← Etusivu
Li Andersson

Li Andersson

Varsinais-Suomen vaalipiiri

?
130+ puhetta

Arkisto 2023–2025 · live-puheet näkyvät alla

Puheet

Yhdistetty data
Näytetään 20 / 130 puheesta
Eduskunnan avoin data · Live

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu keskustelussa, tämä laki on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa. Palautuskielto, joka velvoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottoon ja asianmukaiseen käsittelyyn, pohjautuu useisiin eri kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja on kansainvälisessä oikeudessa ehdoton sääntö. Keskustelussa käännytyslaista on usein todettu, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset luotiin toiseen maailmanaikaan. Sopimukset tehtiin aikana, jolloin koko Eurooppa yritti saada elämää palaamaan raiteilleen maanosan tuhonneiden sotien jälkeen. Sopimukset myös laadittiin aikana, jolloin Euroopassa oli poikkeuksellisen paljon pakolaisia ja keskitysleirien kauhut olivat osoittaneet pahimmalla mahdollisella tavalla, mihin ihmisten epäinhimillistäminen ja ihmisryhmien demonisointi voi johtaa. Vaikka elämme monella tapaa jännitteisiä ja vaikeita aikoja myös nyt, niin minulla ei olisi pokkaa väittää, että tilanteemme nyt on vaikeampi kuin Euroopassa 1940- ja 1950-luvuilla. [Eduskunnasta: Onko joku väittänyt?] Ihmisoikeussopimukset on tehty kestämään aikaa ja poliittisia vaihteluja. [Välihuuto] Juuri se on niiden tarkoitus. Ne luovat raamit poliittiselle vallalle, ne asettavat rajoituksia meidän kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Päättäjät eivät saa astua näiden rajojen yli, ja ne myös antavat päättäjille positiivisia velvollisuuksia. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivät sopimukset ja oikeuskäytäntö eläisi ajassa. Niin EU-oikeuden kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnat ja sovellukset elävät ja kehittyvät uusien tilanteiden ja oikeuskäytännön kautta, kun EU-tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antavat ratkaisujaan. Keskeistä tämän esityksen kannalta on se, että mikään olemassa olevassa oikeuskäytännössä ei anna aihetta tulkita, että tämä hallituksen esittämä laki olisi EU-oikeuden tai kansainvälisen oikeuden valossa hyväksyttävissä. Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan vuonna 2021 alkaneessa rajakriisissä Valko-Venäjän viranomaiset ovat todistetusti ohjanneet siirtolaisia rajalle ja jopa lennättäneet heitä maahan muualta. Näistä tapauksista löytyy oikeuskäytäntöä niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta kuin EU-tuomioistuimesta. Mikään näistä oikeustapauksista ei siis viittaa siihen, että tämä Suomen esittämä ratkaisu olisi hyväksyttävissä. Päinvastoin. Puola on saanut EIT:ltä langettavia päätöksiä ihmisten käännyttämisestä rajalla. Liettua oli ottanut käyttöön poikkeusololainsäädäntöä vastatakseen välineellistettyyn maahantuloon, ja Liettuan lainsäädäntö todettiin EU-tuomioistuimessa EU-oikeuden vastaiseksi. Ja viimeksi helmikuussa EU-tuomioistuin on todennut Puolan osalta, että summittaiset käännytykset rajalta eivät ole EU-oikeuden mukaisia. Näiden esimerkkien lisäksi EU:ssa hyväksyttiin huhtikuussa unionin uusi maahanmuuttolainsäädäntökokonaisuus, ja tämän paketin yhtenä osana oli kriisi- ja poikkeustilanteissa sovellettava asetus, jonka yhteydessä on erikseen mainittu välineellistetty maahanmuutto. Myöskään tässä paketissa ei ole mitään, mikä antaisi tukea Suomen hallituksen esittämän mallin hyväksyttävyydelle. Päinvastoin, tässä painotetaan palautuskiellon ja turvapaikkahakuoikeuden kunnioittamista. Tämän paktin tähän tilanteeseen esittämä työkalu on mahdollisuus käsitellä kaikki turvapaikkahakemukset rajamenettelyn puitteissa, mikä siis tarkoittaa, että turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, mutta käsitellään nopeutetussa menettelyssä rajan läheisyydessä. [Ben Zyskowicz: Rajamenettelyähän te vastustatte!] Ja tämähän voisi olla yksi keino, siis poikkeuksellisissa tilanteissa nopeutetusti ottaa käyttöön tämä maahanmuuttopaktin keino rajamenettelyn laajentamisesta. Toinen EU-oikeudessa jo nykyään löytyvä keino on komission mahdollisuus esittää ratkaisuja tilanteessa, jossa jäsenmaa joutuu laajamittaisen maahantulon kohteeksi. Puolan ja Liettuan tapauksissa komissio esitti tällaisia ratkaisuja, eikä tähänkään pakettiin sisältynyt mitään sen kaltaista, kuin mitä Suomen hallitus nyt esittää. Sen sijaan nämä ehdotukset pohjautuivat turvapaikkahakemusten keskittämiseen tietyille rajanylityspisteille, joustoihin käsittelyajoissa sekä rajamenettelyn laajempaan mahdollistamiseen. — Ja edustaja Zyskowicz, rajamenettelyynkin sisältyy lukuisia ongelmia ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta. Siksi meidän mielestämme sitä pitäisi käyttää vain tilanteissa, joissa hakijamäärät kasvavat hallitsemattomasti ja kyse on poikkeustilanteesta, ei siis normaalioloissa, normaalina osana meidän turvapaikkaprosessia. Tämä on ollut se ongelma niin hallituksen esityksessä kuin laajemmin tässä maahanmuuttopaktin muissa työkaluissa. No, tästä pääsemme hallituksen käännytyslakiesityksen seuraavaan keskeiseen ongelmaan. Minun mielestäni kukaan ei ole millään tavalla vakuuttavasti pystynyt perustelemaan juuri sitä, millä tavalla ja miten useampi tuhat itärajan yli tullutta turvapaikanhakijaa uhkaa Suomen täysivaltaisuutta eli itsenäisyyttä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Venäjän viranomaisten toiminta on täysin tuomittavaa, mutta silti kysymykseen, miksi muualta Venäjän kautta Suomeen tulleet turvapaikkaa hakevat henkilöt muodostavat uhan meidän itsenäisyydellemme samalla, kun venäläisille voidaan avata rajaliikenne, tähän kysymykseen on jäänyt vastaamatta. Tämä on koko lakiesityksen peruslähtökohta, mutta tätä uhkaa ei avata, ei perustella missään. Ihmissalakuljettajien tai viranomaisten sekaantuminen ihmisten kuljettamiseen rajalle ei tarkoita, etteikö ihmisillä voisi olla peruste tai tarve turvapaikalle tai että ihminen itse — siis se ihminen — muodostaa meille uhan. Itärajan yli tulleille hakijoille on myönnetty turvapaikkoja Suomesta, ja asianmukaisen turvapaikkaprosessin tavoitteena on juuri selvittää nämä yksilölliset näkökulmat ja mahdollinen suojelun tarve. [Joakim Vigeliuksen välihuuto] Arvoisa puhemies! Tämä on minun viimeinen päiväni kansanedustajana, ainakin toistaiseksi, ja olisin toki toivonut vähän erityyppistä päivää ja tapaa lähteä. Maan, joka on kansainvälisesti puolustanut oikeusvaltioperiaatetta, sääntöpohjaista järjestelmää ja ihmisoikeuksia, ei tule säätää lakia, joka tietoisesti rikkoo kansainvälistä oikeutta ja EU-oikeutta. Jos näin tänään kuitenkin päädytään tekemään, tulee tästä laista vaarallinen ennakkotapaus, joka jatkossa mahdollistaa perus- ja ihmisoikeuksien kaventamisen kansallisen turvallisuuden varjolla. Juuri kansalliseen turvallisuuteen on kautta aikojen vedottu, kun ihmisten perusoikeuksia on kavennettu autoritaarisissa valtioissa, ja läpi historian [Puhemies koputtaa] — arvoisa puhemies, 20 sekuntia — läpi historian perusoikeuksien ja demokratian kaventaminen on aina aloitettu marginalisoiduista ja haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, joista on helppo maalata uhkakuvia. Suomen ei tule liittyä tähän joukkoon. Nyt on kyse periaatteista, jotka ovat liian tärkeitä rikottaviksi. Ajattelen, että jokaisella meistä on tänään vastuu äänestää omantunnon ja omien arvojemme mukaisesti. Kannatan siksi edustaja Harjanteen tekemää esitystä. [Välihuutoja]

