän hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Kuten on todettu, tämä hallitus tietoisesti kasvattaa ilmastopäästöjä, te nostatte Metsähallituksen tuloutustavoitetta siitä huolimatta, että hiilinielut ovat romahtaneet, leikkaatte historiallisen paljon luonnonsuojelusta, ja sitten te ylpeinä sanotte, että no, Metso- ja Helmi-ohjelmat eivät sentään lakanneet tämän hallituksen toimesta, ikään kuin tämä olisi asia, mistä meidän pitäisi olla kiitollisia. [Jani Mäkelä: Eikö tällaisena aikana voi näistä ottaa?] Ja kaiken tämän lisäksi näyttää nyt siis taas siltä, että hallitus on pettämässä vielä yhden suomalaisille annetun vaalilupauksen: lupauksen vanhojen metsien suojelusta. Minun mielestäni me ansaitsemme hallitukselta vastauksen tänään, tässä ja nyt: pitävätkö nämä mediatiedot paikkansa, onko hallitus siis päätynyt näihin maa- ja metsätalousministeriön ajamiin satumetsäkriteereihin?

Arvoisa puhemies! Olemme tänään kuulleet paljon kauniita sanoja vastuusta. Tämä toistui useampaan otteeseen hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa, mutta se vastuunkanto, eli ne teot, puuttuu täysin tämän hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Kuten on todettu, tämä hallitus tietoisesti kasvattaa ilmastopäästöjä, te nostatte Metsähallituksen tuloutustavoitetta siitä huolimatta, että hiilinielut ovat romahtaneet, leikkaatte historiallisen paljon luonnonsuojelusta, ja sitten te ylpeinä sanotte, että no, Metso- ja Helmi-ohjelmat eivät sentään lakanneet tämän hallituksen toimesta, ikään kuin tämä olisi asia, mistä meidän pitäisi olla kiitollisia. [Jani Mäkelä: Eikö tällaisena aikana voi näistä ottaa?] Ja kaiken tämän lisäksi näyttää nyt siis taas siltä, että hallitus on pettämässä vielä yhden suomalaisille annetun vaalilupauksen: lupauksen vanhojen metsien suojelusta. Minun mielestäni me ansaitsemme hallitukselta vastauksen tänään, tässä ja nyt: pitävätkö nämä mediatiedot paikkansa, onko hallitus siis päätynyt näihin maa- ja metsätalousministeriön ajamiin satumetsäkriteereihin?

Arvoisa puhemies! Muste on tosiaan hädin tuskin ehtinyt kuivua kehysriihen jälkeen, kun hallituksen ministerit ovat jo tulleet katumapäälle riihessä tehdyistä leikkauksista. [Vasemmalta: Ei ihme!] Purra haluaa perua Ratamon yöpäivystyksen lakkauttamisen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on oikein!] ja opetusministeri Henriksson on linjannut, että toisen asteen maksuttomuuden rajauksesta pitää luopua. On erittäin hienoa ja erittäin kannatettavaa, että olette valmiita korjaamaan omia heikosti perusteltuja leikkausesityksiänne, ja erityisen iloinen olen tästä Henrikssonin linjauksesta liittyen toisen asteen maksuttomuuteen. Mutta moni suomalainen on nyt huolissaan siitä, että nämä ovat vaalien alla tehtyä ulostuloja, joita teillä ei välttämättä ole aikomustakaan oikeasti toteuttaa. Joten haluan nyt kysyä pääministeri Orpolta: Oletteko te valmis perumaan linjauksen toisen asteen maksuttomuuden rajauksesta Henrikssonin esittämällä tavalla, ja onko opetusministeri Henriksson tehnyt tästä esityksen hallituksen sisällä?

