Antti Kaikkonen

Arvoisa puhemies! Tuossa kuultiin valiokunnan esittely, ja tämä asia oli myöskin ulkoasiainvaliokunnassa käsittelyssä. Kyllä se oma johtopäätös ja samoin keskustan johtopäätös tässä oli se, että tämäntyyppiselle sääntelylle ei ole tarvetta. Noita perusteluja oikeastaan tuossa Heikki Autto avasi aika laajasti. Meillähän puolustustarvikkeitten vientiä säännellään mielestäni kohtuullisen selkeällä ja toimivalla tavalla. Näistä on tietysti hyvä käydä aina aika ajoittain keskustelua, ja tuonnin suhteen myöskin tietysti aina tehdään harkintaa niin että missään tyhjiössä nämä päätökset eivät synny. Sanoisin, että tämä kokonaisuus sekä viennin että tuonnin suhteen on kestävällä pohjalla Suomessa tällä hetkellä. Mutta tästä huolimatta on sinänsä tarpeellista, että aina aika ajoin käydään periaatteellista keskustelua siitä, millä periaatteilla sekä vientiä että tuontia tehdään.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen maanviljelijän ostovoimassa ei ole valitettavasti paljoa kehumista, mutta suomalainen ruoka, se on meille huoltovarmuuskysymys, ja se on meille myös turvallisuuskysymys — on arvo sinänsä, että meillä on ruokaa omasta maasta. Mutta tilanne on tällä hetkellä aika vakava ja huonokin. Traktorimarssi kävi täällä Helsingissä tuomassa viestiä suomalaisesta maataloudesta ja siitä vakavasta tilanteesta, mikä kentällä on päällä. Ja tietysti isona lisämurheena on tämä Persianlahden tilanne ja voimakkaasti kohonneet polttoaineen ja lannoitteiden hinnat. Nyt olisi tietysti tärkeää vastata tähän tilanteeseen tavalla tai toisella. Teillä on pian tulossa kehysriihi, arvoisa hallitus, missä ratkotte erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä. Voisitteko ajatella, että tavalla tai toisella tulisitte suomalaista maataloutta vastaan, nyt edes tilapäisesti, että päästäisiin pahimman yli?

Arvoisa puhemies! Keskusta on tehnyt jo kaksi välikysymystä suurtyöttömyydestä. Miksi kaksi? Koska tilanne on mielestämme sietämättömän huono. Meillä on valitettavasti koko Euroopan unionin pahin työttömyystilanne, ja tämähän on aivan uskomattoman huono tilanne. Tähän ei pidä tyytyä, ja siksi haluamme kirittää hallitusta tekemään enemmän työttömyyden painamiseksi laskuun. Olette sanonut, että uusia työllisyystoimia on suunnitteilla. Millä mallilla tämä valmistelu on tällä hetkellä? Ja ennen muuta peräänkuulutamme nopeasti vaikuttavia toimia. [Juha Mäenpään välihuuto] Kaksi ehdotusta, mitkä olisivat helposti toteutettavissa nopeasti, olisi perua kaksi huonoa päätöstä: 1. Palauttakaa verotuksen hyvin toiminut kotitalousvähennys ennalleen. 2. Palauttakaa työttömyysturvan suojaosa. Miten suhtaudutte, työministeri, näihin ehdotuksiin? Ja mitä vielä aiotte tehdä nuorisotyöttömyyden suhteen, joka on erityisen vakava työttömyyden muoto? Jotain olette tehneet, mutta valitettavasti ette alkuunkaan vielä riittävästi. Eli, puhemies, onko meillä nyt viimein lupa odottaa nopeasti vaikuttavia [Puhemies koputtaa] työllisyystoimia?

Arvoisa puhemies! Soteuudistuksesta ei tietenkään tullut kertarysäyksellä valmista tai täydellistä. Sitä pitää korjata ja parantaa. Olisimme toivoneet, että tämä parlamentaarinen työ olisi alkanut jo viime vuoden puolella, jolloin olisi ehkä tällä hallituskaudella päästy eteenpäin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] mutta kun se alkaa nyt, niin käytännössä isoimmat muutokset taitavat siirtyä sitten seuraavalle vaalikaudelle. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta vähän turhan hidasta tämä on ollut. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Erityisen tärkeätä on se, että puututaan alueitten eriytymisongelmaan, minkä tekin mainitsitte, ja lähipalveluiden turvaamiseen. Mutta se, mitä nyt voidaan tehdä, on puuttua vanhuspalveluitten ongelmiin, joista on tullut kentältä erittäin vakavia ja dramaattisia esimerkkejä, jollaisia ei saisi tulla. Vetoan kyllä nyt uuteen ministeriin ja hallitukseen, että käskytätte pikaista tarmoa tähän työhön, jotta jokainen suomalainen voi vanheta rauhassa ilman huolta joko omasta tai läheisensä vanhenemisesta. Jokainen ansaitsee arvokkaan ja turvallisen vanhuuden.

