Arvoisa rouva puhemies! Tässä on pohdittu tätä tilannetta valtion ja politiikan kautta, mutta tässä on jäänyt vähän vähemmälle se, että yhtiön toimitusjohtaja ja myös silloiset hallitukset ovat olleet vastuussa tästä, mitä on tehty siellä yhtiössä. Hyvin tunnettuja toimitusjohtajia: Pekka Lundmark oli 2015—2020 toimitusjohtajana ja hankki Uniperia aikanaan, ja sitten vuodesta 2020 eteenpäin on ollut Markus Rauramo, joka joutui tätä jälkipeliä sitten käymään tässä, siivoamaan tätä ratkaisua, mikä oli tehty aiemmin. Kyllä tässä sillä toimivalla johdolla on muukin vastuu kuin se tiedottamisen parantaminen. Sitä tässä raportissa ei ole oikeasti arvioitu paljoakaan, mutta se on minun mielestäni, jos pitää joku puute sanoa, tässä ehkä se asia, joka olisi pitänyt tehdä. Tässä voi ajatella myöskin niin, arvoisa rouva puhemies, että nyt kun tämä kaasun hinta on ollut tässä se keskeinen elementti, mikä on vaikuttanut Uniperin menestykseen, niin kuinka ollakaan, just sitten kesällä 2021 alkoi kaasunhinta heilumaan kovaa vauhtia, ja kun kaasuvarastot olivat silloin samaan aikaan aika tyhjät Euroopassa, niin sillä pystyttiin heiluttamaan kaasuvarantoja. Sitten 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja sen jälkeen aika pian alkoi kaasun virtaaminen lakkaamaan Venäjältä ja loppua kokonaan. Herää kysymys, onko ollut vähän isompaa suunnitelmaa tämän kaasupolitiikan kanssa tehdä tässä näin. Siinä mielessä tämä Ukrainan sota on ollut varmasti yksi niistä taustoista, jotka tähänkin kokonaisuuteen ovat vaikuttaneet, siihen, miten sitä on suunniteltu ja mitä tässä on tapahtunut. Sitten sen kaasun hinnannousun myötä tuli myös kova inflaatio, ja sitten tuli näitä elvytyspaketteja Euroopassa ja Suomessakin, niin että pystyttiin siihen vastaamaan. Siinä oli monia tekijöitä yhtäaikaisesti, ja niihin eivät nämä toimijat, ei Fortum eikä valtio, voineet mitenkään puuttua käytännössä. Tämä on taustalla, ja voi sanoa, voisiko tämä koko keissi, mikä tässä nyt meillä on edessä, olla ensimmäinen Ukrainan sodan uhri tässä mielessä. Edustaja Paasi hyvin tuossa toi esiin tätä omistusta, mutta minä näen itse niin, että kun valtio säilyttää yli 50 prosentin määräysvallan, niin on hyvä, että siellä yhtiössä on muitakin, esimerkiksi institutionaalisia, sijoittajia, jolloin saadaan siihen vielä lisäksi muuta liiketoiminnan osaamista ja omistajan näkemystä laajemmin. Voi olla hyväksi, että siellä on muutakin omistusta — näen sen myöskin niin päin, ei pelkästään tällaisessa tilanteessa — joka toimii vielä markkinoilla. Se kannattaa muistaa tässä. — Kiitoksia.