Lue lisää →
Alkuperäinen pöytäkirja →
790 sanaa

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu keskustelussa, tämä laki on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa. Palautuskielto, joka velvoittaa turvapaikkahakemusten vastaanottoon ja asianmukaiseen käsittelyyn, pohjautuu useisiin eri kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja on kansainvälisessä oikeudessa ehdoton sääntö. Keskustelussa käännytyslaista on usein todettu, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset luotiin toiseen maailmanaikaan. Sopimukset tehtiin aikana, jolloin koko Eurooppa yritti saada elämää palaamaan raiteilleen maanosan tuhonneiden sotien jälkeen. Sopimukset myös laadittiin aikana, jolloin Euroopassa oli poikkeuksellisen paljon pakolaisia ja keskitysleirien kauhut olivat osoittaneet pahimmalla mahdollisella tavalla, mihin ihmisten epäinhimillistäminen ja ihmisryhmien demonisointi voi johtaa. Vaikka elämme monella tapaa jännitteisiä ja vaikeita aikoja myös nyt, niin minulla ei olisi pokkaa väittää, että tilanteemme nyt on vaikeampi kuin Euroopassa 1940- ja 1950-luvuilla. [Eduskunnasta: Onko joku väittänyt?] Ihmisoikeussopimukset on tehty kestämään aikaa ja poliittisia vaihteluja. [Välihuuto eduskunnasta] Juuri se on niiden tarkoitus. Ne luovat raamit poliittiselle vallalle, ne asettavat rajoituksia meidän kaikkien perusoikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Päättäjät eivät saa astua näiden rajojen yli, ja ne myös antavat päättäjille positiivisia velvollisuuksia. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivät sopimukset ja oikeuskäytäntö eläisi ajassa. Niin EU-oikeuden kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinnat ja sovellukset elävät ja kehittyvät uusien tilanteiden ja oikeuskäytännön kautta, kun EU-tuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antavat ratkaisujaan. Keskeistä tämän esityksen kannalta on se, että mikään olemassa olevassa oikeuskäytännössä ei anna aihetta tulkita, että tämä hallituksen esittämä laki olisi EU-oikeuden tai kansainvälisen oikeuden valossa hyväksyttävissä. Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan vuonna 2021 alkaneessa rajakriisissä Valko-Venäjän viranomaiset ovat todistetusti ohjanneet siirtolaisia rajalle ja jopa lennättäneet heitä maahan muualta. Näistä tapauksista löytyy oikeuskäytäntöä niin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta kuin EU-tuomioistuimesta. Mikään näistä oikeustapauksista ei siis viittaa siihen, että tämä Suomen esittämä ratkaisu olisi hyväksyttävissä. Päinvastoin. Puola on saanut EIT:ltä langettavia päätöksiä ihmisten käännyttämisestä rajalla. Liettua oli ottanut käyttöön poikkeusololainsäädäntöä vastatakseen välineellistettyyn maahantuloon, ja Liettuan lainsäädäntö todettiin EU-tuomioistuimessa EU-oikeuden vastaiseksi. Ja viimeksi helmikuussa EU-tuomioistuin on todennut Puolan osalta, että summittaiset käännytykset rajalta eivät ole EU-oikeuden mukaisia. Näiden esimerkkien lisäksi EU:ssa hyväksyttiin huhtikuussa unionin uusi maahanmuuttolainsäädäntökokonaisuus, ja tämän paketin yhtenä osana oli kriisi- ja poikkeustilanteissa sovellettava asetus, jonka yhteydessä on erikseen mainittu välineellistetty maahanmuutto. Myöskään tässä paketissa ei ole mitään, mikä antaisi tukea Suomen hallituksen esittämän mallin hyväksyttävyydelle. Päinvastoin, tässä painotetaan palautuskiellon ja turvapaikkahakuoikeuden kunnioittamista. Tämän paktin tähän tilanteeseen esittämä työkalu on mahdollisuus käsitellä kaikki turvapaikkahakemukset rajamenettelyn puitteissa, mikä siis tarkoittaa, että turvapaikkahakemukset otetaan vastaan, mutta käsitellään nopeutetussa