Arvoisa puhemies! Olen tänään ja eilenkin kuunnellut aika tarkasti pääministerin puheita. Puhuitte eilen, hyvä pääministeri, entisestä miehestä, joka jätti hommat kesken ja jätti eronpyynnön, ja ministereitänne tämä sitten kovasti nauratti. Mutta entäpä teidän oma työlistanne, miltä se näyttää? 100 000 uutta työpaikkaa jää saamatta — siirtyy seuraavalle hallitukselle. Velkaantumisen suunta jää kääntämättä — siirtyy seuraavalle hallitukselle. Soteuudistuksen merkittävämpi korjaaminen jää tekemättä — siirtyy seuraavalle hallitukselle. [Timo Heinonen: Se oli huonosti tehty!] Arvoisa pääministeri, näiden esimerkkien valossa: kukahan mahtaa olla se tämän päivän entinen mies, jolta jäävät hommat kesken, jäävät hommat tekemättä? Kukahan se mahtaisi olla?

Arvoisa puhemies! Opiskelija istuu keittiön pöydän ääressä myöhään illalla. Hän pohtii, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu. Löytyykö töitä? Vastaan: Kyllä. Töitä pitää löytyä. Kokenut työntekijä tutkii uutta tekoälysovellusta. Hän haluaa oppia mutta pelkää hieman, ettei pysy kehityksessä mukana. Onko hänelle enää käyttöä työelämässä? Vastaan: Kyllä. Osaajille pitää olla. Eläkeläinen lähtee kävelylle. Hänen mielessään pyörii huoli ikääntymisestä: saanko turvallista ja inhimillistä vanhuuden hoivaa? Vastaan: Kyllä. Jokaisen ikäihmisen tässä maassa pitää saada. Vastaan jokaiselle näistä kysyjistä: "kyllä", sillä Suomella ei voi olla näille ihmisille mitään muuta vastausta kuin "kyllä". Suomen nimittäin pitää olla maa, jonka parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Paremmalla politiikalla, uudella johtajuudella ja aidolla yhteistyöllä ne myös ovat. Suomi on kertomus siitä, miten pieni kansa on päättänyt pärjätä. Kun olemme kohdanneet vaikeuksia, olemme nousseet. Olemme uskoneet työhön. Olemme uskoneet toisiimme. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa. Meidän pitää saada lisää työpaikkoja koko Suomeen — koko Suomeen. Suomessa on valitettavasti Euroopan pahin työttömyys. Työ ei ole vain toimeentuloa. Työ on myös merkitystä, osallisuutta, toivoakin. Kun työttömyys pitkittyy, monessa kodissa kasvaa riski syrjäytymiseen ja epätoivoon. Siksi suuntaa tulee muuttaa: talous pitää saada kasvuun ja luoda työtä koko maahan, Helsingistä Hyrynsalmelle. Hallituksella on vastuu, mutta toimet eivät ole olleet riittäviä. Vääriä valintojakin on valitettavasti tehty. Tarvitaan ripeää suunnanmuutosta, jotta saamme nostettua Suomen suosta. Talous pitää saada kestävälle pohjalle pitkäjänteisellä ja vastuullisella politiikalla, jossa yhdistyvät talouden kasvu ja työpaikat sekä ihmisten arjen turvasta huolehtiminen. Tarvitaan johdonmukaisia päätöksiä, jotka vievät Suomen takaisin vaurastumisen tielle. Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointia on liian pitkään ylläpidetty velkarahalla. Tämä tie alkaa olla kuljettu loppuun, eikä tilanne ole oikeudenmukainen myöskään tuleville sukupolville. Hallituksen keskeinen tavoite oli kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Tässäkin asiassa työ on pahasti kesken, ja kesken näyttää jäävän. Tälle työlle olisi nyt entistä enemmän selkänojaa, kun olemme päässeet sopuun velkajarrusta. Ryhdikästä olisi, että hallitus tarttuisi toimeen nyt kevään kehysriihessä eikä koko nähtävissä olevaa taakkaa siirrettäisi seuraavien hallitusten niskaan. Liikkeelle voisi lähteä perumalla velkaantumista lisäävän kaavamaisen yhteisöveron alennuksen, jota hallitus suunnittelee ensi vuodelle. Sen sijaan tarvitaan toimia, joilla edistetään kasvua, yrittämistä ja työllisyyttä, tässä ja nyt. Vaikka säästöjäkään emme voi välttää emmekä väistää, kestävin tie nousuun on kasvun tie. Turvallisuus, se on peruspilari. Ilman turvallisuutta ei synny investointeja eikä työpaikkoja, ei perheiden suunnitelmia, ei näkymää tulevaisuudesta. Siksi vahva puolustus ja kansainvälinen yhteistyö ovat edellytys kaikelle muulle. Työn ja turvan lisäksi tarvitsemme uskoa huomiseen. Epävarmuuden ja turvattomuuden tilalle pitää rakentaa vakaa ja parempi näkymä tulevasta. Meidän tehtävämme on näyttää suunta, jossa jokainen voi luottaa siihen, että Suomi selviytyy, Suomi menestyy. Arvoisa puhemies! Kun tuo nuori keittiön pöydän äärestä katsoo vuosien päästä taaksepäin, mitä hän näkee? Näkeekö hän maan, joka epäröi, jakaantui ja velkaantui lisää? Vai maan, joka uudistui rohkeasti ja piti huolta heikoimmistaan? Tulevaisuus, eihän se ole pelkkää sattumaa. Se on seurausta niistä päätöksistä, joita teemme. Me voimme päättää, että Suomi on maa, jonka parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Maa, jossa työnteko ja yrittäminen kantaa. Maa, jossa työn kehittyminen ja uudet keksinnöt ovat mahdollisuus. Maa, jolla on yhteinen näkymä tulevasta, yhteinen suunta. Suomi on tarina, jota me kirjoitamme yhdessä. Ja kun seuraavan kerran joku nuori istuu keittiön pöydän ääressä ja pohtii tulevaisuuttaan, hänen ei tarvitse kysyä, uskallanko luottaa tulevaisuuteen. Hän tietää sen: kyllä uskaltaa.

