Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva valtion ensi vuoden talousarvio on hallitukselta vastuullinen kriisiajan budjetti. Vuoden takaiset odotukset pandemian väistymisestä ja paluusta normaaliaikoihin ja kasvavien positiivisten talouslukujen budjetteihin ovat nyt valitettavasti romuttuneet. Jälleen hallitus joutuu reagoimaan ulkoapäin tulevaan šokkiin, jo kolmanteen kuluvan kauden aikana. Pandemian aiheuttama šokki on vaihtunut Venäjän julman hyökkäyssodan aiheuttamaan turvallisuus‑ ja talouskriisiin. Kolmas šokkiaalto on kasvanut kesän mittaan eskaloituneen energiakriisin muodossa. Siksi hallitus toimii nyt ottaen huomioon niin muuttuvan turvallisuuspoliittisen tilanteemme kuin kansalaisten kokeman epävarmuuden arjessaan, kun hinnat nousevat kiihtyvän inflaation pyörteissä ja asuntolainojen korkojen noustessa. Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta pidetään huolta entistäkin tarkemmin. Olemme jättäneet Nato-hakemuksen ja kehysriihessä linjasimme mittavista lisäpanostuksista maanpuolustukseen. Ensi vuoden talousarviossa linjausta toteutetaan. Vahvan kansallisen sotilaallisen puolustuskyvyn rinnalla meidän on varmistettava, että Suomi säilyy puolustamisen arvoisena pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Yhteiskunnallinen vakaus ja rauha edellyttävät kansalaisten turvallisuuden tunteen, oikeudenmukaisuuden kokemuksen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamista. Emme voi antaa kriisien repiä kansakuntaamme. Suomessa ei pidä kenenkään pelätä, että kriisien keskellä jää yksin tai vaille apua. Tällä talousarvioesityksellä luodaan turvaa arkeen ja lievennetään sitä iskua, minkä suomalaiset joutuvat ottamaan vastaan, kun energiahinnat ja elinkustannukset karkaavat. Me haluamme tukea niin lapsiperheitä, pieni‑ ja keskituloisia kuin pitkää työmatkaa ajaviakin. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, sähkövähennys sekä ‑tuki ja sähkön arvonlisäveron väliaikainen alentaminen ovat äärimmäisen tärkeitä toimenpiteitä kotitalouksien tukemiseksi. Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että talousarviossa tasapainoillaan monien vaikeiden asioiden kanssa. Kuten tiedämme, julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on asia, johon on suhtauduttava vakavasti. Nyt on kuitenkin syytä ymmärtää, ettei akuutti kriisi mahdollista suurta sopeutusta, saati isoja veronalennuksia. Kriisinhoidon rinnalla on panostettava sektoreihin, joiden avulla Suomi pysyy tulevaisuudessa kasvu-uralla, osaamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Samalla on huolehdittava ihmisten hyvinvoinnista ja luotava uskoa siihen, että kriisit selätetään yhdessä ja että suomalainen hyvinvointivaltio kantelee pahimman yli. Arvoisa puhemies! Kriisinsietokykyämme parantaa tällä hetkellä se tosiasia, että hallitus on toteuttanut monia tervetulleita uudistuksia ja toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi, ja työllisyysasteemme onkin nyt historiallisen korkealla tasolla. Tulevalla palkkatukiuudistuksella yksinkertaistetaan sääntelyä ja nopeutetaan myöntämis‑ ja maksatusprosesseja ja parannetaan tuen saamisen edellytyksiä. Palkkatukiuudistus sisältyy ensi vuoden talousarvioon. Uudistus herättää kuitenkin järjestökentällä myös suurta huolta, johon on vastattava. Yhdistysten ja säätiöiden oikeutta sataprosenttiseen tukeen rajoitetaan merkittävästi. Tällä muutoksella pelätään olevan vakavia kielteisiä vaikutuksia yhdistysten toimintaan. [Toimi Kankaanniemi: EU!] Myös lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossaan huomauttanut, ettei niitä ole riittävästi arvioitu. Arvoisa puhemies! Palkkatukiuudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Monissa tilanteissa tämä on kannatettavaa, mutta samalla tulee muistaa se todellisuus, missä monet heikossa työmarkkina-asemassa olevat elävät ja millaista tukea he työllisyyteensä tarvitsevat. Yritykset eivät pysty työllistämään kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia ja tarjoamaan heille heidän tarvitsemaansa valmennuksellista tukea. Yritysten palkkatuettu työ sopii parhaiten jo valmiiksi lähellä työmarkkinoita olevia ihmisiä. Järjestökentällä työskentelee palkkatuen turvin huomattava määrä tässä työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä, joilla nimenomaan tämänkaltainen tuki on tarpeen. Välityömarkkinoina järjestökenttä voi myös parhaiten järjestää tällaista tukea, henkilökohtaista ohjausta, mikä on välttämätöntä työllistymisedellytysten paranemiselle. On aivan keskeistä, että palkkatukiuudistusta eteenpäin vietäessä vielä näihin avoimiin kysymyksiin todella pureudutaan, ja toivon, että työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnassa tätä kokonaisuutta käydään huolella läpi ja etsitään myös ratkaisuja näihin olemassa oleviin epäkohtiin. — Kiitos.