Arvoisa puhemies! Muste on tosiaan hädin tuskin ehtinyt kuivua kehysriihen jälkeen, kun hallituksen ministerit ovat jo tulleet katumapäälle riihessä tehdyistä leikkauksista. [Vasemmalta: Ei ihme!] Purra haluaa perua Ratamon yöpäivystyksen lakkauttamisen, [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on oikein!] ja opetusministeri Henriksson on linjannut, että toisen asteen maksuttomuuden rajauksesta pitää luopua. On erittäin hienoa ja erittäin kannatettavaa, että olette valmiita korjaamaan omia heikosti perusteltuja leikkausesityksiänne, ja erityisen iloinen olen tästä Henrikssonin linjauksesta liittyen toisen asteen maksuttomuuteen. Mutta moni suomalainen on nyt huolissaan siitä, että nämä ovat vaalien alla tehtyä ulostuloja, joita teillä ei välttämättä ole aikomustakaan oikeasti toteuttaa. Joten haluan nyt kysyä pääministeri Orpolta: Oletteko te valmis perumaan linjauksen toisen asteen maksuttomuuden rajauksesta Henrikssonin esittämällä tavalla, ja onko opetusministeri Henriksson tehnyt tästä esityksen hallituksen sisällä?

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on monella tapaa suurin periaatekysymys, mitä eduskunta on käsitellyt tämän vaalikauden aikana. Elämme jännitteisessä kansainvälisessä ilmapiirissä. Venäjä on testannut suomalaisten reaktioita, kun maan viranomaiset ovat olleet osallisina ohjaamassa turvapaikanhakijoiden tuloa itärajan yli viime syksynä. Valitettavasti olemme nyt tilanteessa, jossa hallitus esittää oman oikeusvaltiomme rajojen venyttämistä liian pitkälle vastauksena tähän provokaatioon, enkä pidä sitä oikeana tienä Suomelle. Suomella on oikeus ja velvollisuus huolehtia omasta rajaturvallisuudestaan, mutta samalla Suomella on myös velvollisuus noudattaa keskeisiä kansainvälisoikeudellisia ihmisoikeusvelvoitteitaan. Nyt välineellistetyn siirtolaisuuden hallintaan ollaan esittämässä työkaluja, jotka rikkovat räikeästi näitä velvoitteita. Siksi tässä on kyse suomalaisen oikeusvaltion perusteista, siitä, miten Suomen kaltainen maa suhtautuu koko sääntöperustaiseen järjestelmään ja kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Hallituksen esitys mahdollistaa turvapaikkaa hakevien ihmisten käännyttämisen ilman turvapaikkaprosessia ja ilman valituskelpoista hallintopäätöstä. Tämä ei ole kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, EU-oikeuden tai Suomen perustuslain mukaista. Palautuskielto pohjautuu lukuisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja myöskin mainittuun EU-oikeuteen sekä Suomen omaan perustuslakiin. Valtiot eivät saa palauttaa ihmisiä maihin, joissa he voivat joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Tästä periaatteesta on johdettu menetelmällisiä velvoitteita valtioille. Jotta voidaan olla varmoja siitä, että palautuskiellon rikkomiseen ei syyllistytä, on maahan saapuneen henkilön turvapaikkahakemus tutkittava yksilöllisesti ja riittävästi. Palautuskielto velvoittaa valtioita huolehtimaan myös siitä, että henkilöitä ei palauteta paikkoihin, joista heitä palautetaan eteenpäin olosuhteisiin, joissa he voivat joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Yhtä keskeinen periaate on se, että jokaisella henkilöllä, jolle tehdään hänen henkeensä ja terveyteensä vaikuttavia päätöksiä, kuten esimerkiksi turvapaikkaa hakevan ihmisen poistaminen maasta ilman minkäänlaista prosessia, on käytettävissään tehokkaita oikeussuojakeinoja. Myös tätä velvoitetta rikotaan tässä esityksessä, kun ihmisille ei anneta valituskelpoista hallintopäätöstä käännyttämisestä. Mikään olemassa oleva, tämänhetkinen oikeustapaus EU-tuomioistuimesta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ei anna aihetta ymmärtää, että tämä Suomen hallituksen esittämä toimintamalli olisi ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta hyväksyttävissä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lukuisissa oikeustapauksissa käsitellyt tapauksia Puolan ja Valko-Venäjän rajalta, joissa myös on ollut kyse välineellistetystä siirtolaisuudesta. Näissä tapauksissa tuomioistuin on tulkinnut käännyttämiset ilman asianmukaista turvapaikkaprosessia Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisiksi. EU-tuomioistuin taas on käsitellyt tapausta, jossa Liettua sääti poikkeusololainsäädäntöä vastauksena Valko-Venäjältä tulleeseen välineellistettyyn siirtolaisuuteen, jonka mukaan vain virallisilla rajanylityspisteillä tehtyjä turvapaikkahakemuksia käsitellään. Tämän käytännön todettiin tuomioistuimen toimesta olevan EU-oikeuden vastainen. EU-tuomioistuin on myös käsitellyt tapausta koskien Puolan rajaa. Tässä tuomiossa yksiselitteisesti todetaan, että summittaiset käännytykset ilman turvapaikkahakemuksen tutkintaa ovat EU:n menettelydirektiivin vastaisia. Myöskään EU:n uudessa maahanmuuttopaketissa, jossa nimenomaisesti käsitellään välineellistettyä maahanmuuttoa, ei ole esityksiä, jotka mahdollistaisivat hakemusten tutkimatta jättämisen kokonaan hallituksen nyt esittämällä tavalla, vaan näissä EU:n päätöksissä ja linjauksissa lähdetään liikkeelle tämän rajamenettelyn käytöstä. Esityksen pyrkimys lieventää ilmiselvää ristiriitaa palautuskiellon kanssa säätämällä, että rajavartija nopean vuorovaikutustilanteen seurauksena voisi ohjata tietyt poikkeustapaukset oikeaan turvapaikkaprosessiin, ei poista tätä ilmeistä ristiriitaa palautuskiellon kanssa, kun edelleen olisi mahdollista, että turvapaikkaa hakevat ihmiset poistetaan ilman prosessia tai valituskelpoista päätöstä. Sen sijaan tämä ratkaisu luo uusia ongelmia ennen kaikkea rajavartijoille: Tämä vuorovaikutustilanne asettaa suomalaiset rajavartijat inhimillisesti ja juridisesti kestämättömään tilanteeseen. Maahanmuuttoviranomaisten suorittama turvapaikkaprosessi korvataan rajaviranomaisten metsässä tai rajan lähettyvillä tekemällä nopealla harkinnalla, joka ei millään tavalla vastaa niitä menetelmällisiä vaatimuksia, joita turvapaikkaprosessille on asetettu. Palautuskielto, joka siis on tämän esityksen ytimessä, on valtioille velvoittava myös silloin, kun valtiot toimivat kansallisen turvallisuutensa turvaamiseksi. Ei siis ole niin, että kansallisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien turvaamisen välillä olisi tehtävä tai voisi tehdä valinnan, vaan valtioilla on velvollisuus huolehtia näistä keskeisistä ihmisoikeuksista myös poikkeusoloissa. Eli tämä palautuskielto on ehdoton ja velvoittaa kaikissa olosuhteissa, ja siksi minä en yhdy hallituksen näkemyksen siitä, että tällainen laki olisi mahdollista säätää poikkeuslakina perustuslakiin, koska poikkeuslakimenettelyn ei pitäisi mahdollistaa keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista poikkeamista, ja juuri sitä tässä hallitus nyt esittää. Tässä on siis kyse kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ydinperiaatteista.

