Arvoisa puhemies! Turvapaikkahakemusten määrä räjähti EU:ssa vuosina 2015 ja 2016, jolloin kumpanakin vuonna EU:hun tuli 1,2 miljoonaa ihmistä hakemaan kansainvälistä suojelua, ja määrä on jatkunut suurena sen jälkeenkin. Näinä kahtena vuotena Suomeenkin tuli yhteensä yli 35 000 turvapaikanhakijaa. Silloin kerrottiin, kuinka pakolaiset pelastavat Euroopan, jossa syntyvyys on monessa paikassa lähtenyt laskuun. Suomessa julistettiin valtakunnan päälehtiä myöten, kuinka pakolaiset ovat uusi nokia ja tuovat maahamme talouskasvua. Todellisuus ei ollutkaan niin ruusuinen. Moni Euroopan maa on vain varjo entisestään. Turvattomuus on kasvanut, raiskaukset ja ryöstöt lisääntyneet, terrori-iskujen määrä kasvoi, julkisen talouden kustannukset ovat kasvaneet, kun rahaa menee erilaisiin tehottomiin kotoutuskoulutuksiin ja maahanmuuttajien sosiaaliturvaan. Isossa-Britanniassa on jopa yli sata šariatuomioistuinta, jotka ratkovat perheriitoja. Arvoisa puhemies! On siis todellakin korkea aika sille, että maahanmuuttopolitiikassa tapahtuu muutos kriittiseen suuntaan koko EU:n alueella. Tämän esityksen myötä kaikki ilman maahantulon edellytyksiä olevat seulotaan ja heidän henkilöllisyytensä, heidän aiheuttamansa turvallisuusriski sekä heidän haavoittuvuutensa ja terveytensä tarkastetaan. Tämä tukee viranomaisten toimintaa jatkossa heidän tärkeässä valvontatyössään. Tämä koskee myös unionin alueella kiinni otettuja henkilöitä, joille ei vielä ole tehty seulontaa tai rajatarkastusta, sekä kaikkia henkilöitä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla. Seuraavassa vaiheessa sovelletaan pakollista rajamenettelyä niihin, jotka todennäköisesti eivät tarvitse suojelua, aiheuttavat turvallisuusuhkaa tai johtavat toiminnallaan viranomaisia harhaan. Kun on todettu, ettei edellytyksiä täällä olemiselle ole, maasta poistaminen täältä on aiheellinen. Näin tämän kuuluukin mennä. Arvoisa puhemies! Sisäministeri Rantanen on edistänyt EU:n ulkopuolisen palautuskeskuksen perustamista turvapaikanhakijoille yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, ja näiden useiden hyvien maahanmuuttoesitysten lisäksi tämä tavoite on erittäin kannatettava. Pohjoismainen yhteistyö tiukassa maahanmuuttopolitiikassa tukee kaikkien Pohjoismaiden turvallisuutta ja myös maat ylittävän rikollisuuden torjuntaa. Kannatan tätä hallituksen esitystä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus tehostaa nyt laittomasti maassa olevien maasta poistamista, selkiyttää ulkomaalaislain sääntelyä ja vahvistaa siten kansallista turvallisuutta. Keskeistä on, että karkottamispäätökset voidaan panna täytäntöön ripeämmin. Muutoksenhaku ei enää automaattisesti estä täytäntöönpanoa, mutta tuomioistuin säilyttää mahdollisuuden keskeyttää se. Näin estetään perusteeton viivytys ja turvataan samalla oikeusturva. Esityksessä selkeytetään EU-kansalaisia koskevaa menettelyä, vältetään päällekkäisiä päätöksiä ja täsmennetään säilöönoton sääntelyä. Lisäksi lakiin tuodaan mahdollisuus ennakolliseen maahantulokieltoon henkilöille, jotka aiheuttavat vakavan uhan yleiselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Kyse on nimenomaan järjestelmän uskottavuudesta, EU-velvoitteiden täyttämisestä ja Suomen turvallisuudesta. No, tämä on hyvä esitys, ja siinä yhteydessä haluankin viitata tähän Espanjan viimeaikaiseen sosialistihallituksen päätökseen, jossa laittomien maahanmuuttajien tällainen joukkoarmahdus on täysin ristiriidassa ihan suhteessa näihin maahanmuuttopaktin tavoitteisiin. Ihmettelenkin sitä, että demarien johto kävi vierailemassa tuolla Madridissa sosialistihallituksen vieraana ja he kovasti nyt tsemppailevat tätä menoa siellä ja toivovat Suomeenkin tämmöistä samankaltaista politiikkaa, talouspolitiikkaa, mitä Espanjassa harjoitetaan. Toisin sanoen, haluavatko demarit siis, että Suomi kahdestaan tämmöisten Espanjan sosialistien kanssa ajaa tämmöistä massamaahanmuuton linjaa Euroopassa, ja onko tämä myöskin demarien eduskuntavaalitavoite?

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää hyvästä keskustelusta ja kansalaisaloitteen tekijöitä ja Eloa näistä aloitteista. Tämä osoittaa sen, että on asioita, joissa me voidaan olla hyvinkin yksimielisiä ja voimakkaita. Nämä lausumaehdotukset ovat hyvin pontevia ja vaativia, ja meidän homma täällä on seurata, että niille tapahtuu jotain. Siksi siellä on se neljäs lausuma, joka edellyttää myös, että talousvaliokunta pidetään ajan tasalla siitä, miten tämä tästä eteenpäin etenee, koska me halutaan, että tämä krääsäkauppa loppuu sekä ympäristö- että talous- että ihmisten turvallisuussyistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käytän tässä vielä toisen puheenvuoron. Täällä on tosi hyviä näkökulmia kattavasti nostettu esiin. Haluan kiittää edustaja Castrénia, joka nyt ei enää täällä ole, hyvästä yhteistyöstä tämän teeman parissa ja siitä, että hän nosti nimenomaan lääkärinä vielä näitä käytännön esimerkkejä siitä, miten vaarallisia nämä temutuotteet ovat ja aiheuttavat kustannuksia myös meidän terveydenhuoltojärjestelmälle. Usein kuulee tämän väitteen, jonka edustaja Krista Mikkonen nosti, että kyse on samoista tuotteista kuin mitä meillä on täällä kaupan hyllyillä, mutta näinhän se ei ole, ja siitä on lukuisia selvityksiä ja tutkimuksia ja osoituksia. No, tosiaan globaalissa maailmassa tämänkaltaisen ilmiön torjuminen ei ole helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää on, että päättäjät ja me nyt täällä eduskunnassa varsin yksituumaisesti osoitetaan selkeä tahtotila siitä, että tämä ongelma on ratkaistava. Kuten kansalaisaloitteen tekijätkin ovat todenneet näissä tilaisuuksissa, mitä on ollut, kun tahtoa on, keinot kyllä löytyvät, ja tästä mietinnöstäkin ne keinot tavallaan löytyvät, kun niihin vain sitten tartutaan. Vielä nostan sen, että tässä on ollut aktiivisena kotimainen yritys Finlayson mukana, tehnyt avoimesti viestintää ja kampanjaa. Minusta oli hienoa, että he rakensivat Triplan myymälään tällaisen krääsägallerian, jossa oli esillä näitä Temusta ja Sheinistä tilattuja krääsätuotteita. Kyllä se suorastaan vihaksi pisti nähdä niitä polyesteristä tehtyjä lakanoita ja pyyhkeitä, joita oikeasti myydään ihmisille ja joilla ei ole mitään käyttöarvoa ja jotka tosiaan pahimmillaan ovat vaarallisia. Monella tavalla on tärkeätä, että tämän ongelman todellisuutta nostetaan esiin ja siitä keskustellaan. Edustaja Kaarisalo tässä nosti esiin sen, ja edustaja Mikkonenkin viittasi siihen, mikä on tullut ilmi näissä tilaisuuksissa, missä itsekin olen ollut, että viranhaltijat ehkä ovat tosiaan paljon keskittyneet perustelemaan sitä, miksi näiden keinojen toimeenpano on vaikeaa, mutta se ei tietenkään saa olla syy jäädä tumput suorina seuraamaan, kun tämä krääsätulva tuhoaa kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja syö juuri niitä verotuloja, joille meillä olisi tässä vaikeassa taloustilanteessa todella kipeä tarve, puhumattakaan sitten siitä luonnonvarojen ylikulutuksesta ja tämmöisestä kertakäyttökulttuurin ylläpitämisestä ja viemisestä aivan uudelle tasolle, kun meidän pitäisi päästä kohti kestäviä tuotteita ja kiertotaloutta. Vielä nostan tässä myös edustaja Rintamäen, joka puhui hyvin kotimaisen vastuullisen tuotannon puolesta, ja haluan itsekin korostaa sen merkitystä, että kyse on tässä myös suomalaisista työpaikoista. Tosiaan tämän aloitteen hyvä puoli on se, että tässä on todella monta tulokulmaa, joilla tätä voi kannattaa, ja se on varmasti juuri se syy, miksi tämä on laajan tuen saanut taakseen. Nyt meidän kaikkien velvollisuus on osaltaan sitten vielä vahtia, että ne toimet todella tapahtuvat, että tämä pakettiralli saadaan pysähtymään.

