Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun ollaan jo vähän niin kuin jalkapallotermein toisella puoliajalla, niin lähinnä muutama kommentti täällä käytyyn keskusteluun. Eihän maailma kerralla valmiiksi tule, ja tässäkin esityksessä on vielä petrattavaa, mutta kyllä tämä sen kaikkein suurimman ongelman nyt ratkaisee. Se ongelmahan siinä aiemmassa mallissa on ollut se, että tämä arvio, joka tehdään sen ikään kuin palkkatyöstä maksettavan palkan kytkemisestä yrittäjätuloon, on ollut varsinkin aloittaville yrittäjille mutta osittain myös yksinyrittäjille, joita on muuten Suomessa 230 000 — koko ajan tämä määrä on lisääntynyt, eli valtaosa yrittäjistä on nimenomaan yksinyrittäjiä — kohtuuton. Siinä mielessä tämä on oikea linja, ja he voivat nyt sitten valita tämän paremmin todelliseen tuloon perustuvan kuin tähän arvioon liittyvän. Mutta se sijaan se, mitä äskeisessä puheenvuorossa kuultiin ja mitä edustaja Lyly täällä aikaisemmin markkinoi, että nämä kaikki perustuisivat todelliseen tuloon, tarkoittaisi kyllä, että osalla yrittäjistä, vakiintuneilla yrittäjillä, tämä YEL-maksu nousisi sitten oikein hurjasti. Siinä mielessä tässä on nyt haettu sellainen järkevä malli, että on korjattu nämä ongelmat mutta ei ole aiheutettu sitten ikään kuin uusia ongelmia. Totta kai tässä on haasteena, miten tämä julkisessa taloudessa kestää. Mutta on sillä tavalla myöskin äärimmäisen tärkeää ymmärtää tämä asia, että meidän yksinyrittäjien määrä kasvaa koko ajan. Yksinyrittämisestä on tullut itse asiassa monille ihmisille — sellaisillekin, jotka ehkä ajattelisivat, että he ensisijaisesti menisivät palkkatöihin — se keino, millä he voivat itsensä elättää. Meidän järjestelmän täytyy toimia niin, että tämä yksinyrittäjyys on mahdollista kohtuullisen pienilläkin tuloilla, ja siihen ongelmaan tämä nimenomaan vastaa. Se on tässä mielestäni se avainasia. Sitten täällä on arvosteltu myös sitä — taisi olla edustaja Lyly — kun tätä alarajaa ei ole alennettu. Näen sen itse taas niin päin, että jos tätä alarajaa olisi lähdetty alentamaan, niin silloin se olisi vaikeuttanut sitä tilannetta, että on vaikka palkansaaja, joka palkansaajan tekemän työn, jonka kautta hänelle jo eläketurva tulee, lisäksi tekee pienimuotoisesti yrittäjätoimintaa ja ehkä kokeilee, voiko hän siirtyä yrittäjäksi. Siinä on tärkeätä, että siinä alkuvaiheessa maksut ovat hyvinkin pienet ja vasta sitten, kun hän siirtyy päätoimisesti yrittäjäksi, alkavat yrittäjyyden kautta nämä YEL-maksut lähteä liikkeelle. Minun mielestäni tässä on löydetty varsin hyvä kompromissi, mutta ehdottomasti tämä rahastointi on semmoinen asia, johon pitää jatkossa kiinnittää huomiota.