Katri Kulmuni

Arvoisa rouva puhemies! Julkisessa keskustelussa on esitetty puheenvuoroja, että vastakkain ovat asemamme oikeusvaltiona ja Suomen turvallisuus. Tällainen on kovin yksinkertaistavaa puhetta monimutkaisen maailman keskellä. Kriisitilanteissa erilaiset perusoikeudet voivat joutua vastakkain ja erilaisia oikeushyviä on punnittava keskenään. Ei ole tavatonta, että joitain perusoikeuksia joudutaan tilapäisesti rajoittamaan toisten oikeuksien suojelemiseksi. Suomalaisten oikeus turvalliseen elämään omassa maassa on oikeushyvä, joka menee varmasti useimmilla meistä arvojärjestyksessä kärkipäähän. Tässä salissa puhutaan usein tunnetusti tosiasioiden tunnustamisesta ja siitä, että maailma on otettava sellaisena kuin se on. Maailma ei vastaa aina niitä ihanteita, joihin me pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa olimme kenties liiaksikin tuudittautuneet saatuamme Suomessakin nauttia verrattain rauhallisesta kehityksestä ihmisiän verran. Oikeus turvapaikkaan on tärkeä oikeus, mutta se ei ole oikeus vihamielisen valtion, Venäjän, toimesta käyttää järjestelmää hyväksi painostamalla rajanaapureitaan. Jotkut sanovat, että Suomi kyllä kestäisi senkin, mutta todella, jos tulijoita on tuhansia, kymmeniätuhansia tai vaikka miljoona, onko meidän kaikissa tilanteissa käytettävä resursseja näiden prosessien hoitamiseen, vaikka kyse olisi ilmiselvästä ihmisvirran masinoinnista rajoillemme, puhumattakaan tilanteesta, että Venäjä lähettäisi rajan yli tarkoituksellisesti henkilöitä, jotka muodostaisivat potentiaalisen turvallisuusuhan? Tietysti on paljon ihmisiä, joilla on perusteltu syy hakea turvapaikkaa ja joille sellainen on Suomessa myönnetty. Tämä ei kuitenkaan saa estää meitä varautumasta niihin uusiin ilmiöihin, joita rajoillamme voidaan kokea. On selvää, että tämä laki ei ole yksinkertainen tai yksiselitteinenkään. Sitä voi aivan perustellusti vastustaa, mutta samoin sitä voi perustellusti myös kannattaa, ja tuon punninnan tekee kansanvaltaisesti juuri tämä sali, jolla on vaaleilla valittuna lainsäädäntövalta aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ja tämän salin pitää pystyä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla niihin uusiin uhkakuviin, joita epätäydellisessä maailmassa kohtaamme. Arvoisa puhemies! Kun nyt samalla tällä erää pidän viimeisen puheenvuoroni Suomen eduskunnassa, haluan kiittää äänestäjiäni ja teitä, hyvät kollegat, siitä yhteistyöstä, jota olemme vuosien saatossa tehneet. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta totisesti tehtävää tällä arvokkaalla salilla riittää tulevaisuudessakin. Menestystä! [Ben Zyskowicz: Kiitos itsellenne! — Timo Heinonen: Kiitos, samoin teille! — Sheikki Laakso: Saa tänne vielä takaisinkin tulla!]

Arvoisa rouva puhemies! Julkisessa keskustelussa on esitetty puheenvuoroja, että vastakkain ovat asemamme oikeusvaltiona ja Suomen turvallisuus. Tällainen on kovin yksinkertaistavaa puhetta monimutkaisen maailman keskellä. Kriisitilanteissa erilaiset perusoikeudet voivat joutua vastakkain ja erilaisia oikeushyviä on punnittava keskenään. Ei ole tavatonta, että joitain perusoikeuksia joudutaan tilapäisesti rajoittamaan toisten oikeuksien suojelemiseksi. Suomalaisten oikeus turvalliseen elämään omassa maassa on oikeushyvä, joka menee varmasti useimmilla meistä arvojärjestyksessä kärkipäähän. Tässä salissa puhutaan usein tunnetusti tosiasioiden tunnustamisesta ja siitä, että maailma on otettava sellaisena kuin se on. Maailma ei vastaa aina niitä ihanteita, joihin me pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa olimme kenties liiaksikin tuudittautuneet saatuamme Suomessakin nauttia verrattain rauhallisesta kehityksestä ihmisiän verran. Oikeus turvapaikkaan on tärkeä oikeus, mutta se ei ole oikeus vihamielisen valtion, Venäjän, toimesta käyttää järjestelmää hyväksi painostamalla rajanaapureitaan. Jotkut sanovat, että Suomi kyllä kestäisi senkin, mutta todella, jos tulijoita on tuhansia, kymmeniätuhansia tai vaikka miljoona, onko meidän kaikissa tilanteissa käytettävä resursseja näiden prosessien hoitamiseen, vaikka kyse olisi ilmiselvästä ihmisvirran masinoinnista rajoillemme, puhumattakaan tilanteesta, että Venäjä lähettäisi rajan yli tarkoituksellisesti henkilöitä, jotka muodostaisivat potentiaalisen turvallisuusuhan? Tietysti on paljon ihmisiä, joilla on perusteltu syy hakea turvapaikkaa ja joille sellainen on Suomessa myönnetty. Tämä ei kuitenkaan saa estää meitä varautumasta niihin uusiin ilmiöihin, joita rajoillamme voidaan kokea. On selvää, että tämä laki ei ole yksinkertainen tai yksiselitteinenkään. Sitä voi aivan perustellusti vastustaa, mutta samoin sitä voi perustellusti myös kannattaa, ja tuon punninnan tekee kansanvaltaisesti juuri tämä sali, jolla on vaaleilla valittuna lainsäädäntövalta aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ja tämän salin pitää pystyä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla niihin uusiin uhkakuviin, joita epätäydellisessä maailmassa kohtaamme. Arvoisa puhemies! Kun nyt samalla tällä erää pidän viimeisen puheenvuoroni Suomen eduskunnassa, haluan kiittää äänestäjiäni ja teitä, hyvät kollegat, siitä yhteistyöstä, jota olemme vuosien saatossa tehneet. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta totisesti tehtävää tällä arvokkaalla salilla riittää tulevaisuudessakin. Menestystä! [Ben Zyskowicz: Kiitos itsellenne! — Timo Heinonen: Kiitos, samoin teille! — Sheikki Laakso: Saa tänne vielä takaisinkin tulla!]