menettelyssä rajan läheisyydessä. [Ben Zyskowicz: Rajamenettelyähän te vastustatte!] Ja tämähän voisi olla yksi keino, siis poikkeuksellisissa tilanteissa nopeutetusti ottaa käyttöön tämä maahanmuuttopaktin keino rajamenettelyn laajentamisesta. Toinen EU-oikeudessa jo nykyään löytyvä keino on komission mahdollisuus esittää ratkaisuja tilanteessa, jossa jäsenmaa joutuu laajamittaisen maahantulon kohteeksi. Puolan ja Liettuan tapauksissa komissio esitti tällaisia ratkaisuja, eikä tähänkään pakettiin sisältynyt mitään sen kaltaista, kuin mitä Suomen hallitus nyt esittää. Sen sijaan nämä ehdotukset pohjautuivat turvapaikkahakemusten keskittämiseen tietyille rajanylityspisteille, joustoihin käsittelyajoissa sekä rajamenettelyn laajempaan mahdollistamiseen. — Ja edustaja Zyskowicz, rajamenettelyynkin sisältyy lukuisia ongelmia ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta. Siksi meidän mielestämme sitä pitäisi käyttää vain tilanteissa, joissa hakijamäärät kasvavat hallitsemattomasti ja kyse on poikkeustilanteesta, ei siis normaalioloissa, normaalina osana meidän turvapaikkaprosessia. Tämä on ollut se ongelma niin hallituksen esityksessä kuin laajemmin tässä maahanmuuttopaktin muissa työkaluissa. No, tästä pääsemme hallituksen käännytyslakiesityksen seuraavaan keskeiseen ongelmaan. Minun mielestäni kukaan ei ole millään tavalla vakuuttavasti pystynyt perustelemaan juuri sitä, millä tavalla ja miten useampi tuhat itärajan yli tullutta turvapaikanhakijaa uhkaa Suomen täysivaltaisuutta eli itsenäisyyttä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Venäjän viranomaisten toiminta on täysin tuomittavaa, mutta silti kysymykseen, miksi muualta Venäjän kautta Suomeen tulleet turvapaikkaa hakevat henkilöt muodostavat uhan meidän itsenäisyydellemme samalla, kun venäläisille voidaan avata rajaliikenne, tähän kysymykseen on jäänyt vastaamatta. Tämä on koko lakiesityksen peruslähtökohta, mutta tätä uhkaa ei avata, ei perustella missään. Ihmissalakuljettajien tai viranomaisten sekaantuminen ihmisten kuljettamiseen rajalle ei tarkoita, etteikö ihmisillä voisi olla peruste tai tarve turvapaikalle tai että ihminen itse — siis se ihminen — muodostaa meille uhan. Itärajan yli tulleille hakijoille on myönnetty turvapaikkoja Suomesta, ja asianmukaisen turvapaikkaprosessin tavoitteena on juuri selvittää nämä yksilölliset näkökulmat ja mahdollinen suojelun tarve. [Joakim Vigeliuksen välihuuto] Arvoisa puhemies! Tämä on minun viimeinen päiväni kansanedustajana, ainakin toistaiseksi, ja olisin toki toivonut vähän erityyppistä päivää ja tapaa lähteä. Maan, joka on kansainvälisesti puolustanut oikeusvaltioperiaatetta, sääntöpohjaista järjestelmää ja ihmisoikeuksia, ei tule säätää lakia, joka tietoisesti rikkoo kansainvälistä oikeutta ja EU-oikeutta. Jos näin tänään kuitenkin päädytään tekemään, tulee tästä laista vaarallinen ennakkotapaus, joka jatkossa mahdollistaa perus- ja ihmisoikeuksien kaventamisen kansallisen turvallisuuden varjolla. Juuri kansalliseen turvallisuuteen on kautta aikojen vedottu, kun ihmisten perusoikeuksia on kavennettu autoritaarisissa valtioissa, ja läpi historian [Puhemies koputtaa] — arvoisa puhemies, 20 sekuntia — läpi historian perusoikeuksien ja demokratian kaventaminen on aina aloitettu marginalisoiduista ja haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä, joista on helppo maalata uhkakuvia. Suomen ei tule liittyä tähän joukkoon. Nyt on kyse periaatteista, jotka ovat liian tärkeitä rikottaviksi. Ajattelen, että jokaisella meistä on tänään vastuu äänestää omantunnon ja omien arvojemme mukaisesti. Kannatan siksi edustaja Harjanteen tekemää esitystä. [Välihuutoja]

