Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Euroopassa soditaan, geopoliittiset jännitteet kasvavat ja samalla demokraattisia instituutioita haastetaan. Varautuminen ja kokonaisturvallisuus ovatkin ymmärrettävästi nousseet pohjoismaisen yhteistyön keskiöön. Juuri tällaisina aikoina pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu. Olemme läheisiä kumppaneita, joita yhdistävät yhteiset arvot ja vahva keskinäinen luottamus. Siksi meille on luonnollista yhdistää voimamme myös tuleviin haasteisiin varautuessamme. Demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävyys ovat yhteisiä arvojamme. Näitä puolustaen varmistamme sen, että Pohjolassa on myös jatkossa hyvä elää, tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta. Viime vuonna Suomi ja Ahvenanmaa johtivat Pohjoismaiden ministerineuvostoa ohjelmalla ”Yhtenäinen ja vahva Pohjola”, jonka keskeisiä teemoja olivat yhteiskunta, turvallisuus, siviilivalmius ja resilienssi. Tänä vuonna puolestaan johdamme parlamentaarista yhteistyötä Pohjoismaiden neuvostossa. Puheenjohtajuusvuoden kohokohta on lokakuussa eduskunnassa järjestettävä Pohjoismaiden neuvoston täysistunto. Tänään käsittelyssämme kuitenkin on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 2025 toimintakertomus. Valtuuskunnan puheenjohtajana on ollut ilo seurata jäsentemme aktiivista osallistumista ja sitoutumista Pohjoismaiden neuvoston työhön niin puheenjohtajistossa, valiokunnissa kuin täysistunnoissakin. Tämän merkitys on korostunut entisestään, kun saamme tänä vuonna johtaa työtä Pohjoismaiden neuvostossa. Haluankin kiittää valtuuskunnan jäseniä erinomaisesta ja rakentavasta yhteistyöstä. Erityiskiitos valtuuskuntamme varapuheenjohtajalle, edustaja Bergille, jonka kanssa on aidosti ilo tehdä tätä työtä. Kansallisesti valtuuskunta on käynyt rakentavaa keskustelua useiden ministereiden kanssa Pohjoismaiden yhteistyön ajankohtaisista teemoista. Tästä kiitos myös ministereille. Lisäksi yhteistyömme viranomaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa on hyvää ja toimivaa. Vuonna 2025 Pohjoismaiden neuvostoa veti Ruotsi, jonka puheenjohtajuusohjelma rakentui yhteenkuuluvuuden, konkreettisen pohjoismaisen hyödyn ja rajaesteiden poistamisen ympärille. Taustalla oli ajatus muuttuneesta turvallisuusympäristöstä ja tarpeesta kyetä toimimaan entistä tiiviimmin yhdessä kansalaisten arjen turvaamiseksi. Nämä painotukset näkyivät vahvasti myös Helsingissä keväällä järjestetyssä Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa, jonka aiheena oli pohjoismaisen turvallisuuden ja varautumisen uusi aika. Keskusteluissa korostuivat yhteinen varautuminen, huoltovarmuus, kyberturvallisuus ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen sekä ennen kaikkea kykymme vastata yhdessä erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin. Pääpuhujana toiminut tasavallan presidentti Alexander Stubb muistutti pohjoismaisen yhteistyön perusarvoista: demokratiasta, oikeusvaltiosta, luottamuksesta ja ihmisoikeuksista. Myös lokakuussa Tukholmassa järjestetyssä Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa keskustelujen keskiössä olivat Ruotsin puheenjohtajuusohjelman teemat turvallisuus, varautuminen ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus. Istunnon pääpuhuja, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti Pohjoismaiden merkitystä turvallisuuden, kriisinkestävyyden ja demokraattisten arvojen vahvistajana Euroopassa. Turvallisuus- ja puolustuskysymykset, Ukrainan tukeminen sekä Pohjoismaiden tiivistyvä yhteistyö olivat vahvasti esillä myös pohjoismaisten pääministereiden, ulkoministerien ja puolustusministerien keskusteluissa. Kansainväliset sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset näkyvät aiempaa vahvemmin Pohjoismaiden neuvoston työskentelyssä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja arktisen alueen kasvanut merkitys ovat muuttaneet turvallisuusympäristöämme. Tämä on luonut tarpeen tiivistää yhteistyötä niin Pohjoismaissa kuin laajemminkin lähialueilla. Neuvosto on ilmaissut yksimielisesti ja toistuvasti tukensa myös Grönlannille ja Tanskalle sekä näiden kiistattomalle oikeudelle päättää omasta tulevaisuudestaan. Aktiivinen yhteistyö Baltian maiden, Itämeren alueen parlamentaaristen toimijoiden, Euroopan neuvoston sekä arktisen alueen yhteistyöelinten kanssa jatkui tiiviinä. Pohjoismaiden neuvoston kansainvälisessä työssä painotettiin demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustamista. Arvoisa puhemies! Rajaesteiden poistaminen ja kansalaisten arkea helpottavat ratkaisut ovat yksi Pohjoismaiden yhteistyön keskeisistä tehtävistä. Vaikka pohjoismainen integraatio perustuu vapaaseen liikkuvuuteen, erilaiset lainsäädännölliset, hallinnolliset ja tekniset