Viikko 19/2026 — ulkopolitiikka, talous, lastensuojelu, maahanmuutto, nato, sote
Viikon pääteemat
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka nousi viikon ylivoimaisesti suurimmaksi teemaksi. Hallitus toi eduskunnalle ajankohtaisselonteon Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta. Keskustelussa käsiteltiin Venäjän pitkäkestoista uhkaa, transatlanttisten suhteiden murrosta Trumpin hallinnon myötä, Lähi-idän konfliktin vaikutuksia sekä Arktisen alueen kasvavaa strategista merkitystä. Ydinasekiellon poistaminen ydinenergialaista jakoi selvästi puolueita.
Julkisen talouden suunnitelma 2027–2030 oli toinen keskeinen teema. Hallituksen kehysriihen päätökset ja julkisen talouden suunnitelma herättivät laajan väittelyn: alijäämä uhkaa nousta 17 miljardiin euroon vuosikymmenen lopulla. Oppositio syytti hallitusta epäonnistumisesta kaikissa talouspolitiikan päätavoitteissa, hallitus puolestaan vetosi ulkoisiin kriiseihin ja omiin sopeutustoimiinsa.
Maahanmuutto ja kotoutuminen nousivat käsittelyyn useamman lakiesityksen kautta. Kotihoidon tuen Norjan malli, kotoutumislain uudistus ja kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulovaatimukset synnyttivät väittelyn siitä, edistävätkö tiukennukset vai haittaavatko ne tosiasiallista kotoutumista.
Lastensuojelulain uudistus oli viikon konkreettisin lainsäädäntöhanke. Ensimmäinen uudistuspaketti sai laajaa kannatusta. Se antaa sijaishuollon henkilöstölle selkeämmät toimivaltuudet hatkanuorten kiinniottoon, luo kuntouttavan suljetun laitospalvelun vaikeimmille tapauksille ja laajentaa rajoitustoimien käyttömahdollisuuksia.
Sosiaali- ja terveyspalvelut olivat toistuva puheenaihe kyselytunnilla ja kehysbudjettikeskustelussa. Asiakasmaksujen korotukset, hoitotakuun pidentyminen ja Kela-korvausten laajennus jakoivat salia selvästi.
Nato ja puolustus näkyivät kahdessa konkreettisessa lakiesityksessä: Pariisin pöytäkirjaa täydentävä Nato-sopimus sekä poliisin reservin perustaminen. Molemmat saivat laajan tuen yli puoluerajojen.
Puolueittain
Kansallinen kokoomus puolusti hallituksen talous- ja turvallisuuslinjaa. Ulkoministeri Valtonen johti ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekokeskustelua ja korosti Suomen aktiivista roolia Natossa ja EU:ssa. Talouspoliittisissa puheenvuoroissa korostettiin tehtyjen sopeutustoimien välttämättömyyttä ja kasvutoimia.
Perussuomalaiset olivat aktiivisia sekä talous- että maahanmuuttokeskusteluissa. Valtiovarainministeri Purra puolusti hallituksen talouspolitiikkaa ja syytti oppositiota vaihtoehtojen puutteesta. Kotihoidon tuen Norjan mallia ja kotoutumislain tiukennuksia kannatettiin ääneen.
Sosialidemokraatit käyttivät paljon puheenvuoroja kehysbudjettikeskustelussa ja korostivat hallituksen epäonnistuneen kaikissa keskeisissä taloustavoitteissa. Talouspoliittisen linjan kuvattiin heikentävän etenkin pienituloisten asemaa. Turvallisuuspoliittisessa keskustelussa korostettiin parlamentaarisen yhteistyön tärkeyttä.
Vasemmistoliitto kritisoi terävimmin hallituksen talouspolitiikkaa ja ydinasepolitiikan muutosta. Ulkopoliittisessa keskustelussa vaadittiin johdonmukaisuutta kansainvälisen oikeuden kunnioittamisessa myös Yhdysvaltojen ja Israelin toimien suhteen.
Keskusta arvioi kriittisesti hallituksen talouspolitiikan tuloksia ja vaati konkreettisempia ratkaisuja liikenteen verotuksen ja energian hinnan ongelmiin. Ulkopoliittisessa keskustelussa korostettiin kansallista yhtenäisyyttä.
Vihreät nostivat esiin ilmastokriisin ja luontokadon sivuuttamisen turvallisuusuhkina. Talouspoliittisessa keskustelussa kritisoitiin leikkausten epäoikeudenmukaista kohdentumista.
RKP tuki hallituksen linjaa ja nosti esiin ruotsinkielisten palveluiden turvaamisen sekä Ahvenanmaan erityiskysymykset kehysriihen yhteydessä.
Kristillisdemokraatit kannattivat hallituksen turvallisuus- ja perhepolitiikkaa ja korostivat maatalouden toimintaedellytysten turvaamista.
Merkittävimmät puheenvuorot
Elina Valtonen (kokoomus), ulkoministeri piti viikon pisimmän yksittäisen puheenvuoron selonteon avauksessa ja vastasi lukuisiin kysymyksiin. Hän korosti arvopohjaiseen realismiin nojaavaa ulkopolitiikkaa ja Suomen aktiivista roolia sekä Natossa että EU:ssa.
Riikka Purra (perussuomalaiset), valtiovarainministeri puolusti hallituksen talouspolitiikkaa laajassa ryhmäpuheenvuorossa ja vastuupuheenvuoroissa. Hän totesi suoraan, että velkaantuminen jatkuu, mutta syytti tilannetta osin edellisistä hallituksista ja ulkoisista kriiseistä.
Minja Koskela (vasemmistoliitto) käytti terävimmän oppositiopuheenvuoron ulkopoliittisessa keskustelussa kutsuen selontekoa "hyssyttelyselonteoksi" ja vaati johdonmukaisempaa kansainvälisen oikeuden puolustamista.
Markus Lohi (keskusta) haastoi hallituksen talouspolitiikan perusteita suoraan kysyen, kenen vastuulla julkisen talouden hoitaminen on, ja totesi hallituksen epäonnistuneen täydellisesti.
Krista Kiuru (SDP) esitteli sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana lastensuojelulain laajan uudistuspaketin yksityiskohtia pitkässä ja asiantuntevassa puheenvuorossa.
Viikon sitaatti
"Tunnistamme muutoksen, mutta emme ole sen vietävissä. Suomen toiminta epävarmuudenkin aikana on ennakoivaa."
— Elina Valtonen, ulkoministeri, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ajankohtaisselonteko
Numeroita
Puheenvuoroja yhteensä noin 426 (data kattoi 273 puhetta hakurajauksen vuoksi).
Aktiivisin puhuja: Juha Hänninen (kokoomus), 15+ puheenvuoroa eri lakiesitysten käsittelyssä.
Pisin puheenvuoro: Riikka Purra (perussuomalaiset), noin 1 006 sanaa, julkisen talouden suunnitelmasta.
Istuntopäivät: tiistai 5.5., keskiviikko 6.5., torstai 7.5. ja perjantai 8.5.2026.
In English
Finland's parliament had a packed week dominated by foreign and security policy, the 2027–2030 public finance plan, and child welfare reform. The government's foreign policy report sparked debate on nuclear weapons policy, relations with the US under Trump, and Finland's Arctic role. On the economy, opposition parties hammered the government for missing all major fiscal targets, while the government defended its austerity measures. A long-awaited child protection law reform passed with broad support, giving authorities clearer powers to intervene with runaway youth in care.
Tekoälyavusteinen analyysi eduskunnan avoimesta datasta. Tarkista alkuperäisestä lähteestä: eduskunta.fi