Arvoisa puhemies! Jokaisella valtiolla on oikeus ja velvollisuus huolehtia omasta turvallisuudestaan ja myöskin rajaturvallisuudesta, mutta samaan aikaan valtioilla on myös velvollisuuksia huolehtia keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista, jotka nimenomaan suojaavat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, heidän oikeuksiaan, eivät muita valtioita. Hallitus esittää nyt toimintamallia, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että turvapaikkaa hakenut ihminen voidaan poistaa Suomesta, käännyttää ilman turvapaikkaprosessia ja ilman valituskelpoista päätöstä. Tämä vuorovaikutustilanne ei ratkaise niitä ongelmia, jotka tällaiseen menettelyyn sisältyvät, vaan luo päinvastoin uusia erityisesti rajavartijoiden näkökulmasta. Tällainen menettely rikkoo minun nähdäkseni palautuskieltoa, josta on säädetty niin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa kuin EU-oikeudessa ja Suomen perustuslaissakin. Tätä palautuskieltoa pidetään niin tärkeänä, että se on ehdoton eli sellainen velvoite, joka velvoittaa valtioita myös esimerkiksi poikkeusoloissa. [Puhemies koputtaa] Minun nähdäkseni tätä perustuslain poikkeuslakimenettelyä ei ole tehty sitä varten, [Puhemies: Aika!] että poikettaisiin näistä keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista. Siksi tätä esitystä ei voi tukea.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on monella tapaa suurin periaatekysymys, mitä eduskunta on käsitellyt tämän vaalikauden aikana. Elämme jännitteisessä kansainvälisessä ilmapiirissä. Venäjä on testannut suomalaisten reaktioita, kun maan viranomaiset ovat olleet osallisina ohjaamassa turvapaikanhakijoiden tuloa itärajan yli viime syksynä. Valitettavasti olemme nyt tilanteessa, jossa hallitus esittää oman oikeusvaltiomme rajojen venyttämistä liian pitkälle vastauksena tähän provokaatioon, enkä pidä sitä oikeana tienä Suomelle. Suomella on oikeus ja velvollisuus huolehtia omasta rajaturvallisuudestaan, mutta samalla Suomella on myös velvollisuus noudattaa keskeisiä kansainvälisoikeudellisia ihmisoikeusvelvoitteitaan. Nyt välineellistetyn siirtolaisuuden hallintaan ollaan esittämässä työkaluja, jotka rikkovat räikeästi näitä velvoitteita. Siksi tässä on kyse suomalaisen oikeusvaltion perusteista, siitä, miten Suomen kaltainen maa suhtautuu koko sääntöperustaiseen järjestelmään ja kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Hallituksen esitys mahdollistaa turvapaikkaa hakevien ihmisten käännyttämisen ilman turvapaikkaprosessia ja ilman valituskelpoista hallintopäätöstä. Tämä ei ole kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, EU-oikeuden tai Suomen perustuslain mukaista. Palautuskielto pohjautuu lukuisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja myöskin mainittuun EU-oikeuteen sekä Suomen omaan perustuslakiin. Valtiot eivät saa palauttaa ihmisiä maihin, joissa he voivat joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Tästä periaatteesta on johdettu menetelmällisiä velvoitteita valtioille. Jotta voidaan olla varmoja siitä, että palautuskiellon rikkomiseen ei syyllistytä, on maahan saapuneen henkilön turvapaikkahakemus tutkittava yksilöllisesti ja riittävästi. Palautuskielto velvoittaa valtioita huolehtimaan myös siitä, että henkilöitä ei palauteta paikkoihin, joista heitä palautetaan eteenpäin olosuhteisiin, joissa he voivat joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Yhtä keskeinen periaate on se, että jokaisella henkilöllä, jolle tehdään hänen henkeensä ja terveyteensä vaikuttavia