Arvoisa puhemies! Pääministerin haastattelutunnilla te, arvoisa pääministeri Orpo, kerroitte, että Suomi voisi tietyissä olosuhteissa tukea yhteisvelkaa. Kuitenkin vain päivää aikaisemmin puoluetoverinne, suuren valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto totesi, ettei Suomi kannata yhteisvelkaa. Valtiovarainministeri Purra toi esiin samoin viikonloppuna, ettei edes kriisien varjolla saa luoda uutta yhteisvelkaa. Kuitenkin perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Mäkelä on tuonut esiin, että kategorinen kieltäytyminen yhteisvelasta olisi väärä signaali. Viime perjantaina suuren valiokunnan kokouksessa pyrimme saamaan Suomen hallituksen kannaksi selkeän kielteisyyden uusia yhteisvastuullisia velkamekanismeja kohtaan, mutta hävisimme äänestyksen. [Sanna Antikainen: Ettekö halua tukea Ukrainaa? — Juho Eerola: Onko siellä putinisti?] Hallitus suhtautuu niihin ainoastaan kriittisesti, ei kielteisesti, ja siinä on ero. Arvoisa hallitus, suhtaudutte kriittisesti velkapaketteihin, mutta miten on, oletteko Suomen puolesta valmis lopulta hyväksymään tien uusille yhteisvastuullisille velkamekanismeille? Ja vastaukseksi riittää ”kyllä” tai ”ei”. [Jani Mäkelä: Miksi te suostuitte viime kaudella sellaiseen? — Juho Eerola: Mites se elvytyspaketti?]

Arvoisa puhemies! Pääministerin haastattelutunnilla te, arvoisa pääministeri Orpo, kerroitte, että Suomi voisi tietyissä olosuhteissa tukea yhteisvelkaa. Kuitenkin vain päivää aikaisemmin puoluetoverinne, suuren valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto totesi, ettei Suomi kannata yhteisvelkaa. Valtiovarainministeri Purra toi esiin samoin viikonloppuna, ettei edes kriisien varjolla saa luoda uutta yhteisvelkaa. Kuitenkin perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Mäkelä on tuonut esiin, että kategorinen kieltäytyminen yhteisvelasta olisi väärä signaali. Viime perjantaina suuren valiokunnan kokouksessa pyrimme saamaan Suomen hallituksen kannaksi selkeän kielteisyyden uusia yhteisvastuullisia velkamekanismeja kohtaan, mutta hävisimme äänestyksen. [Sanna Antikainen: Ettekö halua tukea Ukrainaa? — Juho Eerola: Onko siellä putinisti?] Hallitus suhtautuu niihin ainoastaan kriittisesti, ei kielteisesti, ja siinä on ero. Arvoisa hallitus, suhtaudutte kriittisesti velkapaketteihin, mutta miten on, oletteko Suomen puolesta valmis lopulta hyväksymään tien uusille yhteisvastuullisille velkamekanismeille? Ja vastaukseksi riittää ”kyllä” tai ”ei”. [Jani Mäkelä: Miksi te suostuitte viime kaudella sellaiseen? — Juho Eerola: Mites se elvytyspaketti?]

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on kaikki valta muuttaa joka ikistä sote-lainsäädäntöä sillä enemmistöllä, mikä teillä on. Te ette ole tuoneet minkäänlaista muutosesitystä ryhmärahoista tai niiden poistamisesta. Te voitte sen tehdä ja tuoda, olkaa hyvä. Ne ovat promilleja sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista, siis promilleja. Vaikka te poistatte ne, niin se ei tule vielä ratkaisemaan meidän sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvää, ikääntymisestä johtuvaa vajetta. Totta kai teidän mielestänne on hauska vitsailla asioilla, mutta minusta tämä on tavattoman vakava asia, että te keskitätte palveluita. Lähes puoli miljoonaa suomalaista asuu näillä alueilla, joilta te nyt viette yöpäivystykset pois, joissa te laskette keskussairaaloiden tasoa, ja te ette kommentoi millään tavalla, miksi te teette näin. Sen sijaan te naureskelette täällä näiden ryhmärahojen perään. Poistakaa ne, jos ette pidä niistä.