Lue lisää →
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →
131 sanaa
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →
121 sanaa
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on monella tapaa suurin periaatekysymys, mitä eduskunta on käsitellyt tämän vaalikauden aikana. Elämme jännitteisessä kansainvälisessä ilmapiirissä. Venäjä on testannut suomalaisten reaktioita, kun maan viranomaiset ovat olleet osallisina ohjaamassa turvapaikanhakijoiden tuloa itärajan yli viime syksynä. Valitettavasti olemme nyt tilanteessa, jossa hallitus esittää oman oikeusvaltiomme rajojen venyttämistä liian pitkälle vastauksena tähän provokaatioon, enkä pidä sitä oikeana tienä Suomelle. Suomella on oikeus ja velvollisuus huolehtia omasta rajaturvallisuudestaan, mutta samalla Suomella on myös velvollisuus noudattaa keskeisiä kansainvälisoikeudellisia ihmisoikeusvelvoitteitaan. Nyt välineellistetyn siirtolaisuuden hallintaan ollaan esittämässä työkaluja, jotka rikkovat räikeästi näitä velvoitteita. Siksi tässä on kyse suomalaisen oikeusvaltion perusteista, siitä, miten Suomen kaltainen maa suhtautuu koko sääntöperustaiseen järjestelmään ja kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Hallituksen esitys mahdollistaa turvapaikkaa hakevien ihmisten käännyttämisen ilman turvapaikkaprosessia ja ilman valituskelpoista hallintopäätöstä. Tämä ei ole kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, EU-oikeuden tai Suomen perustuslain mukaista. Palautuskielto pohjautuu lukuisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja myöskin mainittuun EU-oikeuteen sekä Suomen omaan perustuslakiin. Valtiot eivät saa palauttaa ihmisiä maihin, joissa he voivat joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Tästä periaatteesta on johdettu menetelmällisiä velvoitteita valtioille. Jotta voidaan olla varmoja siitä, että palautuskiellon rikkomiseen ei syyllistytä, on maahan saapuneen henkilön turvapaikkahakemus tutkittava yksilöllisesti ja riittävästi. Palautuskielto velvoittaa valtioita huolehtimaan myös siitä, että henkilöitä ei palauteta paikkoihin, joista heitä palautetaan eteenpäin olosuhteisiin, joissa he voivat joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Yhtä keskeinen periaate on se, että jokaisella henkilöllä, jolle tehdään hänen henkeensä ja terveyteensä vaikuttavia päätöksiä, kuten esimerkiksi turvapaikkaa hakevan ihmisen poistaminen maasta ilman minkäänlaista prosessia, on käytettävissään tehokkaita oikeussuojakeinoja. Myös tätä velvoitetta rikotaan tässä esityksessä, kun ihmisille ei anneta valituskelpoista hallintopäätöstä käännyttämisestä. Mikään olemassa oleva, tämänhetkinen oikeustapaus EU-tuomioistuimesta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ei anna aihetta ymmärtää, että tämä Suomen hallituksen esittämä toimintamalli olisi ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta hyväksyttävissä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lukuisissa oikeustapauksissa käsitellyt tapauksia Puolan ja Valko-Venäjän rajalta, joissa myös on ollut kyse välineellistetystä siirtolaisuudesta. Näissä tapauksissa tuomioistuin on tulkinnut käännyttämiset ilman asianmukaista turvapaikkaprosessia Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisiksi. EU-tuomioistuin taas on käsitellyt tapausta, jossa Liettua sääti poikkeusololainsäädäntöä vastauksena Valko-Venäjältä tulleeseen välineellistettyyn siirtolaisuuteen, jonka mukaan vain virallisilla rajanylityspisteillä tehtyjä turvapaikkahakemuksia käsitellään. Tämän käytännön todettiin tuomioistuimen toimesta olevan EU-oikeuden vastainen. EU-tuomioistuin on myös käsitellyt tapausta koskien Puolan rajaa. Tässä tuomiossa yksiselitteisesti todetaan, että summittaiset käännytykset ilman turvapaikkahakemuksen tutkintaa ovat EU:n menettelydirektiivin vastaisia. Myöskään EU:n uudessa maahanmuuttopaketissa, jossa nimenomaisesti käsitellään välineellistettyä maahanmuuttoa, ei ole esityksiä, jotka mahdollistaisivat hakemusten tutkimatta jättämisen kokonaan hallituksen nyt esittämällä tavalla, vaan näissä EU:n päätöksissä ja linjauksissa lähdetään liikkeelle tämän rajamenettelyn käytöstä. Esityksen pyrkimys lieventää ilmiselvää ristiriitaa palautuskiellon kanssa säätämällä, että rajavartija nopean vuorovaikutustilanteen seurauksena voisi ohjata tietyt poikkeustapaukset oikeaan turvapaikkaprosessiin, ei poista tätä ilmeistä ristiriitaa palautuskiellon kanssa, kun edelleen olisi mahdollista, että turvapaikkaa hakevat ihmiset poistetaan ilman prosessia tai valituskelpoista päätöstä. Sen sijaan tämä ratkaisu luo uusia ongelmia ennen kaikkea rajavartijoille: Tämä vuorovaikutustilanne asettaa suomalaiset rajavartijat inhimillisesti ja juridisesti kestämättömään tilanteeseen. Maahanmuuttoviranomaisten suorittama turvapaikkaprosessi korvataan rajaviranomaisten metsässä tai rajan lähettyvillä tekemällä nopealla harkinnalla, joka ei millään tavalla vastaa niitä menetelmällisiä vaatimuksia, joita turvapaikkaprosessille on asetettu. Palautuskielto, joka siis on tämän esityksen ytimessä, on valtioille velvoittava myös silloin, kun valtiot toimivat kansallisen turvallisuutensa turvaamiseksi. Ei siis ole niin, että kansallisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien turvaamisen välillä olisi tehtävä tai voisi tehdä valinnan, vaan valtioilla on velvollisuus huolehtia näistä keskeisistä ihmisoikeuksista myös poikkeusoloissa. Eli tämä palautuskielto on ehdoton ja velvoittaa kaikissa olosuhteissa, ja siksi minä en yhdy hallituksen näkemyksen siitä, että tällainen laki olisi mahdollista säätää poikkeuslakina perustuslakiin, koska poikkeuslakimenettelyn ei pitäisi mahdollistaa keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista poikkeamista, ja juuri sitä tässä hallitus nyt esittää. Tässä on siis kyse kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ydinperiaatteista.