päätöksiä, kuten esimerkiksi turvapaikkaa hakevan ihmisen poistaminen maasta ilman minkäänlaista prosessia, on käytettävissään tehokkaita oikeussuojakeinoja. Myös tätä velvoitetta rikotaan tässä esityksessä, kun ihmisille ei anneta valituskelpoista hallintopäätöstä käännyttämisestä. Mikään olemassa oleva, tämänhetkinen oikeustapaus EU-tuomioistuimesta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ei anna aihetta ymmärtää, että tämä Suomen hallituksen esittämä toimintamalli olisi ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta hyväksyttävissä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lukuisissa oikeustapauksissa käsitellyt tapauksia Puolan ja Valko-Venäjän rajalta, joissa myös on ollut kyse välineellistetystä siirtolaisuudesta. Näissä tapauksissa tuomioistuin on tulkinnut käännyttämiset ilman asianmukaista turvapaikkaprosessia Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisiksi. EU-tuomioistuin taas on käsitellyt tapausta, jossa Liettua sääti poikkeusololainsäädäntöä vastauksena Valko-Venäjältä tulleeseen välineellistettyyn siirtolaisuuteen, jonka mukaan vain virallisilla rajanylityspisteillä tehtyjä turvapaikkahakemuksia käsitellään. Tämän käytännön todettiin tuomioistuimen toimesta olevan EU-oikeuden vastainen. EU-tuomioistuin on myös käsitellyt tapausta koskien Puolan rajaa. Tässä tuomiossa yksiselitteisesti todetaan, että summittaiset käännytykset ilman turvapaikkahakemuksen tutkintaa ovat EU:n menettelydirektiivin vastaisia. Myöskään EU:n uudessa maahanmuuttopaketissa, jossa nimenomaisesti käsitellään välineellistettyä maahanmuuttoa, ei ole esityksiä, jotka mahdollistaisivat hakemusten tutkimatta jättämisen kokonaan hallituksen nyt esittämällä tavalla, vaan näissä EU:n päätöksissä ja linjauksissa lähdetään liikkeelle tämän rajamenettelyn käytöstä. Esityksen pyrkimys lieventää ilmiselvää ristiriitaa palautuskiellon kanssa säätämällä, että rajavartija nopean vuorovaikutustilanteen seurauksena voisi ohjata tietyt poikkeustapaukset oikeaan turvapaikkaprosessiin, ei poista tätä ilmeistä ristiriitaa palautuskiellon kanssa, kun edelleen olisi mahdollista, että turvapaikkaa hakevat ihmiset poistetaan ilman prosessia tai valituskelpoista päätöstä. Sen sijaan tämä ratkaisu luo uusia ongelmia ennen kaikkea rajavartijoille: Tämä vuorovaikutustilanne asettaa suomalaiset rajavartijat inhimillisesti ja juridisesti kestämättömään tilanteeseen. Maahanmuuttoviranomaisten suorittama turvapaikkaprosessi korvataan rajaviranomaisten metsässä tai rajan lähettyvillä tekemällä nopealla harkinnalla, joka ei millään tavalla vastaa niitä menetelmällisiä vaatimuksia, joita turvapaikkaprosessille on asetettu. Palautuskielto, joka siis on tämän esityksen ytimessä, on valtioille velvoittava myös silloin, kun valtiot toimivat kansallisen turvallisuutensa turvaamiseksi. Ei siis ole niin, että kansallisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien turvaamisen välillä olisi tehtävä tai voisi tehdä valinnan, vaan valtioilla on velvollisuus huolehtia näistä keskeisistä ihmisoikeuksista myös poikkeusoloissa. Eli tämä palautuskielto on ehdoton ja velvoittaa kaikissa olosuhteissa, ja siksi minä en yhdy hallituksen näkemyksen siitä, että tällainen laki olisi mahdollista säätää poikkeuslakina perustuslakiin, koska poikkeuslakimenettelyn ei pitäisi mahdollistaa keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista poikkeamista, ja juuri sitä tässä hallitus nyt esittää. Tässä on siis kyse kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ydinperiaatteista.

