Arvoisa puhemies! Kuluneen vuoden aikana olemme eläneet läpi poikkeuksellisia aikoja niin Suomessa kuin maailmalla. Sota Euroopassa, ennennäkemätön energiakriisi sekä hauraita maita koetteleva nälänhätä ovat palauttaneet meidät perustarpeiden juurelle: rauhan ja vakauden turvaamiseen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta sekä koettelee koko kansainvälistä turvallisuutta mukaan lukien Itämerellä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi Suomen historiallisen päätöksen eteen, kun keväällä yhdessä Ruotsin kanssa jätimme hakemuksemme Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi. Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Ensi vuoden talousarvio tulee vahvistamaan Suomen asemaa arvopohjaisena ja vaikuttavana toimijana muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Hallitus esittää ulkoministeriön pääluokkaan yhteensä 1,318 miljardia euroa, mikä on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Jännitteiden keskellä Euroopan yhtenäisyydestä on tullut entistä tärkeämpää. Suomi vastaa Venäjän hyökkäykseen osana Euroopan unionia. Myös pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu. Samaan aikaan monenkeskisillä areenoilla suurvaltajännitteet määrittelevät jakolinjoja uudella tavalla. Kiinan asemoituminen Venäjän hyökkäykseen tulee vaikuttamaan sen kansainväliseen asemaan. Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa, ja yhteistyötä on kehitettävä. Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys voimistuu edelleen. Myös Euroopan itäisen naapuruston kehitys vaatii erityistä seurantaa. Globaaliin ruokaturvaan sekä energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet eivät koettele maita tasavertaisesti. Syvenevä eriarvoisuus on globaali uhka, joka edellyttää yhteistä vastuunkantoa. Arvopohjan Suomen toiminnalle tulevat jatkossakin muodostamaan ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, demokratia, rauha, vapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan sekä laajentaa suomalaista osallistumista rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella. Vuonna 2023 Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana, järjestää Etelämannerta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksen sekä aloittaa Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajana. Toimimme myös YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja valmistaudumme Etyjin puheenjohtajuuteen vuonna 2025. Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 256 miljoonaa euroa. Ulkoasiainhallinnon rooli turvallisuus- ja kriisiorganisaationa on korostunut. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon, joka tukee Suomen etujen ajamista maailmalla. Vaalikauden aikana edustustoverkkoa on onnistuttu kasvattamaan, ja se kattaa nyt yli 93 toimipistettä mukaan lukien syyskuussa 22 avattavat uudet edustustot Islamabadiin ja Mumbaihin. Myös tulevina hallituskausina on pidettävä huolta edustustoverkon resursoinnista erityisesti henkilöstön riittävyyden ja hyvinvoinnin osalta. Ulkoministeriö kohdentaa talousarviossa lisäresursseja vientivalvontaan ja pakotteiden hoitoon vastatakseen liike-elämän tarpeisiin. Yhteistyössä muun Team Finland ‑verkoston kanssa jatketaan uusien vientimarkkinoiden kartoittamista ja tuetaan suomalaisyritysten vientiponnisteluja. Myös edustustojen hoitamia maahantuloprosesseja nopeutetaan osana hallituksen toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tieto‑, hybridi- ja kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä kehitetään. Ulkoministeriö palaa Nato-jäsenyyteen liittyviin menoihin vuoden 23 talousarvioesityksen täydennyksessä. — Kiitoksia.