Lue lisää →
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →
574 sanaa

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on monella tapaa suurin periaatekysymys, mitä eduskunta on käsitellyt tämän vaalikauden aikana. Elämme jännitteisessä kansainvälisessä ilmapiirissä. Venäjä on testannut suomalaisten reaktioita, kun maan viranomaiset ovat olleet osallisina ohjaamassa turvapaikanhakijoiden tuloa itärajan yli viime syksynä. Valitettavasti olemme nyt tilanteessa, jossa hallitus esittää oman oikeusvaltiomme rajojen venyttämistä liian pitkälle vastauksena tähän provokaatioon, enkä pidä sitä oikeana tienä Suomelle. Suomella on oikeus ja velvollisuus huolehtia omasta rajaturvallisuudestaan, mutta samalla Suomella on myös velvollisuus noudattaa keskeisiä kansainvälisoikeudellisia ihmisoikeusvelvoitteitaan. Nyt välineellistetyn siirtolaisuuden hallintaan ollaan esittämässä työkaluja, jotka rikkovat räikeästi näitä velvoitteita. Siksi tässä on kyse suomalaisen oikeusvaltion perusteista, siitä, miten Suomen kaltainen maa suhtautuu koko sääntöperustaiseen järjestelmään ja kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Hallituksen esitys mahdollistaa turvapaikkaa hakevien ihmisten käännyttämisen ilman turvapaikkaprosessia ja ilman valituskelpoista hallintopäätöstä. Tämä ei ole kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, EU-oikeuden tai Suomen perustuslain mukaista. Palautuskielto pohjautuu lukuisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja myöskin mainittuun EU-oikeuteen sekä Suomen omaan perustuslakiin. Valtiot eivät saa palauttaa ihmisiä maihin, joissa he voivat joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Tästä periaatteesta on johdettu menetelmällisiä velvoitteita valtioille. Jotta voidaan olla varmoja siitä, että palautuskiellon rikkomiseen ei syyllistytä, on maahan saapuneen henkilön turvapaikkahakemus tutkittava yksilöllisesti ja riittävästi. Palautuskielto velvoittaa valtioita huolehtimaan myös siitä, että henkilöitä ei palauteta paikkoihin, joista heitä palautetaan eteenpäin olosuhteisiin, joissa he voivat joutua kuolemanvaaraan tai kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Yhtä keskeinen periaate on se, että jokaisella henkilöllä, jolle tehdään hänen henkeensä ja terveyteensä vaikuttavia päätöksiä, kuten esimerkiksi turvapaikkaa hakevan ihmisen poistaminen maasta ilman minkäänlaista prosessia, on käytettävissään tehokkaita oikeussuojakeinoja. Myös tätä velvoitetta rikotaan tässä esityksessä, kun ihmisille ei anneta valituskelpoista hallintopäätöstä käännyttämisestä. Mikään olemassa oleva, tämänhetkinen oikeustapaus EU-tuomioistuimesta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta ei anna aihetta ymmärtää, että tämä Suomen hallituksen esittämä toimintamalli olisi ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta hyväksyttävissä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lukuisissa