Arvoisa puhemies! Jokaisella valtiolla on oikeus ja velvollisuus huolehtia omasta turvallisuudestaan ja myöskin rajaturvallisuudesta, mutta samaan aikaan valtioilla on myös velvollisuuksia huolehtia keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista, jotka nimenomaan suojaavat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, heidän oikeuksiaan, eivät muita valtioita. Hallitus esittää nyt toimintamallia, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että turvapaikkaa hakenut ihminen voidaan poistaa Suomesta, käännyttää ilman turvapaikkaprosessia ja ilman valituskelpoista päätöstä. Tämä vuorovaikutustilanne ei ratkaise niitä ongelmia, jotka tällaiseen menettelyyn sisältyvät, vaan luo päinvastoin uusia erityisesti rajavartijoiden näkökulmasta. Tällainen menettely rikkoo minun nähdäkseni palautuskieltoa, josta on säädetty niin kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa kuin EU-oikeudessa ja Suomen perustuslaissakin. Tätä palautuskieltoa pidetään niin tärkeänä, että se on ehdoton eli sellainen velvoite, joka velvoittaa valtioita myös esimerkiksi poikkeusoloissa. [Puhemies koputtaa] Minun nähdäkseni tätä perustuslain poikkeuslakimenettelyä ei ole tehty sitä varten, [Puhemies: Aika!] että poikettaisiin näistä keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista. Siksi tätä esitystä ei voi tukea.