Arvoisa rouva puhemies! Olisin mielelläni kuullut niistä terveyspoliittisista perusteista, jotka te teitte sen suhteen... Kyllä, minusta on tavattoman hyvä, että Raaseporissa ja Pietarsaaressa säilyvät nämä yöpäivystykset, mutta mikseivät ne voi säilyä sitten myös näillä sadoillatuhansilla muilla suomalaisilla, alueilla, joista on itse asiassa pidemmät etäisyydet keskussairaaloihin kuin Raaseporista ja Pietarsaaresta? Onko tälle terveyspoliittista perustetta? Sitten toisekseen te olette varmasti tutustuneet näiden kaupunkien laskelmiin siitä, mitä yöpäivystysten sulkeminen tarkoittaa ensihoidon kuljetuskustannusten nousussa. Yksistään Kouvola, joka on siis samankokoinen kaupunki kuin moni kaupunki tässä maassa, jossa on keskussairaala, menettää nyt sen öisen lääkäripäivystyksensä, ja tullaan tarvitsemaan ensihoitoon kahdesta kolmeen miljoonaa euroa lisää. Kun tällä haettiin 26,3 miljoonan euron säästöjä, kerrotte tämän näillä kaikilla alueilla, mistä te viette palveluita, niin eiköhän tämä sairaalaverkkoselvitys kannattaisi myös tämän ykkösosan kohdalta perua ennen kuin laitatte sitä edes toimeen, koska se ei tule tuomaan säästöjä.

Arvoisa rouva puhemies! Arvostan sitä, että sosiaali- ja terveysministeriön molemmat ministerit jaksavat täällä istua iltaa ja kuunnella kansanedustajien huolia ja näkemyksiä tästä aiheesta. Ja erityisesti arvostan, että sosiaali- ja terveysministeri Juuso saapui tänne takaisin, koska te tunnette tämän tematiikan kyllä tavattoman hyvin. Siksi minä olen niin hämmästynyt, että kehysriihestä tuli tämänkaltainen tulos ulos. [Petri Hurun välihuuto] Täällä on kerrottu, miten hienoa, että tämä sairaalaverkkoselvitys saatiin torpattua. No, se sen toinen osa saatiin torpattua, mutta se ensimmäinen osahan meni aivan sukkana läpi. Se ensimmäinen osa, jossa viedään siis yöpäivystys esimerkiksi Suomen 11:nneksi suurimmasta kaupungista Kouvolasta, viedään yöpäivystys Jämsästä, Raahesta, Varkaudesta, Salosta, Iisalmesta ja Oulaskankaalta muun muassa, on kyllä aika kovaa luettavaa. Sen lisäksi tietenkin kaikista yllättävintä minulle oli se, arvoisa ministeri Juuso — kun me tulemme samalta alueelta ja olemme pitkään tehneet sen seutukunnan puolesta työtä ja Lapin vaalipiirin puolesta työtä, niin olihan se täydellinen yllätys — että se, mitä te olette puhunut tässä salissa viime vaalikaudella, kääntyi aivan päinvastaiseksi. Vielä muutama viikko sitten kyselytunnilla, kun tästä sairaalaselvityksestä teiltä kysyttiin, te lupasitte tämän salin edessä, että kaikki vaikutusarviot tehdään, kaikki elinvoimaselvitykset tehdään ja selvitetään, miten ne vaikuttavat. Missä nämä selvitykset nyt ovat? Ei niitä ole tehty. En tiedä, kuka — olitteko te vai oliko se tämä nelikko vai mikä konklaavi — tämän on kuitannut, mutta tämähän on ihan täydellisen järjetön näiden vaikutusten osalta näille alueille, joilta nyt lähtee yöpäivystyksiä, ja näille kahdelle keskussairaalapaikkakunnalle, joista toinen on vielä kotiseutuanne, Kemille ja Savonlinnalle, joissa lasketaan palvelutasoa. Siis siellä tullaan laskemaan sitä palvelutasoa niin paljon, että Etelä-Savon hyvinvointialue tai Lapin hyvinvointialue ei pysty selviämään siitä. Edes pahimmat keskittäjät näillä alueilla eivät olleet esittäneet tämänkaltaista alasajoa Länsi-Pohjan ja Itä-Savon keskussairaaloille, mitä tämä hallitus nyt esittää. Siksi minä olen tästä tavattoman hämmentynyt. Löysin yhden sitaatin, jollaisesta olen oppinut tuntemaan teidät, ministeri Juuso, tai montakin sitaattia ja monta haastattelua, joissa te olette aikaisemmin aina ymmärtäneet myös nämä laajemmat vaikutukset, mitä sairaaloilla on, ei vain ihmisen henkeen vaan ylipäänsä työvoiman saatavuuteen, sairaanhoitajakoulutukseen, alueen yleiseen elinvoimaan. Nimittäin kesällä 2021, 16.6., te, arvoisa ministeri Juuso, sanoitte täällä salissa näin: ”Poliitikon pitäisi nähdä päätösten pidemmän aikavälin vaikutukset yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintoihin. Keskittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tehdään suurta hallaa pienempien paikkakuntien elinvoimaisuuteen. Palveluiden karatessa työpaikat vähenevät, väestökato kiihtyy ja kaupungistumiskehitys saa lisäpontta. Arvoisa puhemies! Tällä tavalla ei pidetä koko maata asumiskelpoisena, tavoite yhdenvertaisista palveluista ei toteudu eikä tämä paranna palveluiden saavutettavuutta eikä saatavuutta.” Tämä kaikki oli tavattoman hyvin sanottu, koska tosiasiassa se seuraus näistä perusterveydenhuollon päivystysten alasajoista, Kemin ja Savonlinnan keskussairaaloiden palvelutason laskusta, on se, että erikoissairaanhoidon menot tulevat pahimmillaan kasvamaan, ihmiset lähtevät hakemaan hädässä olevina niitä yöllisiä palveluitaan sieltä yliopistosairaalasta tai sieltä kauempana olevasta keskussairaalasta. Ja te olette toivoneet täällä, että ihmiset eivät hakisi sieltä niitä palveluita. Mutta jos sinulla on yöllä hätä, niin kuka on lähtenyt niitä tähän mennessä hakemaan turhaan? En usko, että sellaista ihmistä on. Ei siellä yöpäivystyksessä niin mukavaa ole olla hengitysoireisen lapsen kanssa tai ikäihmisen kanssa, kenellä on sydänoireita. Sinne lähdetään vain hädässä. Ja nyt nämä ihmiset joutuvat menemään huomattavasti kauemmas hakemaan sitä apua. Tällä päätöksellä ei ole minkäänlaisia terveyspoliittisia perusteita, kun te samanaikaisesti olette, arvoisat perussuomalaiset, antaneet vetää itseänne höplästä. Pietarsaari ja Raasepori tarvitsevat nämä yöpäivystykset, kuten myös nämä sadattuhannet suomalaiset, jotka asuvat muualla tässä maassa. Tämä on kertakaikkisen järjetön esitys, jonka vaikutus julkiseen talouteen on lähestulkoon sama kuin sen olutveronkevennyksen. Olisiko se olutveronkevennys voitu jättää tekemättä, ettei näitä sairaaloita olisi tarvinnut keskittää?