oikeustapauksissa käsitellyt tapauksia Puolan ja Valko-Venäjän rajalta, joissa myös on ollut kyse välineellistetystä siirtolaisuudesta. Näissä tapauksissa tuomioistuin on tulkinnut käännyttämiset ilman asianmukaista turvapaikkaprosessia Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisiksi. EU-tuomioistuin taas on käsitellyt tapausta, jossa Liettua sääti poikkeusololainsäädäntöä vastauksena Valko-Venäjältä tulleeseen välineellistettyyn siirtolaisuuteen, jonka mukaan vain virallisilla rajanylityspisteillä tehtyjä turvapaikkahakemuksia käsitellään. Tämän käytännön todettiin tuomioistuimen toimesta olevan EU-oikeuden vastainen. EU-tuomioistuin on myös käsitellyt tapausta koskien Puolan rajaa. Tässä tuomiossa yksiselitteisesti todetaan, että summittaiset käännytykset ilman turvapaikkahakemuksen tutkintaa ovat EU:n menettelydirektiivin vastaisia. Myöskään EU:n uudessa maahanmuuttopaketissa, jossa nimenomaisesti käsitellään välineellistettyä maahanmuuttoa, ei ole esityksiä, jotka mahdollistaisivat hakemusten tutkimatta jättämisen kokonaan hallituksen nyt esittämällä tavalla, vaan näissä EU:n päätöksissä ja linjauksissa lähdetään liikkeelle tämän rajamenettelyn käytöstä. Esityksen pyrkimys lieventää ilmiselvää ristiriitaa palautuskiellon kanssa säätämällä, että rajavartija nopean vuorovaikutustilanteen seurauksena voisi ohjata tietyt poikkeustapaukset oikeaan turvapaikkaprosessiin, ei poista tätä ilmeistä ristiriitaa palautuskiellon kanssa, kun edelleen olisi mahdollista, että turvapaikkaa hakevat ihmiset poistetaan ilman prosessia tai valituskelpoista päätöstä. Sen sijaan tämä ratkaisu luo uusia ongelmia ennen kaikkea rajavartijoille: Tämä vuorovaikutustilanne asettaa suomalaiset rajavartijat inhimillisesti ja juridisesti kestämättömään tilanteeseen. Maahanmuuttoviranomaisten suorittama turvapaikkaprosessi korvataan rajaviranomaisten metsässä tai rajan lähettyvillä tekemällä nopealla harkinnalla, joka ei millään tavalla vastaa niitä menetelmällisiä vaatimuksia, joita turvapaikkaprosessille on asetettu. Palautuskielto, joka siis on tämän esityksen ytimessä, on valtioille velvoittava myös silloin, kun valtiot toimivat kansallisen turvallisuutensa turvaamiseksi. Ei siis ole niin, että kansallisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien turvaamisen välillä olisi tehtävä tai voisi tehdä valinnan, vaan valtioilla on velvollisuus huolehtia näistä keskeisistä ihmisoikeuksista myös poikkeusoloissa. Eli tämä palautuskielto on ehdoton ja velvoittaa kaikissa olosuhteissa, ja siksi minä en yhdy hallituksen näkemyksen siitä, että tällainen laki olisi mahdollista säätää poikkeuslakina perustuslakiin, koska poikkeuslakimenettelyn ei pitäisi mahdollistaa keskeisistä ihmisoikeusvelvoitteista poikkeamista, ja juuri sitä tässä hallitus nyt esittää. Tässä on siis kyse kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ydinperiaatteista.