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri puhuu tekemättä jättämisestä, ja sellaista vaihtoehtoahan yksikään puolue ja yksikään edustaja ei ole missään vaiheessa tässä salissa esittänyt. Kaikki oppositiopuolueet ovat esittäneet omia vaihtoehtojaan, niin myöskin vasemmistoliitto, joka on esittänyt toimia tasapainottaa valtiontaloutta neljän miljardin edestä. Oleellisin kysymys on, mitä tehdään, minkälaisia toimenpiteitä tehdään, ja minun mielestäni on täysin anteeksiantamatonta, että tämä hallitus on valmis leikkaamaan satoja euroja kuussa köyhiltä lapsiperheiltä, sairailta ihmisiltä, työttömiltä henkilöiltä, jotka parhaansa yrittävät myöskin töihin päästä, samanaikaisesti kun te olette valmiita alentamaan omaa verotustanne tuhannella eurolla vuodessa. Nämä ovat arvovalintoja, valintoja, joita te olette tehneet, ja niistä valinnoista me olemme tämän hallituksen kanssa jyrkästi eri mieltä.

Arvoisa puhemies! Oli hienoa kuulla kollegaa puhumassa luottamuksesta ja tulevaisuudenuskosta, koska kun kuuntelen tätä keskustelua, on käynyt mielessä, onko hallitus lainkaan pysähtynyt miettimään, missä tilanteessa suomalaiset tällä hetkellä ovat. Olin eilen toritilaisuudessa, jossa kohtasin miehen, joka itki hädästä ja huolesta siitä, miten hän tulee pärjäämään tämän hallituksen tekemien leikkausten ja päätösten seurauksena. Tämä ei suinkaan ole ollut ainoa tällainen kohtaaminen. Olen suhteellisen pitkään ollut politiikassa, enkä muista tällaista hätää kohdanneeni kuin mitä tällä hetkellä kohtaan niissä viesteissä, mitä ihmisiltä saan. Olen miettinyt tätä, kun luin valtiovarainministerin esiintymisestä, jossa hän oli huutanut hallituksen leikkauspäätöksiä vastustaville suomalaisille, että ”menkää töihin”. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä siis tilanteessa, jossa työttömyys tässä maassa on kasvanut ja hallitus on nimenomaan vienyt pois niitä kannustimia sosiaaliturvasta, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi lyhytaikaisen työn vastaanottamista. [Puhemies koputtaa] Valtiovarainministeri, onko tämä tosiaan teidän viestinne hätääntyneille suomalaisille?

Arvoisa puhemies! Oli hienoa kuulla kollegaa puhumassa luottamuksesta ja tulevaisuudenuskosta, koska kun kuuntelen tätä keskustelua, on käynyt mielessä, onko hallitus lainkaan pysähtynyt miettimään, missä tilanteessa suomalaiset tällä hetkellä ovat. Olin eilen toritilaisuudessa, jossa kohtasin miehen, joka itki hädästä ja huolesta siitä, miten hän tulee pärjäämään tämän hallituksen tekemien leikkausten ja päätösten seurauksena. Tämä ei suinkaan ole ollut ainoa tällainen kohtaaminen. Olen suhteellisen pitkään ollut politiikassa, enkä muista tällaista hätää kohdanneeni kuin mitä tällä hetkellä kohtaan niissä viesteissä, mitä ihmisiltä saan. Olen miettinyt tätä, kun luin valtiovarainministerin esiintymisestä, jossa hän oli huutanut hallituksen leikkauspäätöksiä vastustaville suomalaisille, että ”menkää töihin”. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä siis tilanteessa, jossa työttömyys tässä maassa on kasvanut ja hallitus on nimenomaan vienyt pois niitä kannustimia sosiaaliturvasta, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi lyhytaikaisen työn vastaanottamista. [Puhemies koputtaa] Valtiovarainministeri, onko tämä tosiaan teidän viestinne hätääntyneille suomalaisille?

Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri puhuu tekemättä jättämisestä, ja sellaista vaihtoehtoahan yksikään puolue ja yksikään edustaja ei ole missään vaiheessa tässä salissa esittänyt. Kaikki oppositiopuolueet ovat esittäneet omia vaihtoehtojaan, niin myöskin vasemmistoliitto, joka on esittänyt toimia tasapainottaa valtiontaloutta neljän miljardin edestä. Oleellisin kysymys on, mitä tehdään, minkälaisia toimenpiteitä tehdään, ja minun mielestäni on täysin anteeksiantamatonta, että tämä hallitus on valmis leikkaamaan satoja euroja kuussa köyhiltä lapsiperheiltä, sairailta ihmisiltä, työttömiltä henkilöiltä, jotka parhaansa yrittävät myöskin töihin päästä, samanaikaisesti kun te olette valmiita alentamaan omaa verotustanne tuhannella eurolla vuodessa. Nämä ovat arvovalintoja, valintoja, joita te olette tehneet, ja niistä valinnoista me olemme tämän hallituksen kanssa jyrkästi eri mieltä.

