Arvoisa rouva puhemies! Täällä on pidetty oikein hyviä puheenvuoroja, analyysejakin, aiheesta. Esimerkiksi edustaja Auton puheenvuoroon on helppo yhtyä. On hienoa tosiaan nähdä, minkälainen yksimielisyys meillä vallitsee näissä kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisissä asioissa. Tosiasiahan on se, että me ollaan tässä tilanteessa, missä me joudutaan tämmöistä lakia nyt viilaamaan, johtuen siitä, että meillä on syvinä rauhan vuosina 2000-luvun alusta eteenpäin kaikki turvallisuusviranomaiset — poliisi, Raja, Puolustusvoimat — supistettu aivan minimiinsä. Meillä on henkilökuntaa äärimmäisen vähän, jolloin nyt ollaan tilanteessa, että pitää käyttää sitä reserviä, jonka avulla me ollaan pystytty kuitenkin esimerkiksi puolustusjärjestelmää kehittämään kustannustehokkaasti ja pitämään sitä järjestelmää yllä. Joudutaan turvautumaan siihen reserviin, koska henkilökuntaa ei ole, ja niin kuin puolustusvaliokunnan mietinnöstä kävi selvästi ilmi, henkilökunnan lisääminen kestää vuosikymmeniä, jos aiotaan merkittävästi kasvattaa minkään turvallisuusviranomaisen henkilökuntaa. No, nyt reserviä ruvetaan käyttämään tehokkaammin, mikä on tietenkin järkevää ja kansantaloudellisesti kustannustehokasta, mutta niin kuin täällä useassa esimerkissä on mainittu, siinä on edelleenkin paljon kehitettävää. On mainittu esimerkiksi se, että nyt ollaan valmiita lähettämään reserviläisiä tukemaan Rajavartiolaitoksen toimintaa — kuitenkin ilman mitään toimivaltuuksia ja varustusta sitä tilannetta varten, että sieltä tuleekin väkivaltainen hyökkäys yhtäkkiä rajalta ylitse. Niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on mainittu, me ollaan hybridisodassa Venäjää vastaan. Tämä sotilaallinen maanpuolustus on se helppo B niin sanotusti. Siihen meillä on hyvät kyvyt, meillä on hyvät lait, meillä on hyvä valmius, meillä on vahva liittouma, ja sotilaallisen hyökkäyksen torjunta on tosi helppoa. Senpä takia Venäjä ei sitä teekään. Sen takia se käyttää hybridisodankäyntiä, jossa mitä tahansa voi tapahtua, joka on vaikeasti ennakoitavissa ja ennalta arvattavaa. Me ollaan nyt Puolassa nähty, miten sinne lähetetty sotilas on kuollut rajalla hyökkäyksen kohteeksi jouduttuaan. Eli meidän pitää tosiaan hyvin avoimin mielin lähteä kehittämään tätä meidän lainsäädäntöä jatkossakin eteenpäin, selvittää tarkasti, miten me voidaan käyttää reserviämme joustavasti, resursoida reservin koulutus ja tukeminen sillä tavalla, että se reservi, mikä me joudutaan lähettämään nopeassakin tilanteessa liikkeelle, on riittävän hyvin koulutettua erilaisiin tilanteisiin ja että meillä on ennen kaikkea semmoiset toimivaltuudet, että me voidaan myös hyödyntää sitä reserviä tehokkaasti. Ei voi olla niin, että kun tietää esimerkiksi Puolustusvoimien erittäin korkealaatuisen koulutuksen, mikä annetaan kaikkeen voimankäyttöön liittyen — oli kyse sitten pampun käyttämisestä, kaasuaseesta tai sitten varsinaisesta ampuma-aseen käytöstä, miten koulutetaan, testataan, päiväkäskytetään tuleville reserviläiselle — niin tarvitaan kolme vuotta poliisikoulua, kadettikoulua tai rajakoulua ennen kuin voi käyttää mitään voimaa tämmöisessä hybriditilanteessa rajan yli hyökkäävää joukkoa vastaan. Eli tällä puolella on merkittävästi kehittämistä. Toivottavasti se nostetaan puolustusselonteossa esille ja ruvetaan tosiaan voimakkaasti kehittämään näitä lakeja niin, että voidaan käyttää reserviä entistä tehokkaammin ja joustavammin yllättävissä tilanteissa. — Kiitos.