Arvoisa puhemies! Ehdin kyllä itse asiassa jo peruuttaa puheenvuoropyynnön, kun vähän turhauduin tässä. Mutta todetaan nyt sitten se, että tuossa itse asiassa edustaja Lohi käytti aika hyvin puheenvuoron siitä, että me emme ole esittäneet kaavamaista yhteisöveron laskua viidellä prosenttiyksiköllä, toisin kuin te, valtiovarainministeri Purra, väititte. Lohdullista oli, että pääministeri nyt tuntuu vähän perehtyneen meidän ehdotuksiin, mutta kuulostaa siltä, että te ette niinkään, eivätkä teille äskenkään näyttäneet meidän ehdotukset kelpaavat. Me ollaan siis ehdotettu rakenteellista uudistusta yritysverotukseen, yhteisöveroon, jossa yrityksiin sisälle jätetyt voitot ovat kevyemmin verotettuja kuin sieltä ulos otetut, ja se voidaan tehdä jopa kustannusneutraalisti, niin kuin edustaja Lohi sanoi. Tai sitten te väititte jotain siihen tapaan, että meillä ikään kuin ykköskeino olisi maahanmuuton lisääminen. En ole kuullut, että yksikään meidän edustaja tämän päivän keskustelussa olisi sitä esittänyt. Ei ollut ryhmäpuheenvuorossa, ei ollut Kettusen puheenvuorossa tätä, ja sitten te väitätte tämmöistä, että se on meillä nyt ykköskeino. [Sanna Antikainen: 2025 vaihtoehdossa se oli!] Ovathan nämä kummallisia väitteitä. Tässä tulee jopa mieleen se, että ette kai te vaan tahallanne ymmärrä väärin meidän ehdotuksia. Silloin ei ole ihme, jos suksi ei luista.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti olemme vajonneet työttömyystilastoissa koko Euroopan pohjalle. Voiko tämä olla tottakaan? Mutta tottahan se valitettavasti on. Ohitimme jopa Espanjan. Haluamme kovasti kirittää teitä tekemään enemmän. Sitä olemme halunneet viime kuukausina tehdä ja jatkamme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tekemällä välikysymyksiä!] Tarvitaan yritysverouudistus, joka kannustaa yrityksiä investoimaan, työllistämään ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, jossa yrityksiin sisälle jätetyt voitot ovat kevyemmin verotettuja kuin sieltä ulos otetut. On parannettava yrittäjävähennystä. Kotitalousvähennys olisi syytä palauttaa ennalleen. [Ben Zyskowicz: Näinhän te teitte Marinin hallituksessa!] Sen leikkaaminen oli paha virhe hallitukselta. Koko maassa tarvitaan teiden ja rautateiden korjausohjelma. Homekoulujakin voitaisiin laittaa kuntoon. Sen sijaan, mitä ei pidä tehdä: Tätä yhteisöveron alennusta ei ole kannattavaa tehdä. Se on hyvin kallis ja tehoton toimenpide. Harkitkaa sitä vielä. [Jenna Simula: Te olette kallis!] Me tarvitaan nyt koteihin, työpaikoille ja yrityksiin luottamusta, kasvua, toivoa. Ryhtykää toimiin. Jos ette siihen pysty, niin hallitus joutaa mennä. [Ben Zyskowicz: Tämä välikysymys luo luottamusta ja toivoa, eikö niin?]

Arvoisa puhemies! Ikävä sanoa, mutta sanottava on: nyt ei mene kovin vahvasti, [Vasemmalta: Ei! — Ei todellakaan!] ei mene kovin vahvasti. Eilen ja tänään tulleet tuoreimmat talousraportit ovat synkkää luettavaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa, että hallitus ei tule saavuttamaan keskeisiä tavoitteitaan: ei taloudessa, ei työllisyydessä, ei velkaantumisen hillitsemisessä. VTV:n mukaan Orpon hallitus on jopa tehnyt päätöksiä, jotka ovat olleet estämässä parempaa kehitystä. Ja sitten on tämä tuorein sotku. Kunpa olisikin kyse vain pikkujutusta, jonka voisi pian unohtaa, mutta alkaa näyttää muulta. Japania myöten on kerrottu, että Suomen hallituksen on syytä ottaa asia vakavasti. Japani odottaa siis toimenpiteitä Suomen hallitukselta. Tämä ei ole ensimmäinen rasismikohu tällä kaudella eikä edes toinen, mutta nyt taitaa olla ensimmäinen kerta, että Suomen maakuva ottaa tästä kolhuja. Kuinka paljon, sitä emme vielä tiedä. Kärsiikö Suomen talous, työllisyys, vienti, turismi, tätä emme vielä tiedä. Nyt pitää tehdä ripeästi kaikki tarvittava vahinkojen minimoimiseksi. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Kuka tämän sotkun oikein siivoaa, ja miten? [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!]

