Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että tällä hallituskaudella meillä riittää eduskunnassa erimielisyyttä siitä, miten Suomea kehitetään, oli kysymys sitten taloudellisesta toiminnasta, infran rakentamisesta, sosiaaliturvasta, terveydenhuollosta tai melkein mistä muusta aiheesta tahansa. Paljon on arvosteltu mahdollisia leikkauksia. Opposition mielestä kaikki asiat pitäisi nimittäin hoitaa rahalla. Itse palvelin viimeiset 20 vuotta organisaatiossa, jota koko ajan supistettiin. Henkilöstö supistui virkaurani aikana Puolustusvoimissa lähes 40 prosenttia: 20 000:sta mentiin noin 12 000:een. Puolustusta rakennettiin 1,2—1,4 prosentin bruttokansantuoteosuuksilla, mikä on Suomen kokoisessa maassa hyvin vähän, ja tuloksena oli puolustusjärjestelmä, jota ylistetään tänä päivänä Euroopan parhaaksi. Miten tähän päästiin? Pitkän tähtäimen suunnittelulla, priorisoinnilla ja kustannustehokkuuteen panostamalla. Kehittäminen ei aina vaadi rahaa. No, joka tapauksessa onneksi meillä on sentään yksi alue, mistä vaikuttaa vallitsevan suuri yksimielisyys. Se on, kuten puolustusministeri Häkkänen viime viikon tiistaina totesi, maanpuolustus. Tämä onkin erinomainen asia, sillä kuten kaikki tiedämme, me elämme valitettavan epävakaata turvallisuuspoliittista aikaa, kuten viime päivien tapahtumat tuolla Venäjällä osoittavat. Ilmastonmuutos ja eliömuotojen väheneminen ovat vakavia uhkia, mutta paljon suurempi ja ajankohtaisempi on aggressiivinen, laajenemishaluinen ja kaikkia kansainvälisiä sopimuksia rikkova Venäjä — Venäjä, jolla on Ukrainassa kärsimistään tappioista huolimatta edelleen kyky uhata naapurimaitaan ja jolla on yli 1 500 käyttövalmista ydinkärkeä. Venäjä ei uhkaa vain ympäristöämme vaan myös ihmisten henkeä ja demokratiaamme, joka mahdollistaa tässäkin salissa viime päivinä nähdyn värikkään mielipiteiden vaihdon. Ja kuten Ukrainan sota on osoittanut, Venäjä kunnioittaa vain voimaa. Heikommaksi arvioimansa naapurin kimppuun se on aina valmis hyökkäämään. Venäjä on pitkän aikavälin uhka. Tämän on Ukrainan kansa joutunut karvaasti kokemaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa koko Euroopan turvallisuutta, ja jos Venäjälle annetaan periksi ja se saa varastettua Ukrainan alueita itselleen, uhka tulee vain syvenemään ja pahenemaan tulevina vuosina. Siksi onkin tärkeää, että hallitusohjelmassa on selkeästi ilmaistu tukea Ukrainalle, sitoudutaan muun muassa aseavun antamiseen, tukemaan Ukrainan pakolaisia ja tuetaan venäläisten takavarikoitujen varojen käyttämistä Ukrainan hyväksi. Tätä apua on todellakin syytä jatkaa, ja Ukrainaa ei saa unohtaa. Sen integroitumista Euroopan unioniin ja tulevaa Nato-jäsenyyttä on tuettava. Meillä on paljon parempi tilanne kuin kärsivällä Ukrainalla. Suomi on nyt kansan ja eduskunnan osoittaman yhtenäisyyden ansiosta Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsen, mikä antaa meille merkittävästi turvaa. Siitä huolimatta on syytä muistaa, että puolustusliiton jäsenenäkin Suomen puolustuksen päävastuun kantavat Suomi ja suomalaiset. Siksi onkin hienoa, että uudessa hallitusohjelmassamme puolustukseen ollaan selvästi panostamassa. Hallitus sitoutuu pitämään puolustusmäärärahat vähintään kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta, integroimaan Suomen ja Puolustusvoimat Natoon, lähentämään sotilaallista yhteistyötä tärkeimpien kumppanien ja liittolaisten kanssa ja kehittämään asevelvollisuutta ja niin edelleen ja niin edelleen — kaikki merkittäviä panostuksia, joilla parannetaan Suomen turvallisuutta. Lisäksi hallitusohjelmassa korostetaan kriisinhallintaveteraanien tukitoimien saattamista pohjoismaiselle tasolle mukaan lukien traumaperäisten stressihäiriöiden hoitaminen ja kehittäminen. Tämä ilahduttaa niitä tuhansia miehiä ja naisia, jotka ovat palvelleet ulkomailla vaativissa olosuhteissa, usein hengenvaarassa. Arvoisa puhemies! Kansallisista uhista puhuttaessa ei pidä kuitenkaan unohtaa sotaa alempiasteisia uhkia, sillä Venäjä pyrkii aktiivisesti hajottamaan suomalaisten yhtenäisyyttä ja etsii heikkoja kohtia kansallisessa infrastruktuurissamme toteuttamalla informaatio- ja kyberoperaatioita käyttäen hybridisodankäynnin koko kirjoa meitä vastaan. Näitäkin uhkia vastaan hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, kuten tiedustelu- ja valmiuslainsäädännön päivittäminen, alan koulutuksen kehittäminen, kotimaisen kyberteknologian kehittämisen tukeminen, disinformaation torjunnan parantaminen ja kokonainen kyberturvallisuuden johtamisrakenteen uusiminen. Etenkin viimeinen uudistus on tärkeä, koska kaikkien kriisien torjunnassa on keskeistä toimiva johtamisjärjestelmä selkeillä toimivaltuuksilla ja vastuunjaoilla, kuten muun muassa koronaepidemian torjunnassa opittiin. Yhtenä tärkeänä osana hallitusohjelmaamme on edellisellä hallituskaudella laajassa yhteisymmärryksessä toteutettu päätös strategisten hankkeiden eli uusien hävittäjäkoneiden ja Pohjanmaa-luokan korvettien hankkimisen aloittamisesta — kiitos siitä edelliselle hallitukselle. Toivottavasti sama yksimielisyys jatkuu, sillä meillä on edelleen paljon tehtävää täällä eduskunnassa. Tämän eduskunnan aikana laaditaan perusteet Suomen ja Puolustusvoimien integroimiseksi Natoon. Tarvitaan selkeä kansallinen tahtotila muun muassa Naton joukkorakenteen kehittämisestä vastaamaan Suomen turvallisuusintressejä. Lainsäädäntötyötä niin Nato-integraation mahdollistamiseksi kuin maanpuolustuksen valmiuden parantamiseksi tullaan tarvitsemaan mittavasti, ja eduskunnan rooli Naton päätöksenteossa tulee selkeyttää. Nämä ovat niin laaja-alaisia ja turvallisuutemme kannalta tärkeitä asioita, että niiden läpiviennissä olisi hyvä löytää laaja parlamentaarinen yhtenäisyys. Tähän on mahdollisuus myös siinä vaiheessa, kun ulko- ja turvallisuuspoliittista ja puolustusselontekoa käsitellään myöhemmin hallituskaudella. Samalla lähetettäisiin voimakas viesti Suomen ja suomalaisten yhtenäisyydestä ja päättäväisyydestä meille keskeisissä arvoissa ja asioissa. — Kiitos.