Viikko 17/2026 — puolustushankinnat, maahanmuutto, liikenne, krääsäkauppa, kansalaisuus
Viikon pääteemat
Puolustushankintojen ihmisoikeussäätely oli viikon suurin ja kiistanalaisin keskustelu. Kansalaisaloite "Laki särmään" edellytti, että puolustushankinnoissa huomioitaisiin kansainväliset ihmisoikeussopimukset samoin kuin asevientiä jo säädellään. Puolustusvaliokunta esitti aloitteen hylkäämistä vedoten sotilaalliseen suorituskykyyn ja siihen, ettei vastaavaa sääntelyä ole muissa EU-maissa. Vihreät ja vasemmistoliitto tukivat aloitetta, kokoomus ja perussuomalaiset vastustivat. Erityisesti Israelin kanssa tehty puolustusmateriaaliyhteistyö nousi konkreettiseksi esimerkiksi kiistassa.
EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus eli niin sanottu maahanmuuttopakti tuli eduskunnan käsittelyyn. Sisäministeri Rantanen esitteli laajan toimeenpanopaketin, joka ottaa käyttöön kaikki EU-sääntelyn sallimat tiukennukset: seulontamenettelyn, nopeutetut menettelyt, oikeusavun rajauksen ja turvallisten kolmansien maiden käytön turvapaikkaprosessissa. Hallituspuolueet kiittivät, oppositio kantoi huolta oikeusturvasta.
Ulkomaalaislain tiukennukset täydensivät maahanmuuttoteemaa. Karkottamispäätökset voidaan jatkossa panna täytäntöön 30 päivässä ilman automaattista lykkäystä, ja ennakollinen maahantulokielto otetaan käyttöön turvallisuusuhkia varten.
Krääsäkauppa ja halpatuonti nousi poliittiseen agendaan kansalaisaloitteen "Krääsätalous kuriin" myötä. Talousvaliokunta hyväksyi yksimielisesti neljä lausumaa, joilla hallitusta vaaditaan selvittämään kansallisia toimia halpatuontiin puuttumiseksi ja edistämään EU-tason sääntelyä. Vuonna 2025 Suomeen saapui yli 40 miljoonaa vähäarvoista pakettia, joista 98,5 prosenttia Kiinasta.
Kansalaisuuskoe esiteltiin eduskunnalle. Uuden lain mukaan kansalaisuuden hakijalta vaaditaan vuodesta 2027 alkaen hyväksytty koe suomalaisen yhteiskunnan perusteista. Alle 18-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat on vapautettu kokeesta. Uudistus on osa kolmivaiheista kansalaisuuslain kiristystä.
Liikennejärjestelmä ja kabotaasiliikenne olivat myös esillä. Eduskunta käsitteli Liikenne 12 -selontekoa (2026–2037) sekä kabotaasiliikenteen valvontaa tiukentavaa lakiesitystä, johon sisältyy hallinnolliset seuraamusmaksut ulkomaisille kuljetusyrityksille.
Perusopetuksen osaamistakuu esiteltiin lakiesityksenä. Tavoitteena on yhtenäistää arviointia kansallisesti ja varmistaa, ettei oppilas etene vuosiluokalta toiselle ilman vähimmäisosaamista lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa.
Puolueittain
Kansallinen kokoomus puolusti puolustushankintojen nykyistä hankintajärjestelmää korostaen suorituskykyä ja sotilaallista huoltovarmuutta. Kannatti maahanmuuttopaktin tiukennuksia ja kansalaisuuskoetta. Tuki liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja krääsäkaupan toimia. Painotti osaamistakuun merkitystä koulutuksen tasa-arvolle.
Perussuomalaiset kannatti kansalaisaloitteen hylkäämistä puolustushankinnoissa. Esitteli maahanmuuttopaktin ja ulkomaalaislain muutokset innostuneesti, pitäen niitä oikeana suunnan muutoksena. Puolusti kansalaisuuskoetta ja merituulivoiman veroesitystä.
Sosialidemokraatit suhtautui maahanmuuttopaktin tavoitteisiin myönteisesti mutta kantoi huolta oikeusturvasta ja resursoinnista. Tuki puolustushankintojen avointa keskustelua. Vaati kehysriihessä lisää toimia taloudellisesti haavoittuville.
Vihreät tuki kansalaisaloitetta puolustushankinnoista ja halusi selkeitä ihmisoikeuskriteereitä. Kannatti krääsäkaupan kieltotoimia ja vastusti kansalaisuuskokeen kaltaista "symbolista" hallinnointia. Kritisoi kehysriihen leikkauksia järjestöiltä.
Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka valiokunnassa esitti puolustushankintojen kansalaisaloitteen hyväksymistä sellaisenaan. Vastusti maahanmuuttopaketin useita tiukennuksia ja kansalaisuuskoetta.
Keskusta vastusti puolustusaloitteen hylkäämistä tuomatta omaa vastaesitystä. Kritisoi hallituksen kabotaasisääntelyä riittämättömäksi ja peräänkuulutti ammattidieseliä. Esitti aluekehittämisen vastalauseen mietinnössä.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä otti esille Ahvenanmaan lentoyhteyksien riittämättömyyden ja merituulivoiman kiinteistöveron epätasa-arvoisen soveltamisen ahvenanmaalaisia kuntia kohtaan.
Merkittävimmät puheenvuorot
Saara Hyrkkö (Vihreä eduskuntaryhmä) piti viikon pisimmän ja laajimman puheenvuoron (688 sanaa) puolustushankintojen kansalaisaloitteen käsittelyssä. Hyrkkö argumentoi perusteellisesti, miksi asevientiä ja asehankintoja tulisi säädellä samoilla ihmisoikeusperiaatteilla, ja nimesi Israelin konkreettisena esimerkkinä ongelmallisesta kumppanuudesta.
Heikki Autto (Kansallinen kokoomus), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja esitteli valiokunnan mietinnön kansalaisaloitteesta. Hän perusteli hylkäämissuosituksen tarkasti korostaen, ettei vastaavaa sääntelyä ole Suomen verrokkimaissa ja että lisäsääntely voisi heikentää hankintojen vaihtoehtoja.
Mauri Peltokangas (Perussuomalaiset), hallintovaliokunnan puheenjohtaja esitteli laajahkon mietinnön (1168 sanaa) aluekehittämisen lainsäädäntöselonteosta käyden läpi koko toimijakentän maakuntien liitoista elinvoimakeskuksiin.
Pauli Aalto-Setälä (Kansallinen kokoomus), talousvaliokunnan varapuheenjohtaja avasi yksityiskohtaisesti krääsäkaupan kansalaisaloitteen käsittelyn tulokset. Hän kävi läpi neljä lausumaa ja aineiston, jonka mukaan Suomeen saapui vuonna 2025 yli 40 miljoonaa pientä pakettia EU:n ulkopuolelta.
Mari Rantanen (Perussuomalaiset), sisäministeri esitteli kolme erillistä maahanmuuttolakikokonaisuutta: EU:n maahanmuuttopaktin täytäntöönpanon, ulkomaalaislain muutokset karkottamisen tehostamiseksi ja kansalaisuuskoelainsäädännön.
Viikon sitaatti
"Nyt rakennetaan uutta maailmanjärjestystä. Sitä maailmanpolitiikan asetelmaa, johon olemme vuosikymmenien aikana tottuneet, ei enää ole. Itse ajattelen, että meillä on Suomena velvollisuus kaikella toiminnallamme rakentaa sellaista maailmanjärjestystä, jossa kansainvälisellä oikeudella ja ihmisoikeuksilla on edelleen merkitystä."
— Saara Hyrkkö (Vihreä eduskuntaryhmä), 21.4.2026
Numeroita
Puheenvuoroja aineistossa yhteensä noin 160. Istuntopäiviä viikolla 4 (tiistai 21.4., keskiviikko 22.4., torstai 23.4., perjantai 24.4.).
Aktiivisin puhuja: Ville Kaunisto (Kansallinen kokoomus) piti useita puheenvuoroja eri aiheista — Etyj-kertomus, liikenneturvallisuus, maatalous, terveydenhuolto — yhteensä yli 10 puheenvuoroa.
Pisin yksittäinen puheenvuoro: Mauri Peltokangas (Perussuomalaiset) aluekehittämisen selonteosta, 1 168 sanaa.
In English
This week in the Finnish Parliament was dominated by a heated debate over a citizens' initiative demanding that defence procurement decisions consider international human rights law — the same criteria already applied to arms exports. The defence committee recommended rejecting the initiative, citing military capability requirements, but the Greens and the Left Alliance pushed back strongly. Parliament also advanced the EU's Migration and Asylum Pact with Finland adopting all available tightening measures, while a separate citizens' initiative targeting cheap imported junk goods from China gained unanimous cross-party support in committee. A new citizenship test requirement, set to take effect in 2027, was introduced as part of tightened naturalisation rules.
Tekoälyavusteinen analyysi eduskunnan avoimesta datasta. Tarkista alkuperäisestä lähteestä: eduskunta.fi