Lue lisää →
Alkuperäinen pöytäkirja →
135 sanaa
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →
136 sanaa
Alkuperäinen pöytäkirja →
105 sanaa
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →
109 sanaa
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live

Arvoisa puhemies! Ei tässä hallituksen puheessa ja näissä esityksissä oikein logiikkaa ole. [Miko Bergbom: No kyllä on!] Äsken keskusteltiin tästä vastaanottorahan leikkaamisesta ja pienentämisestä, ja silloin todettiin, että kyllä ukrainalaisilta pakolaisilta on pakko leikata, kun valtiontalouden tilanne on niin huono. Sitten siirrytään seuraavaan esitykseen, jossa todetaan, että tästä hakemusrumbasta koituvien kustannusten vain Maahanmuuttoviraston osalta on arvioitu olevan plus kolme miljoonaa ja sen päälle tulee tosiaan sitten kustannukset tulkkauksesta ja kaikesta muusta. Sen lisäksi, jos perussuomalaiset, kuten sanovat, ovat huolissaan kotoutumisesta, niin voisin kuvitella, että tämä kansainvälisen suojelun muuttaminen väliaikaiseksi ja tämä hakemusrumba ovat parhaimpia keinoja pitää huolta siitä, että kotoutumista ei tapahdu. Kun ihminen ei voi olla varma mahdollisuuksistaan jäädä tänne, niin mitkä insentiivit sitten on enää esimerkiksi opiskella kieltä. Ja viitaten tähän edelliseen puheenvuoroon. Jos ihmisten kohdalla on kerran todettu, että heillä on suojelun tarve, niin tämähän johtaa siihen, että se sama ihminen käy sitten siellä aina uudestaan [Puhemies koputtaa] toteamassa tämän suojelutarpeen, ja ne samat ihmiset siellä... [Puhemies koputtaa] Me tarvitaan enemmän henkilöstöä käsittelemään sen saman suojelun tarpeessa olevan ihmisen useita hakemuksia [Puhemies: Kiitoksia, minuutti on täynnä!] verrattuna tähän nykytilanteeseen. Ei tässä ole mitään järkeä.

Lue lisää →
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →
Eduskunnan avoin data · Live
Alkuperäinen pöytäkirja →