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina saimme kuulla, että hallituksessa on päätetty kokonaan lakkauttaa rauhantyön valtionavustus Suomessa. Tämä on todella huolestuttava päätös aikana, jolloin Euroopassa on sota. Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita, joita myös kuullaan asiantuntijoina eri hallinnonaloilla rauhaan, turvallisuuteen ja myös asevalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Rauhanjärjestöt ovat Suomessa myös olleet vahva Venäjän hallintoa ja Putinia kritisoiva voima jo kauan ennen kuin tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi. Avustuksen lakkauttaminen kokonaan tarkoittaa, että tämä osa suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta hiljennetään. Arvoisa ministeri Meri, miksi hallitus päätti lakkauttaa juuri näiden järjestöjen avustuksen kokonaan? Rauhanliikkeen toiminta on lakkautettu kokonaan Venäjällä, Valko-Venäjällä sekä Unkarissa. Onko tämä tosiaan se viiteryhmä, johon hallitus haluaa, [Puhemies koputtaa] että Suomi kuuluu?

Arvoisa puhemies! Viime perjantaina saimme kuulla, että hallituksessa on päätetty kokonaan lakkauttaa rauhantyön valtionavustus Suomessa. Tämä on todella huolestuttava päätös aikana, jolloin Euroopassa on sota. Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisia toimijoita, joita myös kuullaan asiantuntijoina eri hallinnonaloilla rauhaan, turvallisuuteen ja myös asevalvontaan liittyvissä kysymyksissä. Rauhanjärjestöt ovat Suomessa myös olleet vahva Venäjän hallintoa ja Putinia kritisoiva voima jo kauan ennen kuin tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa alkoi. Avustuksen lakkauttaminen kokonaan tarkoittaa, että tämä osa suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta hiljennetään. Arvoisa ministeri Meri, miksi hallitus päätti lakkauttaa juuri näiden järjestöjen avustuksen kokonaan? Rauhanliikkeen toiminta on lakkautettu kokonaan Venäjällä, Valko-Venäjällä sekä Unkarissa. Onko tämä tosiaan se viiteryhmä, johon hallitus haluaa, [Puhemies koputtaa] että Suomi kuuluu?

Arvoisa puhemies! Ei tässä hallituksen puheessa ja näissä esityksissä oikein logiikkaa ole. [Miko Bergbom: No kyllä on!] Äsken keskusteltiin tästä vastaanottorahan leikkaamisesta ja pienentämisestä, ja silloin todettiin, että kyllä ukrainalaisilta pakolaisilta on pakko leikata, kun valtiontalouden tilanne on niin huono. Sitten siirrytään seuraavaan esitykseen, jossa todetaan, että tästä hakemusrumbasta koituvien kustannusten vain Maahanmuuttoviraston osalta on arvioitu olevan plus kolme miljoonaa ja sen päälle tulee tosiaan sitten kustannukset tulkkauksesta ja kaikesta muusta. Sen lisäksi, jos perussuomalaiset, kuten sanovat, ovat huolissaan kotoutumisesta, niin voisin kuvitella, että tämä kansainvälisen suojelun muuttaminen väliaikaiseksi ja tämä hakemusrumba ovat parhaimpia keinoja pitää huolta siitä, että kotoutumista ei tapahdu. Kun ihminen ei voi olla varma mahdollisuuksistaan jäädä tänne, niin mitkä insentiivit sitten on enää esimerkiksi opiskella kieltä. Ja viitaten tähän edelliseen puheenvuoroon. Jos ihmisten kohdalla on kerran todettu, että heillä on suojelun tarve, niin tämähän johtaa siihen, että se sama ihminen käy sitten siellä aina uudestaan [Puhemies koputtaa] toteamassa tämän suojelutarpeen, ja ne samat ihmiset siellä... [Puhemies koputtaa] Me tarvitaan enemmän henkilöstöä käsittelemään sen saman suojelun tarpeessa olevan ihmisen useita hakemuksia [Puhemies: Kiitoksia, minuutti on täynnä!] verrattuna tähän nykytilanteeseen. Ei tässä ole mitään järkeä.