Arvoisa puheenjohtaja! Minä haluan kanssa ihan ensin kiittää tämän aloitteen tekijöitä. Minusta aloitteen tekijät ovat onnistuneet nostamaan todella ison ongelman yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olleet myös hyvin aktiivisia koko tämän aloitteen ajan, niin nimienkeruun ajan kuin myös sen jälkeenkin, tänne eduskunnan suuntaan. Niin kuin me ollaan tänäänkin näistä keskusteluista kuultu, tämä todellakin on saanut hyvin laajan kannatuksen yli puoluerajojen, ja kiitos myös talousvaliokunnalle tästä hyvästä mietinnöstä, missä on tunnistettu todellakin nämä ongelmat ja annetaan hyvin vahva viesti hallitukselle, että näihin tulee puuttua. Tässä on aikaisemmissa puheenvuoroissa tietysti jo paljon käsitelty tätä itse ongelmaa. En rupea toistamaan niitä monia asioita, mitä tässä on nostettu, mutta todellakin ajattelen, että myös sen takia tämä aloite on saanut niin laajan tuen ja on ymmärretty tämä ongelman vakavuus, koska tässä on niin monta haitallista asiaa, mitä tämä krääsäkauppa tuo tullessaan. Se on tietysti ympäristölle hyvin kuormittavaa. Se on aivan turhaa luonnonvarojen kulutusta, koska ne tuotteet todellakin ovat lyhytkestoisia, ne hajoavat ja niiden kierrättäminen on aivan mahdotonta. Se sotkee myös meidän kierrätysjärjestelmää täällä Suomessa, kun nämä tuotteet esimerkiksi sisältävät erilaisia myrkyllisiä aineita ja me ei saada niitä sinne kierrätysjärjestelmään mukaan. Tätä materiaalia ei voi hyötykäyttää. Nämä myös ovat tämmöisiä vapaamatkustajia tässä meidän tuottajavastuussa, koska näiden kiinalaisten krääsäkauppojen tuotteiden kauppaajat eivät maksa sitä tuottajavastuukierrätysmaksua, mitä meidän kotimaisista tai vaikka EU:sta tulevista tuotteista maksetaan. Sitten todellakin tämä kuluttajaturvallisuusasia. Nämä eivät ole samoja tuotteita, vaikka ne näyttävät samoilta tuotteilta, mitä myydään kaupoissa. Niin kuin tässä on tullut hyviä esimerkkejä, tässä ovat kollegat nostaneet niitä esille, todellakin niitä vaarallisia aineita, raskasmetalleja näissä on, ja sähköiskujen, palovammojen ja tulipalojen riski on ihan todellinen, ja näitä on tapahtunut näitä tuotteita käytettäessä. Sen takia nämä ovat myös vaarallisia tuotteita, ja näistä pitäisi päästä eroon. Sitten tietysti se, mitä tämä aiheuttaa meidän reilulle kilpailullemme. Näillä tuotteilla aiheutetaan epäreilu kilpailutilanne niille rehellisille yrittäjille tai tuotteiden tuottajille, jotka tekevät tuotteensa lainsäädännön mukaisesti, turvallisuusvaatimusten mukaisesti, ympäristövaatimusten mukaisesti. Kaupan liitto on arvioinut, että kun vuonna 24 näistä verkkokauppaostoksista veroja kerättiin vain 29,4 miljoonaa euroa, niin jos ne vastaavat tuotteet olisi ostettu kotimaasta, verokertymä olisi ollut 324 miljoonaa. Työpaikkojen menetysarvio on noin 8 000 työpaikkaa. Nämä alustathan myös huijaavat meidän verottajaa. Ne eivät tilitä näitä arvonlisäveroja täysimääräisesti, niin kuin niiden pitäisi, vaan ne ilmoittavat alemman hinnan siinä kohtaa, kun ne tilitykset tekevät meidän verottajalle, ja sitä kautta myös menetämme merkittävästi verotuloja. No, mikä sitten ratkaisuksi? On hyvä, että EU-toimia todellakin on nyt tulossa. Tämä tullittomuus alle 150 euron tuotteilta on poistunut, ja siihen tulee tämä viiden euron hinta, sekä kiinteä tulli että tämä käsittelymaksu. Tietysti jos nämä paketit ovat keskimäärin viiden euron arvoisia, niin kyllähän se tuplaa sen hinnan. Mutta minä olen kanssa sitä mieltä, että tämmöinen kansallinen käsittelymaksu olisi ihan pätevä lisä, mitä meidän kannattaisi ottaa käyttöön. Tullin johtaja Sami Rakshithan on ehdottanut, että pitäisi palata askel taaksepäin siinä, että nyt kun nämä paketti kerrallaan maahan tuodaan tänne, niin näitä lähetyksiä ei pysty millään tavalla valvomaan. Mutta jos mentäisiin se askel taaksepäin ja ihan perinteiseen maahantuontiin palattaisiin, niin silloin esimerkiksi valvonta olisi mahdollista, ja silloin jos sieltä löytyisi joku tuote, joka ei ole turvallinen, se voitaisiin vetää pois markkinoilta. Mutta nythän näin ei voi tehdä, koska nämä todellakin tulevat tänne paketti kerrallaan. Kyllä minä olen sitä mieltä, että tämmöinen halpaverkkokaupankäynti pitäisi ihan kokonaan lopettaa, koska siinä on niin paljon näitä ongelmia, mitä tässä nousi esiin. No, todellakin minusta, niin kuin tässä alussa totesin, tämä on saanut laajan yhteisen tuen tässä eduskunnassa ja on hienoa, että ministeri Marttinen tämän työryhmän kokosi, mutta valitettavasti, kuten tässä edellä edustaja Kaarisalo sanoi, kyllähän siinä työryhmän raportissa ennemminkin kerrottiin, miksi on mahdotonta tehdä asioita, kuin että oikeasti niihin kunnolla tartuttaisiin. Toivon todella, että tämä hallitus vielä tarttuisi. Siinähän nyt jatkotyöstä todettiin, että halutaan vielä tehdä, mutta tosiaan tuossa kehysriihessä ainoa kirjaus asiasta oli, että torjutaan kolmansien maiden verkkokauppaa elikkä tätä temutusta ja sen ongelmia vahvassa yhteistyössä muiden EU-jäsenmaiden kanssa. No, se on tärkeää. Myös EU-tasolla pitää toimia, ja näitä pieniä muutoksia siellä on saatukin aikaan, ja pitää toimia vielä vahvemmin. Mutta mielestäni meidän pitäisi myös kansallisesti toimia vahvemmin ja todellakin myös tätä kansallista lainsäädäntöä aidosti kehittää. Sen takia tietysti tämä valiokunnan mietinnön ensimmäinen lausuma, jossa tätä edellytetään, on todella tärkeä, ja toivon, että hallitus ottaa tämän tosissaan ja rupeaa myös miettimään niitä kansallisia keinoja tämän ongelman selättämiseksi.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on tosiaan käsittelyssä nyt talousvaliokunnan mietintö koskien ”Krääsätalous kuriin — suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta” ‑kansalaisaloitetta, ja tässä yhteydessä on myös sitten käsitelty edustaja Elon erinomaista toimenpidealoitetta. Ihan ensi alkuun lämmin kiitos sekä aloitteen tekijöille että allekirjoittaneille ja myös edustaja Elolle. Olen pitkään henkilökohtaisesti ja myös edustamani kansanliike SDP on painottanut kaikkien niiden toimien tärkeyttä, joilla vähäarvoisten tuotteiden pakettiralliin voidaan puuttua. Olen henkilökohtaisesti iloinen siitä, että talousvaliokunnan mietintö oli yksimielinen ja nyt sitten näillä neljällä lausumalla myös hallitusta kiritetään jatkotoimiin. Talousvaliokunnan tavoin koen, että tässä ei ole kyse vain yksittäisestä kuluttajakysymyksestä vaan nimenomaan laajasta talous-, kilpailu-, verokertymä-, ympäristö- ja turvallisuuskysymyksestä. Näillä aloitteilla on ollut todella merkittävä rooli tärkeinä keskustelunavaajina, sillä tämä ilmiö on ihan aidosti vakava ja ajankohtainen. Nykyiset ongelmat kohdistuvat todellakin erityisesti EU:n ulkopuolelta verkkokaupan kautta suoraan kuluttajille toimitettaviin vähäarvoisiin tuotteisiin, ja tämä nykytilanne on täysin kestämätön. Nostan esimerkiksi Tullin tilanteen. Pelkästään vuonna 25 näitten EU:n ulkopuolelta tulevien tavaraerien määrä nousi Suomessa yli 40 miljoonaan, ja siis näistä 98,5 prosenttia tulee Kiinasta. Kyllähän tämä kertoo, että tämä tilanne on täysin kestämätön, ja kuten täällä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissakin tuotu esille, näihin tuotteisiin liittyy myös vakavia turvallisuusriskejä. Arvoisa puhemies! Tosiaan samanaikaisesti tämän kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn kanssa on työministeri Marttisen asettama työryhmä kartoittanut näitä keinoja erityisesti halpatuontiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Työryhmän tehtävänä oli tunnistaa kansallisia ja EU-tason toimenpiteitä sekä tehdä myös ehdotuksia ensisijaisista jatkotoimista. Osallistuin tämän asian käsittelyyn talousvaliokunnan varajäsenenä osin näiden kuulemisten myötä, ja niiden perusteella rohkenen todeta, että ikävä kyllä tuli ja jäi semmoinen vaikutelma, että hyvin paljon voimavaroja ja energiaa on jälleen käytetty kuvaamaan itse ongelmaa ja ennen kaikkea kertomaan meille kansanedustajille, mitä ei voida tehdä ja miksi ei voida tehdä. Kun näin 26 vuoden kokemuksella poliittisena päättäjänä rohkenen väittää, että eihän tämä ilmiö ihan satunnainen tai täysin uusi tai harvinainen ole, niin tästä syystä kyllä kannustan nyt tässä jatkotyöskentelyssä keskittymään ja käyttämään hyvin paljon voimavaroja ja energiaa ja huomiota kiinnittämään nimenomaan siihen, mitä ne keinot ovat, joita sitten todella eteenpäin viemme ja saamme asioita vietyä suotuisalla tavalla eteenpäin. