Arvoisa puhemies! Nuorilta kysytään usein, millaisessa Suomessa he haluavat elää tulevaisuudessa. Tänään meidän pitäisi kysyä myös, millaista tulevaisuutta Suomi nuorilleen tarjoaa. Juuri nyt tulevaisuus ei näyttäydy niin kirkkaana ja mahdollisuuksia tarjoavana kuin sen soisi nuorillemme olevan. Työpaikkaa ei löydy, kesätyö jää saamatta, harjoittelupaikka puuttuu. Opintojen jälkeen liian monelle nuorelle ei avaudu ovi työelämään vaan työttömyyteen. Valitettavasti hallituksen päätökset ovat osin pahentaneet tilannetta. Talouden tasapainottamispyrkimyksissä on unohtunut työn ja tulevaisuususkon merkitys, ja, arvoisa puhemies, siksi tämä välikysymys on tehty. Nuorilla ei ole aikaa odottaa vuosia. Ei ole aikaa odottaa suhdanteiden paranemista, globaalin geopolitiikan myllerrysten rauhoittumista. Niillä on, totta kai, merkitystä, mutta samalla tiedämme tutkimuksista, että työuran alku vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Pitkittynyt työttömyys, ulkopuolisuuden kokemus ja heikentyvä hyvinvointi voivat jättää jäljen koko elämän kulkuun. Erityisen huolestuttavaa tässä vallitsevassa kehityksessä on, että nuorten mahdollisuudet alkavat määräytyä yhä enemmän syntymäpaikan, perhetaustan tai asuinalueen perusteella. Tässä kehityksessä suunta on kertakaikkisen väärä. Mahdollisuudet opiskella, työllistyä ja rakentaa omaa tulevaisuutta eivät saa riippua siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan tai millaiseen perheeseen on syntynyt. Suomi todellakin tarvitsee suunnanmuutoksen. Siksi keskusta on ehdottanut hallitukselle useita toimenpiteitä, joilla tilannetta voitaisiin korjata. Olemme ehdottaneet nuorille takuutyötä valmistumisen jälkeen. Tämä olisi enemmän kuin oikein, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus päästä kiinni työelämään ja hankkia ensimmäiset työkokemukset. Itseäni hämmästyttivät työministeri Marttisen ja muutamien muiden kokoomusedustajien puheenvuorot, joissa suorastaan hyökättiin tätä keskustan esittämää nuorten takuutyötä kohtaan. Tässä keskustan mallissa on siis kyse siitä, että nuoren saama työmarkkinatuki ohjattaisiin nuoren työllistävälle yritykselle — ministeri Marttinen, yritykselle — tai muulle organisaatiolle, kuten julkiselle organisaatiolle tai järjestölle ikään kuin palkkatukena. Hämmästelen tätä hyökkäystä kokoomuksen suunnalta. Ehkä kaikista puolueista juuri kokoomus ainakin ennen on pitänyt työn tekemistä ja yrittäjyyttä tärkeinä — nyt mieluummin pitäisikin maksaa työttömyydestä kuin työn tekemisestä. Eihän tässä keskustan mallissa tietenkään ole kyse mistään pysyvästä toimenpiteestä vaan nimenomaan poikkeuksellisesta määräaikaisesta toimenpiteestä, koska myös tämä tilanne on nyt poikkeuksellisen vaikea. [Mikko Savola: Erittäin perusteltua!] Tarvitsemme siis lisää kesä- ja harjoittelupaikkoja, enemmän kannusteita yrityksille palkata nuoria sekä nykyistä toimivamman ja aidosti käytettävän työllistämissetelin. Samalla keskusta on kantanut huolta siitä, että jokainen lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa avun ajoissa. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja perheneuvolat olisivat juuri nyt tarpeeseen tulevia panostuksia lasten, nuorten ja koko Suomen tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Keskustan välikysymyksen ytimessä on kysymys siitä, onko hallituksella valmiutta tai ylipäätään kykyä rakentaa Suomea, jossa jokainen nuori saa mahdollisuuden, vai ajelehtiiko Suomi nyt suuntaan, jossa liian moni jää odottamaan omaa vuoroaan. Valitettavasti vastaus tänään kuullun perusteella on jälkimmäinen. Me keskustassa katsomme, ettei tähän tule tyytyä. Nuoret ansaitsevat vahvan viestin siitä, että yhteiskunta ei jätä heitä yksin, sillä keskustan mielestä ihan jokaiselle nuorelle kuuluu työ, mahdollisuus ja toivo paremmasta huomisesta.