Arvoisa puhemies! Tässä on käynnissä varsin painava viikko Ukrainan rauhanneuvottelujen kannalta, ja siksi pidän kyllä tärkeänä, että voisitte myös tätä tilannetta tässä keskustelussa kommentoida. Berliinin neuvottelujen jälkeen on julkisuuteen esitetty optimismia — noinkohan tämä tästä vielä joulurauhaksi muuttuu. Toivottavaa se toki olisi, mutta Venäjän reaktiota emme ole vielä kuulleet. Miten te arvioitte tilannetta tällä hetkellä? Mediatietojen mukaan myös Ukrainan turvajärjestelyistä on syntynyt yhteisymmärrystä. Olisi myös kovin välttämätöntä, että eduskuntaa informoidaan näistä neuvotteluista, minkälainen yhteisymmärrys on syntynyt ja mikä Suomen rooli näissä järjestelyissä mahdollisesti voisi olla. Odotamme näihin kyllä pikaisia vastauksia.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä tässä yhteydessä vanhustenhoidon tilanteesta ja vanhustenhoitoon pääsystä. Meillä moni hyvinvointialue on hyvin tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Siellä on valitettavasti säästetty leikkaamalla, myös vanhusten ympärivuorokautisen hoidon paikkoja vähentämällä. Tämä on tietysti erittäin harmillinen tilanne. Käytännössä näyttää olevan niin, että entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä asuu kotona entistä niukempien kotihoidon resurssien varassa. Arvoisa puhemies! Mitä hallitus aikoo tehdä varmistaakseen sen, että kenenkään ikäihmisen ei tarvitse odottaa ja jonottaa kuukausitolkulla päästäkseen tarvitsemaansa hoitoon? Miten varmistetaan ylipäätänsä se, että kaikilla ikääntyneillä, jotka apua tarvitsevat, on mahdollisuus saada turvallista ja laadukasta hoitoa niin, että kenenkään tässä maassa ei tarvitse pelätä vanhenemista?

Arvoisa puhemies! Täällä helposti syytellään puolin ja toisin toisia. Luulen, että meidän ehkä samalla tarmolla kannattaisi etsiä mieluummin ratkaisuja siihen, miten tästä päästään eteenpäin. Syyllisiä tässä varmaan on sali täynnä. Keskitytään ratkaisujen etsimiseen. Yksi ala, mikä on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa, on rakennusala. Mielestäni kannattaisi katsoa, miten saataisiin siihen vauhtia, sillä usein on niin, että kun rakennusala lähtee vauhtiin, niin se heijastuu monelle muullekin toimialalle. Eikö tässä kannattaisi rakentaa jonkinlainen rakennusalan vauhdittamisohjelma — taloyhtiöille korjausavustuksia, homekouluja kuntoon, perusväylänpitoa, siltoja, pyöräteitä, yksityisteitä — eli kunnon korjausohjelma ja sitä kautta Suomen pyöriä pyörimään ja vasaroita paukkumaan? Tai jos laitettaisiin asuntokauppaa liikkeelle vaikkapa varainsiirtoveron lyhytaikaisellakin poistolla — kuudeksi kuukaudeksi pois — niin saataisiin vipinää myös sinne. Rakennusalan liikkeelle saaminen voisi saada koko Suomea liikkeelle. Miten hallitus suhtautuu tähän ajatukseen? [Antti Kurvinen: Kelpaako keskustan idea?]

Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä jonkun verran painotuseroja. Hallitus kaavailee todella verokevennyksiä yrityksille, jotka lähinnä tulevat hyödyttämään suuryrityksiä, jos kovasti niitäkään. Me katsomme, että kyllä kasvun avaimet enemmän ovat siellä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, ja sinne esitämme merkittävää yritysverouudistusta Viron veromallin hengessä. Se kannustaisi yrityksiä kasvuun ja investointeihin, työllistämiseen. Ja sitten näissä tuloverokevennyksissäkin on eroja. Hallitus kohdistaa suurimmat verokevennyksensä kaikista suurituloisimmille. Yli 10 000 euroa kuussa ansaitsevat saavat kaikista eniten. Yli 10 000 euroa kuussa ansaitsevat saavat kaikista eniten teidän mallissanne. [Juha Mäenpää: Tuo on kateellisen johtajan puhetta!] Me keventäisimme suurituloisten verotusta vähemmän ja painottaisimme keskituloisia, tavallisia suomalaisia: Ossi Opettaja, plus 735 euroa vuodessa lisää; Sari Sairaanhoitaja, plus 700 euroa vuodessa lisää; Katja Koodari, tonni; Teemu Tehdastyöntekijä, reilu tonni — siis tavalliset työtä tekevät suomalaiset. Siellä se menee suoraan kulutukseen, laskuihin, kotimaiseen kysyntään, ja sillä vahvistettaisiin luottamusta [Puhemies koputtaa] tässä maassa. [Antti Kurvinen: Turvallinen Kaikkonen! — Juha Mäenpää: Kateellinen Kaikkonen! — Jenna Simula: Ja Linjaton Lindtman!]