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun totean vielä sen, että vaikka talousvaliokuntakin katsoi, etteivät nämä aloitteiden ehdottamat suorat ratkaisut sellaisenaan ole toteuttamiskelpoisia, niin näihin aloitteessa esitettyihin ongelmiin on yhtä kaikki syytä puuttua. Tästä syystä tämä mietintö sisältääkin nämä neljä lausumaa. Näistä ehkä keskeisin mielestäni on tämä ensimmäinen, joka siis edellyttää, että valtioneuvosto selvittää kansallisia toimia halpatuontiin puuttumiseksi ja valmistelee viipymättä tähän liittyvät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Ehkä nostan vielä esille sen ajatuksen, että näiden lainsäädännön lopputulemien täytyy aidosti olla sillä tavalla vaikuttavia, että ne todella muuttavat sitten tätä kuluttajakäyttäytymistä. Tämä on sinänsä myös haastava kysymys, koska tiedämme, että esimerkiksi Temusta tilataan paljon tuotteita sen takia, että ihmisillä ei ole muuhun varaa. Ehkä siitä syystä en pidä hedelmällisenä sitä, että kuluttajia kovin paljon tästä toiminnasta sinänsä syyllistettäisiin, enkä väitä, että kukaan nyt täällä olisi näin varsinaisesti tehnytkään. Tämä korostaa sitä tarvetta kuitenkin tälle lainsäädännölle. Jos siinä onnistutaan, niin se on myös tehokas keino sitten osaltaan vaikuttamaan tähän kulutuskäyttäytymiseen. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Halpatuontiin liittyvät haasteet ovat todellisia ja kasvavia. Halpatuonti vähentää kotimaista kysyntää ja vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja verokertymään. Tätä kyllä kannattaisi jokaisen suomalaisen oikeasti miettiä, mitä tämä tekee tämän päivän Suomelle. [Anne Rintamäki: Kyllä!] Pelisääntöjen pitää olla samat kaikille. Ei ole reilua, että kolmansien maiden alustat vapaamatkustavat samalla, kun suomalaiset yritykset maksavat veronsa, huolehtivat tuotteiden turvallisuudesta ja osallistuvat jätehuoltoon. Ministeri Marttinen ryhtyi tuumasta toimeen ja perusti työryhmän, jonka töiden jäljiltä nyt sitten mietitään lainsäädännön muutostöitä. Tämä on erittäin hyvä asia. Peräänkuulutan kuitenkin yhtä asiaa. Lääkärinä minä olen tottunut siihen, että minun pitää jollain tapaa saada potilas tekemään niin kuin on hyvin ja oikein, ja nyt minä vetoan tässä poliitikkona siihen, että meillä yksilöillä on kuitenkin suuri vastuu tässä asiassa ja jokainen ostopäätös on valinta. Riittävä ja luotettava tieto auttaa hyvään päätöksentekoon. Ostopäätöksen tulisi olla sen mukainen, että meillä on niin sanottu tutkimukseen perustuva päätöksenteko, jota aina peräänkuulutetaan meiltä poliitikoilta. Nyt minä peräänkuulutan sitä myös meidän kansalaisiltamme. Lääkärinä minun on ihan pakko sanoa, niin kuin edustaja Elo tässä sanoi, että nämä ovat oikeasti vaarallisia tuotteita. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta tarkistaa näiden turvallisuutta, varsinkin kun vielä on ilmiö, jossa Temusta ja Sheinistä ostettuja tuotteita kamufleerataan olemaan jotain muuta kuin mitä ne ovat, jolloin esimerkiksi kirpputorilta tai jostain myyntikojusta tuotteen ostava ei edes osaa ajatella, että hänen pitäisi jotenkin varoa sitä tuotetta. Me ollaan kuultu eduskunnassa tilanteista, joissa on luultu, että potilaan ongelma on työhuoneen sisäilma, ja loppujen lopuksi onkin todettu, että se on Temusta ostettu haalari, jota potilas käytti iltaisin kotona. Me ollaan kuultu lasten leikkihiekassa olevasta asbestista, ja nämähän ovat vain jäävuoren huippuja näissä tuotteissa. Vielä lisäksi se, että silloin kun sinulla on vähän rahaa, ei todellakaan kannata ostaa roskaa, vaan silloin sinun pitää pystyä ostamaan tuote, joka oikeasti sinun käytössä sitten myös kestää pitkään, koska iso osa näistä tuotteista päätyy suoraan roskiin, kun ei vastaa lainkaan sitä olettamusta, mikä sinulla ostajana on ollut. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä, ja oikeasti, ihan niin kuin tässä on edelläkin sanottu, tämä ei ollut missään tapauksessa huono työ, mitä täällä eduskunnassa tehtiin. Talousvaliokunta teki neljä lausumaa, ja tämä on oikeasti edistysaskel. Heidän pitää olla tosi tyytyväisiä siitä, että tämä homma etenee, vaikka tästä nyt ei sitten tavallaan lakialoitetta tullutkaan eikä lähdetty siltä pohjalta työtä tekemään. Sitten minä kiittäisin tässä myös siitä, että esimerkiksi edustaja Elon kanssa meillä on ollut hyvää yhteistyötä. Kun aina sanotaan, että eduskunnassa pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä, niin tämä on ainakin asia, missä oppositio ja hallitus eivät huutele toisiaan vastaan ja esitä ikäviä argumentteja toisten toiminnasta. Tässä todella puhalletaan yhteen hiileen. Meillä oli hyvä valiokunta, kiitos siitä edustaja Aalto-Setälälle. Ministeri on ottanut tästä todellakin koppia, ja jokainen kansanedustaja näkee tässä asian, johon voi vaikuttaa. Vielä kaiken lisäksi: Kansalaiset, teillä on edessä se ostopäätös. Siinä kohdassa miettikää, miten sen teette. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Pakettiralli kiinalaisista krääsäkaupoista on saanut aivan järjettömät mittasuhteet. Tämä krääsätulva uhkaa niin ympäristöä, ihmisten terveyttä kuin kotimaisten vastuullisten yritysten toimintaedellytyksiä. Se, että tänne tilataan kiinalaisilta verkkokauppa-alustoilta tuotteita, joiden alkuperästä ei ole mitään tietoa, jotka eivät täytä EU:n turvallisuusstandardeja ja jotka ovat pahimmillaan vakava terveys- ja turvallisuusriski, ei ole millään muotoa kestävää. On selvää, että sääntelyä ja valvontaa on vahvistettava reilun kilpailun, kuluttajansuojan ja vastuullisuuden turvaamiseksi. Niinpä haluan tässä nyt alkuun kiittää ”Krääsätalous kuriin — suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta” ‑kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia siitä, että tämä julkisuudessakin varsin paljon keskustelua herättänyt asia saatiin eduskunnan käsittelyyn. Haluan myös kiittää talousvaliokuntaa tässä kohtaa jämäkästä mietinnöstä ja lausumista, jotka edellyttävät hallitukselta nyt konkreettisia toimia krääsäkaupan saamiseksi kuriin. