Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, pystyttekö te yhtään kuvittelemaan, miltähän tuntuu niistä suomalaisista — ministeri Rydman ilmeisesti pystyy, kun lähditte jo vastaamaan, hienoa — joilla ei ole tänään työtä ja joilla eivät riitä rahat ruokaan, tai niistä pienyrittäjistä, jotka ovat uhranneet paljon mutta joiden arki on pelkkää selviytymistä? Miltähän heistä tuntuu lukea uutisista, että tässä maassa on hallitus, joka jälleen heidän auttamisensa sijaan valitsi tukea jo aika hyvin pärjääviä suuryhtiöitä? Se voisi näyttäytyä aika ylimielisenä, ja se voisi näyttäytyä vastuuttomana, ja kun kohta te kerrotte, mikä meissä oppositiossa on vikana, niin tiedättekö mitä? Me kannamme sitä vastuuta teidänkin puolestanne [Perussuomalaisten ryhmästä: Hoh hoh hoh!] tuomalla tähän saliin niiden suomalaisten viestejä, joille te nauratte, joilla on tänään vaikeaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Me olemme osoittaneet, että vaihtoehtoja on. Te olette osoittaneet, että te ette kykene luomaan työtä, ette toimeentuloa, saati sosiaali- ja terveyspalveluita. Te leikkaatte aina heikoimmalta. Se on teidän valintanne, ja vielä hymyilyttää. Kysynkin, valtiovarainministeri Purra: Eikö tässä kohtaa ainut vastuullinen valinta olisi nostaa käsi virheen merkiksi, [Sanna Antikainen: Te nostitte sen käden!] kertoa, ettei mennyt ihan putkeen, [Puhemies koputtaa] ja tehdä tilaa sellaiselle hallitukselle, joka palauttaa oikeudenmukaisuuden, siivoaa teidän sotkunne ja pitää tässä maassa aina heikomman puolta?