Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman, vai ette leikkaa palveluista? Kummitätini toive toteutui. Hän nukkui pois ennen kuin hänen tarvitsi muuttaa sadan kilometrin päähän toiseen hoivakotiin kauas läheisistään ja ystävistään. Monet kotipitäjän palvelukodin asukkaat ja heidän omaisensa odottavat siirtoa itku silmässä. Yhä useampi ikääntynyt asuu kotona entistä pidempään, vaikka avun tarve lisääntyy jatkuvasti. Tämän mahdollistaa pitkälti se, että läheiset, puolisot ja aikuiset lapset sekä muut omaiset huolehtivat turvallisuudesta, lääkehoidosta, asioinnista ja usein myös varsinaisesta hoivasta, jopa oman jaksamisensa äärirajoilla ja terveyden kustannuksella. Palveluasuntoihin ei pääse, vaikka haluaisikin. Kukaan ei saisi mielestäni joutua elämään pelossa siitä, pärjääkö huomenna kotona tai riittävätkö omat tai läheisten voimat, jos kunto äkillisesti heikkenee. Kysynkin, ministeri: eikö niin, että ikäihmiset, [Puhemies koputtaa] jotka rakensivat meille tämän Suomen, ovat ansainneet turvaa, [Puhemies koputtaa] eivät leikkauksia?