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä tässä kävi valiokunnan mietinnön varsin seikkaperäisesti läpi, mutta koska asia on itselleni tärkeä ja olen myös osaltani paljon tehnyt töitä krääsäkaupan suitsimiseksi, niin haluan tässä vielä nostaa muutamia näkökulmia esiin. Tuoteturvallisuuden osalta tilanne on todella huolestuttava. Selvitysten mukaan merkittävä osa EU:n ulkopuolelta tulevista tuotteista ei tosiaan täytä turvallisuus- ja kemikaalivaatimuksia. Tehostetuissa EU-tarkastuksissa jopa yli puolet testatuista tuotteista on todettu vaatimusten vastaisiksi. Mediasta me ollaan kaikki voitu lukea muun muassa vakavista iho-oireista, joita temukrääsän kemikaalit ovat aiheuttaneet. Nämä suuret kansainväliset verkkoalustat on saatava vastuuseen velvoitteistaan samalla tavoin kuin EU:ssa toimivat maahantuojat. No, pieni askel oikeaan suuntaan on se, että EU:ssa on nyt tehty päätökset alle 150 euron arvoisten lähetysten tullittomuuden poistamisesta. Tämä tullimaksu ja käsittelymaksu tosiaan nostavat paketin hintaa noin viisi euroa. Voidaan miettiä, onko viisi euroa sinänsä riittävä summa muuttamaan ihmisten ostokäyttäytymistä, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Muutamissa EU-maissa on otettu käyttöön tai selvitellään kansallista käsittelymaksua pakettitulvan patoamiseksi, ja pidän tärkeänä, että myös tämä mahdollisuus Suomessa nyt ripeästi selvitetään. Olennaista on saada krääsäverkkokaupat maksamaan aiheuttamastaan jäteongelmasta, joka tosiaan jää nyt sekin kotimaisten yritysten vastuulle. Temukrääsällä ei ole mitään jälleenmyyntiarvoa, ja sen lajittelu esimerkiksi kierrätyskeskuksissa tuottaa lisätyötä ja hävittäminen lisäkustannuksia. Kuten valiokunnan varapuheenjohtaja totesi, esimerkiksi Latviassa krääsäkauppatuotteen tuottaja joutuu jo nyt maksamaan tuottajavastuukustannusten osalta veron tullissa, ellei kuulu tuottajayhteisöön. Toivottavasti tosiaan tällainen vastaava maksu otetaan Suomessakin käyttöön viipymättä. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään ja itsekin siinä toimenpidealoitteessa esitin ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainonnan kieltoa. Tässä on hyvin tullut selväksi sekin, että tämmöinen aggressiivinen ja koukuttava mainonta valheellisine väitteineen on valtava ongelma, joka saa ihmisiä tekemään näitä ostoksia, ja siihen on pystyttävä puuttumaan. Lähtökohtaisesti tällainen mainonta on jo kiellettyä, kuten tässä mietinnössä todetaan, mutta ongelma on, etteivät nämä krääsäverkkokaupat tätä sääntelyä noudata. Eli kaikki kivet on käännettävä, jotta tälle saadaan stoppi. On hyvä, että talousvaliokunta korostaa omassa mietinnössään tarvetta selvittää perusteellisesti, miten kolmansista maista tulevaa markkinointia olisi mahdollista säännellä kansallisesti. Toivon, että tässä uskalletaan olla myös rohkeita siellä hallituksen päässä nyt. Samaan aikaan toki tulee vaikuttaa siihen, että markkinoinnin kiellosta ja rajoituksista säädetään EU-tasolla nykyistä tiukemmin. Arvoisa puhemies! Olisin tietysti toivonut, että talousvaliokunta olisi voinut päätyä johtopäätökseen tämän kansalaisaloitteen hyväksymisestä, mutta tärkeintä on, että toimet krääsäkaupan suitsimiseksi nyt todella etenevät, ja nämä mietinnön painavat lausumat kyllä velvoittavat hallitusta. Tosiaan olen itsekin jättänyt sen toimenpidealoitteen tätä asiaa vauhdittamaan, ja se tulee tässä samalla käsitellyksi. Aloitteessa nostamani esitykset on myös tässä talousvaliokunnan mietinnössä kattavasti käyty läpi, ja kiitos myös siitä valiokunnalle. Tietysti olisi ollut hienoa, jos hallitus olisi jo eilisessä kehysriihessä edistänyt joitain näitä asioita krääsäkaupan suitsimiseksi. Näin ei valitettavasti käynyt, mutta todella toivon, että nyt hallitus tämän painavan mietinnön vauhdittamana ryhtyy ripeästi toimiin. Me tarvitaan määrätietoista EU-vaikuttamista, kotimaista sääntelyä sekä tarvittavia resursseja Tullille ja markkinavalvontaan, jotta tämä tässäkin salissa varsin yksituumaisesti ongelmalliseksi tunnistettu ilmiö saadaan kuriin. Arvoisa puhemies! Vielä loppuun: Nämä valiokunnan lausumat todella velvoittavat hallitusta jatkamaan työtä ja saamaan aikaan myös tuloksia. Kehotankin tässä myös kansalaisaloitteen tekijöitä ja kansalaisia pitämään tätä ongelmaa esillä ja jatkamaan paineen luomista hallituksen suuntaan niin kauan, että pakettiralli saadaan suitsittua. Eduskunta edellyttää tämän mietinnön hyväksyessään myös, että toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan talousvaliokunnalle, ja myös tätä lausumaa pidän erittäin tärkeänä, jotta asia pysyy myös eduskunnan agendalla. On arvokasta, että tämä mietintö on yksimielinen, siitä myös kiitos koko talousvaliokunnalle. Se osoittaa, että tässä talossa vallitsee varsin yhteinen näkemys siitä, että krääsäkauppa tulee saada kuriin.

Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme kansalaisaloitteesta, joka nostaa esiin tärkeän ja ajankohtaisen aiheen: halpatuonnin, ultrapikamuodin ja niin sanotun krääsätalouden kasvun. Tämä aloite ansaitsee kiitoksen, sillä se tuo näkyvästi esille sen, mistä meidän kaikkien pitäisi olla huolissamme. Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota kulutuskulttuurin vastuullisuuteen, reiluun kilpailuun sekä ympäristön hyvinvointiin. Myös hallitus on tunnistanut nämä samat ongelmat ja ryhtynyt toimiin selvittääkseen halpatuonnin ja verkkokaupan sääntelyn kehittämistä niin Suomessa kuin EU-tasolla. Tavoitteena on, että myös EU:n ulkopuoliset verkkokaupat noudattavat samoja sääntöjä kuin kotimaiset toimijat. Tämä on oikeudenmukaista, turvaa kuluttajaa ja vahvistaa suomalaista yritystoimintaa. Reilu ja kestävä kilpailu on osa vahvaa markkinataloutta ja sen tulevaisuutta. Arvoisa puhemies! Kyse ei kuitenkaan ole vain taloudesta, kyse on myös turvallisuudesta. Halpatuotteiden mukana voi tulla esineitä tai aineita, joiden alkuperä, turvallisuus ja valmistustapa ovat täysin valvonnan ulkopuolella. Kuluttajansuoja ja tuoteturvallisuus ovat myös arjen turvallisuutta. Jokainen suomalainen ansaitsee tietää, mitä ostaa, onko tuotetta turvallista käyttää ja tapahtuuko sen valmistus rehellisin keinoin. Samalla meidän on muistettava ympäristön turvallisuus. Halpatuotanto, kertakäyttökulutus ja jätteiden kasvu eivät vie meitä kohti kestävää yhteiskuntaa ja Suomea, jonka voimme jättää lastemme lapsille ylpeinä. Siksi hallitus edistää myös EU-tasolla toimia, joilla puututaan halpatuonnin ympäristövaikutuksiin: poistetaan pienlähetysten tullivapaus ja varmistetaan, että kierrätyksen kustannuksia kantavat ne, jotka tuotteita markkinoille tuovat. Arvoisa puhemies! Krääsätaloutta vastaan ei taistella kieltopolitiikalla vaan järjellä, reiluudella ja vastuulla. Jokainen meistä voi vaikuttaa valinnoillaan. Meidän poliitikkojen tehtävä ei ole kertoa, miten kansalaiset voivat omaisuuttaan käyttää, vaan meidän tehtävämme on luoda puitteet, joissa vastuullinen toiminta on mahdollista ja kannattavaa. Siksi talousvaliokunta ehdottaa, että valtioneuvosto selvittää sekä kansallisia toimia halpatuontiin puuttumiseksi että mahdollisuuksia kerätä tuottajavastuun maksut kolmansista maista suoraan kuluttajille myydyistä tuotteista tullimaksujen yhteydessä ja valmistelee viipymättä näihin liittyvät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Lisäksi meidän tulee edistää myös EU:ssa määrätietoisesti toimia halpatuontiin puuttumiseksi ja seurata näiden toimenpiteiden etenemistä. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä tärkeän keskustelun avaamisesta, ja toivon, että tämä työ vastuullisen, turvallisen ja kestävän kuluttamisen puolesta jatkuu määrätietoisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos anteliaisuudesta. Tästä tulee pitkä puheenvuoro. — Esittelen teille valiokunnan mietinnön 8/2026 koskien krääsätaloutta. Käsittelimme tämän kansalaisaloitteen ”Krääsätalous kuriin — suomalaisyritysten ja kuluttajien oikeuksien puolesta” sekä eduskunta-aloitteen, joka Tiina Elon johdolla tehtiin, ja järjestimme julkisen kuulemisen, joka lähetettiin myös verkkolähetyksenä kaikille. Tässä kansalaisaloitteessa ehdotettiin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin krääsätalouden rajoittamiseksi niin kansallisella kuin Euroopan unionin tasolla rajoittamalla ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainontaa, selvittämällä krääsäkaupan suitsimista verotuksen keinoin, selvittämällä mahdollisuuksia kieltää verkkokauppojen tavaralähetykset EU:n ulkopuolelta suoraan kuluttajille, poistamalla 150 euron tullivapaus ja lisäämällä alustayhtiöiden vastuuta sekä muin mahdollisin keinoin. Talousvaliokunta toteaa, että kansalaisaloitteessa käytetyille käsitteille ”ultrapikamuoti” ja ”krääsäkauppa” ei ole yksiselitteisiä tai vakiintuneita määritelmiä, niin kuin asiantuntijoilta kuulimme, mutta käytännössä esiin tuodut ongelmat kohdistuvat erityisesti verkkokaupan kautta tilattavien vähäarvoisten tuotteiden tuontiin kolmansista maista. Valiokunta pitää kansalaisaloitetta tärkeänä keskustelun herättäjänä, sillä aloitteessa kuvattu ongelma on ajankohtainen ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat merkittäviä. Valiokunta näkee erityisesti kiinalaisten tuontituotteiden määrän jatkuvan kasvun kielteisinä vaikutuksina erityisesti vastuullisesti toimivien yritysten kilpailukyvyn heikentymisen, kuluttajansuojan rapautumisen, ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät uhat sekä ympäristölle aiheutuvat haitat muun muassa luonnonvarojen ylikulutuksen ja jäteongelmien vuoksi. Luvut ovat valtavia. Tullin tietojen mukaan vuonna 2025 EU:n ulkopuolelta suoraan kuluttajille tulevien vähäarvoisten tavaraerien määrä nousi Suomessa yli 40 miljoonaan, ja tälle vuodelle ennustetaan eksponentiaalista kasvua. Tavaraerien kokonaismäärästä 98,5 prosenttia saapui Kiinasta. Pakettien määrä kuormittaa sekä tulli-, markkinavalvonta- että tuottajavastuuviranomaisia. Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen esille nostamiin epäkohtiin on syytä puuttua vaikuttavilla ja tarkoituksenmukaisilla keinoilla. Kun halpatuonnin suosio perustuu erityisesti tilaamisen helppouteen, tuotteiden halpaan hintaan ja toimitusten nopeuteen, voidaan näihin elementteihin vaikuttamalla todennäköisesti tehokkaimmin hillitä tilaus- ja tuontimääriä. Valiokunta on kansalaisaloitetta käsitellessään kuullut laajasti eri viranomais- ja sidosryhmätahoja. Asiantuntijakuulemisissa on tullut selkeästi esiin, että ongelmaa ei ole mahdollista ratkaista yhdellä yksittäisellä toimenpiteellä, vaan sitä tulee pyrkiä ratkomaan laajalla keinovalikoimalla sekä kansallisin että EU-tason toimin. Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn näkemykseen tarpeesta luoda kolmansien maiden verkkokauppaan niin sanottua rakenteellista kitkaa. Esimerkiksi pakollinen dokumentaatio, turvallisuustarkastukset ja vaivalloisiksi koetut toimitustavat voivat vähentää ostohalukkuutta jopa tehokkaammin kuin lisämaksut. Tästä meillä on myöhemmin lausuma. Mainonnasta: Kansalaisaloitteessa ehdotettiin ryhtymistä lainvalmisteluun ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainonnan kieltämiseksi. Asiantuntijalausunnossa on kiinnitetty huomiota siihen, että kansalaisaloitteessa mainitut toimintatavat — valheelliset tarjoukset, painostus ostamiseen, pakotettu pelillistäminen, puuttuvat ja harhaanjohtavat tiedot, väärennetyt arvostelut sekä piilotetut yhteystiedot — ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä jo nyt voimassa olevan lainsäädännön nojalla. Näin ollen haasteena on ennemminkin se, etteivät kolmansista maista verkkoalustan kautta myyvät elinkeinonharjoittajat noudata sääntelyä lainkaan. Valiokunta katsoo, että ongelmaan tulee puuttua EU-tason toimin. Talousvaliokunta katsoo edelleen, että kolmansista maista tuotteita välittävien verkkoalustojen epäasialliseen ja aggressiiviseen markkinointiin tulee voida puuttua nykyistä tehokkaammin. Tämän vuoksi valiokunta korostaa edellä selostetuista EU-lainsäädäntöhankkeista riippumatta tarvetta selvittää perusteellisesti, miten kolmansista maista tulevaa markkinointia olisi mahdollista säännellä kansallisesti ottaen samalla huomioon EU-lainsäädännön asettamat reunaehdot. Lisäksi tulee samanaikaisesti vaikuttaa siihen, että markkinoinnin kielloista ja rajoituksista säädettäisiin EU-tasolla tiukemmin kuin tällä hetkellä ja että markkinointia koskevan sääntelyn rikkomisesta aiheutuvilla seuraamuksilla voitaisiin tehokkaasti vaikuttaa verkkoalustojen toimintaan. Tästä valiokunnalla on myös lausumaehdotus. Kansalaisaloitteessa vaadittiin eduskuntaa selvittämään mahdollisuutta vaikuttaa krääsäkaupan kasvuun myös verotuksen keinoin. Talousvaliokunta on tämän vuoksi selvittänyt aloitteen käsittelyn yhteydessä sekä tullimaksuihin että verotukseen liittyviä näkökohtia. Talousvaliokunta toteaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa periä tai kerätä veroja, vaan EU:n veropolitiikan tärkein painopiste on sen varmistamisessa, etteivät verotukselliset esteet haittaa jäsenvaltioiden rajat ylittävää taloudellista toimintaa, jotta kilpailu ei vääristy. EU:n kauppapolitiikkaa toimeenpaneva tullilainsäädäntö kuuluu puolestaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, mikä rajoittaa mahdollisuuksia kansallisten lainsäädäntötoimien toteuttamiseen jäsenmaissa. Vielä tällä hetkellä voimassa olevan sääntelyn mukaan tullittomia ovat suoraan kolmannesta maasta EU:ssa olevalle vastaanottajalle tulevat lähetykset, joiden arvo on enintään 150 euroa. EU-lainsäädäntöön jo tehdyn muutoksen myötä kaikista enintään 150 euron arvoisista arvonlisäverotuksen IOSS-järjestelmässä myydyistä tavaroista sekä enintään 150 euron arvoisista postilähetyksenä kuljetetuista tavaroista täytyy maksaa tämän vuoden heinäkuusta alkaen kiinteä kolmen euron tavaraeräkohtainen tullimaksu, joka on juuri sitä edellä mainittua kitkaa. Kuluperusteinen käsittelymaksu voisi olla noin kaksi euroa per tavaraerä, ja sen kantaminen on tarkoitus aloittaa viimeistään marraskuussa tänä vuonna. Maksun kantaminen edellyttää komission ja jäsenmaiden pikaisella aikataululla määritettäviä tietojärjestelmämuutoksia. Talousvaliokunta pitää tervetulleena, että tämän vuoden aikana aletaan soveltaa sekä EU-tason käsittelymaksua että tullimaksua. Yhdessä nämä maksut nostavat lähetyksen hintaa noin viisi euroa — joka on muuten keskihinta näille kiinalaisille temutuotteille. Edelleen verotusta koskevia näkökohtia: Asiantuntijalausunnossa on päädytty siihen, että pikamuotiveroa tai muutakaan krääsäveroa ei ole mahdollista toteuttaa arvonlisäverojärjestelmän kautta. Valiokunta katsoo kuitenkin, että ilmiön käsitteet tulisi tarkemmin määritellä. Kansallisen veron säätämisen esimerkiksi niin sanotulle ultrapikamuodille on asiantuntijalausunnossa arvioitu olevan vaikeaa, jos lainkaan mahdollista. Veroa ei voitaisi asettaa vain tuontituotteille, koska se katsottaisiin kotimaista tuotantoa suosivana tuontia syrjiväksi ja siten EU:n perustamissopimuksessa kielletyksi veroksi. Tuoteturvallisuudesta: Kuten kansalaisaloitteessakin todetaan, monet krääsäverkkokauppojen tuotteista ovat laadultaan heikkoja ja voivat olla suorastaan vaarallisia. EU-lainsäädännön ulkopuolella toimivat yritykset eivät noudata samoja turvallisuusstandardeja kuin EU:hun sijoittuneet toimijat, ja tuotteista on löydetty terveydelle haitallisia kemikaaleja. Talousvaliokunta yhtyy kansalaisaloitteen toteamukseen siitä, että kuluttajalla on oikeus turvallisiin ja kestäviin tuotteisiin. Saadun selvityksen mukaan komissio on koordinoinut vuoden 2025 aikana tehostettuja tullitarkastuksia keskittyen vaarallisiin ja vaatimusten vastaisiin tuotteisiin, joita tilataan kolmansista maista verkkomarkkinapaikan kautta ja toimitetaan suoraan kuluttajille unioniin. Näissä tarkastuksissa tulli- ja markkinavalvontaviranomaiset