Arvoisa puhemies! Olemme jälleen yhden suomalaisen maa- ja metsätalouden kannalta erikoisen EU-säännöksen äärellä. Kyseessä on metsäkatoasetus, jonka kansallisesta toimeenpanosta tänään keskustelemme. Metsäkadon torjuminen maailmalla, eritoten Etelä-Amerikassa, on tärkeä tavoite, mutta tämän asetuksen soveltaminen Suomen olosuhteisiin on monelta osin täysin järjetöntä. Arvoisa puhemies! Suomessa metsäkatoa syntyy keskimäärin noin 14 000 hehtaaria vuodessa, mikä on lisääntymässä. Kuitenkin viime vuosina pellonraivaus, joka on ollut metsäkadon aiheuttaja aikaisemmin, on loppunut lähes kokonaan vuonna 2022 tulleen pysyvän nurmen säännön vuoksi. Mutta katsokaapa, millainen ristiriita tähän asetukseen sisältyy: Suomessa voidaan kaataa metsää kaupunkirakentamisen, teiden, voimalinjojen, tuulivoimaloiden, aurinkopaneelikenttien ja datakeskusten tieltä, mutta metsäkatoasetus ei sitä estä. Siis kaikki vihreän siirtymän investoinnit — miten tämän perussuomalaiset hyväksyvät? Pelkästään Fingrid on Suomen suurin metsäkadon aiheuttaja lähivuosina, mutta jos suomalainen nautakarjatilallinen haluaa raivata navettansa viereen puoli hehtaaria laidunta, vastaan tulee EU:n metsäkatoasetus. Siis metsää voidaan kaataa rakentamisen ja energiantuotannon tietä, mutta kun on kysymys suomalaisesta ruuantuotannosta, metsäkato muuttuu ongelmaksi. Kysyn: missä tässä on johdonmukaisuus, tai missä on arkijärki? Arvoisa puhemies! Muistan hyvin, kun pari vuotta sitten meille esitettiin tämän asetuksen ensimmäisiä tulkintoja. Silloin näytti siltä, että jopa jo rakennettuja navettoja jouduttaisiin tutkimaan takautuvasti, ja että metsäpohjalle rakentaminen estyisi kokonaan. Kysyin silloin virkamiehiltä, mitä tehdään niille viljelijöille, jotka ovat rakentaneet navettansa kaikkien viranomaislupien mukaan, investoineet miljoonia euroja ja toimineet kaikessa lain mukaan. Vastaus oli silloin, että ”se on valitettavaa”. Minä sanoin silloin, että ei se ole valitettavaa, se on käsittämätöntä. Onneksi tulkintoja on sittemmin korjattu. Välttämättömiä tuotantorakennuksia voidaan tietyin edellytyksin rakentaa myös metsämaalle. Myös pienten alkutuottajien ilmoitusvelvoitteita on kevennetty huomattavasti. Nämä ovat tervetulleita muutoksia, mutta asetuksen perusongelma ei ole poistunut. Arvoisa puhemies! Nautakarjatalous on Suomen maatalouden kivijalka. Se soveltuu erityisen hyvin pohjoisiin olosuhteisiimme. Noin kolmannes maatalouden myyntituloista tulee nautakarjataloudesta. Meillä on jo nyt vakavia ongelmia maatalouden kannattavuudessa. Tuotantoa pitäisi kehittää ja investointeja saada liikkeelle, ei vaikeuttaa niitä uusilla epävarmuuksilla. Nyt käsiteltävässä laissa säädetään myös valvonnasta ja seuraamuksista. Vakavimmissa rikkomuksissa yrityksen seuraamusmaksu voi nousta jopa neljään prosenttiin sen EU-laajuisesta vuosiliikevaihdosta. Lisäksi seurauksena voi olla kuuden kuukauden sulkeminen julkisen rahoituksen ulkopuolelle. Nämä ovat kovia seuraamuksia erityisesti silloin, kun sääntely on monimutkaista ja tulkinnat ovat muuttuneet moneen kertaan. Suomi on EU:n omassakin luokituksessa alhaisen metsäkatoriskin maa. Tämän pitää näkyä myös käytännön valvonnassa. Arvoisa puhemies! Kysyn lopuksi hallitukselta: miten varmistetaan, että suomalainen metsänomistaja tai nautakarjatilallinen ei joudu kohtuuttoman byrokratian ja seuraamuksen kohteeksi? Toiseksi ja ennen kaikkea: Aikooko hallitus edelleen vaikuttaa EU:ssa siihen, että tätä asetusta korjataan myös sisällöllisesti? Vaikka asetuksen toimeenpanoa on helpotettu, yksi perustavanlaatuinen ristiriita on edelleen jäljellä. Metsää saa kaataa monenlaisen rakentamisen tieltä, mutta suomalaisen ruuantuotannon kohdalla sitä rajoitetaan. Tätä minä en voi pitää järkevänä enkä oikeudenmukaisena sääntelynä. — Kiitos.