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Juuso, te ette ole vastannut siihen kysymykseen, mikä on esimerkiksi Pohteen oma mahdollisuus ylläpitää Raahessa tai Oulaskankaalla myös yöaikaan päivystyksiä, mitä useampi edustaja on täällä kysynyt. Sitä vastausta ei ole kuulunut, koska te ette taida uskaltaa kertoa sitä tälle salille: heillä ei ole oikeutta siihen jatkossa enää yöaikaan. Te sanotte, että se on mahdollista iltaisin, kiirevastaanottoa mahdollista lisätä, mutta sitä yöaikaista päivystystä, mitä he hakevat takaa, ei ole mahdollista tehdä. Olen varmistanut tämän asian sosiaali- ja terveysministeriöstä kaksi kertaa tätä asiaa valmistelevalta virkamieheltä. Jos minun käsitykseni on väärä, korjatkaa se mielellään, mutta kyllä tämän teidän esityksenne viesti on se, että ainoastaan Kemissä ja Savonlinnassa, missä lasketaan sitä palvelutasoa, ja Raaseporissa ja Pietarsaaressa saa olla perusterveydenhuollon yöpäivystys —ei muualla.

Arvoisa puhemies! Hallitus yrittää jotenkin kääntää tätä koko keskustelua yleiseen talouspolitiikkaan, mutta voin vakuuttaa, että siitä varmasti tulee vielä monta välikysymystä — pääsemme sitäkin käymään. Sen sijaan tämä välikysymys koski näitä sosiaali- ja terveyspalveluita, ja se koski näitä sairaaloita, joiden palvelut te nyt ajatte alas ja joiden tasoa te laskette, ja tämä koskettaa satojatuhansia suomalaisia. Tämä säästö, mitä te haette tästä sairaalaverkoston keskittämisestä, mille täällä edustaja Kaleva koko tämän viimeiset kaksi ja puoli tuntia on nauranut, on 26,3 miljoonaa euroa [Li Anderssonin välihuuto] — sama summa kuin se olutveron kevennys — joten onhan tämä nyt, hyvä tavaton, arvovalinta, että mihin te käytätte teidän resurssinne ja mitä te haluatte tehdä, kun niitä resursseja on näin vähän. [Petri Hurun välihuuto] Haluaisin kysyä vielä lopulta: Ministeri sanoi tv-lähetyksessä, että voi soittaa 112:een. Oletteko te selvittänyt, kuinka moni näistä yöaikaista potilaista tarvitsee tehohoitoa? Se on noin kymmenen prosenttia.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen edustajat varmaan kertovat sitten, kuinka nämä puoli miljoonaa suomalaista, keitä tämä teidän sairaalakeskittämisenne nyt koskee, hyötyvät näistä Kela-korvauksista silloin yöllä, kun he eivät pääse enää lääkäriin kaikkialla tässä maassa. Puoli miljoonaa suomalaista asuu näillä alueilla. Arvoisa hallitus, haluaisin kysyä myös perussuomalaisilta, tältä kokoomuksen apupuolueelta, mitä te oikein saitte, kun te annoitte tältä puolelta miljoonalta suomalaiselta heikentää palveluita ja samalla te säilytitte ne samat yöpäivystyspalvelut Raaseporissa ja Pietarsaaressa ruotsinkielisyyden perusteella. Lisäksi toivon, arvoisa ministeri, että tarkistatte, mitä Kemissä kätilöt ovat synnärillä, naistentaudeilla ja lastenosastolla tehneet. He tekevät siellä paljon muutakin kuin vain odottavat sitä vauvaa saapuvaksi. Jos te olette todella noin tietämätön, kysykää edustaja Sillanpäältä. Hän on kätilö ammatiltaan.

