Viikko 25/2026 — ydinaseet, nuorisotyöttömyys, alkoholilaki, talous, luonnonsuojelu
Viikon pääteemat
Ydinaserajoitteiden poistaminen Viikon suurin päätös oli ydinenergialain muutos, jolla poistetaan Suomen lainsäädännöstä kaikki ydinaseita koskevat rajoitukset. Hallituspuolueet ja keskusta äänestivät muutoksen puolesta, kun taas SDP, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät vastalauseet. Oppositio kritisoi sekä sisältöä että prosessia: lakia pidettiin historiallisena muutoksena, joka valmisteltiin kiireessä ilman laajaa parlamentaarista konsensusta.
Nuorisotyöttömyys ja tulevaisuudenusko Keskustan ja Liike Nytin välikysymys nuorten tilanteesta käynnisti lähes kahdeksan tunnin täysistuntokeskustelun. Luvut ovat karut: lähes 80 000 alle 30-vuotiasta on työttömänä, nuorisotyöttömyysaste on noin 22 prosenttia, ja nuorisobarometri kertoo tulevaisuududenuskon romahtaneen. Oppositio esitti takuutyötä, työllistämissetelin kriteerien löysentämistä ja järjestöleikkausten perumista. Hallitus puolusti omia toimiaan — terapiatakuuta, opintoseteliä ja nuorten työllistymisseteliä — ja viittasi talouskasvun merkkeihin. Olga Oinas-Panuma (Kesk) esitti konkreettisimman uuden idean: "mielenterveyden Pohjois-Karjala-projekti", laaja poikkisektorinen ohjelma jolla kymmenen vuoden aikana taiteltaisiin 11 miljardin euron vuosittainen mielenterveyden kustannustaakka. Timo Harakka (SDP) kertoi sukupolvivastuulain olevan valmis kerättäväksi allekirjoituksia — kaikkien ryhmien ryhmänjohtajat ovat luvanneet suositella sitä jäsenilleen.
Alkoholin etämyynti ja kotiinkuljetus Suuri valiokunta palautti alkoholilakiesityksen täysistuntoon sellaisenaan: ulkomailta voi tilata jopa 80-prosenttisia alkoholijuomia kotiin, ja kotiinkuljetus sallitaan kello 9–21. Esitys jakoi puolueita poikki hallitus–oppositio-rajan. Kristillisdemokraatit ilmoittivat äänestävänsä esitystä vastaan toisessa käsittelyssä. Huoli kohdistuu erityisesti lapsiperheisiin, mielenterveyteen, kotimaan ja ulkomaan toimijoiden epätasa-arvoiseen kohteluun sekä puuttuviin veronkiertorajoihin. Johanna Ojala-Niemelä (SDP) avasi valiokunnan asiantuntijatiedot: tilastoimaton alkoholinkulutus on jo kolmasosa kokonaiskulutuksesta, ja maksamattomien verojen määrä voi olla 61–285 miljoonaa euroa vuodessa.
Ambulanssimaksujen korotus Eduskunta käsitteli esitystä, jossa ambulanssikuljetuksen asiakasmaksu lähes kaksinkertaistuu. Alviina Alametsä (Vihreät) käytti aiheesta poikkeuksellisen henkilökohtaisen puheenvuoron: hän itse sairastui lapsivuodesepsikseen synnytyksen jälkeen ja oli täysin riippuvainen ambulanssin nopeasta saamisesta. "Kynnyksen saada apua ja tilata ambulanssi pitää olla sopivan matala." Puheenvuoro tiivisti opposition keskeisen kritiikin: korotukset voivat lykkäillä ihmisten hoitoonhakeutumista hengenvaarallisissa tilanteissa.
Julkinen talous ja liiallisen alijäämän menettely Eduskunta käsitteli hallituksen selontekoa EU:n liiallisen alijäämän menettelystä. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan suoraan, että hallituksen linja ei riitä pitämään Suomea EU:n nettomenopolulla vuosina 2027–2028. Jälkeenjäänyt sopeutustarve vuodelle 2028 on arviolta 2,7 miljardia euroa — suunnilleen saman verran kuin tämä hallitus on sopeuttanut koko neljän vuoden aikana. Erityistä arvostelua sai päätös alentaa yhteisöveroa 830 miljoonalla eurolla samalla kun EU-säännöistä ollaan lipumassa.