Arvoisa puhemies! Suosittelen nyt muitakin tutustumaan siihen kokonaisuuteen. Kyllä sieltä niitä vaihtoehtoja löytyy. Arvoisa valtiovarainministeri, teitä monesta on syytetty, mutta se täytyy kyllä sanoa, että ei teitä liiasta nöyryydestä voi syyttää. [Eduskunnasta: Ei!] Varsin pontevasti te veljinenne haukutte ne, jotka koettavat rakentaa maalle parempia vaihtoehtoja, nostaa Suomea tästä suosta. Kysymys kuuluu, onkohan teillä todella varaa tuolla tavalla haukkua muut, kun näytöt ovat, mitä ovat. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi!] Maa on lähellä nollakasvua, työttömyys on tapissa, velkaantuminen jatkuu, ja maahan on syntynyt ankeuden ilmapiiri, jossa ei ole luottamusta talouteen, [Jenna Simula: Mitäs ankeutatte!] ei uskalleta kuluttaa. Todistukset tästä kaikesta todellakin jaettiin eilen: työttömyyden ja talouden hoidosta ehdot ja siirto EU:n tarkkailuluokalle. En ihmettele, että suomalaiset alkavat kaivata vaihtoehtoja tälle menolle.

Arvoisa puhemies! Lisäaika olisi ensiapu, mutta se, mitä me tarjoamme ja vetoamme teihin, on se, ryhtyisimme yhdessä korjaamaan näitä soten ongelmia. Ei siitä tullut kerralla täydellistä, ei tullut virheetöntä. Sitä pitäisi korjata ja parantaa, ei särkeä ja hajottaa, ja tässä alkaa olla pikkuhiljaa kiire. Mutta ette te tähän nyt halua tarttua. Sen sijaan muissa asioissa te kyllä pidätte vauhtia. Esimerkiksi alkoholin myynnin vapauttamisessa olette kyllä olleet liikkeellä, ja uutta tohinaa on putkessa. Nyt teette lainsäädäntöä alkoholin kotiinkuljetuksesta. Arvoisa puhemies! Ei alkoholi toki kaikille suomalaisille ole ongelma, mutta valitettavan monelle se on ongelma ja monen läheiselle myöskin. Onko tämä alkoholin kotiinkuljetuksen vapauttaminen nyt todella aivan välttämätöntä? Mikä tämä teidän linjanne ylipäätään on? Siis etätöitä ei saisi tehdä kotoa, terveyspalvelut saavat karata kauas kotoa, samoin vanhuspalvelut, mutta viina pitää tuoda kotiovelle saakka. Mikä tämä teidän linjanne oikein on? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Kaksi ja puoli vuotta on hallituskautta mennyt. Ei sinä aikana kasvua ole kovastikaan näkynyt. Työttömyys on kyllä kasvanut hälyttävän korkealle tasolle. Mutta kyllä me todellakin keskustassa toivomme, että se lähtisi käyntiin, siitä se ei ole kiinni. Olemme tässä hengessä mukana. Te olette aikeissa laittaa aika paljon paukkuja yhteisöveron alentamiseen, mikä kyllä ekonomistien mukaan ei välttämättä ole paras keino kasvun aikaansaamiseksi. Se hyödyttää lähinnä suuryrityksiä, jos niitäkään, ja aika hitaasti. Me panostaisimme mieluummin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näemme, että erilaiset verokannusteet kannattaisi suunnata sinne. Siellä olisi isompi ja nopeampi kasvupotentiaali. Samoin, mitä tulee tuloveroon, kyllähän te olette kohdistamassa niille kansalaisille, joilla on kaikista suurimmat tulot — yli kymppitonni kuussa — suurimmat tuloveron kevennykset. Heille tulee eniten massia käteen. Me katsomme, että isompi tarve olisi siellä ihan tavallisissa työtä tekevissä keskituloisissa suomalaisissa, tavallisissa palkansaajissa. Oletteko, arvoisa hallitus, miettineet nämä painopistevalintanne nyt varmasti ihan loppuun saakka? Kysyn tämän mieluiten pääministeriltä.