Arvoisa rouva puhemies! Olisin mielelläni kuullut niistä terveyspoliittisista perusteista, jotka te teitte sen suhteen... Kyllä, minusta on tavattoman hyvä, että Raaseporissa ja Pietarsaaressa säilyvät nämä yöpäivystykset, mutta mikseivät ne voi säilyä sitten myös näillä sadoillatuhansilla muilla suomalaisilla, alueilla, joista on itse asiassa pidemmät etäisyydet keskussairaaloihin kuin Raaseporista ja Pietarsaaresta? Onko tälle terveyspoliittista perustetta? Sitten toisekseen te olette varmasti tutustuneet näiden kaupunkien laskelmiin siitä, mitä yöpäivystysten sulkeminen tarkoittaa ensihoidon kuljetuskustannusten nousussa. Yksistään Kouvola, joka on siis samankokoinen kaupunki kuin moni kaupunki tässä maassa, jossa on keskussairaala, menettää nyt sen öisen lääkäripäivystyksensä, ja tullaan tarvitsemaan ensihoitoon kahdesta kolmeen miljoonaa euroa lisää. Kun tällä haettiin 26,3 miljoonan euron säästöjä, kerrotte tämän näillä kaikilla alueilla, mistä te viette palveluita, niin eiköhän tämä sairaalaverkkoselvitys kannattaisi myös tämän ykkösosan kohdalta perua ennen kuin laitatte sitä edes toimeen, koska se ei tule tuomaan säästöjä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella on kaikki valta muuttaa joka ikistä sote-lainsäädäntöä sillä enemmistöllä, mikä teillä on. Te ette ole tuoneet minkäänlaista muutosesitystä ryhmärahoista tai niiden poistamisesta. Te voitte sen tehdä ja tuoda, olkaa hyvä. Ne ovat promilleja sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista, siis promilleja. Vaikka te poistatte ne, niin se ei tule vielä ratkaisemaan meidän sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvää, ikääntymisestä johtuvaa vajetta. Totta kai teidän mielestänne on hauska vitsailla asioilla, mutta minusta tämä on tavattoman vakava asia, että te keskitätte palveluita. Lähes puoli miljoonaa suomalaista asuu näillä alueilla, joilta te nyt viette yöpäivystykset pois, joissa te laskette keskussairaaloiden tasoa, ja te ette kommentoi millään tavalla, miksi te teette näin. Sen sijaan te naureskelette täällä näiden ryhmärahojen perään. Poistakaa ne, jos ette pidä niistä.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Juuso, te ette ole vastannut siihen kysymykseen, mikä on esimerkiksi Pohteen oma mahdollisuus ylläpitää Raahessa tai Oulaskankaalla myös yöaikaan päivystyksiä, mitä useampi edustaja on täällä kysynyt. Sitä vastausta ei ole kuulunut, koska te ette taida uskaltaa kertoa sitä tälle salille: heillä ei ole oikeutta siihen jatkossa enää yöaikaan. Te sanotte, että se on mahdollista iltaisin, kiirevastaanottoa mahdollista lisätä, mutta sitä yöaikaista päivystystä, mitä he hakevat takaa, ei ole mahdollista tehdä. Olen varmistanut tämän asian sosiaali- ja terveysministeriöstä kaksi kertaa tätä asiaa valmistelevalta virkamieheltä. Jos minun käsitykseni on väärä, korjatkaa se mielellään, mutta kyllä tämän teidän esityksenne viesti on se, että ainoastaan Kemissä ja Savonlinnassa, missä lasketaan sitä palvelutasoa, ja Raaseporissa ja Pietarsaaressa saa olla perusterveydenhuollon yöpäivystys —ei muualla.

