Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoitteet maahanmuuttajavanhempien työllistymisen edistämisestä, kotoutumisen nopeuttamisesta ja lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämisestä ovat kannatettavia. Kysymys kuuluu kuitenkin, ovatko hallituksen valitsemat keinot oikeita ja oikeudenmukaisia. SDP:n edustajien valiokunnassa jättämässä vastalauseessa nostetaan esiin useita tärkeitä kysymyksiä: Ensinnäkin hallituksen esittämän kolmen vuoden asumisaikavaatimuksen vaikuttavuus on epävarma. Arvioiden mukaan muutos koskisi noin 2 500:aa tuensaajaa, ja heistäkin alle puolet tuo arvion mukaan lapsensa varhaiskasvatukseen. Perusteltua on kysyä, saavutetaanko tällä uudistuksella todella ne tavoitteet, joita hallitus sille asettaa. Kotoutumista ja työllistymistä ei edistetä pelkästään leikkaamalla etuuksia. Tarvitaan toimivia kotoutumispalveluja, kielikoulutusta, työllisyyspalveluja ja riittävästi laadukkaita varhaiskasvatuspaikkoja. Myös työmarkkinoilla esiintyvään syrjintään on puututtava. Jos palveluja ei ole tarjolla tai vanhempi ei pääse kielikoulutukseen, pelkkä tuen rajaaminen ei ratkaise ongelmaa. Toiseksi on tarkasteltava kotihoidon tuen vaikutuksia naisten työllisyyteen laajemmin. Yli 90 prosenttia tuensaajista on naisia. Pitkät kotihoidon tukijaksot voivat heikentää työllistymistä, työuria ja myöhempää eläketurvaa. Tämä ei koske vain maahanmuuttajataustaisia naisia vaan koko väestöä. Siksi on perusteltua kysyä, miksi hallitus kohdistaa rajoituksen juuri maahanmuuttajaperheisiin sen sijaan, että kotihoidon tukijärjestelmää uudistettaisiin yhdenvertaisesti kaikkien perheiden kohdalla. SDP:n vastalauseessa esitetään, että kotihoidon tuki rajattaisiin alle kaksivuotiaisiin lapsiin ja yli kaksivuotiaiden lasten sisarkorotukset poistettaisiin. Samalla perheiden mahdollisuudet sovittaa yhteen työ ja perhe on turvattava. Arvoisa rouva puhemies! Pidän ongelmallisena myös sitä, että hallituksen esitys kaventaa perheiden mahdollisuutta päättää lapsenhoitojärjestelyistä. Jos lapsen hoidosta vastaa esimerkiksi isovanhempi tai muu läheinen, perhe voi menettää oikeuden tukeen. Perheiden tilanteet ovat erilaisia, eikä lainsäädännön pitäisi tarpeettomasti sulkea pois toimivia hoivaratkaisuja. Lapsen etu ei toteudu sillä, että perheitä asetetaan eriarvoiseen asemaan, vaan sillä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja turvalliseen kasvuympäristöön. Tähän tarvitaan riittäviä resursseja ja toimivia palveluja. Hallituksen on myös huolehdittava siitä, etteivät uudistuksen kustannukset siirry kunnille ilman riittävää rahoitusta. Varhaiskasvatuksen tarpeen mahdollinen kasvu vaikuttaa suoraan kuntien palveluihin ja talouteen. Vaikutuksia on seurattava avoimesti ja tarvittaessa tehtävä korjaavia toimenpiteitä. SDP:n lähtökohta on, että työllisyyttä ja kotoutumista pitää edistää vaikuttavilla palveluilla, ei ainoastaan etuuksia rajaamalla. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen perhevapaajärjestelmän uudistuksen, joka tukee naisten työllisyyttä, lasten yhdenvertaisuutta ja perheiden arkea. Esitän lakiehdotuksen hyväksymistä vastalauseen 1 mukaisena.