Arvoisa rouva puhemies! Yrittäjäeläkkeisiin liittyy tosi monia semmoisia kysymyksiä, joita tässäkin on tullut jo esiin. Mielenkiintoinen asia on se, kun katsoo tästä hallituksen esityksestä, että nähdään, kuinka paljon niitä vakuutettuja tuloja on ollut eri yrittäjillä ja kuinka pieniä yrittäjien tulot ovat siellä alimmassa päässä. Niitä yrittäjiä on valtavasti siellä päässä: alle 20 000 euron yrittäjiä on tosi paljon. Siksi mielenkiintoista olikin, että mikroyrittäjät itse haluaisivat, että vakuuttamisen alaraja putoaisi siitä 9 400:sta alaspäin, niin että tulisi vakuutettua itseään jo aikaisemmassa vaiheessa. Se on ollut tässä mielestäni semmoinen asia, joka meidän pitää huomioida. Sitten tähän jää vielä semmoinen tilanne, että vähän pienempien tulojen vakuutusmaksua tämä alentaa ja suurempituloisille, korkeammassa tuloluokassa oleville edelleen tulee liian vähän vakuutusmaksutuloja todellisiin tuloihin nähden. Tästä epäsuhdasta oli Hesarissakin muutama kuukausi sitten aika hyvä taulukko, jossa näytettiin, miten se oikeasti menee. Jos miettii sitten tätä arvioperustaisuutta, ja kun itse saa valita, kumpaa puolta etenee, niin siinä jää edelleen se, että jää monimutkaisesti kaksi mallia. Sitten tämä siirtymäaika on tässä aika pieni, 30:stä 50 prosenttiin vuoteen 2032 mennessä, ja edelleen jää se toinen puoli semmoiselle arviolle. Telan ehdotuksessa oli sama vuosimäärä, sinne 2032—2033:een, että oltaisiin ansioperustassa siinä kokonaisuudessa, joka olisi se lähtökohta: oikeat tulot oikeaan aikaan. Siinä mielessä siihen lähtökohtaan pitäisi päästä tässä uudistuksessa jatkossa, ja se on sellainen ongelma, johonka löytyy ratkaisuja. Edustaja Bergbom puhui hyvin tästä tulorekisteristä, ja kyllä se on yksi ratkaisu tässä. Mielestäni myöskin täytyy sanoa, että tulorekisterissä olevat tiedot tai verottajalla verotettavat ansiotulot, jotka se hyväksyy ansiotuloiksi, olisivat aika hyvä lähtökohta siihen, miten niitä arvioidaan. Toiminimiyrittäjällä saattaa mennä niin, että kaksi vuotta vanhoihin tietoihin nämä menevät, ja se on liian pitkä aika. Ei se voi olla niin kaukana, koska yrittäjän tulot heiluvat tosi nopeasti. Sen pitäisi olla reaaliaikainen, niin että edellisen kuukauden tulot ratkaisevat seuraavan kuukauden maksut. Se olisi oikeampi lähestymistapa tässä uudistuksessa. Arvoisa rouva puhemies! Olen miettinyt myös sitä, että nyt kun on tämä reaaliaikaisuus, niin ei tässä yrittäjää voi syyttää, mutta kyllä tietyllä tavalla semmoinen tilanne on ollut, että on ajateltu, että nyt tässä tehdään vakuutusmaksuissa vähän alemmalla tasolla ja pärjätään näissä kilpailuissa paremmin, ja tavallaan on sitten omalla eläketurvalla tässä kilpailtu. Se on ollut huonoa. Tässä on opetus siitä, että pitäisi vakuuttaa sillä hetkellä, kun ollaan kilpailussa, oikealla tasolla, eikä kilpailla sillä osuudella, jolla omaa turvaa rakennetaan. Tässä mielessä tämä on semmoinen koulutuksellinenkin kysymys ja tavallaan kilpailuneutralointikysymys. Joskus tekisi mieli ajatella niinkin, että nyt jos tehdään kilpailua ja työtä pitää tarjota, niin pitää laskea sinne hintaan se eläkemaksun osuus. Se olisi se kilpailtu hinta, ja kaikki joutuisivat laittamaan sen näkyväksi. Sitten jos se, joka maksaa sen laskun, sen työn, toimittaisi siitä sen eläkemaksun osuuden suoraan eläkeyhtiölle, niin ei tarvitsisi tätä maksuperintääkään tässä tehdä. Eli meidän pitää ajatella vähän uudella tavalla tätä koko kokonaisuutta tässä mielessä. Kaiken kaikkiaan tässä tilanne on sillä tavalla huono, niin kuin tuossa sanoin, että 2015 se taisi olla 82 miljoonaa, mitä valtio maksoi YEL:iä, ja nyt se on 600 miljoonaa ja nousee 100 miljoonalla. Se on tässä tämän uudistuksen huonoin puoli. Me koko ajan nostetaan sitä, ja valtion osuus yrittäjän eläkemenoista on jo noin 30 prosenttia. Se lähti sieltä noin viiden prosentin tasolta. Tämä on aika kestämätön tie, että me mennään tähän suuntaan, että valtio maksaa uudistuksen, siinä mielessä, kun kuitenkin tehdään tätä tuleville yrittäjille. Sitten tämä rahastointimalli. Siinä on hyvä käydä läpi erilaisia malleja ja sitä, miten sitä rahastointia tehdään. Siinä Telan esityksessä on muun muassa se, että eläkemaksut pikkasen sillä tavalla kehittyvät — kun mennään ansioiden mukaan, niin silloin ne kehittyvät — että siellä sitten aikanaan jää jo rahastoitavaksikin osuudeksi jotakin. Kyllä tähän ratkaisuja löytyy, mutta valtion kukkaro on tällä hetkellä tyhjä, ja kun me otetaan velaksi tätä uudistusta, niin ei sekään ole oikea tie. — Kiitos.