Arvoisa rouva puhemies! Arvostan sitä, että sosiaali- ja terveysministeriön molemmat ministerit jaksavat täällä istua iltaa ja kuunnella kansanedustajien huolia ja näkemyksiä tästä aiheesta. Ja erityisesti arvostan, että sosiaali- ja terveysministeri Juuso saapui tänne takaisin, koska te tunnette tämän tematiikan kyllä tavattoman hyvin. Siksi minä olen niin hämmästynyt, että kehysriihestä tuli tämänkaltainen tulos ulos. [Petri Hurun välihuuto] Täällä on kerrottu, miten hienoa, että tämä sairaalaverkkoselvitys saatiin torpattua. No, se sen toinen osa saatiin torpattua, mutta se ensimmäinen osahan meni aivan sukkana läpi. Se ensimmäinen osa, jossa viedään siis yöpäivystys esimerkiksi Suomen 11:nneksi suurimmasta kaupungista Kouvolasta, viedään yöpäivystys Jämsästä, Raahesta, Varkaudesta, Salosta, Iisalmesta ja Oulaskankaalta muun muassa, on kyllä aika kovaa luettavaa. Sen lisäksi tietenkin kaikista yllättävintä minulle oli se, arvoisa ministeri Juuso — kun me tulemme samalta alueelta ja olemme pitkään tehneet sen seutukunnan puolesta työtä ja Lapin vaalipiirin puolesta työtä, niin olihan se täydellinen yllätys — että se, mitä te olette puhunut tässä salissa viime vaalikaudella, kääntyi aivan päinvastaiseksi. Vielä muutama viikko sitten kyselytunnilla, kun tästä sairaalaselvityksestä teiltä kysyttiin, te lupasitte tämän salin edessä, että kaikki vaikutusarviot tehdään, kaikki elinvoimaselvitykset tehdään ja selvitetään, miten ne vaikuttavat. Missä nämä selvitykset nyt ovat? Ei niitä ole tehty. En tiedä, kuka — olitteko te vai oliko se tämä nelikko vai mikä konklaavi — tämän on kuitannut, mutta tämähän on ihan täydellisen järjetön näiden vaikutusten osalta näille alueille, joilta nyt lähtee yöpäivystyksiä, ja näille kahdelle keskussairaalapaikkakunnalle, joista toinen on vielä kotiseutuanne, Kemille ja Savonlinnalle, joissa lasketaan palvelutasoa. Siis siellä tullaan laskemaan sitä palvelutasoa niin paljon, että Etelä-Savon hyvinvointialue tai Lapin hyvinvointialue ei pysty selviämään siitä. Edes pahimmat keskittäjät näillä alueilla eivät olleet esittäneet tämänkaltaista alasajoa Länsi-Pohjan ja Itä-Savon keskussairaaloille, mitä tämä hallitus nyt esittää. Siksi minä olen tästä tavattoman hämmentynyt. Löysin yhden sitaatin, jollaisesta olen oppinut tuntemaan teidät, ministeri Juuso, tai montakin sitaattia ja monta haastattelua, joissa te olette aikaisemmin aina ymmärtäneet myös nämä laajemmat vaikutukset, mitä sairaaloilla on, ei vain ihmisen henkeen vaan ylipäänsä työvoiman saatavuuteen, sairaanhoitajakoulutukseen, alueen yleiseen elinvoimaan. Nimittäin kesällä 2021, 16.6., te, arvoisa ministeri Juuso, sanoitte täällä salissa näin: ”Poliitikon pitäisi nähdä päätösten pidemmän aikavälin vaikutukset yhteiskunnan rakenteisiin ja toimintoihin. Keskittämällä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tehdään suurta hallaa pienempien paikkakuntien elinvoimaisuuteen. Palveluiden karatessa työpaikat vähenevät, väestökato kiihtyy ja kaupungistumiskehitys saa lisäpontta. Arvoisa puhemies! Tällä tavalla ei pidetä koko maata asumiskelpoisena, tavoite yhdenvertaisista palveluista ei toteudu eikä tämä paranna palveluiden saavutettavuutta eikä saatavuutta.” Tämä kaikki oli tavattoman hyvin sanottu, koska tosiasiassa se seuraus näistä perusterveydenhuollon päivystysten alasajoista, Kemin ja Savonlinnan keskussairaaloiden palvelutason laskusta, on se, että erikoissairaanhoidon menot tulevat pahimmillaan kasvamaan, ihmiset lähtevät hakemaan hädässä olevina niitä yöllisiä palveluitaan sieltä yliopistosairaalasta tai sieltä kauempana olevasta keskussairaalasta. Ja te olette toivoneet täällä, että ihmiset eivät hakisi sieltä niitä palveluita. Mutta jos sinulla on yöllä hätä, niin kuka on lähtenyt niitä tähän mennessä hakemaan turhaan? En usko, että sellaista ihmistä on. Ei siellä yöpäivystyksessä niin mukavaa ole olla hengitysoireisen lapsen kanssa tai ikäihmisen kanssa, kenellä on sydänoireita. Sinne lähdetään vain hädässä. Ja nyt nämä ihmiset joutuvat menemään huomattavasti kauemmas hakemaan sitä apua. Tällä päätöksellä ei ole minkäänlaisia terveyspoliittisia perusteita, kun te samanaikaisesti olette, arvoisat perussuomalaiset, antaneet vetää itseänne höplästä. Pietarsaari ja Raasepori tarvitsevat nämä yöpäivystykset, kuten myös nämä sadattuhannet suomalaiset, jotka asuvat muualla tässä maassa. Tämä on kertakaikkisen järjetön esitys, jonka vaikutus julkiseen talouteen on lähestulkoon sama kuin sen olutveronkevennyksen. Olisiko se olutveronkevennys voitu jättää tekemättä, ettei näitä sairaaloita olisi tarvinnut keskittää?

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen edustajat varmaan kertovat sitten, kuinka nämä puoli miljoonaa suomalaista, keitä tämä teidän sairaalakeskittämisenne nyt koskee, hyötyvät näistä Kela-korvauksista silloin yöllä, kun he eivät pääse enää lääkäriin kaikkialla tässä maassa. Puoli miljoonaa suomalaista asuu näillä alueilla. Arvoisa hallitus, haluaisin kysyä myös perussuomalaisilta, tältä kokoomuksen apupuolueelta, mitä te oikein saitte, kun te annoitte tältä puolelta miljoonalta suomalaiselta heikentää palveluita ja samalla te säilytitte ne samat yöpäivystyspalvelut Raaseporissa ja Pietarsaaressa ruotsinkielisyyden perusteella. Lisäksi toivon, arvoisa ministeri, että tarkistatte, mitä Kemissä kätilöt ovat synnärillä, naistentaudeilla ja lastenosastolla tehneet. He tekevät siellä paljon muutakin kuin vain odottavat sitä vauvaa saapuvaksi. Jos te olette todella noin tietämätön, kysykää edustaja Sillanpäältä. Hän on kätilö ammatiltaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus yrittää jotenkin kääntää tätä koko keskustelua yleiseen talouspolitiikkaan, mutta voin vakuuttaa, että siitä varmasti tulee vielä monta välikysymystä — pääsemme sitäkin käymään. Sen sijaan tämä välikysymys koski näitä sosiaali- ja terveyspalveluita, ja se koski näitä sairaaloita, joiden palvelut te nyt ajatte alas ja joiden tasoa te laskette, ja tämä koskettaa satojatuhansia suomalaisia. Tämä säästö, mitä te haette tästä sairaalaverkoston keskittämisestä, mille täällä edustaja Kaleva koko tämän viimeiset kaksi ja puoli tuntia on nauranut, on 26,3 miljoonaa euroa [Li Anderssonin välihuuto] — sama summa kuin se olutveron kevennys — joten onhan tämä nyt, hyvä tavaton, arvovalinta, että mihin te käytätte teidän resurssinne ja mitä te haluatte tehdä, kun niitä resursseja on näin vähän. [Petri Hurun välihuuto] Haluaisin kysyä vielä lopulta: Ministeri sanoi tv-lähetyksessä, että voi soittaa 112:een. Oletteko te selvittänyt, kuinka moni näistä yöaikaista potilaista tarvitsee tehohoitoa? Se on noin kymmenen prosenttia.