sekä muut toimivaltaiset viranomaiset ovat tehostaneet tuontituotteiden valvontaa. Ensimmäisessä operaatiossa tarkastettiin 20 000 lelu- ja pienelektroniikkatuotetta, joista yli puolet todettiin EU:n tuotestandardien vastaisiksi. Osa tuotteista testattiin myös laboratoriossa, ja testatuista tuotteista yli 84 prosenttia todettiin vaarallisiksi. Tavoitteena tulee olla, että isojen globaalien alustojen tulee viime kädessä vastata muun muassa välittämiensä tuotteiden EU:n kuluttajansuojalainsäädännön ja tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaisista vaatimuksista, mikäli tuotteiden myyjä ei niin tee. Talousvaliokunta pitää asiantuntijalausunnon tavoin perusteltuna harkita määräaikaisen ja kohdennetun valvontakampanjan käynnistämistä keskeisten valvontaviranomaisten yhteistyönä. Talousvaliokunta katsoo myös, että tehostetulla neuvonnalla ja ohjauksella tulee pyrkiä lisäämään kuluttajien tietoisuutta halpatuontituotteiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä riskeistä. Ympäristönäkökulmista: Krääsäkauppa perustuu kertakäyttökulutukseen. Tämä lisää luonnonvarojen käyttöä, ilmastopäästöjä, haitallisten kemikaalien leviämistä sekä jätteen määrää ja jätehuollon kustannuksia. Kansalaisaloitteen tavoite EU:n ulkopuolisten verkkokauppaostosten vähentämiseksi on tärkeä. Sillä pystytään vähentämään tavaran määrää ja samalla haitallisia ympäristövaikutuksia. Saadun selvityksen mukaan ympäristöministeriön hallinnonalalla halpatuonnin haitat näkyvät erityisesti tuottajavastuun toimivuuden ja sen valvonnan ongelmina. EU:n tuottajavastuusääntely edellyttää valmistajia ja maahantuojia vastaamaan tuotteidensa jätehuollosta ja kierrätysvelvoitteista. Tämä vastuu toteutetaan liittymällä tuottajayhteisöön, joka hoitaa velvoitteet jäsentensä puolesta. Esimerkiksi Latviassa tuottaja maksaa tuottajavastuukustannusten osalta veron tullissa, ellei se kuulu tuottajayhteisöön. Tällainen järjestelmä voisi mahdollistaa EU:n ulkopuolisen etäkaupan osallistamisen tuottajavastuun kustannuksiin ja sitä kautta reilumman kilpailun. Talousvaliokunta kannattaa selvityksen tekemistä ja tarvittavan lainsäädännön valmistelua pikaisella aikataululla valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön ja Tullin yhteistyönä, ja tästä meillä on lausumaehdotus myös. Samanaikaisesti kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn kanssa on työministeri Marttisen asettama työryhmä kartoittanut keinoja halpatuontiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Työryhmä suosittaa raportissaan, että jatkotoimissa keskitytään erityisesti kolmeen osa-alueeseen, joilla puuttumismahdollisuudet ovat suurimmat ja joissa toimenpiteitä on tunnistettu eniten, eli tullivalvontaan, markkinavalvontaan ja tuotesääntelyyn. Talousvaliokunta kannattaa raporttiin sisältyvää ehdotusta siitä, että työ- ja elinkeinoministeriöön perustetaan ministeriöiden ja sidosryhmien muodostama työryhmä halpatuonnin tilanteen seuraamiseksi ja haasteisiin vastaamiseksi, sillä tarve kansallisen viranomaisyhteistyön tiivistämiseksi ja ajantasaisen tilannekuvan saamiseksi on ilmeinen. Lopuksi valiokunnan päätösehdotus. Talousvaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hylkää kansalaisaloitteen sekä toimenpidealoitteen ja sen sijaan esittää neljää lausumaa: ”1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto jatkoselvittää kansallisia toimia halpatuontiin puuttumiseksi ja valmistelee viipymättä tähän liittyvät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi.” ”2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää mahdollisuudet kerätä tuottajavastuun maksut kolmansista maista suoraan kuluttajille myydyistä tuotteista tullimaksujen yhteydessä ja valmistelee viipymättä tähän liittyvät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi.” ”3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto edistää EU:ssa määrätietoisesti toimia halpatuontiin puuttumiseksi.” ”4. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto raportoi talousvaliokunnalle toimenpiteiden etenemisestä.” Lisäksi haluan lisätä ja huomauttaa, että tämä mietintö oli yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien perehtyminen suomalaiseen yhteiskuntaan on tärkeää. Riittävät ja laadukkaat resurssit kotoutumiseen ovat tärkeitä tämän yhteiskuntatiedon saavuttamiseksi. Valitettavasti juuri kotoutumistyöstä on kunnilta leikattu. Järjestötyö, tukiperheet, arjen kulttuuriin tutustuminen ovat tärkeitä. Työskennellessäni opettajana useat maahanmuuttajaperheet kysyivät hyvin arkeen liittyvissä asioissa tukea. Esimerkiksi veroilmoituksen täyttäminen oli sellainen, joka ei ole tuttu, ja varsinkin kun se ilmoitus on vieraalla kielellä, niin olisihan sille syytä, että olisi joku taho, joka voisi opastaa tässä ja tämäntyyppisissä arjen asioissa. [Sanna Antikaisen välihuuto] Opettajan ammattitehtävään ei tämä kuulu, mutta totta kai suomalaisena kansalaisena halusin, että se veroilmoitus tulee oikein täytettyä, ja siinä autoin. Mutta tämäntyyppiset opit, tämäntyyppinen tuki olisivat niitä, jotka varmistaisivat sen, että kotoutuminen onnistuu. Suomen kansalaisuuden ehdot ovat jo nyt tiukat, ja muuhun... [Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!] — Anteeksi, jos täällä voisi huutelua olla vähemmän, niin voin keskittyä paremmin. Joo. — Suomen kansalaisuuden ehdot ovat nyt tiukat, ja meillä on ruuhkaa kansalaisuushakemusten käsittelyssä. Tämä jono on pitkä, Migrin mukaan normaalitilanteessa 34 kuukautta. Aiemmin tästä käsittelyajasta sai arvion Migriltä, siitä, kuinka kauan käsittelyyn ja päätökseen on menossa aikaa. Nykyisin tätä tietoa ei enää hakijoille anneta. Tiedossa on, että yli kymmenen vuotta Suomessa jo asuneet, myös perheelliset, odottavat yhä näitä kansalaisuuspäätöksiä. Näin pitkät odotusajat eivät todellakaan ole kohtuullisia, jos elämä on jo tänne rakennettu. Esimerkiksi Kauppakamari nosti lausunnossaan tästä esityksestä esiin, että on riskinä, että tästä syntyy prosessiin jälleen uusi pullonkaula. Haluaisin muistuttaa hallituspuolueita myös siitä, että juuri kehysriihen yhteydessä tuotiin esitys siitä, että valtionhallinnosta leikataan 60 miljoonaa euroa lisäsäästöjä jo aiemmin tehtyjen säästöjen päälle. Mutta tämä on selvästi hallituksen valinta, että tätä byrokratiaa halutaan lisätä, vaikka aika usea näistä lausunnonantajista toteaa, että jo nämä aiemmin lainsäädäntöön tehdyt muutokset, joissa on pidennettyä asumisaikaa, kielivelvoitteiden pidentämistä, tulorajoja, todennäköisesti täyttävät jo kaikki nämä hallituksen esityksessä asetetut tavoitteet. Esimerkiksi Suomen Asianajajat nosti esiin, että tämä muutos on todennäköisesti aivan tarpeeton. Jyväskylän yliopisto huomautti lausunnossaan esityksen pohjautuvan hyvin ohueen tutkimustietoon. Yliopisto epäilee, onko koe oikeasti vastaus kotoutumisen ongelmiin, vai onko kyse enemmän symbolisesta eleestä. Ja tässä taloustilanteessa mielestäni tällaisiin symbolisiin eleisiin ei pitäisi satsata vaan ennemmin siihen aitoon kielen oppimiseen, aitoon kotoutumiseen. Niitä resursseja ja keinoja sen saavuttamiseen ei tule. Mutta sen verran positiivistakin palautetta pitää antaa, että on hyvä, että tässä esityksessä on päädytty siihen, että tämä koe mittaa yleistietoa, ei arvoja. Yhteiskunnan tällaiset perusperiaatteet, oikeudet ja velvollisuudet ovat hyviä tietää, ja näiden kautta näiden kansalaisuutta hakevien ihmisten osallisuus meidän suomalaisessa yhteiskunnassa voi vahvistua. Siksi meidän pitää varmistaa, että hakijoilla on hyvät edellytykset nämä tiedot ja taidot saada.