esteet sekä hieman yllättäen digitalisaatio vaikeuttavat edelleen kansalaisten ja yritysten toimintaa yli rajojen. Viime vuonna Pohjoismaiden neuvosto kiinnitti erityistä huomiota näiden esteiden tunnistamiseen ja poistamiseen. Keskeisiä kysymyksiä olivat muun muassa verotus, digitaalinen tunnistautuminen, sähköiset ajokortit, terveydenhuollon tietojenvaihto, lääkkeiden saatavuus rajat ylittävässä tilanteessa sekä rajatyöntekijöiden kohtaamat haasteet. Rajaesteitä tarkasteltiin myös uudesta näkökulmasta: mikä on niiden vaikutus yhteiskuntien toimintakykyyn kriisitilanteessa. Samalla vahvistettiin rajaestetyötä ja Suomen kansallinen rajaesteverkosto käynnistettiin uudelleen, jotta eri viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyö voisi jatkua tehokkaasti. Helsingin sopimuksen päivittäminen on ollut viime vuosien keskeisiä Pohjoismaiden yhteistyön kysymyksiä. Vuonna 1962 allekirjoitettu sopimus muodostaa pohjoismaisen yhteistyön perustan, mutta muuttuva maailma on nostanut esiin tarpeita arvioida sen sisältöä uudelleen. Pohjoismaiden neuvosto on esittänyt sopimuksen päivittämistä nykyistä vahvemmin vastaamaan tätä päivää. Päivitystä toivottiin yksimielisesti muun muassa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, varautumisen, yhteiskuntaturvallisuuden ja rajaesteiden osalta. Samalla esille nostettiin Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin aseman vahvistaminen poliittisessa yhteistyössämme. Neuvoston suositusten pohjalta hallitukset asettivatkin tänä vuonna komitean tarkastelemaan nimenomaan itsehallintoalueiden asemaa Helsingin sopimuksessa. Pohjoismaiden neuvosto on tukenut komitean asettamista mutta samalla korostanut, että tarkastelun tulisi ulottua kaikkiin neuvoston ehdottamiin uudistusteemoihin, jotka ministerineuvosto on toistaiseksi jättänyt ottamatta käsittelyyn. Seuraamme komitean työskentelyn etenemistä mielenkiinnolla. Valtuuskunnan viime vuoden toiminnan keskiössä oli Suomen tulevaan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusvuoteen valmistautuminen. Valmistelutyö käynnistettiin jo vuoden 2024 puolella, mutta vuonna 2025 siitä tuli valtuuskunnan keskeinen tehtävä. Työvaliokunta kokoontui useita kertoja ja laati yhdessä Ahvenanmaan kanssa puheenjohtajuusohjelman, joka hyväksyttiin Pohjoismaiden neuvoston täysistunnossa Tukholmassa lokakuussa. Puheenjohtajuusohjelman otsikkona on ”Pohjoismainen kokonaisturvallisuus”. Sen lähtökohta on ajatus siitä, että turvallisuus ei ole vain puolustusta vaan kokonaisuus, joka rakentuu yhteiskunnan toimivuudesta kaikilla sen sektoreilla ja toimialoilla. Lisäksi tavoitteenamme on laatia yhteispohjoismainen kokonaisturvallisuuden visio, joka vahvistaisi Pohjoismaiden yhteistä strategista suuntaa tulevaisuuden kriiseihin varautumisessa. Puheenjohtajuusohjelmassa korostamme myös pohjoismaisen yhteistyön kansallista jalkauttamista. Pyrimme vahvistamaan yhteyttä Pohjoismaiden neuvoston työn ja kansallisten parlamenttien välillä sekä tekemään pohjoismaista yhteistyötä näkyvämmäksi kansalaisten arjessa. Kansainväliset valtuuskunnat ovat tärkeä osa parlamentaarista työtä. Viime aikoina on ilmennyt harmillisia päällekkäisyyksiä eduskuntatyön ja kansainvälisten velvoitteiden välillä. Tämä on aiheuttanut turhan paljon viime hetken tempoilua ainakin Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan työskentelyyn. Valtuuskunnan puheenjohtajana toivonkin asetettavan entistä tarkempaa huomiota sille, että kansainvälisen työn arvostuksesta ja sitoumuksista pidetään kiinni myös parlamentaarisella tasolla. Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö vastaa uuden ajan haasteisiin. Suomella on tässä yhteistyössä tärkeä ja aktiivinen rooli. Yhteistyömme vahvuus on aina perustunut luottamukseen. Luotamme toisiimme etenkin haastavina aikoina. Yhteiskuntamme ovat vakaita, ja demokraattiset instituutiomme luovat kestävän perustan yhteistyöllemme. Luottamuksen ilmapiiri heijastuu myös kansalaisiin. SuomiAreenan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston toteuttaman kyselyn keväällä julkistetut tulokset välittivät vahvan viestin: pohjoismaalaiset luottavat enemmän Pohjoismaihin yhdessä kuin yhteenkään yksittäiseen Pohjolan maahan, edes omaansa. Yhdessä siis olemme todellakin vahvempia. Yhteistyössä on vielä kuitenkin syvennettävää, ja se kannattaakin nyt hyödyntää kaikella potentiaalillaan. Lopuksi haluan vielä kertaalleen kiittää Suomen Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäseniä ja varajäseniä sitoutuneesta ja aktiivisesta työstänne. Odotan innolla sitä, että pääsemme isännöimään Pohjoismaiden neuvoston täysistuntoa eduskunnassa lokakuussa sekä viemään puheenjohtajuusohjelmamme tavoitteet maaliin yhdessä pohjoismaisten kumppaneidemme kanssa. — Kiitos.