Arvoisa herra puhemies! Kaksi viikkoa sitten kyselytunnilla te, arvoisa ministeri, kerroitte, että teillä on olemassa vaihtoehtoja ja te teette arvioita siitä, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] millä muulla keinolla voisi mennä eteenpäin kuin tällä paljon kritisoidulla virkamiesesityksellä, joka tulee laittamaan siis nyt teidän päätöksellänne yöpäivystyksiä kiinni lukuisilta paikkakunnilta Suomessa ja laskemaan keskussairaalan tasoa Kemissä ja Savonlinnassa. Yöpäivystykset lakkaavat Raahesta, Jämsästä, Varkaudesta, Iisalmesta, Kouvolasta, Oulaisista, Salosta. Näillä alueilla asuu 200 000 suomalaista, yli 200 000 suomalaista, ja lisättynä siihen Länsi-Pohjan ja Itä-Savon alueet vielä huomattavasti enemmän. Arvoisa ministeri, voisitteko te nyt kertoa, mistä ne teidän vaikutusarviot ja vaihtoehdot ovat, koska tehän hyväksyitte juuri sen esityksen, minkä kiistitte hyväksyvänne kaksi viikkoa sitten tässä salissa? [Eduskunnasta: Oliko muunneltua totuutta?]

Arvoisa herra puhemies! Kaksi viikkoa sitten kyselytunnilla te, arvoisa ministeri, kerroitte, että teillä on olemassa vaihtoehtoja ja te teette arvioita siitä, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] millä muulla keinolla voisi mennä eteenpäin kuin tällä paljon kritisoidulla virkamiesesityksellä, joka tulee laittamaan siis nyt teidän päätöksellänne yöpäivystyksiä kiinni lukuisilta paikkakunnilta Suomessa ja laskemaan keskussairaalan tasoa Kemissä ja Savonlinnassa. Yöpäivystykset lakkaavat Raahesta, Jämsästä, Varkaudesta, Iisalmesta, Kouvolasta, Oulaisista, Salosta. Näillä alueilla asuu 200 000 suomalaista, yli 200 000 suomalaista, ja lisättynä siihen Länsi-Pohjan ja Itä-Savon alueet vielä huomattavasti enemmän. Arvoisa ministeri, voisitteko te nyt kertoa, mistä ne teidän vaikutusarviot ja vaihtoehdot ovat, koska tehän hyväksyitte juuri sen esityksen, minkä kiistitte hyväksyvänne kaksi viikkoa sitten tässä salissa? [Eduskunnasta: Oliko muunneltua totuutta?]

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että tämä asia nyt on tullut suureen saliin käsittelyyn. Tämä on varmasti ollut yhden vuosikymmenen mittainen projekti, ja on tässä ollut aika monta asiaa ylitse päästävänä, mutta totisesti toivon, että jos tätä pystyttäisiin Pohjoismaiden rajoilla laajentamaan, niin se ei nyt veisi sitten seuraavaa vuosikymmentä Norjan suhteen, koska ihan samankaltainen tilannehan sielläkin on, vaikka volyymit toki voivat olla vähän pienempiä. Yksi suurimmista haasteista, jonka ilmeisesti valiokuntakin on pystynyt ihan yksituumaisesti ratkaisemaan, on liittynyt suomalaisiin poliiseihin — miksei myös toki ruotsalaisiin, mutta Ruotsin parlamentti kantaa varmasti huolen ruotsalaisten poliisimiesten oikeusturvasta — että miten toimitaan sitten yllättävissä tilanteissa, kun ollaan naapurivaltion puolella, että onhan oikeusturva kuitenkin samankaltainen kuin jos oltaisiin virantoimituksessa Suomessa. Täällä tämä kielikysymys nousi esille. Totta kai Ruotsi on ruotsinkielinen, mutta pohjoisen osalta se on myös hyvin paljon suomenkielinen, ja viranomaisyhteistyöhän on sujunut jo valtavan hyvin vuosien ja vuosikymmenten ajan. Itse asiassa ei ole montaakaan päivää siitä, kun paikallislehdessä jälleen uutisoitiin siitä, miten eräs parivaljakko Suomesta oli mennyt rajan yli Ruotsiin. No, tässä tapauksessa he olivat kyllä poliisin vanhoja tuttuja, joten poliisi heidät varmasti saa sieltä sitten lopulta poieskin, mutta valitettavan yleistä tämä etenkin tuolla Suomen vilkkaimmalla maarajalla on ollut niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat syyllistyneet jonkinlaisiin rikoksiin tai väärinkäytöksiin Suomessa, että on paettu poliisia sitten rajan yli. Toki tähän on liittynyt varmasti se huoli, että Pohjois-Ruotsi on harvempaan asuttua ja siellä on ainakin perinteisesti ollut vähän vähemmän poliisiresursseja kuin Suomessa, mutta voi se joskus olla myös suomalaisten turva, jos se partio sattuisi olemaan lähempänä siinä joen toisella puolella, että he tulevat sitten Suomen puolelle, koska myös Suomen sisällä on poliisiasemia keskitetty ja Lapissakin niitä on keskitetty, ja vaikka eri vaalikausina on pyritty saamaan ja lisäämään poliisien lukumäärää, niin ei niitä kuitenkaan ole sitten saatu kaikkiin pieniin yksiköihin, joten voi se toisaalta auttaa joskus myös Suomen puolella meitä. Mutta kaiken kaikkiaan on hyvä, että tämä nyt kuitenkin on saatu eteenpäin tässä muodossa, ja siihen poliisit noin niin kuin virantoimituksen osalta ovat varmastikin nyt sillä tavalla tyytyväisiä, että voivat lähteä tekemään tätä toimintaa, joka kuitenkin on tavattoman tärkeää tuolla rajaseudulla. Ja onhan tästä myös oppina se, että silloin korona-aikana, kun todella läntinen rajakin meni kiinni tavalla, jota ei ollut tapahtunut edes toisessa maailmansodassa, kyllä me huomattiin, että sieltä jäi myös sitten Tullin ja poliisinkin haaviin paljon sellaista, mitä ei oletettu siellä ehkä edes aivan olevan, joten siksi se viranomaisyhteistyön tiivistäminen myös tällä tavalla on tavattoman tärkeää.