Valkoposkihanhi, merimetso ja luonnonsuojelu Eduskunta hyväksyi metsästyslain muutoksen, joka siirtää valkoposkihanhen ja merimetson riistalajiksi ja sallii suojametsästyksen pelloilla ja kalanpyydysten lähellä. Itä-Suomen viljelijät ovat kärsineet hanhen aiheuttamista miljoonavahingoista, ja laki on ollut heille pitkään odotettu. Vihreät jättivät vastalauseen: heidän mukaansa esitys on liian laaja ja ristiriidassa lintudirektiivin kanssa.
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli Eduskunta käsitteli hyvinvointialueiden rahoituslain pakollista neljän vuoden päivitystä. Rahoituksen kasvuprosentti laskee 80:stä 60:een. Kritiikin kärki kohdistui siihen, että sopeutus osuu suhteellisesti eniten taloutensa tasapainottaneisiin alueisiin — mikä heikentää kannustimia vastuulliselle talouspolitiikalle.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajankohtaisselonteko Eduskunta hyväksyi ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ajankohtaisselonteosta. Yhteinen johtopäätös: Venäjä on pitkäkestoinen uhka, Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, ja transatlanttiseen suhteeseen on tullut aiempaa enemmän ennakoimattomuutta. Vastalauseet koskivat ydinasekysymystä, Lähi-idän tilanteen käsittelyn ohuutta ja Yhdysvaltain politiikan liian pehmeää arviointia.
Puolueittain
Kansallinen Kokoomus Hallituksen suurin puolue puolusti kaikkia kolmea isoa päätöstä — ydinaseet, alkoholi, talous — yhtenäisellä äänellä. Ydinasekysymyksessä korostettiin, ettei kyse ole ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen vaan lainsäädännön päivittämisestä Nato-jäsenyyden vaatimalle tasolle. Talouslinjan osalta viitattiin alkuvuoden kasvulukuihin ja tehtyihin sopeutuksiin.
Perussuomalaiset Puolue tuki hallituksen linjaa kaikissa äänestyksissä. Nuorten välikysymyskeskustelussa nostettiin maahanmuuton vaikutus nuorten työllistymiseen — kanta, joka sai muilta ryhmiltä voimakasta vastareaktion. Valkoposkihanhi- ja merimetsolaissa perussuomalaiset olivat vahvasti mukana pitämässä viljelijöiden puolia.
Sosialidemokraatit SDP kannatti välikysymystä nuorten tilanteesta ja äänesti ydinasepäätöstä vastaan. Puolue nosti esiin myös yhteisöveron alentamisen haitallisuuden julkiselle taloudelle. Alkoholin osalta SDP suhtautui kotiinkuljetukseen myönteisemmin kuin muut oppositiopuolueet, mutta arvosteli esityksen veronkierto-ongelmaa. Useissa puheenvuoroissa peräänkuulutettiin hallituskriittiä loppukauden sopeutustoimia.
Vasemmistoliitto Selkeästi kieltäytyi sekä ydinasemuutoksesta että alkoholin etämyyntilaajennuksesta. Nuorisotyöttömyyskeskustelussa esitettiin nuorisotakuuta, suojaosien palauttamista ja palkkatuen laajentamista. Liiallisen alijäämän selonteossa arvosteltiin, että hallitus leikkaa pienituloisilta mutta alentaa yhteisöveroa.
Vihreä liitto Vahvin kriitikko alkoholi-, ydinase- ja valkoposkihanhipäätöksistä. Ennallistamisasetuksen yhteydessä puolue piti oikeana Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman viemistä EU:hun mutta toivoi eduskunnan roolia suunnitelman käsittelyssä. Talouslinjan osalta vihreät peräänkuuluttivat veropohjan vahvistamista leikkausten sijaan.
Keskusta Jätti välikysymyksen nuorten tilanteesta — iso teko vaalikauden lopulla. Ennallistamiskysymyksessä oppositiorooli oli selvä: vaati Ruotsin mallin mukaisia kansallisia reunaehtoja ja eduskunnan käsittelyä. Talousselonteossa arvosteli yhteisöveron alennusta ja peräänkuulutti hallitukselta lisäsopeutusta jo syksyllä. Ydinasepäätöksessä äänesti hallituksen kanssa.
KD Erottui selvimmin alkoholikysymyksessä: puolue ilmoitti äänestävänsä esitystä kokonaan vastaan. Nuorten välikysymyskeskustelussa nuorisoministeri Mika Poutala vastasi oppositiolle kahdeksan tunnin ajan.