Kunnioitettu puhemies! Tässä ovatkin enimmät jo tulleet hyvin esiteltyä muitten edustajien toimesta. Totean vain sen, että nämä tuulivoimainvestoinnit tulevat Suomen talousvyöhykkeelle — talousvyöhyke alkaa aluevesien ulkopuolelta — ja jotta näitä saadaan edistettyä, tämä laki on olennainen, nämä muutokset ja ennen kaikkea kuntien ja valtion välinen jako-osuus, mikä nyt on tässä siten, että kunnat saavat täsmälleen viidesosan tästä tulevasta tuotosta. Kun katsotaan sitä hankeputkea, mikä meillä näille investoinneille tällä hetkellä on, niin löysin elokuulta 25 luvun, että 46 gigawattia olisi hankekapasiteetti, josta sitten ala ennakoi, että noin 7 gigawattia toteutuisi vuoteen 35 mennessä. Se tulo, mitä sitten valtio tästä voisi kenties saada, on nopeasti laskettuna... Jos tästä investoinnista tämä seitsemän gigawattia toteutuu, noin sadan miljoonan luokkaa saattaisi olla yhteensä valtion vuosittain saama tulo. Mutta tämä on vielä pitkässä puussa. Vuoteen 2035 on pitkä aika.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaalta katsottuna merituulivoima ei ole vain osa energiaomavaraisuuttamme, se on hyvin konkreettinen mahdollisuus meidän rannikkomme kunnille, työllisyydelle sekä koko maan sähköntuotannolle. Meillä Perämerellä tuulee tasaisesti, tilaa on ja rannikkokunnissa osataan jo nyt elää energiahankkeiden kanssa, mutta yksi asia on tähän asti ollut epäselvä: kuka maksaa verot, kenelle ne tulevat ja millä pelisäännöillä niitä hankkeita Suomeen ylipäätään kannattaa rakentaa? Juuri tätä haluamme nyt selkeyttää. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä laitetaan perusasiat kuntoon. Jos rakennetaan tuulivoimaa Suomen merille, niin siitä maksetaan verot Suomeen. Sekä kiinteistöverot että tuloverotus ulotetaan selkeästi myös Suomen talousvyöhykkeelle. Tämä ei ole veronkorotus tavalliselle ihmiselle eikä kunnalle tuleva lasku, tämä on sitä, että suuret, kalliit investoinnit osallistuvat yhteisten menojen rahoittamiseen samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa. Samalla merituulivoiman kiinteistöverotusta kevennetään niin, että se on samassa suhteessa maatuulivoiman kanssa. Nykyisellään merelle rakennettava voimala on ollut verotuksen takia selvästi kalliimpi, vaikka se tuottaa sähköä tasaisemmin. Se ei ole ollut järkevää eikä reilua. Kyse on siis ennen kaikkea epäreilun kilpailun kitkemisestä ja lakien selkeyttämisestä. Arvoisa puhemies! Monelle pohjoispohjanmaalaiselle tärkeä kysymys on, mitä hyötyä tästä jää paikallisesti sinne, missä hankkeet oikeasti näkyvät. Tämän esityksen myötä vastaus on selvä: osa verotuloista ohjataan rannikkokunnille, niille kunnille, joiden edustoilla voimalat pyörivät, joiden satamia, teitä ja sähköverkkoa käytetään ja joihin vaikutukset kohdistuvat. Tämä on tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys. Jos merelle rakennetaan, ei ole oikein, että kaikki hyöty katoaa jonnekin muualle. Tässä esityksessä rannikon kunnat saavat osansa. Pohjois-Pohjanmaan pienille ja keskisuurille kunnille tämä voi pitkällä aikavälillä tarkoittaa merkittäviä tuloja ilman, että kuntalaisten veroja tarvitsee korottaa. Arvoisa puhemies! Haluan vielä sanoa, että tämä ei ole nopean voiton hanke. Merituulivoima rakentuu hitaasti vuosien työnä, mutta jos pelisääntöjä ei tehdä nyt selväksi, hankkeet eivät etene ollenkaan. Tällä esityksellä Suomi antaa signaalin, että tänne kannattaa investoida, että verotus on ennustettavaa, reilua ja pitkäjänteistä, että puhdas sähkö, huoltovarmuus ja alueellinen hyöty kulkevat käsi kädessä. Pohjois-Pohjanmaalle tämä tarkoittaa mahdollisuutta työhön, tuloihin ja siihen, että olemme mukana rakentamassa koko Suomen energiatulevaisuutta, emme sivustaseuraajina vaan tekijöinä. Siksi katson, että tämä hallituksen esitys on perusteltu ja tarpeellinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Esityksessä selkeytetään Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuvan merituulivoiman verotusta. Tavoitteena on varmistaa, että merellä sijaitsevat tuulivoimalat ja niihin liittyvä toiminta kuuluvat Suomen verotuksen piiriin nykyistä selkeämmin. Samalla merituulivoiman kiinteistöverotusta kevennetään lähemmäs maatuulivoiman tasoa. Näin luodaan tasapainoisempi ja ennakoitavampi verokohtelu eri tuotantomuotojen välille ja parannetaan investointien kannustavuutta. Esityksessä myös määritellään verotulojen jako. Pääosa talousvyöhykkeen kiinteistöverosta ohjautuu valtiolle, mutta osa kohdennetaan rannikkokunnille, joihin hankkeiden käytännön vaikutukset kohdistuvat. Tämä lisää järjestelmän hyväksyttävyyttä paikallisesti. Nykytilanteessa verotukseen liittyy epäselvyyttä, mikä heikentää ennakoitavuutta ja hidastaa investointipäätöksiä. Selkeä sääntely parantaa yritysten toimintaympäristöä ja vahvistaa julkisen talouden veropohjaa. Tuulivoima on miljardiluokan liiketoimintaa. On perusteltua, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettava toiminta tuottaa myös selkeää verohyötyä Suomelle. Samalla on tärkeää, että järjestelmä on oikeudenmukainen ja ennustettava. Rannikkokunnille kohdennettu osuus tukee hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä ja huomioi niiden alueelliset vaikutukset. Tämä vahvistaa kokonaisuuden tasapainoa. Merituulivoima tarjoaa mahdollisuuksia puhtaaseen energiantuotantoon, mutta siihen liittyy myös haasteita, kuten sääriippuvuus ja infrastruktuurin vaativuus. Siksi on tärkeää, että sääntely tukee sekä investointeja että järjestelmän toimivuutta. Juuri annettu alueidenkäyttölaki tuo tähän esitykseen huomion myös siitä, että tuulivoimaa ei rakenneta liian lähelle asutusta, ja tuulivoimaa kannattaa rakentaa sinne, missä tuulee. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa Suomen veropohjaa, selkeyttää sääntelyä ja luo vakaamman pohjan merituulivoiman investoinneille, ja tästä hyötyy myös Itä-Suomi.

Arvoisa herra puhemies! Olen hyvin hämmästynyt lakiehdotuksessa tehdystä rajauksesta sekä siitä, että ahvenanmaalaiset kunnat on suljettu pois mahdollisuudesta saada samoja tuloja, joita muille rannikkokunnille ehdotetaan. Lain on oltava sama kaikille. Tässä lakiehdotus ei ole sama kaikille. On täysin oikein, että talousvyöhykettä lähinnä sijaitseva kunta saa osan kiinteistöverosta, mutta tämän on koskettava myös ahvenanmaalaisia kuntia. Jos tuulivoimapuisto rakennetaan aivan Ahvenanmaan ulkopuolelle talousvyöhykkeellä ja se näkyy ainoastaan Ahvenanmaalle eikä muualle Suomeen, kunnallinen vero-osuus ei lakiehdotuksen mukaan kuitenkaan menisi ahvenanmaalaiselle kunnalle vaan Manner-Suomen kunnalle, joka ei edes sijaitse maantieteellisesti lähellä. Tämä on käsittämätöntä. Näen syvää epäoikeudenmukaisuutta siinä, että täsmälleen samanlaisissa maantieteellisissä olosuhteissa olevia kuntia kohdellaan täysin eri tavoin, eikä tätä edes perustella lakiehdotuksessa. Tätä on syytä tarkastella huolellisesti ja korjata valiokuntakäsittelyssä. Ahvenanmaan itsehallintolaki ei säätele talousvyöhykettä, eikä Ahvenanmaan maakunnalla ole nykyisin — toisin kuin esimerkiksi Färsaarilla ja Grönlannilla — mahdollisuutta säätää omaa kiinteistöveroa talousvyöhykkeen voimalaitoksille Ahvenanmaan edustalla. Siksi ehdotusta ei voida perustella myöskään Ahvenanmaan itsehallintoon liittyvillä syillä. Näin ollen kyse on epätasa-arvoisesta kohtelusta, ja tämä on tutkittava tarkasti valiokuntakäsittelyssä. Ärade talman! Jag är mycket förundrad över den avgränsning som görs i lagförslaget och att åländska kommuner är undantagna från att kunna få samma intäkter som alla andra kustkommuner föreslås att kunna få. Lagen måste vara lika för alla. Här är lagförslaget inte lika för alla. Det är helt rätt att en kommun som ligger närmast den ekonomiska zonen får en del av fastighetsskatten, men det måste också gälla de åländska kommunerna. Om en vindpark byggs precis utanför Åland i den ekonomiska zonen och den enbart syns från Åland och inte från någon annanstans i Finland, så skulle den kommunala delen av skatten enligt lagförslaget ändå inte tillfalla den åländska kommunen utan en fastländsk kommun som inte ensi ligger geografiskt nära. Det är obegripligt. Jag ser en djup orättvisa i att kommuner med exakt likvärdiga geografiska förutsättningar behandlas helt olika, och anledningen till det motiveras inte ens i lagförslaget. Det här måste man noggrant granska och rätta till i utskottsbehandlingen. Ålands självstyrelselag reglerar inte den ekonomiska zonen, och Ålands lagting har i dag — till skillnad från exempelvis Färöarna och Grönland — inga möjligheter att utforma en egen fastighetsskatt för kraftverk i den ekonomiska zonen närmast Åland. Därför kan förslaget inte heller motiveras med att ha något med Ålands självstyrelse att göra. Därför blir det här en ojämlik behandling, och det måste noggrant granskas i utskottsbehandlingen.