Arvoisa puhemies! Suomalaisilta huijattiin erilaisissa pankkihuijauksissa viime vuonna yhteensä kymmeniä miljoonia euroja. Nettimaailman huijarit ovat yhä taitavampia ja häikäilemättömämpiä, ja moni viisaskin voi mennä vipuun. Tilanne on kestämätön, ja huijausten ehkäisemiseksi on tehtävä nykyistä enemmän. Pidän tärkeänä, että pankit ja viranomaiset ottavat asiassa selvästi nykyistä tiukemman otteen. Tiedän, että Finanssivalvonta on tässä asiassa liikkeellä, ja hyvä niin, mutta myös muiden viranomaisten ja lainsäätäjän on hyvä olla aktiivinen. Pankkihuijaukset ovat nousseet nopeasti merkittäväksi taloudelliseksi ongelmaksi. Myös poliisin resursseja aihe työllistää huomattavasti. Tyypillisiä tapauksia ovat tilanteet, missä rikolliset onnistuvat kalastelemaan pankkitunnukset tai muilla tavoin huijaamaan ihmisiä taloudellisesti esimerkiksi erilaisissa sijoitus- tai rakkaushuijauksissa. Kysymys on myös luottamuksesta. Monet tavalliset suomalaiset ovat menettäneet tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia euroja, pahimmillaan elinikäiset säästönsä. Ihmisillä itselläänkin on totta kai vastuuta asiasta, mutta nykyinen tilanne on kohtuuton ja vaatii korjausta. Näin ei voi jatkua. Oma vastuunsa on mielestäni myös erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, joita pitkin monet nettihuijaukset alkavat. Myös somejätit on saatava mukaan seulomaan rikollinen toiminta pois verkosta. Jos pankkien nykyiset järjestelmät eivät pysty estämään huijauksia, seurauksia ei mielestäni voi jättää yksin asiakkaiden harteille. Lainsäädäntöä ja sääntelyä on tarpeen kiristää, jotta pankkien velvollisuudet ovat selkeitä. Tässä suhteessa tervehdin ilolla edustaja Kauniston aloitetta, jolla tähän tematiikkaan puututaan, mutta toisaalta kun tiedän yksittäisten kansanedustajien lakialoitteitten hitaan etenemisen tässä talossa — niitä on usein hyvin vaikea saada etenemään — niin haluaisin kannustaa myös maan hallitusta liikkumaan tällä lainsäädäntöpuolella, ja varmaan tässä suhteessa myöskin nämä edustaja Kauniston huomiot on hyvä käydä läpi. Mutta on myönteistä nostaa asia keskusteluun joka tapauksessa myöskin lakialoitteen muodossa. Lisäksi yhteistyötä viranomaisten ja pankkien välillä on vahvistettava. Ja peräänkuulutan myös pankeilta ripeitä, ihan omia toimia tilanteen korjaamiseksi. Pankkien on kannettava suurempi vastuu huijausten estämisestä ja tarjottava asiakkaille paremmat työkalut suojautua. Voisi kuvitella, että tämmöisenä tekoälyaikana pankkien olisi aivan mahdollista rakentaa mallit, millä skannataan epätyypillinen rahaliikenne sieltä tileiltä ja tarkistetaan sitten asiakkailta, halutaanko varmasti tämmöisiä epäilyttäviä, omituisia, poikkeavia siirtoja tehdä. Teknisesti tämän pitäisi ilman muuta olla mahdollista. Pankit pitää mielestäni jopa velvoittaa korvaamaan huijauksissa menetetyt varat silloin, kun järjestelmät ja valvonta eivät toimi riittävällä tavalla. Näin saadaan pankeille todellinen kannustin kehittää järjestelmiään. Kansalaisia ei saa jättää yksin tämän ongelman kanssa. Ihmisten säästöt ja rahat on saatava turvaan.

Arvoisa puhemies! Joudun kysymään hallituksen suhtautumisesta etätyöhön. Hallitus on kiristämässä etätyöntekijöitten verotusta. Muutoinkin työnantajapuolelta on käytetty etätyön suhteen kriittisiä puheenvuoroja. Haluatteko te, että etätyötä tehdään Suomessa nykyistä vähemmän? Etätyö kannattaisi nähdä pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana. Se helpottaa työn ja muun elämän, kuten perhe-elämän, yhteensovittamista, vähentää turhaa liikennettä, ruuhkia, päästöjäkin, osaltaan vahvistaa alueiden elinvoimaa. Minusta etätyö ei tietenkään kaikkiin tehtäviin sovi, mutta siellä, minne sopii, se kannattaa nähdä mahdollisuutena. Etätyö on tätä päivää ja toivottavasti myös tulevaisuutta, mutta onko nyt niin, että hallituksella on jotakin etätyön tekemistä vastaan? Haluatteko te vähentää etätyön tekemistä Suomessa? Siitäkö on kysymys?

Arvoisa puhemies! Kun te kovin pontevasti vakuutatte, että hallitus tekee kaikkensa, niin sitä uskoisi vielä vähän paremmin, jos täällä myös perussuomalaiset ministerit olisivat samaa viestiä kertomassa, edes yksi niistä kuudesta ministeristä, mutta on jotain tärkeämpää tekemistä kuin keskustella suomalaisesta suurtyöttömyydestä tällä hetkellä. [Jenna Simula: Heti on persuja ikävä!] Viittasitte myös siihen, että ”kun on hankalat suhdanteet ja ulkoisia haasteita”. Arvoisa puhemies! Suurin piirtein samat suhdanteet ovat muuallakin Euroopassa, mutta vain meillä nousee työttömyys tällä tavalla kuin nousee. Hallituksen tehtävä on reagoida suhdanteisiin, ei mennä niiden taakse. Tämä teiltä on kyllä kuultu moneen kertaan, kuinka Suomen huono taloustilanne on kaikkien muitten vika. Se on Putinin vika, se on Trumpin vika, keskustan vika, totta kai. [Välihuutoja oikealta] Edellisen hallituksen vika, se on kuultu myöskin, ties kenen vika, mutta peilihän teiltä puuttuu. Sieltä ei syyllistä teidän ajatuksissanne löydy. Arvoisa puhemies! Selityksiä on kuultu ihan riittävästi. Tehkää enemmän, selittäkää vähemmän.

