Arvoisa rouva puhemies! Soisin, että liikaa ylimielisyyttä ei olisi tässä talossa, kun nähdään, mikä on talouden tilanne. [Aino-Kaisa Pekonen: Just näin!] Tämä välikysymys on tehty tosissaan, ja meillä eri puolueilla on tosissaan olevia ehdotuksia siitä, miten tilannetta voisi parantaa. Jos mennään vaikkapa tähän velka-asiaan, niin mielestäni on kohtuutonta leimata toisia puolueita niin kauan kuin tämä hallitus ei pystynyt kymmenen miljardin tavoitteestaan muuta kuin 3,5—4 miljardin sopeutuksiin tutkimuslaitosten mukaan. Kun istun velkajarrutyöryhmässä, siellä vuodet 26 ja 27 näyttävät sopeutusten osalta nollaa, puhdasta nollaa, mikä tarkoittaa, että seuraavalle hallituskaudelle siirtyy enemmän. Tilanne ei tietenkään ole helppo, mutta luulisi, että tosiasioitten tunnustaminen helpottaisi myös ratkaisujen tekemistä, onhan hallituskautta kuitenkin vielä jäljellä. Työllisyyteen, talouden kasvuun kannattaisi tehdä toimia. Me keskustassa parantaisimme julkista taloutta poistamalla yhteisöverohelpotuksen, jonka suurimmat saajat Suomessa vuoden 24 tilastojen mukaan ovat OP, Nordea, K-ryhmä, S-ryhmä, Bayer, Fortum, LähiTapiola, Sandvik ja Danske Bank. Esimerkiksi OP sai 7,6 miljoonan kädenojennuksen. Ei ihme, että kun Nordea sai suunnilleen samankokoisen, sieltä ihan myönteisiä kommentteja sitten tuleekin. On syytä tullakin. Keskusta haluaisi poistaa myös Turun tunnin junan rahoituksen, sillä se on täysin kannattamaton. Haluamme tekoälyä virastoihin. On oikein hyvä, että virastoselvitys on tehty, nimittäin virastojen aikakausi on ollut muutama kymmenen vuotta sitten, ja tällaisen toimeenpano-, paperiviraston, joka lyö leimoja, aikakausi on ohi kerta kaikkiaan. Meidän pitäisi pystyä parempaan, että saamme toimeenpanot ministeriöitten päätöksille. Ennen kaikkea toivon talouskasvua, ja lupasin tuossa debatissa, että nostan niitä asioita. Investoinnit, joita yritykset ovat meillä suunnitelleet: ennen puhuttiin kolmesta miljardista, mutta nyt tämä on noussut kymmeniin miljardeihin. Siksi kaikkia niitä hankkeita, mitä Suomessa tapahtuu, kannattaisi edistää, eikä lyödä jarruja. Meillähän milloin tuulivoima halutaan laittaa jäihin, milloin aurinkopaneelit, milloin kotimaisen energian tuotanto, oli se sitten bioenergiaa tai turvetta. Esimerkiksi energia on yksi asia, minkä soisin olevan aina etusijalla. Kun on kotimaista energiaa, pois Venäjältä tuodusta fossiilisesta, jolla rahoitetaan Ukrainan sotaa, niin aina kannattaisi edistää sitä. Luvituksen lisäksi lupaus toimintaympäristöstä on tärkeä. Vielä siihen luvitukseen sellaisen pienen detaljin haluaisin nostaa, että luvitusaikataulu alkaa siitä, kun liitteitä on pyydetty, ja niitä saatetaan pyytää vaikka vuodenkin viiveellä. Pitäisi olla sellainen vaikka kuukauden aika, milloin ympäristöluvituksessa liitteitä pyydetään, ja siitä lähtee juoksemaan sitten se luvitustakuun aika. Olin tilaisuudessa, jossa puhuttiin norminpurusta ruoka-alalla. Niin viljelijät, Elintarviketeollisuusliitto, MaRa kuin kauppa, kaikki, sanoivat, että normeja on tullut lisää tällä kaudella. Meidän pitäisi yhdessä pystyä parempaan. Se ei ole helppoa, koska EU, mutta pitää pystyä. Alustatalous on tullut jäädäkseen, ja sitä meidän täytyy pystyä verottamaan ja luomaan Suomeen alustoja, koska se vie rahaa niin hotelleilta, takseilta, ravintola-alalta kuin monesta, monesta muusta. Meidän pitää tunnistaa tämä ilmiö ja tajuta, että se raha ei pyöri Suomessa, jos emme tee tälle asialle jotakin, ja kaikkien näitten varsinaisten toimijoitten tilanne heikkenee. Nuoret töihin. [Puhemies koputtaa] Keskusta haluaa tällaisen takuutyöllisyyden nuorille. Samoin systemaattinen panostus teknologiaan opetuksessa, ja se, että perheitten tilannetta kannattaa helpottaa. [Puhemies koputtaa] Se pistää rahan pyörimään Suomessa. — Kiitoksia.