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä esitys selkeyttää Suomen verotusvaltaa merialueilla ja luo vakaan pohjan tuleville merituulivoiman investoinneille. Kyse on pohjimmiltaan suomalaisen veronmaksajan edun turvaamisesta. Varmistamme, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettavasta miljardiluokan liiketoiminnasta jää selvä verohyöty Suomeen. Nykyinen oikeustila on ollut epäselvä. Vaikka kansainvälinen oikeus ja talousvyöhykelaki eivät verotusta estä, meiltä on puuttunut nimenomainen lainsäädäntö talousvyöhykkeellä sijaitsevien rakennelmien kiinteistöverotuksesta. Tällä esityksellä tuomme talousvyöhykkeen rakennukset ja siellä harjoitetun toiminnan selkeästi Suomen kiinteistö- ja tuloverotuksen piiriin. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on tässä käytännönläheinen. Emme halua, että Suomen merialueita käytetään niin, että hyödyt valuvat muualle ja meille jäävät kustannukset tai maisemalliset haitat. Siksi esitämme talousvyöhykkeen kiinteistöveron jakamista niin, että 80 prosenttia menee valtiolle ja 20 prosenttia kunnille. Tämä kuntien osuus on tärkeä hankkeiden sosiaalisenkin hyväksyttävyyden kannalta. Verotuloja ohjataan niille kunnille, joihin hankkeiden vaikutukset käytännössä osuvat tai joiden kautta sähkö liitetään kantaverkkoon. On vain kohtuullista, että paikallisyhteisö saa osansa merellämme tapahtuvasta toiminnasta. Myös Itä-Suomi hyötyy merituulivoimasta, uskokaa tai älkää, sillä hallitus on sopinut, että tästä tuotosta osa käytetään Itä-Suomen hyväksi. Hallitus selvittää toimenpiteitä talousalueen merituulivoiman kiinteistöverotuottojen osittaiseksi hyödyntämiseksi sellaisilla alueilla, joilla tuulivoimaa ei voida tällä hetkellä rakentaa maanpuolustuksellisista syistä, ja tässä jatkovalmistelussa selvitetään myös kuntien verotuottomenetykset Puolustusvoimien vaatimusten vuoksi. Kehysriihen päätöksillä Itä-Suomen aluekehitykseen varataan viisi miljoonaa euroa vuodesta 2030 lähtien, ja tämä on kehysriihen koko Itä-Suomi-paketin päälle vielä uusi päätös. Samaan aikaan hallitus keventää merituulivoiman kiinteistöverotusta. Nykyisellään merituulivoiman verotus on ollut suhteettoman raskasta verrattuna maatuulivoimaan, koska rakentaminen on merellä kalliimpaa ja verotusarvo siten korkeampi. Uudistuksella tuomme nämä kaksi lähemmäksi toisiaan ja parannamme investointikannustimia. Arvoisa puhemies! Suhtaudumme investointeihin myönteisesti, mutta emme tee sitä sinisilmäisesti. On muistettava, että tuulivoima on sääriippuvaista. Siksi onkin johdonmukaista, että suosimme merituulivoimaa suhteessa maatuulivoimaan. Merellä tuulee enemmän ja tasaisemmin, jolloin tuotantoprofiili on vakaampi. Investointien ennakoitavuus paranee, kun pelisäännöt ovat selvät ennen kuin merialueiden kilpailutukset alkavat. Haluamme siis luoda vakaan ympäristön, jossa yritykset tietävät verorasituksensa ja valtio saa sille kuuluvan siivun. Lopuksi haluan muistuttaa, että hallitus huolehtii myös asukkaiden rauhasta. Olemme juuri antaneet esityksen uudesta alueidenkäyttölaista, joka asettaa tuulivoimaloiden ja asutuksen välille vähintään 1,25 kilometrin suojaetäisyyden maakuntakaavan ulkopuolella. Merituulivoima on yksi tapa siirtää energiantuotantoa osittain kauemmaksi asutuksesta samalla kun varmistamme sähköomavaraisuutemme ja veropohjamme vahvistumisen. Tämä esitys on oikeudenmukainen, se on selkeä ja suomalaista työtä sekä kunta- ja valtiontaloutta puolustava.

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä, valtiovarainministeri, näyttää siltä, että hallituksella on hohtimet kaivossa. Nimittäin toisin kuin te sanoitte, niin eihän sinne säästöpöytään, sinne leikkauspöytään enää palattu. Toisin kuin väitätte, nämä teidän kasvutoimenne jäivät hyvin ohuiksi. Se, mikä on se isoin kysymys, jonka ympärillä tässä pyöritään, niin kyllähän nämä niin kotitalousvähennyksen palauttaminen kuin muutkin olisi pitänyt tehdä jo kaksi vuotta sitten, kun oli nähtävissä, että Orpon ja Purran hallituksen talouspolitiikka ei toimi, velkaantuminen kiihtyy ja työttömyys pahenee, ja tämä kehitys on jatkunut edelleen ja tuntuu jatkuvan nyt eteenkin päin näillä teidän päätöksillänne. Kun näitä veronalennuksia tehdään, ne pitäisi tehdä vaikuttavasti. Kysynkin, arvoisa valtiovarainministeri: miksi teitte vastoin taloustieteilijöiden esityksiä tämän yhteisöveron alennuksen ettekä esimerkiksi Risto Murron esittämää perintöveron alennusta? Ja Kaikkosen kysymykseen ei ole vieläkään vastausta tullut. Mitkä tavoitteenne ovat täyttyneet?

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä kehysriihi oli jäätävä epäonnistuminen. Tosiasia on, että te heititte kaikki tavoitteenne niin velkaantumisesta kuin työllisyydestä romukoppaan, ja mikä pahinta, tämän kaiken maksajiksi te pistitte sairaat ja vanhukset. Parhaillaan, arvoisa hallitus, meillä on eduskunnassa laki, jossa leikataan vanhustenhoivasta 50 miljoonaa, kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoivasta, ja sen päälle esitetään nyt näitä asiakasmaksujen korotuksia, ja samaan aikaan tietenkin hallitukselta kyllä löytyi rahaa niihin yhteisöveron kevennyksiin. Eli tämä hallitus keskittyy jälleen vain pitämään rikkaiden ja varakkaiden veroedut ennallaan, ja samaan aikaan hallitus päätti pistää sen tavallisen suomalaisen jälleen kerran maksamaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Arvoisa puhemies! Ministeri Purra, kun te nyt olette ihan oikeasti täysin epäonnistuneet kaikissa taloustavoitteissanne ja te maksatatte ne sairailla ja vanhuksilla, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei voi olla totta!] näettekö te, että tämä on oikein, ja ettekö todellakaan näe, että nyt olisi hyvä aika tehdä johtopäätöksiä ja erota? [Naurua oikealta] — Voitte te nauraa, mutta tämä on vakava kysymys.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Jos lähden, hyvät edustajat, liikkeelle vielä näistä riihen tuloksista nimenomaan kasvu- ja työllisyystoimien osalta, kuten valtiovarainministeri on todennut, samalla erittäin vaikeassa taloustilanteessa olemme joutuneet hakemaan rahoitusta kaikkiin näihin toimiin, mitä taas vastaavasti hallitus on vienyt eteenpäin. Sen takia olemme hakeneet nimenomaisesti kaikista vaikuttavimpia ja nopeasti käyttöön otettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät vaikka rakentamiseen, korjausrakentamiseen, siihen, että me saamme aidosti nytten rakennustyömaita käyntiin ja suomalaisille ammattimiehille ja -naisille lisää työtä. [Krista Kiuru: Kolme vuotta meni siihenkin!] Kotitalousvähennystä tullaan korottamaan taas määräaikaisesti, ja kuten edustaja Mäkelä totesi, teemme myös itärajan maakuntiin omia toimenpiteitä. Oma arvioni on se, että näillä toimenpiteillä saadaan laajasti hyvin paljon myös aktiviteettia talouteen tänä vuonna, ja uskon, että itärajan maakunnat tulevat hyötymään merkittävästi näistä tehdyistä panostuksista.

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Tuppurainen, onnittelen teitä Suomen ennätyksestä: Samana aamuna Huomenta Suomessa vaaditte tälle vuodelle 1,4 miljardin lisäleikkauksia. Hetken päästä osallistuitte mielenosoitukseen, missä huusitte loppua leikkauksille. Takki kääntyi tunnissa. Tämä on Suomen ennätys. [Oikealta: Onneksi olkoon!] Sanoitte myös, ettei SDP hyväksy soteleikkauksia. Totuus on tarua ihmeellisempää: tässä teidän vaihtoehtobudjetissa SDP leikkaisi sotejärjestöiltä lähes sata miljoonaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Herää kysymys, onko SDP:n vaihtoehto näin epäuskottava, että te ette edes itse sitä tunne. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Opposition kyselytunti!] Puheenjohtaja Lindtman esitti, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön Espanjan talousopit: lisää EU-velkaa, lisää EU-lainaa, ja Espanjahan teki muuten aika rajut työmarkkinauudistuksetkin. Hyvä, että, demarit, tuette edes Espanjassa näitä tehtyjä uudistuksia. [Puhemies koputtaa] Mitä mieltä, arvoisa valtiovarainministeri, te olette tästä Lindtmanin esityksestä ottaa Suomessa käyttöön Espanjan talousopit? [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voidaan siirtyä suoraan SDP:n vastaukseen!]