Arvoisa puhemies! Kun on synkkää ja pimeää, kaikki valo on tervetullutta. Jäänmurtajasopimus voi tuoda Suomeen paljon työpaikkoja tulevaisuudessa, ja jokainen työpaikka on ilman muuta tarpeen. Iso kiitos kuuluu meriteollisuuden yrityksille työntekijöineen. Omintakeinen osaaminen kantaa. Tunnustus pitää antaa myös presidentti Stubbille, hallitukselle ja kaikille, jotka ovat vuosien varrella asiaa edistäneet. Tämä oli tervetullut työvoitto isänmaalle. Valitettavasti Amerikan uutiset eivät yksin muuta ihmisten arjen tosiasioita. Tosiasia on, että melkein joka kahdeksas on ilman töitä — melkein joka kahdeksas. Tosiasia on, että myös tänään monissa kodeissa ja monilla työpaikoilla pelätään työttömäksi jäämistä. Tämä on vakava paikka. Näin ei voi jatkua. Siksi keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet välikysymyksen. Arvoisa puhemies! Perustuslaissa todetaan: ”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.” Presidentti Kekkonen aikanaan nimitti hätätilahallituksen, kun Suomessa oli noin 60 000 työtöntä. Nyt ilman töitä on viisi kertaa enemmän suomalaisia: yli 300 000 ihmistä. Työttömyys on pahimmillaan 25 vuoteen. Nuoria, alle 25-vuotiaita on työttömänä lähes 40 000. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 130 000, melkein yhtä paljon kuin 90-luvun laman aikaan. Edes korkea koulutus ei takaa töitä: korkeasti koulutettuja työttömiä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen. Arvoisa puhemies! Vaikka suhdanteet ovat aika lailla samat Euroopassa, Euroopassa maamme työttömyys on siitä huolimatta jo toiseksi ankarinta. Enää vain Espanjassa tilanne on Suomea huonompi. Keskustalle tämä on hätätila. Hallituksen välinpitämättömyys sen sijaan hätkähdyttää. Etenkin pääministeri Orpon, työministeri Marttisen ja muiden kokoomuslaisten puheita kuunnellessa joutuu kysymään, eletäänkö hallituksessa lainkaan tässä todellisuudessa, vai eletäänkö todellisuudessa, jossa Suomi on ollut jo pitkään nousussa ja hallituksen tavoite 100 000 uudesta työllisestäkin on varmaankin täyttymässä. Jotta voi tehdä oikeita päätöksiä, pitää olla oikea todellisuus — pitää olla oikea todellisuus — sama todellisuus suomalaisten kanssa. Ilman töitä olevat ihmiset eivät ole mitään suhdanneoikkuja tai tilastovääristymiä. He ovat lähimmäisiämme, joille työttömyys on totta tässä ja nyt: jonkun perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä, työkavereita, naapureita, nuorempia ja vanhempia, tavallisia ihmisiä kautta maan. Työttömyys runtelee melkein alaa kuin alaa ja yhtä lailla Ruuhka-Suomea kuin maakuntia. Arvoisa puhemies! Viikonloppuna olin Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Vuoden mittaan olen tavannut hyvin paljon suomalaisia eri puolilla maata: rakennusmiehiä, joilla työmaat ovat loppuneet, duunareita, joilta on mennyt tehdas alta, hoitajia, lääkäreitä ja opettajia, jotka on irtisanottu hallituksen leikattua sosiaali- ja terveyspalveluista ja koulutuksesta, yrittäjiä, joilta on mennyt elanto ja elämäntyö konkurssin myötä, vastavalmistuneita nuoria, jotka eivät saa oman alan töitä, maistereita ja diplomi-insinöörejä, jotka eivät kymmenien työhakemusten jälkeenkään ole päässeet edes haastatteluun, ja iäkkäämpiä, pitkään ilman töitä olleita, jotka ovat jo luovuttaneet. On koettu, että 55-vuotiaana on jo liian vanha työmarkkinoille. Arvoisa puhemies! Näissä keskusteluissa isompi ja karskikin mies kyllä hiljenee. Työttömyydestä ei ole pitkä matka osattomuuteen. Köyhiä lapsiperheitä on yhä enemmän ja lisää tulee. Ulosotossa paukkuvat huolestuttavat ennätykset. Liian monelta Suomessa uhkaa mennä toivo paremmasta. Usko tulevaisuuteen murenee. Se on lopulta kaikkein vakavinta. Nykymenolla näyttää siltä, että kurjuuden kierre jatkuu. Tänä vuonna ennustuslaitos toisensa jälkeen on laskenut ennusteitaan. Monella työpaikalla joudutaan syksyn mittaan käymään yt:t. Se valitettavasti tarkoittaa maamme talouden laahaamista entisestään. Työttömyyden pelossa ihmiset ymmärrettävästi säästävät pahan päivän varalle — he, ketkä pystyvät. Yhä useampi elää kädestä suuhun. Arvoisa puhemies! Kukaan isänmaan parasta toivova ei tällaisilla asioilla ilakoi, emme ainakaan me välikysymyksen allekirjoittajat, enkä usko, että kukaan muukaan. Keskustan tavoite on