Kunnioitettu rouva puhemies! En ajatellut puhua edellisestä hallituksesta, mutta on nyt kuitenkin pakko sitä tähän vähän vetää. Tätä YELiä me jouduttiin nimenomaan suhteellisen kiireellä tämän hallituskauden aikana korjaamaan johtuen siitä, miten viime kaudella YELiä on uudistettu ja mitä käytäntöjä se on tuonut mukanaan yrittäjille esimerkiksi juuri tämän työtulon määrittelyssä, joka on mennyt ihan mielivaltaiseksi eläkeyhtiöillä. Tämän ongelman taklaaminen piti toteuttaa nopeasti. Se ei poista sitä, etteikö tämänkin YEL-korjaussarjan jälkeen YELiin jää merkittäviä ongelmia. Mutta mennään niitä tosiaan järjestyksessä. Rouva puhemies! Tässä uudistuksessa ehkä tärkeintä on se, että nimenomaan niillä pienituloisilla yrittäjillä maksut laskevat siitä edellisestä mallista. Noin 40 prosentilla kaikista yrittäjistä maksut tulevat laskemaan tämän mallin pohjalta. Nimenomaan tämä työtulon määrittely oli mielivaltaisesti aiemmin eläketoimijoiden käsissä, ja siinä sattui käymään sillä tavalla, että jotain vaikka liikevaihtoa käytetään yhtenä mittarina sille, mille tasolle se YEL-maksutaso yrittäjällä asettuu. Jokainen ymmärtää, että liikevaihdolla ei välttämättä ole mitään tekemistä sitten sen yrittäjän todellisen maksukyvyn kanssa, koska liikevaihdossahan voi olla vain läpikulkueränä vaikka joitain tuotteita ja tavaroita, mitkä eivät sitten näy käytännössä vaikka yrityksestä jäävissä voitoissa ja ansiotuloissa. Se, mikä tässä on nyt hyvää, on se, että se sidotaan paremmin niihin yrittäjän omiin ansiotuloihin. Eli voi valita sen, että omat ansiotulot tavallaan määrittelevät sitä YEL-maksutasoa, mikä on ehdottomasti se yksi parhaista asioista. Se, mikä siinä sitten taas on huonoa, minkä julkisenkin kritiikin huomasin, on se, tosiaan se ei ole aivan ajantasainen. Uskoisin näin, että vuonna 2026 — kohta vuonna 2027 — olisimme yhteiskunnassa siinä pisteessä, että pystyisimme näiden nykyisten tietojärjestelmien pohjalta pääsemään jopa ihan ajantasaiseen tulojen määrittelyyn, koska meillä on tulorekisteri. Kyllä sinne tulevat nopeasti tiedot päivitettyinä. Kysymys on varmaan sitten siitä, minkälainen järjestelmä vain rakennetaan. Mutta tämä on yksi semmoinen asia, mitä on tietysti syytä pohtia, tulisiko sitä korjata, koska kun sitä katsotaan vaikka vuoden viiveellä, niin jokainen ymmärtää, että siinä ajassa yrityksessä voi sattua ja tapahtua aika paljon, mikä sitten tosiasiassa saattaa aiheuttaa ongelmia maksukyvylle esimerkiksi niissä YEL-maksuissa. Sitähän meistä kukaan ei halua. No, mikä tämän YELin suurin yhteiskunnallinen ongelma on? Ehdottomasti mielestäni se, että sitä ei ole rahastoitu. Se on valitettavaa. Ei tietenkään voida edellisiä sukupolvia nyt lähteä syyttelemään, mutta ehkä meidän sukupolven tehtävä olisi sitten korjata tämä asiaintila. Se ei ole helppo harjoitus, se on myönnettävä. Se tulee maksamaan aika paljon. Mistä ne rahat revitään, se on hyvä kysymys. Itse uskon siihen, että myös tämmöistä valtion siemenrahaa tarvitaan siihen, että tämä YEL-rahastointi on luotava. Toisekseen on varmaan hyvä todeta ääneen, että jos semmoinen YEL-rahasto luodaan, niin on niinkin, että välttämättä kaikki nykyiset yrittäjät eivät pääse sen hyödyistä nauttimaan, mutta toivottavasti tulevien sukupolvien yrittäjät. Se rahastointi nimenomaan paitsi mahdollistaisi todennäköisesti korkeammat yrittäjäeläkkeet, koska saataisiin korkoa korolle ‑ilmiö hyödynnettyä, myös vähentäisi sitten maksupaineita YEL-maksuihin ja vähentäisi valtion rahoitusosuutta YEL-maksuista. Eli siinä voisi olla parhaimmillaan hyvin toteutettuna useita voittajia, toki vuosikymmenien ja vuosikymmenien päästä. Eli se ei ole kovin nopeaa, mutta se ei poista sitä, etteikö se joka tapauksessa pitäisi toteuttaa — ehdottomasti pitää toteuttaa. No, sitten tässä uudistuksessa myös mahdollistetaan se, että YEL voidaan laittaa tauolle, nimenomaan jos sattuu nyt vaikka joku sairastapaus, on sillä lailla, että olet pitkäaikaisesti pois töistä. Se taisi olla ”kolmen kuukauden jälkeen” tässä esityksessä, jos muistan oikein, kolme kuukautta. Se on kyllä kuitenkin aika pitkä aika. Jos ajatellaan nyt vaikka työntekijää, jos hän jää sairaslomalle, niin kyllä siinä palkka alkaa juoksemaan saman tien, mutta yrittäjän kohdalla kolmen kuukauden päästä katsellaan. Se on vähän niin, että jos me halutaan kannustaa yrittäjyyteen, niin tässäkin pitäisi saada se ajantasaisuus huomioitua. Sitten tämä tmi-yrittäjien, toiminimiyrittäjien, näkökulma, mikä on tullut esiin, että on joitain haasteita siinä, että voitaisiin huomioida nuo todelliset ansiot, että ongelma tulee tulorekisteristä. Uskon, että tämäkin on sellainen tietotekninen haaste, joka on kyllä hoidettavissa kuntoon. Nämä ovat niitä töitä, mitä jää myös seuraavalle hallitukselle, mutta olennaistahan on kysyä, löytyykö meiltä poliittista tahtoa, ja vastaus on, että tietenkin löytyy ja pitää löytyä. Tämän pitäisi olla myös semmoinen koko yhteiskunnan haaste, miten me ratkaistaan yrittäjäeläkkeiden tulevaisuus ja miten me tehdään niistä sellainen malli, joka vahvistaa etenkin tulevien sukupolvien yrittäjien eläkekertymää tavalla, joka ei nosta maksuja kohtuuttomasti eikä myöskään valtion rahoitusosuutta siitä. — Kiitos.