Arvoisa puhemies! Olen kuluneen vuoden aikana vieraillut monien ruoka-aputoimijoiden luona omassa vaalipiirissäni Varsinais-Suomessa, ja kaikkien näiden vierailujen yhteydessä nämä ruoka-aputoimijat ovat nostaneet esille sen, että on paljon ukrainalaisia pakolaisia ruoka-avun piirissä näissä ruokajonoissa seisomassa. Se johtuu tosiaan siitä, että tämä vastaanottoraha jo ennen näitä hallituksen tekemiä leikkauksia ja heikennyksiä on niin pieni, että ihmisillä on vaikeata tulla sen kanssa toimeen. Minusta on suoraan sanoen häpeällistä, että Suomen kaltaisessa maassa tänne sotaa paenneet ukrainalaiset seisovat ruoka-apujonoissa. Mikäli nämä leikkaukset menevät läpi, niin heitä tulee olemaan yhä enemmän, ja jos sitten tulee vastaavantyyppisiä kansainvälisiä kriisejä, tilapäistä suojelua sovelletaan uudestaan, niin myöskin nämä henkilöt tulevat sitten kärsimään siitä, että vastaanottoraha tämän leikkauksen seurauksena tulee olemaan epäinhimillisen alhaisella tasolla. Minusta tämä ei ole oikein.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä pakko korjata, ja täytyy kyllä sanoa, että hallituspuolueet ovat sanoneet asiat aika hienosti päälaelleen. Turvapaikanhakija ei oleskele maassa laittomasti. Kun hakee turvapaikkaa, on täysin laillinen oleskeluoikeus maassa. Silloin on mahdollista opiskella, silloin on mahdollista käydä töissä. Ja kun tässä aikaisemmin sanottiin, että olisi pitänyt tehdä enemmän, niin näissä kaikista kohtuuttomimmissa tapauksissahan on juuri kyse ihmisistä, jotka ovat tehneet kaiken oikein. Sillä aikaa, kun odotetaan turvapaikkapäätöstä, opitaan suomen kieltä, opiskellaan, mennään töihin, saadaan työpaikka, tehdään töitä ja maksetaan veroja. Sen sijaan, mikäli tämä lakimuutos tehdään, se tarkoittaa sitä, että saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen ihminen ei voisi enää laillistaa omaa oleskeluaan täällä Suomessa. Vaikka hän olisi töissä, hän ei voisi enää saada oleskelulupaa työnteon perusteella. Tämä esitys tulee lisäämään paperittomuutta Suomessa. Tämä esitys tulee lisäämään ihmiskaupan riskiä Suomessa. Tämä esitys on juuri sellainen, [Puhemies koputtaa] joka myöskin lisää rikollisuuden todennäköisyyttä [Puhemies koputtaa] ja näiden ihmisten joutumista uhreiksi.

Arvoisa puhemies! Nämä muutokset eivät ole kannatettavia eivätkä järkeviä, itse asiassa juuri edustaja Peltosen mainitsemista syistä, koska kyllä tämä lakiesitys sitten tarkoittaa sitä, että jos on henkilö, joka on tullut Suomeen ja hakenut turvapaikkaa — ja ihminen itsehän ei voi tietää, tullaanko hänelle sitä myöntämään vai ei, koska se on oikeudellinen arvio ja prosessi, mikä täällä tehdään — ja joka odotellessaan turvapaikkapäätöstä pahimmillaan jopa vuosien aikana on opiskellut suomen kieltä, on saattanut ehkä ehtiä jopa opiskella tutkinnon täällä, on hakeutunut töihin esimerkiksi vanhustenhuoltoon ja saanut työpaikan, niin näiden muutosten seurauksena tällainen henkilö ei pystyisi virallistamaan omaa työntekoaan ja omaa oleskeluaan Suomessa enää. Tämä ei ole järkevää Suomen näkökulmasta, vaan meidän pitäisi kyllä mahdollistaa niille ihmisille, jotka ovat tänne jääneet, oppineet kielen, löytäneet työpaikan ja työllistyneet, myöskin jäädä tänne töihin. Sen lisäksi tässä esityksessä on muita ongelmia, [Puhemies koputtaa] jotka liittyvät lasten asemaan, joihin palaan sitten seuraavassa puheenvuorossa.