Arvoisa puhemies! Kyllä suomalaiset kestävät vaikeitakin päätöksiä ja ymmärtävät niitä — vaikeina aikoina, silloin kun ne tuntuvat oikeudenmukaisilta. Silloin kun suomalaiset voivat luottaa siihen, että meidän päättäjät tekevät näitä päätöksiä sen takia, että huominen olisi kaikille parempi, että kukaan ei putoaisi matkasta tänäänkään. Joka kuudes lapsi — arvoisa hallitus, joka kuudes lapsi — elää tässä maassa köyhyydessä teidän kautenne jälkeen. Onko se oikeudenmukaista? Vihreiden mielestä ei. On hyvä ymmärtää, että Suomessa on pian Jyväskylän asukasluvun verran köyhiä lapsia. Hyvinvointivaltioksi itseään kutsuvassa Suomessa. Ja ei, näiden lasten vanhemmat eivät ole laiskoja. He eivät ole valinneet köyhyyttä. He häpeävät sitä, vaikkei se ole oma vika. He käyttävät yönsä hakien niitä työpaikkoja, joita ei ole, tai tehden niitä lisävuoroja, jotta ainoana vanhempana pystyisivät turvaamaan lapsensa harrastukset, sadevaatteet päiväkotiin tai lämpimän ruuan jokaiselle. Sitä se köyhyys oikeasti on, ei vain lukuja täällä meillä exceleissä. Mutta, arvon hallitus, miksi se ei pysäytä? Miksi te ette kokoonnu pöytänne ääreen ja toteaa, että näin ei voi jatkua, mitä voimme tehdä toisin? Miksi te silti teitte päätöksiä, joiden mukaan yli 30 000 lasta lisää — yli 30 000 lasta lisää — putosi köyhyyteen? Onko niin, että silloin, kun sydän on oikealla, on helpompi ummistaa silmänsä siltä, että jossakin on tänään se 9-vuotias, joka miettii, että syön vähän vähemmän, että riittää isosiskollekin, tai että jossakin on se 16-vuotias, joka vetää ruksit tulevaisuudenhaaveille eikä haekaan tiettyihin jatko-opintoihin, jotta voisi jeesata vanhempia yrittäen saada jostakin joitakin hanttihommia tehdäkseen. [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä] — Kyllä, olen tosissani. Ja siksi me vihreät haluamme kaataa hallituksen. Siksi tuemme Pekosen epäluottamuslausetta, koska tämä ei ole oikeudenmukaista. Suomi ei tarvitse köyhyyttä, työttömyyttä ja toivottomuutta. Me tarvitsemme toivoa ja välittämistä, ja kyllä sitä voi tehdä samalla kun taloutta hoidetaan vastuullisesti. Kyllä vaihtoehtoja on. Emmekä me halua kaataa hallitusta, koska se olisi vain hauskaa ja opposition tehtävä, vaan tiedättekö mitä, arvon hallitus. Mielestäni te olette hylänneet suomalaisen yhteisen arvon siitä, että sitä kaveria tässä maassa ei muuten jätetä silloinkaan, kun kyse ei ole omasta kaverista, sen suomalaisen sisun, että heikompaa puolustetaan erityisesti silloin, kun on kaikkein vaikeinta. Me vihreät vetoamme ja esitämme teille toimenpidepakettia kehysriiheen, nopeita toimia niiden kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien lapsiperheiden auttamiseksi: Tehkää ylimääräinen indeksitarkistus väliaikaisesti sosiaaliturvaan. Niin on tehty Suomessa ennenkin tiukan paikan tullen. Tehkää muutos, jonka jälkeen väliaikaisesti lapsilisää ei huomioitaisi tulona toimeentulotuessa. Silloin voitaisiin auttaa kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevia. Palauttakaa ne suojaosat ja varmistakaa, että tämän työttömyyskriisinkin keskellä jokainen suomalainen voi kouluttautua, opiskella tai tehdä vapaaehtoistyötä. Asettakaa kotitalouskohtainen leikkauskatto. Silloinhan te voitte varmistaa, että ne päätökset eivät osu aina niihin samoihin perheisiin. Ja kun mietimme jo tulevaa kesää, sitä, kun koulut soittavat Suvivirren, jaetaan todistukset, ja se köyhyys on läsnä niissä suomalaisissa perheissä edelleenkin, niin aika monella lapsella on tänä kesänä nälkä. Sen takia toivon, että te mahdollistatte kunnille maksuttoman puistoruokailun, jotta suomalaisilla lapsilla olisi ensi kesänäkin, mitä syödä. Ja nyt kohta joku teistä sanoo, että siellä ne vihreät taas pelottelee ja liioittelee [Kokoomuksen ryhmästä: Just niin!] — mutta kun ei pelotella eikä liioitella. Taloutta voi hoitaa tavalla, joka ei jätä ketään jälkeen. Turvallisuutta voi vahvistaa tavalla, joka pitää sen kaikkein pienituloisimmankin perheen lapsen ja nuoren mukana. Vaihtoehtoja on. Valitkaa toisin, edes suomalaisten lasten ja nuorten puolesta.