Arvoisa puhemies! 2000-luvun alun seesteiset vuodet ovat ohi, ja maailma muuttuu ennennäkemättömällä nopeudella. Nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko tukee pidemmän aikavälin kansallisten ja kansainvälisten kehityskulkujen hahmottamista. Voidaan liioittelematta sanoa, että Suomen haasteet ovat tulevina vuosikymmeninä massiiviset. Geopoliittinen epävakaus, syntyvyyden lasku, hallitsematon maahanmuutto, julkisen talouden kestävyys sekä oppimistulosten romahdus ovat esimerkkejä suurista kysymyksistä, jotka eivät tule poistumaan suomalaisten päättäjien pöydältä. Kokonaisturvallisuus on teema, johon tehdyt panostukset kantavat tulevaisuuteen. Rajaturvallisuutta on parannettu, Puolustusvoimia kehitetty ja jengirikollisuutta laitettu aisoihin. On tärkeää, että olemme onnistuneet säilyttämään poliittisen yksimielisyyden puolustuspanostuksista. Selonteossa analysoidaan globaaleja kehityskulkuja ja painopistemuutoksia. Maailmanpolitiikan painopiste ja sen myötä Yhdysvaltojen päähuomio siirtyy enemmän Aasiaan, mikä tulee ottaa huomioon puolustus‑ ja varautumiskysymyksissä. Suhtautumisessa Kiinaan ei pidä toistaa niitä virheitä, joita tehtiin Venäjän kanssa. Kaupankäynnin, teknologisen yhteistyön ja muiden siteiden lisääntyminen Kiinan ja lännen välillä ei ole johtanut suurempaan vapauteen Kiinassa. Selonteossa nostetaan perustellusti esille se mahdollisuus, että Kiina on tulevaisuudessa aggressiivinen ja vaikeasti ennakoitava toimija. Kiina on jo viimeisen 25 vuoden aikana pyrkinyt tietoisesti maailman johtavaksi valtioksi ja on tähän tavoitteeseen pääsemiseksi pyrkinyt luomaan vaihtoehtoisia yhteistyö‑ ja talousfoorumeja. Lisäksi Kiina pitää yllä Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainassa. Arvoisa puhemies! Syntyvyyskehitys on selonteon mukaan yksi isoimmista Suomen tulevaisuuden haasteista. Väestön ikääntymiseen on monesti esitetty ratkaisuksi maahanmuuton huomattavaa lisäämistä. Tähän selonteossakin viitataan. Tulevaisuuden työvoimatarpeen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, koska digitalisaatio ja teknologia tulevat hoitamaan yhä suuremman osan erilaisista työtehtävistä. Lisäksi Suomeen eivät hakeudu niinkään paremmin koulutetut osaajat. Matalan tuottavuuden maahanmuutolla kehitysmaista on täysin mahdotonta vahvistaa julkistaloutta ja parantaa osaamista. Niinpä väestön ikärakenteen muutokseen tuleekin ennemmin reagoida teknologian paremman soveltamisen ohella perheystävällisellä politiikalla sekä luomalla tulevaisuususkoa ja toivoa, jotta syntyvyys nousisi. Suomessa on parannettava tuottavuutta, jotta potentiaalinen bkt-taso nousisi. Tämä edellyttää inhimillisen pääoman kasvattamista. Tällä vaalikaudella on tehty isoja panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Selonteossa mainitaan tekoäly yhtenä sektorina, jossa Suomella on mahdollisuus olla jopa maailman kärjessä. Hallitus on satsannut samanaikaisesti sekä korkeakoulutukseen että perustaitojen opettamiseen. Jo yli 15 vuotta jatkunut negatiivinen Pisa-tulosten trendi on katkaistava. On täysin kestämätöntä, että yhä pienenevästä lapsijoukosta yhä suurempi osa on vielä peruskoulun käytyäänkin miltei luku‑, kirjoitus‑ ja laskutaidottomia. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat pieni mutta sisukas, ahkera ja kekseliäs kansa. Näillä ominaisuuksilla Suomi on aina pärjännyt ja tulee pärjäämään jatkossakin. Tätä me perussuomalaiset haluamme korostaa sekä tänään että tulevaisuudessa. — Kiitos.