RKP Kannatti hallituslinjan mukaisia päätöksiä. Hyvinvointialueiden rahoituskeskustelussa Henrik Wickström nosti huolen siitä, että rahoitusmalli rankaisee vastuullisesti toimineita alueita — ja heikentää siten kannusteita talouden tasapainottamiseen.
Merkittävimmät puheenvuorot
Minja Koskela (Vasemmistoliitto) Käytti ydinasekeskustelussa poikkeuksellisen terävän puheenvuoron, jossa hän muistutti, että Nato-jäsenyys ei edellytä ydinaserajoitusten purkamista, ja kritisoi prosessia — lakiesitys vietiin eduskunnalle käytännössä yhden päivän varoitusajalla. Hän nosti esiin myös lain "puolustusyhteistyö"-käsitteen epämääräisyyden, joka mahdollistaa ydinaseiden kuljetuksen myös rauhan aikana.
Hilkka Kemppi (Keskusta) Esitteli välikysymyksen ja piti useita pitkiä, konkreettisia puheenvuoroja nuorten tilanteesta. Esitti muun muassa takuutyötä, työllistämissetelin "räjäyttämistä" ja Vantaan TEPPO-mallin laajentamista koko Suomeen — puheenvuorot, joihin hallitus ei ottanut suoraa kantaa.
Markus Lohi (Keskusta) Liiallisen alijäämän selonteossa Lohi avasi konkreettisesti, mitä tarkoittaa se, että hallitus on "heittänyt hanskat tiskiin": tuleva hallitus joutuisi tekemään yhtenä vuonna (2028) yhtä suuren sopeutuksen kuin tämä hallitus on koko neljän vuoden aikana. Vertaus oli raikas ja selkeä.
Jenni Pitko (Vihreät) Viikon pisin puheenvuoro (873 sanaa) käsitteli ennallistamislakia. Pitko avasi luonnonarvomarkkinoiden yksityiskohtia tasapainoisesti — myös hallituksen esityksen ongelmia tunnustaen — ja otti kantaa lieventämishierarkiavelvoitteen hankaluuteen suuryrityksille.
Petteri Orpo (Kokoomus) Pääministeri käytti kaksi puheenvuoroa nuorten välikysymyskeskustelussa. Sanoma oli optimistinen: talous kääntyy, hallitus uskoo nuoriin, ja paras nuorisopolitiikka on talouskasvu. Puheenvuorot saivat opposition kritiikkiä siitä, että optimismi ohittaa nuorten todellisen tilanteen.
Viikon sitaatti
"Silloin kun menee heikosti, niin se oli heikennetty. Alkuun kiristettiin ja kerrottiin ihmisille, että nyt tehdään tiukkaa politiikkaa, ja sitten kun saatiin pikkusen piristymään, niin aletaankin löysäämään ja jaetaan veroja miljarditolkulla eteenpäin. Tämä ei ole viisasta politiikkaa, ja nyt me nähdään sen seuraukset."
— Markus Lohi, Keskusta (liiallisen alijäämän selonteosta)
Numeroita
- Puheenvuoroja yhteensä: 380
- Aktiivisin puhuja: Mauri Peltokangas (Perussuomalaiset) — 6 puheenvuoroa useissa eri aiheissa
- Pisin puheenvuoro: Jenni Pitko (Vihreät) — 873 sanaa (ennallistamislaki)
- Toiseksi pisin: Mika Poutala (KD, nuorisoministeri) — 1 200 sanaa (vastaus välikysymykseen)
- Istuntopäivät: 15.6., 16.6. ja 17.6.2026
In English
Finland's parliament had a packed final week before the summer recess. The most controversial decision was amending the Nuclear Energy Act to remove all restrictions on nuclear weapons — a move the government framed as aligning Finnish law with NATO membership, while the opposition called it a historic shift made without proper cross-party consultation. A marathon eight-hour debate on youth unemployment followed a motion of no confidence filed by the Centre Party, with nearly 80,000 under-30s out of work and youth confidence in the future at record lows. Parliament also moved forward on alcohol home delivery rules, a contentious nature restoration plan update, welfare area funding cuts, and a foreign policy review noting that Finland's security environment has changed fundamentally — and that Europe must take greater responsibility for its own defence.
Tekoälyavusteinen analyysi eduskunnan avoimesta datasta. Tarkista alkuperäisestä lähteestä: eduskunta.fi