Hilkka Kemppi
Hilkka Kemppi
KESKHämeen vaalipiiri

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kotihoidon tuen leikkauslaki, jossa on kaksi osaa. Näistä ensimmäisen osan keskusta hyväksyy, mutta toista osaa me emme pysty hyväksymään missään tilanteessa. Ensimmäinen osa liittyy siihen, että maahanmuuttajien muutokset tulevat, eli nykyistä useamman vasta Suomeen muuttaneen kotivanhemman saaminen kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden piiriin on kannatettavaa. Keskusta pitää erittäin tärkeänä myös lapsen oikeutta kasvua ja kotoutumista tukevaan varhaiskasvatukseen, jotta hän oppii suomen kielen ja kouluvalmiudet vahvistuvat. Mutta sitten tullaan siihen, että lapsen parhaan pitäisi mennä kaiken muun edelle. Tämä toinen osa nimittäin koskee suomalaisia perheitä. Enemmistö tästä leikkauslaista kohdistuu suomalaisiin perheisiin ja siihen, voiko isovanhempia hyödyntää perheiden hoitoratkaisujen tukena, lasten tukena. Isovanhempia ei voi enää kotihoidon tuella hyödyntää lastenhoidossa edes pikkulapsiaikana tämän muutoksen jälkeen. Kotihoidon tuen saajia koskevan lain 15 §:n 1 momentista poistetaan maininta kotihoidon tuen maksamisesta tilanteissa, joissa lasta hoitaa pääasiallisesti isovanhempi tai joku muu huoltaja. Keskusta ei voi hyväksyä tätä ehdotusta ja on sanonut tämän jyrkästi. Tämä rajaa varsin yksiselitteisesti isovanhemmat pois kotihoidon tuen piiristä, ja se on noin tuhat perhettä tällä hetkellä näiden arvioiden mukaan, mitkä tässä hallituksen esityksessä ovat. Osa isovanhemmista on osallistunut merkittävästi lastensa hoitoon, jolloin vanhemmat ovat voineet käydä töissä eikä lapsille ole tarvittu varhaiskasvatuspaikkaa. Isovanhempi on voinut esimerkiksi hoitaa lastenlastaan muutaman kuukauden ajan ennen varhaiskasvatuksessa aloittamista lapsen vanhemman palattua vanhempainvapaalta töihin. Ehdotetun lakimuutoksen voimaantulon jälkeen tällaiset järjestelyt eivät enää oikeuta hakemaan kotihoidon tukea, vaikka ne vähentävät julkisia kustannuksia ja ovat usein lapsen paras. Myös perheet ovat ilmaisseet vahvasti kantansa, että kotihoidon tuki on nimenomaan perhevapaajärjestelmässä se elementti, joka mahdollistaa perheen ja työn yhteensovittamiset ja erilaiset joustavat ratkaisut. Myös isovanhemmat kuuluvat näihin ratkaisuihin. Lasten siirtyminen varhaiskasvatukseen myös maksaa. Tässä esityksessä on puhuttu 13 miljoonan kustannuksista, mutta todellisuudessa valiokunnassakin olemme puhuneet yli 20 miljoonan euron kustannuksista. On huomionarvoista, että tämä esitys ei ole pikkujuttu, ei perheille, ei taloudellisesti, ei kenellekään. Erityisesti se ei ole sitä lapsille. Hallituksen esityksessä on markkinoitu yksityisen hoidon tukea vaihtoehtona, mutta todellisuudessa yksityisen hoidon tuki on kotihoidon tukeen verrattuna huomattavasti byrokraattisempi ja joustamattomampi. Jos perhe palkkaa työsopimussuhteisen hoitajan, perheestä tulee työnantaja, jota sitovat kaikki lakisääteiset työnantajan velvollisuudet: vastuu työsopimuksesta, lakisääteisistä vakuutuksista, terveydenhuollon järjestämisestä ja viranomaisilmoituksista jää tämän jälkeen perheelle, siis mahdollisesti muutaman kuukauden hoitojakson vuoksi. Monessa kunnassa, kaupungissa kunnan tai kaupungin viranomainen tulee myös tarkastamaan olosuhteet, niin että voiko siellä toimia henkilö yksityisen hoidon tuella. Tällöin perheen pitää palkan ohella maksaa sosiaaliturvamaksu ja lakisääteiset vakuutusmaksut eli työttömyysvakuutusmaksu, työeläkemaksu, tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Perheen tulee tehdä myös maksetuista palkoista ilmoitukset tulorekisteriin. Ei tästä tarvitse tehdä näin vaikeaa. Meillä on ollut varsin toimiva kotihoidon tuki, joka on ollut ainoa joustava elementti, erittäin joustava elementti, perhevapaissa. Pyydän teitä: pidetään se voimissaan. Yksityisen hoidon tuki tulee kustannuksiltaan kunnalle huomattavasti kotihoidon tukea kalliimmaksi erityisesti alle kolmevuotiaiden lasten osalta, ja tämän vuoksi nämä lapset tulevat siirtymään laajasti varhaiskasvatuksen piiriin. Kuten olemme valiokunnan kuulemisessa kuulleet, meillä ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että alle kolmevuotiaiden lasten osalta varhaiskasvatuksesta olisi merkittävä hyöty lapsen kasvun kannalta verrattuna kotihoitotilanteisiin. Kotihoidon tukioikeuden edellytyksenä on ollut, että lapsi ei ole julkisessa varhaiskasvatuksessa eikä hänestä ole haettu yksityisen hoidon tukea. Jatkossa, vaikka lapsella ei olisi paikkaa varhaiskasvatuksessa, on mahdollista, että esitys poistaa myös näiltä perheiltä oikeuden kotihoidon tukeen. Esimerkiksi yrittäjäperheet: miksi hallitus haluaa sakottaa yrittäjäperheiltä mahdollisuuden hyödyntää kotihoidon tukea lasten hoidossa ja sen tukena? Esitys kaventaa perheiden mahdollisuuksia valita lapsen hoitomuoto omien tarpeidensa mukaan, ja siksi se on keskustasta täysin kestämätön. Arvoisa hallitus! Orpon hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamien leikkausten seurauksena lapsiperheköyhyys on kasvanut ja noin 31 000 lasta aiempaa enemmän elää nyt köyhyysrajan alapuolella. Lapsiperheköyhyyden kasvu on yksi hallituksen pahimmista virheistä tällä kaudella. Se on myös yhteiskunnallisesti merkittävä ongelma, jolla on tutkimusten mukaan seurauksia pitkälle aikuisuuteen. Kotihoidon tukeen esitettävät muutokset ovat myös leikkaus perheiden toimeentuloon. Esityksessä on kyse myös maahanmuuttajista, ja niiden osalta keskusta on esittänyt jo vuosia sitten, että maahanmuuttajaperheiden äitien suomen ja ruotsin kielen oppimiseen, kotoutumiseen, koulutukseen ja työelämään pääsyyn etsitään vaikuttavia toimia, jotka edistävät samalla lasten ja koko perheen hyvinvointia ja kotoutumista. Tämä on entistä tärkeämpää, ja odotan tähän myös esityksiä hallitukselta. Arvoisa puhemies! Edellä sanotun perusteella esitän vastalauseen 2 mukaisen pykälämuutosehdotuksen. Ehdotus mahdollistaa sen, että isovanhemmat voivat jatkossakin toimia perheiden valintojen tukena kotihoidon tuen avulla. Se vähentää byrokratiaa, on perheiden paras, ja ehdottomasti lapsen paras edellä näitä tukia pitäisi kehittää.