Hannu Hoskonen
Hannu Hoskonen
KESKSavo-Karjalan vaalipiiri

Arvoisa rouva puhemies! Olemme taas sellaisen hallinnollisen toimenpiteen kohteena, jota ei koskaan olisi pitänyt tulla. Suomessahan ei ole metsäkatoa. Ainoastaan kaupungeissa se, kun metsä hakataan taajamien tieltä, moottoriteiden tieltä, teollisuusalueiden tieltä ja vaikka minkä tieltä, on metsäkatoa. Käytännössä Suomen metsissä metsäkatoahan ei ole. Euroopan unionin alueella isot EU-maat ovat omat metsänsä tuhonneet: Saksa, Ranska ja Välimeren maat varsinkin. Ne on ajat sitten hakattu, ja nyt tämä sama syyllisten porukka käy niiden maiden kimppuun, joiden asiat ovat kunnossa. Euroopan metsähävityksestähän kaikki näkevät, kun ajaa Euroopan läpi, mitä se on, ja varsinkin Välimeren rannoilla sen näkee parhaiten. Euroopan unioni on näköjään ottanut aivan härskisti eteensä ja käyttöön sellaisen toimenpiteen, joka tähtää omaisuudensuojan rikkomiseen. Suomessahan on perustuslain mukaan voimassa omaisuudensuoja, elikkä omaisuuteen ei käydä kiinni millään keinolla. Ja jos joku tässä salissa vielä väittää, vaikka vihervasemmisto, että ei ole ja että Euroopan unionin laki menee ohi, niin ei mene. Euroopan unionin peruskirja turvaa omaisuudensuojan sataprosenttisesti, samoin ihmisoikeussopimus. Tulkoon se nyt vielä kerran sanotuksi, kun tuntuu, että tiettyihin piireihin tämä tieto ei vaan mene. Eikä Euroopan unioni määräyksillään omaa peruskirjaansa pysty tuhoamaan. Ihmettelen, että meillä tietty osa kansanedustajista vaikenee tästä totuudesta. Suomessa on erittäin hyvä metsäjärjestelmä, joka on aivan uniikki maailmassa. Ensinnäkin meillä on olemassa lähes kaikkia tiloja koskevat metsäsuunnitelmat, jotka ovat ammatti-ihmisten tekemiä, ja niitä valvotaan aidosti. Se tarkoittaa sitä, että jokaisesta on kuviotieto tallella, ja sieltä kun hakkuu tapahtuu, esimerkiksi uudistaminen, niin myös Metsäkeskus valvoo sitä uudistamista. Elikkä jos metsänomistaja haluaa tehdä leimikon ja myydä puuta, siitä tehdään metsänkäyttöilmoitus, ja jos siihen sisältyy vaikka hehtaarin kokoinen uudistusala, se kirjautuu Metsäkeskuksen tietokantaan sillä keinoin, että tietyn aikavälin jälkeen tarkastetaan, onko uudistusalalle saatu syntymään tuottava uusi metsä eli onko se istutettu tai onko se luontaisesti uudistunut. 25 vuoden metsäkokemuksesta voin teille sanoa, arvoisat edustajakollegat, että Suomeen ei metsäkatoa tule, kun on huolellinen — riittävä määrä järkevää maanmuokkausta. Kävelin viikonloppuna kotikunnassani lähellä kesämökkiä katselemassa Stora Enson alueella — tai Tornatorin se nykyisin on — laikutettua aluetta, joka oli kylvetty koneella. Siis laikutuskone kylvi samalla, kun teki sen laikutuksen. Älyttömästi männyntaita. Niitä oli kymmeniätuhansia per hehtaari. Elikkä puheet joistakin metsäkadoista ovat puhdasta panettelua. Siinä on takana tietenkin tämä poliittinen näkökulma, että halutaan joku asia saada omaan valvontaan. Parempi on, kun sellaiset valvojat pysyvät pois metsistä, kun ei näköjään ymmärrys sinne asti yllä. Sitten Suomen kannalta tärkein asia: Meillä on yli 600 000 metsänomistajaa, enkä ole elämäni aikana vielä tavannut yhtäkään metsänomistajaa, joka tietoisesti olisi tuhonnut omat metsänsä — en ole tavannut enkä usko, että tulenkaan tapaamaan. On eri tapoja käsitellä metsää. Jonkun mielestä harvennus on liian vähäinen, jonkun mielestä on liian paljon harvennettu. Mutta pääasia on, että taimikot hoidetaan, harvennushakkuu tehdään ajallaan ja uudistaminen sitten, kun sen aika on. Nyt jos halutaan puhua — varsinkin vihreät puhuvat — tästä ilmastonmuutoksesta. Se on teille melkein uskonnon veroinen asia. Juttu on niin, että jos te lähdette arvostelemaan suomalaista metsänhoitoa, niin metsänhoito on ainoa tapa Suomessa pitää yllä hyvää ilmastopolitiikkaa. Kaikki ne metsänomistajat, kaikki ne metsätoimihenkilöt, kaikki ne koneurakoitsijat, kaikki ne toimistossaan työtä metsän hyväksi tekevät ihmiset ovat erittäin arvokkaita. He ovat pitäneet tämän maan hiilensidonnan erittäin korkealla tasolla, ja se koko ajan paranee. Äsken kerroin esimerkin siitä, kun uudistusalueilla oli syntynyt hyvä männyntaimikko: Samana vuonna, kun keväällä tehtiin hakkuu, siellä uusi mänty kasvaa. Se oli kevättalvella lumen aikaan tehty hakkuu, ja nyt siellä jo uusi taimikko samana kesänä kasvaa. Se ei tosin ole iso vielä, mutta viiden vuoden päästä se on jo vähintään puolitoista metriä pitkä. Elikkä mitä me tästä opimme? Jos me jonain päivänä tässä maassa oppisimme kunnioittamaan omaa osaamistamme. Suomi on tässä lajissa maailman ykkönen, ja jonkun Euroopan unionin tehtävänä on kasvattaa valtavaa byrokratiaa, luoda itselleen hirmuinen... Joku pääosastohan tietenkin tähänkin tulee. Sitten tulee valvontakomissio, niin kuin aikoinaan eräässä valtiossa tuossa itänaapurissa oli kaikenlaisia valvontakomissioita, ja sitten tullaan ihmisille lukemaan lakia siitä, paljonko tämä maksaa. Jos Euroopan unioni haluaa kirjoittaa oman kuolemantuomionsa, niin tällä keinoin se onnistuu. Jonain päivänä tämä mahdottomuus kaatuu sen tautta, kun rahat loppuvat tai sitten joku tulee järkiinsä. Ei tällä keinoin voi Euroopan unioni elää. Fokus on aivan väärässä paikassa. Sen pitää olla kilpailukykyä ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämistä eikä vähentämistä.

Hannu Hoskonen — 15.10.2026 | Paljon Puhetta