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että tämä asia nyt on tullut suureen saliin käsittelyyn. Tämä on varmasti ollut yhden vuosikymmenen mittainen projekti, ja on tässä ollut aika monta asiaa ylitse päästävänä, mutta totisesti toivon, että jos tätä pystyttäisiin Pohjoismaiden rajoilla laajentamaan, niin se ei nyt veisi sitten seuraavaa vuosikymmentä Norjan suhteen, koska ihan samankaltainen tilannehan sielläkin on, vaikka volyymit toki voivat olla vähän pienempiä. Yksi suurimmista haasteista, jonka ilmeisesti valiokuntakin on pystynyt ihan yksituumaisesti ratkaisemaan, on liittynyt suomalaisiin poliiseihin — miksei myös toki ruotsalaisiin, mutta Ruotsin parlamentti kantaa varmasti huolen ruotsalaisten poliisimiesten oikeusturvasta — että miten toimitaan sitten yllättävissä tilanteissa, kun ollaan naapurivaltion puolella, että onhan oikeusturva kuitenkin samankaltainen kuin jos oltaisiin virantoimituksessa Suomessa. Täällä tämä kielikysymys nousi esille. Totta kai Ruotsi on ruotsinkielinen, mutta pohjoisen osalta se on myös hyvin paljon suomenkielinen, ja viranomaisyhteistyöhän on sujunut jo valtavan hyvin vuosien ja vuosikymmenten ajan. Itse asiassa ei ole montaakaan päivää siitä, kun paikallislehdessä jälleen uutisoitiin siitä, miten eräs parivaljakko Suomesta oli mennyt rajan yli Ruotsiin. No, tässä tapauksessa he olivat kyllä poliisin vanhoja tuttuja, joten poliisi heidät varmasti saa sieltä sitten lopulta poieskin, mutta valitettavan yleistä tämä etenkin tuolla Suomen vilkkaimmalla maarajalla on ollut niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat syyllistyneet jonkinlaisiin rikoksiin tai väärinkäytöksiin Suomessa, että on paettu poliisia sitten rajan yli. Toki tähän on liittynyt varmasti se huoli, että Pohjois-Ruotsi on harvempaan asuttua ja siellä on ainakin perinteisesti ollut vähän vähemmän poliisiresursseja kuin Suomessa, mutta voi se joskus olla myös suomalaisten turva, jos se partio sattuisi olemaan lähempänä siinä joen toisella puolella, että he tulevat sitten Suomen puolelle, koska myös Suomen sisällä on poliisiasemia keskitetty ja Lapissakin niitä on keskitetty, ja vaikka eri vaalikausina on pyritty saamaan ja lisäämään poliisien lukumäärää, niin ei niitä kuitenkaan ole sitten saatu kaikkiin pieniin yksiköihin, joten voi se toisaalta auttaa joskus myös Suomen puolella meitä. Mutta kaiken kaikkiaan on hyvä, että tämä nyt kuitenkin on saatu eteenpäin tässä muodossa, ja siihen poliisit noin niin kuin virantoimituksen osalta ovat varmastikin nyt sillä tavalla tyytyväisiä, että voivat lähteä tekemään tätä toimintaa, joka kuitenkin on tavattoman tärkeää tuolla rajaseudulla. Ja onhan tästä myös oppina se, että silloin korona-aikana, kun todella läntinen rajakin meni kiinni tavalla, jota ei ollut tapahtunut edes toisessa maailmansodassa, kyllä me huomattiin, että sieltä jäi myös sitten Tullin ja poliisinkin haaviin paljon sellaista, mitä ei oletettu siellä ehkä edes aivan olevan, joten siksi se viranomaisyhteistyön tiivistäminen myös tällä tavalla on tavattoman tärkeää.