saada ihmisille töitä, talous kasvuun ja Suomi nousuun. Eikä tässä ole tarkoitus vain haukkua hallitusta. Hallitus on tehnyt oikeitakin asioita. Esimerkiksi paikallista sopimista lisäämällä voidaan turvata olemassa olevia työpaikkoja huonompina aikoina ja luoda uusia työpaikkoja parempina aikoina. Mutta, arvoisa puhemies, kun tilanne on mikä on ja numerot kertovat, mitä numerot kertovat, ei hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa voi parhaalla tahdollakaan sanoa onnistuneeksi. Valitettavasti se on vakavasti epäonnistunut. Ja lisää virheitä on putkessa. Iso ja kallis virhe on yhteisöveron alentaminen velaksi. Se hyödyttää lähinnä suuryrityksiä ja päätynee suurelta osin osinkoina sijoittajien taskuihin. Myös useat ekonomistit ovat suhtautuneet kriittisesti tähän hankkeeseen. Virhe on myös isoimpien veronalennusten kohdentaminen kaikista hyvätuloisimmille, yli kymppitonnin kuussa tienaaville. Tavalliset työtätekevät suomalaiset, tavalliset virtaset, ne helpotusta verotukseen kaipaisivat. Tilanteen vakavuudelle ei tee oikeutta se, että kyllä tässä tulee semmoinen tunne, että hallitus edelleenkin tuntuu vähättelevän suurtyöttömyyttä, syyttelee muita tai yrittää puhua mustaa valkoiseksi. Joudun muistuttamaan pääministeri Petteri Orpoa, että kokoomus pääsi valtaan lupaamalla 100 000 uutta työpaikkaa, 100 000 työllistä lisää. Ei ole tullut — ei ole tullut. Sen sijaan työttömiä on tullut noin 82 000 lisää. Se on muuten sata työtöntä lisää tähän maahan joka päivä tällä hallituskaudella — sata työtöntä lisää joka päivä — [Antti Kurvinen: Joka ikinen päivä!] myös tänään, myös tänään. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Suurtyöttömyys pitää nujertaa. Tarvitsemme työpaikkoja, oikeita työpaikkoja koko Suomeen. Työpaikat tulevat ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kautta maan, jos tulevat. Niiden toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Siksi yrityksen sisään kasvua varten jätettäviä voittoja olisi järkevä verottaa vähemmän, parantaa yrittäjävähennystä ja kotitalousvähennystä ja toteuttaa mainittu investointihyvitys myös hieman pienemmille yrityksille. [Tere Sammallahti: Paljonko maksaa?] Veronalennukset tulisi kohdistaa voimallisemmin keskituloisille. Niin saisimme luottamusta ja Suomen talouden pyöriä pyörimään. [Tere Sammallahti: Ja rahaa!] Turun tunnin junan sijaan kannattaisi toteuttaa maanteiden, rautateiden ja esimerkiksi homekoulujen korjausohjelma koko maassa. Se auttaisi etenkin isoissa vaikeuksissa olevaa rakennusalaa ja hyödyttäisi koko Suomea. Työpaikat ja talouden kasvu tulevat koko maan mitalta. Työnteon, yrittämisen ja elämisen edellytykset pitää siksi turvata kautta Suomen. Tarvitsemme myös aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työttömyysturvan suojaosa tulee palauttaa, jotta pienimuotoinen keikkamuotoinen työnteko kannattaisi myös työttömänä ollessa. Työnantajamaksuja kohdennetusti alentamalla loisimme yrityksille kannusteita palkata esimerkiksi nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Arvoisa puhemies! Suurtyöttömyyden nujertamisessa on kyse Suomen selviytymisestä. Jos emme saa ihmisille töitä ja taloutta viimein kasvuun, meille tulee ylitsepääsemättömiä vaikeuksia pelastaa vanhustenhoiva, [Juha Mäenpää: Ne on jo!] terveydenhoito ja koulutus, saada velkaantuminen hallintaan, pitää maanpuolustus kunnossa. Hyvät kuulijat, tässä on pakko onnistua — tässä on aivan pakko onnistua. Siksi olen esittänyt ja esitän, että hallitus kutsuisi koolle työttömyysriihen, äskettäinen hallituksen budjettiriihi kun näytti muuttuneen rasismiriiheksi. Jos meidän ajatuksemme kelpaavat, tulemme mielellämme mukaan. Jos ne eivät kelpaa, kokoontukaa edes keskenänne ja tehkää enemmän suurtyöttömyyden nujertamiseksi — tehkää enemmän. Ylimielisyyteen ja kovakorvaisuuteen ei olisi nyt varaa. Työllisyyden parantamisessa, jos jossain, yhteistyö olisi voimaa. Mutta, arvoisa puhemies, tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että Suomen suunnan muuttaminen jää uudelle hallitukselle. Siksi joudun tekemään seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ”Suomi on ajautunut suurtyöttömyyteen, eikä todellista käännettä parempaan näy. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”